Seuraava koskee kaikkia maailman uskontoja.
Uskon vakaasti siihen, että kaikki ihmisen suorittama jumalanpalvonta (mukaanluettuna käännytystyö, koska se on omalla tavallaan "jumalan tahdon toteuttamista") on ihmisen itsensä palvomista. Mitenkö? Helppoa. Kun ihminen esimerkiksi uhraa jumalalle tai rukoilee, hän uskoo saavansa teostaan jotain lohtua kurjaan elämäänsä, ja näin tulkitsee herkästi kaikki positiiviset merkit jumalansa teoiksi - myös sen, että itse suhtautuu asioihin eri tavalla ja mahdollisesti itse aiheuttaa asioidensa paranemisen tai jonkin muun tapahtuman, mikä sitten kyseessä onkaan.
Tämä siksi, että kaikissa uskonnoissa jumalat olemuksineen heijastelevat ihmisen itsensä puolia. Esimerkkejä: Kristinuskossa Jumala kuvaa kaikkea hyvää ihmisessä, kun taas toisinaan saattaa käydä niin, että "Saatana ottaa vallan" ja ihmisestä tulee paha (ainakin hetkeksi). Sama kaikissa muissa jumaluskonnoissa, monoteistisissa ja polyteistisissa: muinaissuomalaiset palvoivat niin Pellonpekkoa, Ajattaraa kuin Ägräsiakin, Ukko Ylijumalaa unohtamatta. Lyhyesti: Ihminen uhraa esim. hedelmällisyyden jumalalle, ihminen ottaa sattumanvaraisen hedelmällisyyden tapahtumisen em. jumalan työnä, vaikka välissä olisi aikaa kauankin.
Niin, tästä pääsemmekin teoriani ja uskomukseni viimeiseen osaan: KAIKKI maailman uskonnot ovat pohjaltaan satanistisia.
Niille, jotka eivät satanismista tiedä mitään: Raamatun kertomuksen mukaan arkkienkeli Lucifer karkotettiin Taivaasta Helvettiin, koska hän ei suostunut tunnustamaan Jumalaa herrakseen, vaan palvoi ja uskoi ennemmin itseensä. Tästä ISMIN nimitys, satanismi. Mainittakoon vielä kerran, ettei tällä ISMILLÄ todellakaan ole mitään tekemistä pukeutumisen, musiikin tai minkään jumalan kanssa.
Haluaisin kuulla vastaväitteitä, mikäli jollakulla on sellaisia esittää. Vastaan parhaan kykyni mukaan, jos vain suinkin osaan.
Uskon vakaasti siihen, että kaikki ihmisen suorittama jumalanpalvonta (mukaanluettuna käännytystyö, koska se on omalla tavallaan "jumalan tahdon toteuttamista") on ihmisen itsensä palvomista. Mitenkö? Helppoa. Kun ihminen esimerkiksi uhraa jumalalle tai rukoilee, hän uskoo saavansa teostaan jotain lohtua kurjaan elämäänsä, ja näin tulkitsee herkästi kaikki positiiviset merkit jumalansa teoiksi - myös sen, että itse suhtautuu asioihin eri tavalla ja mahdollisesti itse aiheuttaa asioidensa paranemisen tai jonkin muun tapahtuman, mikä sitten kyseessä onkaan.
Tämä siksi, että kaikissa uskonnoissa jumalat olemuksineen heijastelevat ihmisen itsensä puolia. Esimerkkejä: Kristinuskossa Jumala kuvaa kaikkea hyvää ihmisessä, kun taas toisinaan saattaa käydä niin, että "Saatana ottaa vallan" ja ihmisestä tulee paha (ainakin hetkeksi). Sama kaikissa muissa jumaluskonnoissa, monoteistisissa ja polyteistisissa: muinaissuomalaiset palvoivat niin Pellonpekkoa, Ajattaraa kuin Ägräsiakin, Ukko Ylijumalaa unohtamatta. Lyhyesti: Ihminen uhraa esim. hedelmällisyyden jumalalle, ihminen ottaa sattumanvaraisen hedelmällisyyden tapahtumisen em. jumalan työnä, vaikka välissä olisi aikaa kauankin.
Niin, tästä pääsemmekin teoriani ja uskomukseni viimeiseen osaan: KAIKKI maailman uskonnot ovat pohjaltaan satanistisia.
Niille, jotka eivät satanismista tiedä mitään: Raamatun kertomuksen mukaan arkkienkeli Lucifer karkotettiin Taivaasta Helvettiin, koska hän ei suostunut tunnustamaan Jumalaa herrakseen, vaan palvoi ja uskoi ennemmin itseensä. Tästä ISMIN nimitys, satanismi. Mainittakoon vielä kerran, ettei tällä ISMILLÄ todellakaan ole mitään tekemistä pukeutumisen, musiikin tai minkään jumalan kanssa.
Haluaisin kuulla vastaväitteitä, mikäli jollakulla on sellaisia esittää. Vastaan parhaan kykyni mukaan, jos vain suinkin osaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
sanoa, jos ei tiedä mitään siitä mitä usko on. Jos luulee uskon olevan ulkoisia rituaaleja tai tunteita, niin helposti voisi kuvitella samoin kuin kirjoitit.
Sittenkin, uskolla on todellinen sisältö, ja tämä seikka tekee koko tarinastasi niin pinnallisen, ettei sen voi sanoa käsittelevän ollenkaan todellista uskoa rituaalien ja tapojen takana.
Ehkä en sitten tiedä mitään uskosta, vaikka itse olenkin uskovainen. En tosin kristitty, vaan pakana. Tietyllä tavalla osuit juuri asian ytimeen - jos ihminen uskoo uskonsa auttavan, hän tulkitsee positiiviset asiat uskonsa aiheuttamiksi.
Mikä on tämä todellinen sisältö, joka uskossa on? Oletan, että puhut nyt kaikkien maailman uskontojen uskosta, etkä vain kristitystä uskosta?
Ja joo, olen kyllä nähnyt tarpeeksi tapahtumia, joissa ihmisiä makaa hurmoksessa lattialla, kun koko katsomo on pimeä ja esiintymislava, jossa joku saarnaa, täysin valkoinen. Hieno alitajuinen kikka sinänsä.
"Raamatun kertomuksen mukaan arkkienkeli Lucifer karkotettiin Taivaasta Helvettiin, koska hän ei suostunut tunnustamaan Jumalaa herrakseen, vaan palvoi ja uskoi ennemmin itseensä."
Mistäs kohtaa Raamattua tämä kertomus arkkienkeli Luciferin karkottamisesta Helvettiin löytyy? Vanhasta testamentista en sitä ainakaan löydä.
Kertomusta ei suoraan löydy (mitäpä Raamatusta suoraan löytyisikään), mutta jotain osviittaa antaa esimerkiksi Ilmestyskirja 12:3-9.
Pienen googletuksen tulosta:
"Raamattu esittää Luciferin langenneena enkelinä, joka kyseenalaisti Jumalan ylivallan ja halusi nousta hänen rinnalleen taivaisiin. Kuten on asia muidenkin enkeleiden kohdalla, Raamatun selitykset ontuvat pahasti tai puuttuvat kokonaan. Vaikuttaa siltä, että arkkienkeleiden värikäs parvi pyrähti Raamatun sivuille jostain aivan muualta, eikä koskaan sopeutunut itse tarinaan, jääden siksi jollain lailla irralliseksi ja merkityksettömäksi osaksi Raamatun tarinoita. Lucifer kuitenkin käsitettiin yhdeksi arkkienkeleistä, jopa heidän johtajakseen. Luciferin perimmäinen virhe oli itseluottamus ja epäily, hän uskoi voivansa nousta Jumalan yläpuolelle. Tähän ylpeyden syntiin langettuaan hänet syöstiin maan sisään, Helvettiin.
On harvinaisen helppoa jäljittää tämän tarinan alkuperä, sillä kyseessä on miltei suora kopio pakanallisista kirjoituksista ajalta n. 700 eaa. Eräs juutalainen kirjuri otti tekstin, joka kertoi Shaherin, Helelin pojan tavoitelleen valtaistuinta tähtien takana ja pudonneen taivaista. Kirjuri antoi ymmärtää tarinan olevan Jesajan kirjoittaman, mutta lisäsi loppuun Luciferin tuomion; helvettiin syöksemisen. Tapaus ei todellakaan ole ainoa lajiaan, mutta selittää sen miten Lucifer Raamatun hahmoksi päätyi."
http://www.kolumbus.fi/sagafre/Lucifer.html
On yleisessä tiedossa, ettei Lucifer ole hepreaa, vaan latinankielinen viittaus aamutähti Venukseen. Lucifer-nimen alkuperänä pidetään Jesajan kirjoittamaa pilkkalaulua Babylonin kuninkaasta, jossa kyseistä kuningasta verrataan aamutähteen. Lucifer-nimi ilmaantui tähän yhteyteen käännöksen myötä, ilmeisesti kääntäjien tarpeesta käsittää Jesajan sanat täysin eri tavoin kuin ne oli tarkoitettu, tarinana langenneesta enkelistä. "Lucifer" ei siis todellisuudessa kuulu Vanhan testamentin sivuille laisinkaan.
Langenneita enkeleitä juutalaisilla kyllä oli. Tärkein niistä kertova lähde on apokryfinen Eenokin (Heenokin) kirja, joka laajentaa Mooseksen ensimmäisessä kirjassa esiintyvää tarinaa "Jumalan pojista". Siinä mainitaan myös langenneiden enkelten johtajan helvetillinen tuomio. Mainitsemaasi tarinaa Shaherin lankeemuksesta en ole ennen kuullut, mutta alkumuodossaan se on varmasti voinut vaikuttaa esikristillisen paholaismyytin syntyyn kenties Eenokin kirjankin kautta. Luciferia siinä tosin tuskin mainitaan, ellei tuo juutalainen kirjuri sitten jostakin käsittämättömästä syystä kirjoittanut latinaksi...
En ole pelkästään vanhasta testamentistä missään puhunutkaan. En ole raamatuntuntija enkä varsinkaan -tutkija, mutta kuitenkin esimerkiksi pakanaverkon satanismiartikkelissa mainitaan tästä "tarinasta".
Löytäisitkö mahdollisesti jostain lähteen tiedoillesi?