Pienten palkkojen veron alentaminen onnistuu vain seuraavilla keinoilla:
1) kasvattamalla perusvähennystä
2) kasvattamalla ansiotulovähennystä
3) kasvattamalla tulonhankkkimisvähennystä
4) pienentämällä sava-maksua
5) pienentämällä (työnantajan ja/tai työntekijän) työttömyysvakuutusmaksua
6) pienentämällä tuloveroprosenttia 11 600 - 14 400 €/v välillä
7) pienentämällä (työnantajan ja/tai työntekijän) eläkevakuutusmaksuja
1) - 2) koskevat vain kunnallisveroa (60% verorasituksesta keskimäärin, pienituloisilla nykyisen vähennysoikeuden takia vähemmän)
1) On voimakkaasti kohdistettu kaikkein pienimpituloisiin. Tämän suurentaminen voi lisätä osa-aikaisen työn houkuttelevuutta
2) 2 550 € katon nostaminen kohdentaisi parhaiten veronalennuksen 10 000 - 18 000 €/v tuloille. Eli on yksi potentiaalinen vaihtoehto veronalennukselle, tosin kallis sellainen. Ramppien jyrkkyyden säätämisellä saadaan kustannuksia säädettyä. Riskinä inflaation kiihtyminen.
3) koskee myös valtion veroa, annetaan kaikille tulonsaajille, joten tulonhankkimisvähennyksen voimakas nostaminen on kallista. ( 2.3 milj tulonsaajaa * N €/tulonsaaja = 100 € korotus = 230 000 000 € ). Tämä kohdentuu heikosti pienituloisiin (suhteellinen alennus on toki suurempi). 10-20€ korotusta voidaan harkita apuvälineenä kokonaisverotuksen säädössä.
4) Ensinnäkin pienituloiset sairastavat enemmän toisekseen, sava-prosentti on aika pieni ylipäätään n. 1.6% tulosta (vähennysten jälkeen) Mm. valtion palveluksessa ja Ahvananmaalla on korotettu sava-maksu.
5) Ei toimi työllisyysmoottorina: työnantajan osuus 0,6% 840 940 € palkkasummaan asti, ylittävästä palkkasummasta 2,45%. Koska matalapalkka-alan työllistämispotentiaali on lähinnä pk-sektorilla, ei alennus toisi merkittävissä määrin lisätyöpaikkoja. Työntekijän osuus on 0.2%
6) On älyttömän kallis operaatio. Yli miljoona tulonsaajaa on tällä tulovälillä. Lisäksi he ovat niitä, jotka nykyverotuksessa hyötyvät eniten - verrattuna esimerkiksi tasaveronpidätysmalliin.
7) Onko joku kuullut eläkepommista? Vastuuta eläkkeen kerryttämisestä pitäisi siirtää työntekijälle muutenkin enemmän, esimerkiksi kannustamalla enemmän yksityiseen eläkesäästöön (Vanhasen hallituksella on ollut päinvastainen linja). Työnantajan osuus on n. 17% ja työntekijän 4.6% (TEL). Alennuksen pitäisi siis kohdistua työnantajamaksuun, eikä työntekijämaksuun. Eläkeyhtiön vaihtaminen pitäisi tehdä työntekijälle mahdolliseksi, samoin kuten yrityksillä ja yhteisöilläkin on mahdollista tällä hetkellä.
1) kasvattamalla perusvähennystä
2) kasvattamalla ansiotulovähennystä
3) kasvattamalla tulonhankkkimisvähennystä
4) pienentämällä sava-maksua
5) pienentämällä (työnantajan ja/tai työntekijän) työttömyysvakuutusmaksua
6) pienentämällä tuloveroprosenttia 11 600 - 14 400 €/v välillä
7) pienentämällä (työnantajan ja/tai työntekijän) eläkevakuutusmaksuja
1) - 2) koskevat vain kunnallisveroa (60% verorasituksesta keskimäärin, pienituloisilla nykyisen vähennysoikeuden takia vähemmän)
1) On voimakkaasti kohdistettu kaikkein pienimpituloisiin. Tämän suurentaminen voi lisätä osa-aikaisen työn houkuttelevuutta
2) 2 550 € katon nostaminen kohdentaisi parhaiten veronalennuksen 10 000 - 18 000 €/v tuloille. Eli on yksi potentiaalinen vaihtoehto veronalennukselle, tosin kallis sellainen. Ramppien jyrkkyyden säätämisellä saadaan kustannuksia säädettyä. Riskinä inflaation kiihtyminen.
3) koskee myös valtion veroa, annetaan kaikille tulonsaajille, joten tulonhankkimisvähennyksen voimakas nostaminen on kallista. ( 2.3 milj tulonsaajaa * N €/tulonsaaja = 100 € korotus = 230 000 000 € ). Tämä kohdentuu heikosti pienituloisiin (suhteellinen alennus on toki suurempi). 10-20€ korotusta voidaan harkita apuvälineenä kokonaisverotuksen säädössä.
4) Ensinnäkin pienituloiset sairastavat enemmän toisekseen, sava-prosentti on aika pieni ylipäätään n. 1.6% tulosta (vähennysten jälkeen) Mm. valtion palveluksessa ja Ahvananmaalla on korotettu sava-maksu.
5) Ei toimi työllisyysmoottorina: työnantajan osuus 0,6% 840 940 € palkkasummaan asti, ylittävästä palkkasummasta 2,45%. Koska matalapalkka-alan työllistämispotentiaali on lähinnä pk-sektorilla, ei alennus toisi merkittävissä määrin lisätyöpaikkoja. Työntekijän osuus on 0.2%
6) On älyttömän kallis operaatio. Yli miljoona tulonsaajaa on tällä tulovälillä. Lisäksi he ovat niitä, jotka nykyverotuksessa hyötyvät eniten - verrattuna esimerkiksi tasaveronpidätysmalliin.
7) Onko joku kuullut eläkepommista? Vastuuta eläkkeen kerryttämisestä pitäisi siirtää työntekijälle muutenkin enemmän, esimerkiksi kannustamalla enemmän yksityiseen eläkesäästöön (Vanhasen hallituksella on ollut päinvastainen linja). Työnantajan osuus on n. 17% ja työntekijän 4.6% (TEL). Alennuksen pitäisi siis kohdistua työnantajamaksuun, eikä työntekijämaksuun. Eläkeyhtiön vaihtaminen pitäisi tehdä työntekijälle mahdolliseksi, samoin kuten yrityksillä ja yhteisöilläkin on mahdollista tällä hetkellä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuo esityksesi voisi lyhentää muutamaan sanaan, niin "viisautesi" olisi täydellinen: Verot valtion maksettavaksi!
Olisit varmaan onnellinen! Hulluuden ja onnellisuuden raja on veteen piirretty viiva.
Matalapalkka-alojen tuen osalta pidän itse lähinnä mahdollisena osatoja 2) ja 7) (kuten edellä mainitsin). 7) on muuten hallituksen piiristä esitetty tapa. Lisäksi en maininnut minkäänlaisia lukuja, vaan lähinnä sitä, mihin työn verotukseen kevennykset pitäisi kohdistaa.
Muilla tavoilla ei ole realistista tehdä veronalennusta pienipalkkaisen työn tukemieksi kansantaloudellisesti edullisesti - joko veronalennus ei kohdistu pienipalkkaiseen työhön tai sitten se on tuhottoman kallista (kuten mainitsin osaston 6) osalta. Periaatteessa Suomella olisi vara - helpostikin siirtyä tasaveronpidätystä vastaavaan malliin. Onhan Vanhasen hallitus väläytellyt n. 4% veronalennusta koko asteikolle.
Hallituksen kaavailu olisi muuten paljon enemmän valtion verotuloja leikkaava, kuin Veronmaksajain keskustliiton esittämä 8000 €/v verovapaasti ja 44% marginaali ylimenevästä. Kaiken hyväksi pienellä säädöllä yhdenkään tulonsaajan verotus ei kiristyisi. Jos mukaan otettaisiin tuon 2 550 katon nosto (oikeassa suhteessa) osastolta 2), se olisi tämä riittävä säätö.