hei! harkitsen kyseisen "minijärkkärin" hankintaa, ja pohdiskelenkin järjestelmäkamera-noviisina tässä, että mikä putki kyseiseen kameraan on paras jos kuvaa ihmisiä/potretteja? saako perusputkella tarkkaa kuvaa ihmisistä/blurria taustaa?
NIKON J1:n omistajat!
jeppis12345
58
1376
Vastaukset
- Sivusta sanoen
En ole Nikon 1 J1:n omistaja, vaikka nikonisti olenkin.
Perusputkella tarkoittanet 10–30 mm:n zoomia. Kun kennokoon mukainen polttovälikerroin on 2,7, vastaa telepään 30 mm kinokameran 81 mm:ä ja soveltuu sinänsä muotokuvaukseen (”potretteihin”).
Pelkään kuitenkin, ettei Nikon 1 ole kamerastandardisi, jos bokeh (”blurri tausta”) on toivelistallasi korkealla. Kennon mitat 13,2 × 8,8 mm ovat melkeinpä pokkaritasoa tai toisin ilmaistuna vain hät'hätää puolet ns. croppikennoisten (APS-C) järkkäreiden kennon mitoista. Tämä merkitsee laajempaa syväterävyysaluetta kuin ”oikeissa” järkkäreissä – joillekin plussaa, toisille miinusta.
Onhan kamerassa muilta osin runsaastikin hienoja ominaisuuksia, ei sen puoleen... - NEX-5N + E 50mm F1,8
Yleensä ihmisiä/potretteja halutaan kuvata kapealla syväterävyysalueella, jolloin saadaan nostettua kohde esiin taustasta
Tällä Nikon kameralla ei onnistu esim. tällaiset kuvat:
http://www.drivehq.com/file/df.aspx/publish/dfarkas/wwwhome/Blog/120mm_Macro_First_Impressions/medium/L1000706.jpg
Vaan Nikon J1 on parhaimmillaan ns. yleiskuvissa, joissa pitkä syväterävyysalue
Miten olis esim. Sony NEX-5N ja siihen E 50 mm F1,8 -muotokuvaobjektiivi?
http://g-ecx.images-amazon.com/images/G/02/uk-electronics/shops/sony/SEL50F18_750x750._V162507569_.jpg- 960,80 eurolla
Sony NEX-5N ja siihen E 50 mm F1,8 -muotokuvaobjektiivi
tuolla hintaa yhteensä 960,80 €
https://www.verkkokauppa.com/fi/cart/populate?products[3982]=1&products[20726]=1
- c mount
Pienikennoisella on vaikea saada kapeaa terävyysaluetta aikaiseksi, mutta ei se ihan mahdotonta ole. On vain mentävä riittävän lähelle kohdetta. Lisäksi valovoimaa on oltava riittävästi.
En tiedä mikä kittiobjektiivi siinä tulee mukana mutta luultavasti aika pimeä. 2 tai mielummin sen alle kannattaisi pyrkiä, sellaisen voi löytää edullisimmin c mount linsseistä, tv tai elokuvalinsseistä esim. fujinon 35mm, asahi pentax 25mm. Noissa on valovoima alle kahden. Slr magic - firman tuotteet ovat luultavasti myös mahdollisia.
Luonnollisesti tarvitaan adapteri, ja silloin käytössä on vain käsisäädöt, aukon esivalinta ja käsintarkennus. Se kannattaa opetella joka tapauksessa.
Peilittömät tarjoavat paljon mahdollisuuksia mutta silloin ei voi oikein tyytyä pelkästään oman merkin, tässä tapauksessa Nikonin, tarjontaan.- fakta mount!
Kenno itsessään ei vaikuta syväterävyyteen pätkääkään. Se vain rajaa kuvaa tiukemmaksi kuin isompi kenno samalla polttovälillä. Syväterävyyden muutos pienellä kennolla johtuu siitä että niissä käytetään lyhyempiä polttovälejä, tai vastaavasti polttoväliä muuttamatta kasvatetaan kuvausetäisyyttä.
Asian voi testata pulttaamalla objektiivi jalustaan ja aukkoa muuttamatta ottaa kuvan kinokennoisella ja aps-c kennoisella. Vain ja ainoastaan rajaus muuttuu jos objektiivia ei liikuteta milliäkään. Syväterävyys on objektiivin ominaisuus. Objektiivi ei tiedä minkä kokoiseen formaattiin se kuvaa heijastaa. - turha fakta!
fakta mount! kirjoitti:
Kenno itsessään ei vaikuta syväterävyyteen pätkääkään. Se vain rajaa kuvaa tiukemmaksi kuin isompi kenno samalla polttovälillä. Syväterävyyden muutos pienellä kennolla johtuu siitä että niissä käytetään lyhyempiä polttovälejä, tai vastaavasti polttoväliä muuttamatta kasvatetaan kuvausetäisyyttä.
Asian voi testata pulttaamalla objektiivi jalustaan ja aukkoa muuttamatta ottaa kuvan kinokennoisella ja aps-c kennoisella. Vain ja ainoastaan rajaus muuttuu jos objektiivia ei liikuteta milliäkään. Syväterävyys on objektiivin ominaisuus. Objektiivi ei tiedä minkä kokoiseen formaattiin se kuvaa heijastaa.Turhaa saivartelua koko kirjoitelmasi
- vaikuttaahan se - mutkan kautta, kuten itsekin asian kerrot. - haipuisa eelis
fakta mount! kirjoitti:
Kenno itsessään ei vaikuta syväterävyyteen pätkääkään. Se vain rajaa kuvaa tiukemmaksi kuin isompi kenno samalla polttovälillä. Syväterävyyden muutos pienellä kennolla johtuu siitä että niissä käytetään lyhyempiä polttovälejä, tai vastaavasti polttoväliä muuttamatta kasvatetaan kuvausetäisyyttä.
Asian voi testata pulttaamalla objektiivi jalustaan ja aukkoa muuttamatta ottaa kuvan kinokennoisella ja aps-c kennoisella. Vain ja ainoastaan rajaus muuttuu jos objektiivia ei liikuteta milliäkään. Syväterävyys on objektiivin ominaisuus. Objektiivi ei tiedä minkä kokoiseen formaattiin se kuvaa heijastaa."Objektiivi ei tiedä minkä kokoiseen formaattiin se kuvaa heijastaa. "
onko se jokin peili jos kerran heijastaa?
tai "kissan silmä"? - taipuisa eelis
turha fakta! kirjoitti:
Turhaa saivartelua koko kirjoitelmasi
- vaikuttaahan se - mutkan kautta, kuten itsekin asian kerrot."Turhaa saivartelua koko kirjoitelmasi
- vaikuttaahan se - mutkan kautta, kuten itsekin asian kerrot. "
niin onkin.
kummaa kyllä, vaikka kenno ei tiedä kennon kokoa, niin pokkareissa syväterävyydet tuppaavat olemaan melko suuria :-) - jäykkä iisakki
taipuisa eelis kirjoitti:
"Turhaa saivartelua koko kirjoitelmasi
- vaikuttaahan se - mutkan kautta, kuten itsekin asian kerrot. "
niin onkin.
kummaa kyllä, vaikka kenno ei tiedä kennon kokoa, niin pokkareissa syväterävyydet tuppaavat olemaan melko suuria :-)Pokkareissa polttovälit onkin muutamia millejä ja niin lyhyillä polttoväleillä syväterävyys on suuri, oli sitten pokkari tai kinojärkkäri. Kyllä järkkäreissäkin syväterävyys on suuri jos polttoväli muutamia millejä kuten kalansilmissä. Jos pokkariin laitetaan 50mm/1.8 niin syväterävyysalue on ihan yhtä lyhyt kuin järkkärissäkin, kuva tulee vain tiukemmin rajatuksi pienen kennon takia. Nämä on perusasioita jotka pitäisi ottaa haltuun ennen kuin sen kameran kanssa alkaa edes leikkimään jotain kaikkitietävää proota, puolen tunnin kuvauskokemuksella.
Kannattaa perehtyä asioihin ennen kuin alkaa viisastelemaan.
Terveisin 28 vuotta aktiivisesti kuvannut.
- ei mitään c mounttei
"On vain mentävä riittävän lähelle kohdetta."
Ei onnistu henkilökuvauksessa: johtuu perspektiivin vääristymisestä lyhyillä kuvausetäisyyksillä(kohteesta, eli ihmisestä tulee luonnottoman näköinen)
Esim. seuraavan kuvasarjan 19 mm polttovälillä otettu kuva on otettu aivan läheltä ja 350 mm polttovälillä otettu kuva taas todella kaukaa.
http://stepheneastwood.com/tutorials/lensdistortion/strippage.htm
Ei kannata sählää minkään adaptereiden kanssa, kun koko kameraakaan ei ole vielä ostettu - pääsääntönä, että objektiivi toimii parhaiten siinä kamerassa, johon se on alunperin suunniteltukin - eli esim. Sony E objektiivi Sony NEX kamerassa. Ja tietenkin säästät sen adapterin hinnan.- erikoista on
Onpa hassua miten tuo polttoväli vaikuttaa silmien aukipitämiseen. Polttoväli muuttaa yläluomen asentoa?
Tuo Nikonin minijärkkäri ei ole mikään huono, mutta optiikka valikoima on sangen rajoittunut. Suosittelen tutustumaan myös olyn ja panan mikrojärkkäreihin. Nämä molemmat käyttävät MICRO FOUR THIRD opjektiivejä. Niitä on varsin laaja valikoima alkaen fisusta päätyen lintukuvaus opiskaan.
- Sivusta sanoen
Tulkoon myös mainituksi, että Micro Four Thirds -standardin mukaisten kameroiden kennokoko on merkittävästi suurempi kuin Nikon 1:ssä:
18,0 × 13,5 mm vs.13,2 × 8,8 mm
MFT-kenno on siis kooltaan Nikon 1:n kennon ja APS-C-kennojen välimaastossa. Jälkimmäisten koko vaihtelee hieman, mutta on karkeasti puolet kinofilmiruudun koosta eli luokkaa 24 × 18 mm.
Kuvaan APS-C-kennoisella ja mieleni tekee täyskennoista. Minijärkkärit eivät kiehdo lainkaan: ne eivät ole pokkarin tavoin helposti mukana kuljetettavia eivätkä toisaalta mitenkään korvaa "oikeaa" järkkäriä (jossa täytyy olla optinen tähtäin, totta kai!)
Suon kaikille vapauden olla eri mieltä kanssani. - Dol Biong
Sivusta sanoen kirjoitti:
Tulkoon myös mainituksi, että Micro Four Thirds -standardin mukaisten kameroiden kennokoko on merkittävästi suurempi kuin Nikon 1:ssä:
18,0 × 13,5 mm vs.13,2 × 8,8 mm
MFT-kenno on siis kooltaan Nikon 1:n kennon ja APS-C-kennojen välimaastossa. Jälkimmäisten koko vaihtelee hieman, mutta on karkeasti puolet kinofilmiruudun koosta eli luokkaa 24 × 18 mm.
Kuvaan APS-C-kennoisella ja mieleni tekee täyskennoista. Minijärkkärit eivät kiehdo lainkaan: ne eivät ole pokkarin tavoin helposti mukana kuljetettavia eivätkä toisaalta mitenkään korvaa "oikeaa" järkkäriä (jossa täytyy olla optinen tähtäin, totta kai!)
Suon kaikille vapauden olla eri mieltä kanssani.Se on tuo kennokoko oiva mantra. Sitä kannattaa hokea aina vaikka ei ymmärrä po. asiasta mitään?
”Alhainen” terävyysalue muotokuvauksessa on toinen vastaava ”viisaus” jota puuhastelijat toistavat.
Muotokuvauksesa käytetään usein ns. taustakankaita joiden ”terävyydellä” kuvassa ei ole mitään merkitystä.
Valovoimaisilla pienikennoisilla pokkareilla saa pisimmillä polttovaleillä aivan riittävästi epäterävyyttä taustaan. Miksi taustan pitäisi olla kuvassa luonnottoman näköinen? - kerro meille
Dol Biong kirjoitti:
Se on tuo kennokoko oiva mantra. Sitä kannattaa hokea aina vaikka ei ymmärrä po. asiasta mitään?
”Alhainen” terävyysalue muotokuvauksessa on toinen vastaava ”viisaus” jota puuhastelijat toistavat.
Muotokuvauksesa käytetään usein ns. taustakankaita joiden ”terävyydellä” kuvassa ei ole mitään merkitystä.
Valovoimaisilla pienikennoisilla pokkareilla saa pisimmillä polttovaleillä aivan riittävästi epäterävyyttä taustaan. Miksi taustan pitäisi olla kuvassa luonnottoman näköinen?"Muotokuvauksesa käytetään usein ns. taustakankaita joiden ”terävyydellä” kuvassa ei ole mitään merkitystä."
Juurikin näin, eli studiossa voi käyttää suurempaakin syväterävyyttä - ei kuitenkaan, jos haluaa jotain tällaista:
http://www.youtube.com/watch?v=TYukRYCUV-w&feature=g-all-u
Yhtä asiaa en kuitenkaan lainkaan ymmärrä. Kun mennään ulos kuvaamaan sitä muotokuvaa, miksi silloin se tausta blurrataan lyhyellä terävyysalueella?
http://www.lauraseppa.arkku.net/MUUT/kuvia/5.jpg
Eikö sinne ulos mennä nimenomaan kauniin taustan vuoksi, joka olisi kiva näkyä myös kuvassa? Vaikka tausta ei olisikaan 100 % terävä, voisi siitä näkyä edes jotain - eihän tuollaisessa suttutaustassa ole tasan mitään järkeä. - taustan blurri
kerro meille kirjoitti:
"Muotokuvauksesa käytetään usein ns. taustakankaita joiden ”terävyydellä” kuvassa ei ole mitään merkitystä."
Juurikin näin, eli studiossa voi käyttää suurempaakin syväterävyyttä - ei kuitenkaan, jos haluaa jotain tällaista:
http://www.youtube.com/watch?v=TYukRYCUV-w&feature=g-all-u
Yhtä asiaa en kuitenkaan lainkaan ymmärrä. Kun mennään ulos kuvaamaan sitä muotokuvaa, miksi silloin se tausta blurrataan lyhyellä terävyysalueella?
http://www.lauraseppa.arkku.net/MUUT/kuvia/5.jpg
Eikö sinne ulos mennä nimenomaan kauniin taustan vuoksi, joka olisi kiva näkyä myös kuvassa? Vaikka tausta ei olisikaan 100 % terävä, voisi siitä näkyä edes jotain - eihän tuollaisessa suttutaustassa ole tasan mitään järkeä.Tällaista tarkoitan - jos kerran huomio tarvii kohdistaa henkilöön, on henkilön oltava tarkempana kuin taustan, mutta taustakin olisi kiva näkyä edes jotenkin:
Mielestäni liian lyhyt syväterävyys(liian suuri aukon koko @ f/2.5):
http://www.reddotforum.com/ArticleImages/CS_Lens_Testing/large/L1005922.jpg
Mielestäni liian pitkä syväterävyys(liian pieni aukon koko @ f/13):
http://www.reddotforum.com/ArticleImages/CS_Lens_Testing/large/L1005938.jpg
Mielestäni sopiva syväterävyys(oikea aukon koko @ f/8):
http://www.reddotforum.com/ArticleImages/CS_Lens_Testing/large/L1005926.jpg
Tuossa viimeisessä tykkään juuri siitä, että tausta on selvästi tunnistettavissa, mutta ei vie huomiota millään tapaa itse kohteelta. taustan blurri kirjoitti:
Tällaista tarkoitan - jos kerran huomio tarvii kohdistaa henkilöön, on henkilön oltava tarkempana kuin taustan, mutta taustakin olisi kiva näkyä edes jotenkin:
Mielestäni liian lyhyt syväterävyys(liian suuri aukon koko @ f/2.5):
http://www.reddotforum.com/ArticleImages/CS_Lens_Testing/large/L1005922.jpg
Mielestäni liian pitkä syväterävyys(liian pieni aukon koko @ f/13):
http://www.reddotforum.com/ArticleImages/CS_Lens_Testing/large/L1005938.jpg
Mielestäni sopiva syväterävyys(oikea aukon koko @ f/8):
http://www.reddotforum.com/ArticleImages/CS_Lens_Testing/large/L1005926.jpg
Tuossa viimeisessä tykkään juuri siitä, että tausta on selvästi tunnistettavissa, mutta ei vie huomiota millään tapaa itse kohteelta.Jos puhutaan muotokuvasta niin ensimmäinen (F2.5) kuva on paras joskin tausta liikaa näkyvissä. Tuo F8 kuva eli alin on enemmän maisema jossa on henkilö ja keskimmäisessä F13 kuvassa maisema vie voiton kohteesta.
Jokainen tietysti saa olla omaa mieltään asiassa sillä oikeaa vastausta ei ole, mielipiteitä ainoastaan.- just joo
Työeläkeläinen kirjoitti:
Jos puhutaan muotokuvasta niin ensimmäinen (F2.5) kuva on paras joskin tausta liikaa näkyvissä. Tuo F8 kuva eli alin on enemmän maisema jossa on henkilö ja keskimmäisessä F13 kuvassa maisema vie voiton kohteesta.
Jokainen tietysti saa olla omaa mieltään asiassa sillä oikeaa vastausta ei ole, mielipiteitä ainoastaan.Nää on sitten varmaan lintukuvia
http://anthonylukephotography.blogspot.fi/2012/05/on-location-with-portrait-photographer.html - sskkii
Työeläkeläinen kirjoitti:
Jos puhutaan muotokuvasta niin ensimmäinen (F2.5) kuva on paras joskin tausta liikaa näkyvissä. Tuo F8 kuva eli alin on enemmän maisema jossa on henkilö ja keskimmäisessä F13 kuvassa maisema vie voiton kohteesta.
Jokainen tietysti saa olla omaa mieltään asiassa sillä oikeaa vastausta ei ole, mielipiteitä ainoastaan.Hyvin analysoitu.
- sskkii
sskkii kirjoitti:
Hyvin analysoitu.
Tarkotin hyvällä analyysilla tuota työeläkeläisen kommenttia, hitto kun ei osu enää tekstitkään terävyysalueelle.
- surkee analyysi
sskkii kirjoitti:
Hyvin analysoitu.
Mutta miksi ihmeessä sinne ulos tarvii ylipäänsä lähteä kuvaamaan, jos lopullisessa kuvassa taustasta ei saa mitään selvää???
Eikö se silloin olisi parempi pysyä studiossa?? - vanhaparta
Työeläkeläinen kirjoitti:
Jos puhutaan muotokuvasta niin ensimmäinen (F2.5) kuva on paras joskin tausta liikaa näkyvissä. Tuo F8 kuva eli alin on enemmän maisema jossa on henkilö ja keskimmäisessä F13 kuvassa maisema vie voiton kohteesta.
Jokainen tietysti saa olla omaa mieltään asiassa sillä oikeaa vastausta ei ole, mielipiteitä ainoastaan.taannoin eräs kansainvälisesti menestynyt valokuvaaja lausui seuraavasti: " Kun taidot sommittelusta puuttuvat tai taito siihen riitä. Silloin otetaan avuksi syväterävyyden hallinta."
Tuo on rankasti sanottu, mutta totta. Menestyneet ammattilaiset osaavat sommitella kuvan siten, että syväterävyyden kanssa ei tarvi pelleillä. Mukamas harrastelijat eivät tiedä kuvauksesta oikeastaan mitään. - laita linkkiä
vanhaparta kirjoitti:
taannoin eräs kansainvälisesti menestynyt valokuvaaja lausui seuraavasti: " Kun taidot sommittelusta puuttuvat tai taito siihen riitä. Silloin otetaan avuksi syväterävyyden hallinta."
Tuo on rankasti sanottu, mutta totta. Menestyneet ammattilaiset osaavat sommitella kuvan siten, että syväterävyyden kanssa ei tarvi pelleillä. Mukamas harrastelijat eivät tiedä kuvauksesta oikeastaan mitään.Laita joku esimerkkikuva
taustan blurri kirjoitti:
Tällaista tarkoitan - jos kerran huomio tarvii kohdistaa henkilöön, on henkilön oltava tarkempana kuin taustan, mutta taustakin olisi kiva näkyä edes jotenkin:
Mielestäni liian lyhyt syväterävyys(liian suuri aukon koko @ f/2.5):
http://www.reddotforum.com/ArticleImages/CS_Lens_Testing/large/L1005922.jpg
Mielestäni liian pitkä syväterävyys(liian pieni aukon koko @ f/13):
http://www.reddotforum.com/ArticleImages/CS_Lens_Testing/large/L1005938.jpg
Mielestäni sopiva syväterävyys(oikea aukon koko @ f/8):
http://www.reddotforum.com/ArticleImages/CS_Lens_Testing/large/L1005926.jpg
Tuossa viimeisessä tykkään juuri siitä, että tausta on selvästi tunnistettavissa, mutta ei vie huomiota millään tapaa itse kohteelta.Kaikissa näissä kuvissa on liian paljon taustaa. Toisin sanoen pitäisi olla tiukempi rajaus.
Eka on sellainen , jossa on kuva osittain puhki ja lyhyellä terävyysalueella pilattu.
Keskimmäisessä on myös valotus pielässä. Tausta osin puhki palanut terävyyttä turhan paljon, mutta siitä ei oikein saa selkoa tuon puhki palamisen vuoksi. siis täysi fiasko.
Alimmassa valotus on kohdillaan ja terävyys suht sopiva, mutta se on pilattu liiallisella taustan määrällä. Paras näistä kuitenkin.
Kuvaajalla paljon harjoteltavaa etenkin sommittelun suhteen, joka on kuvauksessa kaikkein tärkein. Siitä erottaa mestarin ja näppäilijän.- riittääkö linssit
hexi kirjoitti:
Kaikissa näissä kuvissa on liian paljon taustaa. Toisin sanoen pitäisi olla tiukempi rajaus.
Eka on sellainen , jossa on kuva osittain puhki ja lyhyellä terävyysalueella pilattu.
Keskimmäisessä on myös valotus pielässä. Tausta osin puhki palanut terävyyttä turhan paljon, mutta siitä ei oikein saa selkoa tuon puhki palamisen vuoksi. siis täysi fiasko.
Alimmassa valotus on kohdillaan ja terävyys suht sopiva, mutta se on pilattu liiallisella taustan määrällä. Paras näistä kuitenkin.
Kuvaajalla paljon harjoteltavaa etenkin sommittelun suhteen, joka on kuvauksessa kaikkein tärkein. Siitä erottaa mestarin ja näppäilijän.kaikennäköistä suunsoittajaa tänne näköjään eksyy - emme keskustelleet valotuksesta, emme keskustelleet rajaamisesta, vaan keskustelimme taustan blurrista.
Ja pointti oli lähinnä, riittääkö Nikon 1 järjestelmässä valovoima muotokuvaukseen
- otapa erilainen asenne ja kokeile uudestaan riittääkö linssit kirjoitti:
kaikennäköistä suunsoittajaa tänne näköjään eksyy - emme keskustelleet valotuksesta, emme keskustelleet rajaamisesta, vaan keskustelimme taustan blurrista.
Ja pointti oli lähinnä, riittääkö Nikon 1 järjestelmässä valovoima muotokuvaukseen
- otapa erilainen asenne ja kokeile uudestaannimimerkille riittääkö linssit.
Kyllä tuolla Nikon1:llä voi ottaa muotokuvia. Opiskan valovoima ei siihen vaikuta mitenkään. Polttovälin suhde kennon kokoon kylläkin. Periaatteessa pokkarillakin voi muotokuvata, mutta on varsin haasteellista.
Mikäli blurri on ainut kriteeri voi olla, että tuohon ei saa tarpeeksi valovoimaista optiikka. Tuossa kamerassa sopiva polttoväli muotokuvaukseen on 30mm hujakoilla. Sellaisessa opiskassa on luonnostaan suurehko syväterävyys.
Eräässä arvostetussa kilpailussa, jonka esikarsinta raatiin kuulun. Hylkäsin ison liudan kuvia Tuon liiallisen blurrin takia.
Kansainvälisesti arvostetuista muotokuvaajista BORIS DAVIDOV käytti erittäin suurta terävyys aluetta töissään. Valitettavasti en tekijänoikeus syistä voi laitta tänne hänen töitään.- wanha parta minäkin
vanhaparta kirjoitti:
taannoin eräs kansainvälisesti menestynyt valokuvaaja lausui seuraavasti: " Kun taidot sommittelusta puuttuvat tai taito siihen riitä. Silloin otetaan avuksi syväterävyyden hallinta."
Tuo on rankasti sanottu, mutta totta. Menestyneet ammattilaiset osaavat sommitella kuvan siten, että syväterävyyden kanssa ei tarvi pelleillä. Mukamas harrastelijat eivät tiedä kuvauksesta oikeastaan mitään.Tuossa on kyllä totuuden siementä ja vähän siemenvakoakin, kun tarkemmin ajattelee. Onhan se helpompi sommitella kuva jos selkeästi erottuvaa aluetta ei ole juuri nimeksikään. Ei haittaa vaikka taustalla olisi kulkukoira kassejaan lipomassa, ei se siitä kuvasta kuitenkaan näy. Kyllähän tuota itsekin tuli joskus harrastettua, siis lyhyellä syväterävyydellä kikkailua (ei kassien lipomista), se oli vähän sen jälkeen kun lintukuvausvaihe oli jo mennyt ohi. Nykyään kuvissa on aika lailla kaikki terävää, ja objektiivivalikoimakin on supistunut pelkästään 28mm kinovastaavaan. Keskityn enemmän kuvaamiseen kuin objektiivin polttovälin ruuvailuun. Kuvaa voi rajata sitten kotona jos tarvetta ilmenee. Kuvaustilanteessa otan kuvia ennen kuin tilanne ehtii mennä ohi.
- hähäystä?
taustan blurri kirjoitti:
Tällaista tarkoitan - jos kerran huomio tarvii kohdistaa henkilöön, on henkilön oltava tarkempana kuin taustan, mutta taustakin olisi kiva näkyä edes jotenkin:
Mielestäni liian lyhyt syväterävyys(liian suuri aukon koko @ f/2.5):
http://www.reddotforum.com/ArticleImages/CS_Lens_Testing/large/L1005922.jpg
Mielestäni liian pitkä syväterävyys(liian pieni aukon koko @ f/13):
http://www.reddotforum.com/ArticleImages/CS_Lens_Testing/large/L1005938.jpg
Mielestäni sopiva syväterävyys(oikea aukon koko @ f/8):
http://www.reddotforum.com/ArticleImages/CS_Lens_Testing/large/L1005926.jpg
Tuossa viimeisessä tykkään juuri siitä, että tausta on selvästi tunnistettavissa, mutta ei vie huomiota millään tapaa itse kohteelta.Kummallista, että horisontin korkeus kuvassa muuttuu aukkoa säätämällä. Mitä pienempi aukko sitä alempana on horisontti?
Suurin osa kuvasta on maisemaa, miksi sen pitäisi olla epäterävä jos kuvassa on myös ihminen?
Muuttuuko mielipiteesi jos otat esimerkiksi vain yhden noista kuvista (f/13), rajaat sen muotokuvaksi ja säädät taustan epäterävyyttä?
Olennaistahan taustan epäterävyydessä on lähinnä aukon koko millimetreissä eli polttovälin ja aukkoluvun suhde. Kunhan tausta on riittävän kaukana muilla ei ole merkitystä. Tuossa 10-30 mm objektiivissa telepään valovoima on 5,6 eli aukko on 5,4 mm. Vertaa tätä vaikka Canonin edulliseen 50 mm / 1,8 objektiiviin, jossa aukon koko on 28 mm. Taustassa olevat virheet ovat samassa suhteessa.
Siis jos on vaikka 50 mm kinokamerassa (normaali) ja 50 mm pokkarissa (voimakas tele) ja kuvaa henkilöä niin, että hän on kuvassa samankokoinen kummassakin on äärettömyydessä oleva tausta kuumassakin yhtä epäterävä. Toki jälkimmäisessä se on suurempana. Aukon tietysti pitää olla sama.- aukon koko ?
”Olennaistahan taustan epäterävyydessä on lähinnä aukon koko millimetreissä eli polttovälin ja aukkoluvun suhde.”
Taidat luulla tietäväsi mikä on aukon koko millimetreissä.
Mulla on esimerkiksi tuollainen: Samyang 85mm f/1,4
Mikä on sen aukon koko millimetreissä ja miten himmennin saadaan mahtumaan objektiivin sisälle jos aukon halkaisija on suurempi kuin objektiivin halkaisija himmentimen kohdalla? aukon koko ? kirjoitti:
”Olennaistahan taustan epäterävyydessä on lähinnä aukon koko millimetreissä eli polttovälin ja aukkoluvun suhde.”
Taidat luulla tietäväsi mikä on aukon koko millimetreissä.
Mulla on esimerkiksi tuollainen: Samyang 85mm f/1,4
Mikä on sen aukon koko millimetreissä ja miten himmennin saadaan mahtumaan objektiivin sisälle jos aukon halkaisija on suurempi kuin objektiivin halkaisija himmentimen kohdalla?85 mm / 1,4 = 60,7 mm. Tuo ei vastaa mitään tiettyä fyysistä mittaa objektiivin sisällä vaan objektiivi käyttäytyy kuin linssi, jonka aukko olisi tuon kokoinen.
- aukon koko ?
okaro kirjoitti:
85 mm / 1,4 = 60,7 mm. Tuo ei vastaa mitään tiettyä fyysistä mittaa objektiivin sisällä vaan objektiivi käyttäytyy kuin linssi, jonka aukko olisi tuon kokoinen.
Mikä on siis tuon objektiivin aukon koko millimetreissä?
”Olennaistahan taustan epäterävyydessä on lähinnä aukon koko millimetreissä” aukon koko ? kirjoitti:
Mikä on siis tuon objektiivin aukon koko millimetreissä?
”Olennaistahan taustan epäterävyydessä on lähinnä aukon koko millimetreissä”Se on sen linssin halkaisija, joka käyttäytyy kuin kyseinen objektiivi. Siis tämä lasketaan jakamalla polttoväli aukkoluvulla.
- ei vertailukelpoiset
"Siis jos on vaikka 50 mm kinokamerassa (normaali) ja 50 mm pokkarissa"
Tuossa tapauksessa kuvausetäisyys on eri, joten ei vertailukelpoiset keskenäänMiksi eivät ole vertailukelpoisia? Mikä määrittää, mikä on vertailukelpoista? Miksi kuvausetäisyyden pitäisi olla jotenkin fiksattu? Lyhyillä etäisyyksillä kuvasetäisyys on helpoiten muutettava parametri. Sitä muuttaa ihan huomaamattaan rajatessa kuvaa.
- 50 mm liian lyhyt
"Miksi eivät ole vertailukelpoisia?"
Koska kuvissa on täysin eri perspektiivi - usein muotokuvauksessa nimenomaan halutaan esim. 5 m kuvausetäisyys, jotta saadaan mahdollisimman litteä perspektiivi. Siksi esim. EF 135mm f/2L USM on erittäin suosittu muotokuvauksessa.
Hasselblad H System järjestelmässä se "An ideal portrait lens" on HC 3.2/150, joka vastaa kinofilmillä 100 mm polttoväliä.
Tuo mainostamasi 50 mm kinokamerassa (normaali) on näin vähintään puolet liian lyhyt. - kyllä, mutta...
"Eräässä arvostetussa kilpailussa, jonka esikarsinta raatiin kuulun. Hylkäsin ison liudan kuvia Tuon liiallisen blurrin takia."
Ymmärrän kyllä - valokuva otetaan kauniissa ympäristössä, mutta tausta pilataan liian suurella aukolla - itsekin hylkäisin esim. tällaisen:
http://s016.radikal.ru/i334/1011/22/320018793782t.jpg
Mutta jos kuva otetaankin studiossa ja käytetään taustakangasta, ei taustan blurrilla ole väliä, kun se joka tapauksessa näkyy vain yksivärisenä taustana ilman yksityiskohtia. Tällaisissa tilanteissa voidaan kuitenkin haluta osa kohteesta terävyysalueen ulkopuolelle - esim. kasvot terväsyysälueelle, mutta korvien vieressä olevat hiukset jo epäterävyysalueelle:
http://www.youtube.com/watch?v=TYukRYCUV-w&feature=g-all-u
esim. videon 11:20 kohdalla - tällainen ei tuolla Nikon 1:sellä onnistu - tuore hemmo
Valokuvaus on ihmeellistä. Jokainen luulee tietävänsä mikä on oikea tapa kuvata, syväterävyyksineen kaikkineen. Jos näitäkin "pidemmälle ehtineiden" muka-ammattiliasten juttuja kuuntelisi jäisi oma näkemys valokuvauksesta saavuttamatta. Ensimmäinen ja viimeinen sääntö valokuvauksessa on: luo oma tyylisi. Silloin sinut erottaa massasta käsialanäytteesi perusteella. Ihan niin kuin tässä ketjussa sama virhe kirjoitustyylissä kertoo meille, että nimimerkit vanhaparta ja hexi ovat tosiasiassa yksi ja sama henkilö
- Dol Biong
”Valokuvaus on ihmeellistä. Jokainen luulee tietävänsä mikä on oikea tapa kuvata, syväterävyyksineen kaikkineen.”
Mitä ihmeellistä tuossa on. Minä luulen tietäväni mm. että:
– AlienSkin -ohjelmalla saa aina sopivimman bokeh:n kuvaan
– mikä on paras kamera
– mikä konjakki maistuu parhaalta.
– missä asennossa on paras maata.
– mikä on paras auto.
– minkälaisilla suksilla on paras hiihtää.
– jne
Onko ihmeellistä, että ihmisillä on (vääriä?) mielipiteitä?
”Ensimmäinen ja viimeinen sääntö valokuvauksessa on: luo oma tyylisi.”
– jos luon oman tyylini niin onko ihmeellistä, että se on muiden mielestä väärä tyyli? " Ensimmäinen ja viimeinen sääntö valokuvauksessa on: luo oma tyylisi. Silloin sinut erottaa massasta käsialanäytteesi perusteella.Ihan niin kuin tässä ketjussa sama virhe kirjoitustyylissä kertoo meille, että nimimerkit vanhaparta ja hexi ovat tosiasiassa yksi ja sama henkilö "
Niinkö luulet? Kuvaustyyli vaihtelee melko paljon samalla henkilöllä vuosien saatossa. Mestarienkaan ensimmäiset otokset useimmiten ole kovin kummoisia. Pelkästään kaluston vaihtuminen saattaa vaikuttaa tyyliin . En pysty kuvaustyylin mukaan sanomaan kenen ottama mikin kuva on, vaikka kilpailuissa on usein samoja henkilötä mukana.
Ilmeisesti olet sitten huippu lahjakas, vaan et erehtymätön. sen kirjoitukseni minulle vääjäämättä kertoo.
Kun minä reilu 40v sitten aloittelin kuvausta ei syväterävyyden hallinta ollut edes oikein mahdollista. Opjektiivien valovoimat olivat nyky mittapuun mukaan varsin kehnoja. toki parempiakin sai , mutta vain rikkailla niihin oli varaa. 50mm lasissa valovoima oli yleensä 2,8 ja 135:lla 4 tai 4,5 pidempiä ja lyhyempiä ei saanut kuin tilaamalla. Vasta 70-luvun lopulla rupes tuleen kohtuu hitaisia suht valovoimaisia laseja.
Valokuvauksessa ei tietenkään ole olemassa yhtä oikeaa tyyliä, mutta harva on syntyissään mestari. Harjoittelemalla monestakin voi sellainen tulla, mutta täydellistä ei koskaan. Ennen kuin lähtee julkaisemaan kuviaan kannatta kysyä muiden mielipidettä. Virheistä oppimalla voi kehittyä ja harjoitus tekee mestarin.
- näin todellisuudessa
"Kun minä reilu 40v sitten aloittelin kuvausta ei syväterävyyden hallinta ollut edes oikein mahdollista. Opjektiivien valovoimat olivat nyky mittapuun mukaan varsin kehnoja. toki parempiakin sai , mutta vain rikkailla niihin oli varaa. 50mm lasissa valovoima oli yleensä 2,8 ja 135:lla 4 tai 4,5 pidempiä ja lyhyempiä ei saanut kuin tilaamalla. Vasta 70-luvun lopulla rupes tuleen kohtuu hitaisia suht valovoimaisia laseja."
Ei pidä paikkansa!!!
"Käytetyt filmikoot ovat historian myötä pienentyneet. Koska suurennuskojeet yleistyivät hitaasti, oli negatiivin koolla 1900-luvun alkuun asti suuri merkitys, koska vedokset tehtiin pinnakkaiskopioina. maisemakuvaajat, kuten Signe Brander, I. K. Inha ja Daniel Nyblin käyttivät usein ns. täyden koon negatiivia saadakseen kookkaita vedoksia. Levyjen koot vaihtelivat, 10x15, 13x18, 18x24 cm jne, mutta Suomessa käytettiin eniten 9x12 cm laseja. Lasilevyjä käytettiin rinnan pakkafilmikasetissa olevien laakafilmien kanssa, laakafilmi syrjäytti lasilevyt ammattikuvauksessa lopullisesti vasta 1950-60-luvuilla, jolloin muotokuvaus värifilmillä yleistyi.
Ammattivalokuvaajat käyttävät usein kinofilmiä huomattavasti suurempia filmikokoja, jotka takaavat paremman kuvanlaadun. Esimerkiksi studiokäytössä yleisissä rullafilmikameroissa käytetään 6 cm leveää filmiä. Yleisiä rullafilmikameroiden negatiivikokoja ovat 6x4.5, 6x6, 6x7, 6x9 ja 6x12 cm. Laakafilmikameroissa on tätäkin suuremmat negatiivikoot: 9x12 cm (4x5 tuumaa) ja 18x24 cm (8x10 tuumaa). Filmikameroissa on alatyyppejä; esimerkiksi erikoiskamerat kuten vedenalais-, pienois-, pikakuvaus- ja panoraamakamerat."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Filmikamera
Jos tuolloin reilu 40 vuotta sitten syväterävyyden hallinta oli vaikeaa kinofilmikoon kameroilla, on esim. 8x10 tuuman laakafilmikameroissa asia juuri päinvastoin.
Reilu 40v sitten loistavana potrettilasina on toiminut esim. Schneider 600mm f/9 Apo-Tele-Xenar Lens
http://www.bhphotovideo.com/c/product/286384-REG/Schneider_05_028171_600mm_f_9_Apo_Tele_Xenar_Lens.html
Tuon objektiivin ongelmana on jo, että Aperture Range on f/9.0 - 64
Tuolla objektiivilla 8x10 tuuman laakafilmillä pienimmällä mahdollisella aukolla viiden metrin kuvausetäisyydellä syväterävyysalue on hurjat 1.6 m - suurimmalla mahdollisella aukolla 0.22 m
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
Herralla on vain ollut 40 vuotta takaperin täysin väärät välineet - asia ei ole silloin ollut lainkaan erilainen.
Lähteitä:
http://en.wikipedia.org/wiki/View_camera
http://en.wikipedia.org/wiki/Large_format
Joten turha tänne on pappojen tulla pätemään - jos ei ole seurannut aikaansa 40 vuotta sitten, on varmasti pudonnut kelkasta suhteessa nykykameroihinkin.Tiedätkö kuinka paljon ne valokuvaus välineet 60-luvun alussa maksoi. Saksassa sai tuolloin hyvän kinofilmi kameran n.3kk bruttopalkalla. Halvoista joutui pulittamaan vain kuukauden palkan verran.
Suomessa kamerat eivät tietenkään olleet palkkoihin verrattuna aivan noin halpoja. Hasselin rungon insinööri sai puolen vuoden bruttopalkalla. Opjektiivin kera vain vuoden palkalla.
Harrastelijalla ei yksinkertaisesti ollut mahdollista ostaa huippulaitteita. Ei tosin ole vieläkään.
Photakina messuilla oli esitteillä miljoonan euron hintainen järjestelmä, joka oli varmasti tän päivän huippua. Lienee harvalla varaa pistää harrastukseensa noin paljon kiinni.- näin todellisuudessa
hexi kirjoitti:
Tiedätkö kuinka paljon ne valokuvaus välineet 60-luvun alussa maksoi. Saksassa sai tuolloin hyvän kinofilmi kameran n.3kk bruttopalkalla. Halvoista joutui pulittamaan vain kuukauden palkan verran.
Suomessa kamerat eivät tietenkään olleet palkkoihin verrattuna aivan noin halpoja. Hasselin rungon insinööri sai puolen vuoden bruttopalkalla. Opjektiivin kera vain vuoden palkalla.
Harrastelijalla ei yksinkertaisesti ollut mahdollista ostaa huippulaitteita. Ei tosin ole vieläkään.
Photakina messuilla oli esitteillä miljoonan euron hintainen järjestelmä, joka oli varmasti tän päivän huippua. Lienee harvalla varaa pistää harrastukseensa noin paljon kiinni."Tiedätkö kuinka paljon ne valokuvaus välineet 60-luvun alussa maksoi."
En tiedä, eikä kiinnosta - en elänyt vielä 2060 luvulla, enkä välitä, mitä silloin joku on saanut palkkaa ja kuinka paljon on joutunut lakkoilemaan, jotta minulla nyt on parempi palkka.
Kirjoitat aiemmin: "Kun minä reilu 40v sitten aloittelin kuvausta ei syväterävyyden hallinta ollut edes oikein mahdollista."
Jutut menee rajusti ristiin, jos ensin väität, ettei tuotteita ollut markkinoilla ja sitten korjaat olleesi köyhä. näin todellisuudessa kirjoitti:
"Tiedätkö kuinka paljon ne valokuvaus välineet 60-luvun alussa maksoi."
En tiedä, eikä kiinnosta - en elänyt vielä 2060 luvulla, enkä välitä, mitä silloin joku on saanut palkkaa ja kuinka paljon on joutunut lakkoilemaan, jotta minulla nyt on parempi palkka.
Kirjoitat aiemmin: "Kun minä reilu 40v sitten aloittelin kuvausta ei syväterävyyden hallinta ollut edes oikein mahdollista."
Jutut menee rajusti ristiin, jos ensin väität, ettei tuotteita ollut markkinoilla ja sitten korjaat olleesi köyhä.Käytännössä 70-luvun alussa valokuvausliikkeissä ei ollut järjestelmä kameroita esitteillä. Ainoastaan Helsingissä saattoi olla suositumpia malleja. Laatikkokamerat olivat silloin suosittuja. Järkkäri oli aina tilaustavaraa mikäli halusi hankkia 50mm lasin lisäksi muitakin silloin meni hankalaksi. Toimitus aika oli yleensä yli puoli vuotta joskus vuodenkin. Niinsanotun perus setin saattoi saada jo kolmessa kuukaudessa. Toisin ei pikku paikkakunnilta. Järkevintä oli käydä Tukholmassa. Siellä oli valokuvaus tarvikkeita huomattavasti paremmin.
- näin todellisuudessa
hexi kirjoitti:
Käytännössä 70-luvun alussa valokuvausliikkeissä ei ollut järjestelmä kameroita esitteillä. Ainoastaan Helsingissä saattoi olla suositumpia malleja. Laatikkokamerat olivat silloin suosittuja. Järkkäri oli aina tilaustavaraa mikäli halusi hankkia 50mm lasin lisäksi muitakin silloin meni hankalaksi. Toimitus aika oli yleensä yli puoli vuotta joskus vuodenkin. Niinsanotun perus setin saattoi saada jo kolmessa kuukaudessa. Toisin ei pikku paikkakunnilta. Järkevintä oli käydä Tukholmassa. Siellä oli valokuvaus tarvikkeita huomattavasti paremmin.
Ymmärrämme kyllä hyvin - et kuitenkaan aikoinaan tutustunut valokuvausalaan riittävän hyvin, jotta tietäisit, mistä on kysymys.
Käytännössähän syväterävyysalueen hallinta on sitä helpompaa, mitä suurempi filmi/kenno - jos sinun ongelmasi harrastuksesi alkutaipaleella olisi todella ollut tuo liian pitkä syväterävyysalue, olisit varmasti ottanut selvää, millä tapaa saada haluttu syväterävyys. Olisit varmasti päässyt tavoittelemaasi lopputulokseen palkkikameralla, 8x10 tuuman laakafilmillä ja Schneider 600mm f/9 Apo-Tele-Xenar objektiivilla.
Sama ongelma valokuvaajalla on tänäkin päivänä - objektiivien valovoimat ovat kyllä kasvaneet - nykyään f/1.8 on hyvin yleisesti käytetty. Ongelmaan on kuitenkin sama yksinkertainen ratkaisu kuin jo 1960 luvulla.
Omistat Sony Cyber-shot™ WX100 kameran, jossa 1/2,3 tuuman kenno. Mielestäsi terävyysalue on liian pitkä ja tiedät suuremman kennon auttavan asiaan. Osat Sony Cyber-shot™ RX100 kameran, jossa 1 tuuman kenno ja olet päässyt ongelmasta.
Omistat Sony Cyber-shot™ RX100 kameran, jossa 1 tuuman kenno. Mielestäsi terävyysalue on liian pitkä ja tiedät suuremman kennon auttavan asiaan. Osat Sony NEX-5N kameran, jossa APS-C-kokoinen kenno ja olet päässyt ongelmasta.
Omistat Sony NEX-5N kameran, jossa APS-C-kokoinen kenno. Mielestäsi terävyysalue on liian pitkä ja tiedät suuremman kennon auttavan asiaan. Osat Hasselblad medium format DSLR H4D-50 kameran, jossa 36.7 mm x 49,1 mm kokoinen kenno ja olet päässyt ongelmasta.
1960 luku ja 2060 luku - yhtälailla molemmilla vuosikymmenillä eläneet ratkaisivat saman ongelman yhdellä tapaa - kuvapinta-alaa kasvattamalla - asian suhteen mikään ei ole muuttunut sitten harrastuksesi alkutaipaleen. - eläneet ratkaisivat?
näin todellisuudessa kirjoitti:
Ymmärrämme kyllä hyvin - et kuitenkaan aikoinaan tutustunut valokuvausalaan riittävän hyvin, jotta tietäisit, mistä on kysymys.
Käytännössähän syväterävyysalueen hallinta on sitä helpompaa, mitä suurempi filmi/kenno - jos sinun ongelmasi harrastuksesi alkutaipaleella olisi todella ollut tuo liian pitkä syväterävyysalue, olisit varmasti ottanut selvää, millä tapaa saada haluttu syväterävyys. Olisit varmasti päässyt tavoittelemaasi lopputulokseen palkkikameralla, 8x10 tuuman laakafilmillä ja Schneider 600mm f/9 Apo-Tele-Xenar objektiivilla.
Sama ongelma valokuvaajalla on tänäkin päivänä - objektiivien valovoimat ovat kyllä kasvaneet - nykyään f/1.8 on hyvin yleisesti käytetty. Ongelmaan on kuitenkin sama yksinkertainen ratkaisu kuin jo 1960 luvulla.
Omistat Sony Cyber-shot™ WX100 kameran, jossa 1/2,3 tuuman kenno. Mielestäsi terävyysalue on liian pitkä ja tiedät suuremman kennon auttavan asiaan. Osat Sony Cyber-shot™ RX100 kameran, jossa 1 tuuman kenno ja olet päässyt ongelmasta.
Omistat Sony Cyber-shot™ RX100 kameran, jossa 1 tuuman kenno. Mielestäsi terävyysalue on liian pitkä ja tiedät suuremman kennon auttavan asiaan. Osat Sony NEX-5N kameran, jossa APS-C-kokoinen kenno ja olet päässyt ongelmasta.
Omistat Sony NEX-5N kameran, jossa APS-C-kokoinen kenno. Mielestäsi terävyysalue on liian pitkä ja tiedät suuremman kennon auttavan asiaan. Osat Hasselblad medium format DSLR H4D-50 kameran, jossa 36.7 mm x 49,1 mm kokoinen kenno ja olet päässyt ongelmasta.
1960 luku ja 2060 luku - yhtälailla molemmilla vuosikymmenillä eläneet ratkaisivat saman ongelman yhdellä tapaa - kuvapinta-alaa kasvattamalla - asian suhteen mikään ei ole muuttunut sitten harrastuksesi alkutaipaleen.”Käytännössähän syväterävyysalueen hallinta on sitä helpompaa, mitä suurempi filmi/kenno”
No ei vaan pienen syväterävyyden saa sitä helpommin mitä pidempi polttoväli on ja mitä lhempänä kohde on. Suuren syväterävyysalueen saa helpoimmin laajakulmalla.
Filmin tai kennon koko ei vaikuta syväterävyyteen. Asian voit helposti kokeilla laittamalla saman objektiivin croppikennoisee ja kinokennoiseen. - lopeta saivartelu
eläneet ratkaisivat? kirjoitti:
”Käytännössähän syväterävyysalueen hallinta on sitä helpompaa, mitä suurempi filmi/kenno”
No ei vaan pienen syväterävyyden saa sitä helpommin mitä pidempi polttoväli on ja mitä lhempänä kohde on. Suuren syväterävyysalueen saa helpoimmin laajakulmalla.
Filmin tai kennon koko ei vaikuta syväterävyyteen. Asian voit helposti kokeilla laittamalla saman objektiivin croppikennoisee ja kinokennoiseen."Filmin tai kennon koko ei vaikuta syväterävyyteen."
Kirjoitankin: käytännössä - tämä tarkoittaa sitä, että vaikka se ei teoriassa vaikuta suoraan, se vaikuttaa käytännössä mutkan kautta.
Mutkan kautta se vaikuttaa siten, että kun kinofilmikameralla se loistava potrettilasi on 85 mm, 8x10 tuuman laakafilmillä tuota täysin vastaava lasi kuvakulmaltaan on 600 mm - kuvat ovat muuten täysin vertailukelpoisia - sama kuvausetäisyys, jonka vuoksi sama perspektiivi ja sama rajaus, mutta täysin erilainen syväterävyysalue.
Joten voisitko lopettaa sen saivartelemisen - ei sillä ole mitään merkitystä, vaikuttaako filmin tai kennon koko suoraan vai epäsuorasti syväterävyysalueen hallintaan, kun se sen joka tapauksessa tekee. näin todellisuudessa kirjoitti:
Ymmärrämme kyllä hyvin - et kuitenkaan aikoinaan tutustunut valokuvausalaan riittävän hyvin, jotta tietäisit, mistä on kysymys.
Käytännössähän syväterävyysalueen hallinta on sitä helpompaa, mitä suurempi filmi/kenno - jos sinun ongelmasi harrastuksesi alkutaipaleella olisi todella ollut tuo liian pitkä syväterävyysalue, olisit varmasti ottanut selvää, millä tapaa saada haluttu syväterävyys. Olisit varmasti päässyt tavoittelemaasi lopputulokseen palkkikameralla, 8x10 tuuman laakafilmillä ja Schneider 600mm f/9 Apo-Tele-Xenar objektiivilla.
Sama ongelma valokuvaajalla on tänäkin päivänä - objektiivien valovoimat ovat kyllä kasvaneet - nykyään f/1.8 on hyvin yleisesti käytetty. Ongelmaan on kuitenkin sama yksinkertainen ratkaisu kuin jo 1960 luvulla.
Omistat Sony Cyber-shot™ WX100 kameran, jossa 1/2,3 tuuman kenno. Mielestäsi terävyysalue on liian pitkä ja tiedät suuremman kennon auttavan asiaan. Osat Sony Cyber-shot™ RX100 kameran, jossa 1 tuuman kenno ja olet päässyt ongelmasta.
Omistat Sony Cyber-shot™ RX100 kameran, jossa 1 tuuman kenno. Mielestäsi terävyysalue on liian pitkä ja tiedät suuremman kennon auttavan asiaan. Osat Sony NEX-5N kameran, jossa APS-C-kokoinen kenno ja olet päässyt ongelmasta.
Omistat Sony NEX-5N kameran, jossa APS-C-kokoinen kenno. Mielestäsi terävyysalue on liian pitkä ja tiedät suuremman kennon auttavan asiaan. Osat Hasselblad medium format DSLR H4D-50 kameran, jossa 36.7 mm x 49,1 mm kokoinen kenno ja olet päässyt ongelmasta.
1960 luku ja 2060 luku - yhtälailla molemmilla vuosikymmenillä eläneet ratkaisivat saman ongelman yhdellä tapaa - kuvapinta-alaa kasvattamalla - asian suhteen mikään ei ole muuttunut sitten harrastuksesi alkutaipaleen.Nimimerkille näin todellisuudessa
Kirjoituksistasi käy selvästi ilmi, että et osaa todellisuudessa valokuvata juuri lainkaan. Sinulle on tärkeetä se kuvien blurraaminen ei mikään muu. senkin olet lukenut vikipediasta ja toimit sen mukaan. Oikeassa valokuvaamisessa tärkeintä on sommittelu. Sommittelulla tehdään hyvä kuva tai pilataan se. Blurraamalla voi muoto ja potrettikuvankin vain roiskaista, niin että siitä saa kohteen selville. Kuvaus kokonaisuudessa tälläi voi kestää jopa alle 2sekuntiä.
Mitä tulee harrastukseni alkuaikoihin silloin suurin osa kehitti itse filminsä ja valmisti niistä kuvatkin. vielä 60-luvulla ammattilaisetkin teki samoin. Heillä oli tosin suurennuskone, mutta harrastelijat rakensivat sen suurennuslasista. siksi silloin käytettiin isompia nega kokoja. Vasta 70-luvun alussa tuli varsinaisia kuvan valmistamoita, joista yksi merkittevimmistä oli Eiri. Monet filmit kehitettiin tuolloin Ruotsissa jotkut kävi jopa Saksassa kehitettävänä.
Olen harrastanut tähtikuvauksesta mikroskooppi kuvaukseen kaikkea siltä väliltä. tosi monen laisia välineitä tullut kokeiltua, mutta harvoja omistettua. Arkkitehtuuri kuvaus on tietysti yksi jota harrastan. Sitä tosin vain nykyään lähinnä digikameralla. Siihen on mulla erityiseti sitä tarkoitusta varten tehty opiska. Palkkikamerakin vielä on, mutta siihen on mykyään melko hankala hankkia filmiä.- älä viisastele
hexi kirjoitti:
Nimimerkille näin todellisuudessa
Kirjoituksistasi käy selvästi ilmi, että et osaa todellisuudessa valokuvata juuri lainkaan. Sinulle on tärkeetä se kuvien blurraaminen ei mikään muu. senkin olet lukenut vikipediasta ja toimit sen mukaan. Oikeassa valokuvaamisessa tärkeintä on sommittelu. Sommittelulla tehdään hyvä kuva tai pilataan se. Blurraamalla voi muoto ja potrettikuvankin vain roiskaista, niin että siitä saa kohteen selville. Kuvaus kokonaisuudessa tälläi voi kestää jopa alle 2sekuntiä.
Mitä tulee harrastukseni alkuaikoihin silloin suurin osa kehitti itse filminsä ja valmisti niistä kuvatkin. vielä 60-luvulla ammattilaisetkin teki samoin. Heillä oli tosin suurennuskone, mutta harrastelijat rakensivat sen suurennuslasista. siksi silloin käytettiin isompia nega kokoja. Vasta 70-luvun alussa tuli varsinaisia kuvan valmistamoita, joista yksi merkittevimmistä oli Eiri. Monet filmit kehitettiin tuolloin Ruotsissa jotkut kävi jopa Saksassa kehitettävänä.
Olen harrastanut tähtikuvauksesta mikroskooppi kuvaukseen kaikkea siltä väliltä. tosi monen laisia välineitä tullut kokeiltua, mutta harvoja omistettua. Arkkitehtuuri kuvaus on tietysti yksi jota harrastan. Sitä tosin vain nykyään lähinnä digikameralla. Siihen on mulla erityiseti sitä tarkoitusta varten tehty opiska. Palkkikamerakin vielä on, mutta siihen on mykyään melko hankala hankkia filmiä.Nimimerkille hexi
Kirjoituksistasi käy selvästi ilmi, että et osaa todellisuudessa valokuvata kameralla NIKON J1 lainkaan. Se johtuu siitä, ettet omista kyseistä kameraa, vaan kuvaat muilla välineillä.
Yritä pysyä aiheessa!
- 35mm f/0.95 lens
Juuri tällaiset uutiset on NIIN suolaa NIKON J1:n omistajan haavoihin:
35mm f/0.95 lens E-mount version
http://www.sonyalpharumors.com/first-more-detailed-mitakon-35mm-f0-95-for-nex-lens-test/
http://translate.google.com/translate?sl=auto&tl=en&js=n&prev=_t&hl=en&ie=UTF-8&layout=2&eotf=1&u=http://forum.xitek.com/thread-1034213-1-1-1.html
Siinä on enää paha päteä, että NIKON J1 on loistava potrettikamera - kun Sony NEX on kuitenkin järjettömän paljon parempi valovoimaisen kiinteän kanssa.- Suolaa next
Tosin tuo Nex omaa huonon ergonomian rungon, isot objektivit ja pirusti liikaa hintaa. Muuten kyllä hyvä. Paljon halvemmalla ja paremmin hoituu kun ostaa peilikameran.
Nikonin pikkuinen sen sijaan on oikeasti pieni. Eikä kuten sanottu, järjettömän paljon suurempi ja kalliimpi järjestelmä nex.
- Näin on aina
Palstan vakiovastaukset
Kompakti järkkäri:
– osta peilinheilutin
Digikamera:
– osta peilinheilutin
Matkalle mukaan:
– osta peilinheilutin
Superzoom:
– osta peilinheilutin
Kittiobjektiivi:
– pimeä suttuNoinhan tuppaa olemaan. Liekö siinä peilin kilahduksessa jotakin magiaa, vai mistä siinä on kyse.
Kaikki eivät halua kuljettaa järkälemäistä kameraa mukanaan. Tuo nikonin pieni on todellakin pieni ja kevyt. Sitä kuljettaessa ei tule niskat kipeiksi.
Ennen vanhaan filmiaikaan harrastaja järkkäri painoi n.400g ja ammattilais n.750g. Niissä oli lähes poikkeuksetta hyvä etsin.
Nykyisin harrastaja järkkäritkin on painavia ja niissä on useimmiten kelvoton etsin.
Video etsimellä varustetut järjestelmäkamerat ovat tervetullut muutos tähän trendiin.
- voeha rähmä
"Kittiobjektiivi:
– pimeä suttu "
Olette ajastanne jäljessä.
Keskustelussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11103913
Koperneekkus tms, kertoo suuren totuuden: Kaikki optiikat ovat todella upeita.
niin upeita, että piirto ylittää kennon tarkkuuden , ehkä jopa kymmenkertaisesti.- Anonyymi
Mikä tuossa ihmetyttää? Tuo väittämähän pitää edelleen paikkansa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä tuossa ihmetyttää? Tuo väittämähän pitää edelleen paikkansa.
Tuohan on vanha postaus... oletko miettinyt vastausta 7 vuotta!!!!!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuohan on vanha postaus... oletko miettinyt vastausta 7 vuotta!!!!!
..voisiko olla mahdollista, että nyt vasta törmäsin tähän viestiin!?
Olen siltikin Koperneekkuksen kanssa asiasta (linkki) samaa mieltä.
- Anonyymi
blurria taustaa?
Saa kätevimmin ja juuri sopivan kuvankäsittelyohjelmilla (esim Alien Skin Bokeh). Voit jälkikäteen säätää ja kokeilla ”blurrin” määrää ja tyyliä.
Ja voiti kuvata juuri sillä aukolla joka tuotaa parhaan tuloksen.
kts. esim: https://www.youtube.com/watch?v=dwQkGH_cQ7I
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1363512Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen392763Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .402566Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302535Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631232508- 1161885
Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi3181575Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1741498Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.3151398- 661258