Verenkäyttö

>>Mikä on vartiotorniseuran nykyinen kanta veren käyttöön?

Vartiotorniseuran verioppi lienee dynaamisin oppinäkemys näillänäkymin, joten vastaus saattaa vanheta viikossa. Se merkitsee samalla, että verioppi on eräs rivijullen vaikeimmin ymmärrettäviä asioita.

>> Kun olin aikanaan mukana oli verensiirto kaikissa muodoissaan kielletty samoin veren syönti.

Kiiros samoin. Silloin verta, eikä veren osia saanut ottaa vastaan, eikä mitään verta olisi saanut ottaa talteen, vaan kaiki piti "vuodattaa maahan."

>> Vain yhden tehtaan makkarat oli sallittuja olikohan se "seekin" makkarat. Oliko tämä "seek" peräti juutalainen, myös lihasta piti olla veret laskettu ennen ruoaksi valmistamista. En ole varma tämän "seek" nimen oikeinkirjoituksesta siksi se on lainausmerkeissä ja kirjoitettukin väärin.

Verta käyttämättömiä makkaratehtaita oli useita. Vaikka Seeck on tuttu nimi, niin muistaisin, että Stadissa nimenomaan Knief, siellä Tehtaankadun ja Telakkakadun kulmassa oli eräs aikansa veretöntä näläntorjuntaa jehovantodistajillekin tarjonnut. Karvialla ollessamme tilasimme itsellemme makkaraa Makkarakolmiosta, joka kirjallisesti vakuutti, että ei käytä verta tsiegurassaan.

>>Mikä on nykyinen kanta?

Nykynäkemyksen mukaan verta ei enää tarvitse laskea maahan, vaikka verenluovutus lienee edelleen peruste katsoa julistaja itse eronneeksi, samoin veripalvelussa työskentely.

Tämän voi johtaa siitä, että nämä, harhaanjohtavasti verenkorvikkeiksi nimitetyt tuotteet ovat valmistetut ihmisen ja eläimen verestä.

Nyt jehovantodistaja saa ottaa vastaan kaikkia veren osia, kunhan ne on pilkottu riittävän pieniin osiin, esimerkiksi kokonaisten punasolujen vastaanottaminen tietää monoa, mutta jos solukalvo rikotaan, niin sitten ollaankin taas turvallisemmilla vesillä.

Tästä voi johtaa senkin ajatuksen, että jehovantodistaja voi käyttää verta aterian valmistuksessa, kunhan kuumentaa riittävästi, että veren osat hajoavat. Kylmiin ruokiin verta ei jehovantodistaja voi toistaiseksi käyttää verta.

>> Entäs suhtautuminen alkoholiin?

Suhtautuminen alkoholiin on niin kirjava aihe, että seurakunnissa se kattaa käytännössä kaiken, niuhotuksesta runsaaseen röpöttelyyn. Seurakunnan vanhinten oma alkoholinkäyttö asettaa usein suuntaviivat suhtautumiselle.

Silmiinpistävää kuitenkin on alkoholinkäytön peittely. Vaikka alkoholi ei ole kiellettyä, mutta kohtuuden raja on piirretty veteen, niin jehovantodistajat pyrkivät käyttämään alkoholia turvallisessa seurassa.