Ajoin kymmenisen vuotta ripeästi kiirehtien ja usein lievää ylinopeutta ajaen jolloin ajamiseen joutui keskittymään. Ei sattunut ainoatakaan vaaratilannetta tai kolaria.
Nyt olen ajanut kolmisen vuotta rauhallisesti kun ihmisiä näytti ärsyttävän kiireeni ja ohitteluni. Tulos on karmaiseva kohdallani, yksi kolari ja kolme läheltäpiti tilannetta. Tähän on syynä se että kun on aikaa haaveilla ja katsella maisemia niin huomio herpaantuu muualle.
Onko vastaavia kokemuksia tai mahdollisesti tutkimuksia vastaavasta?
Nyt olen ajanut kolmisen vuotta rauhallisesti kun ihmisiä näytti ärsyttävän kiireeni ja ohitteluni. Tulos on karmaiseva kohdallani, yksi kolari ja kolme läheltäpiti tilannetta. Tähän on syynä se että kun on aikaa haaveilla ja katsella maisemia niin huomio herpaantuu muualle.
Onko vastaavia kokemuksia tai mahdollisesti tutkimuksia vastaavasta?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Tottahan tuo tietysti on. Nuoriso on monta kertaa pöhäyttänyt Bemarinsa pöheikköön, kun vauhtia on ollut vain 150 km/h. Jos kuski olisi pitänyt kunnon nopeutta, niin autokin olisi pysynyt varmasti tiellä.
Jos sinun mielestä 150 kmh on lievää ylinopeutta niin mikä mielestäsi on sitten ylinopeutta?
Näsäviisaan leukojenlouskutusta taasen joten minkähänlainen olet liikenteessä?
Seuraavaksi pyydän asiallisia vastauksia, kiitos.
Jos ihminen ei pysty keskittymään ajamiseen rajoitusten mukaisilla nopeuksilla, niin hänen on viisainta palauttaa ajokorttinsa poliisille. Syyksi voi ilmoittaa luonteen sopimattomuus ajoneuvon kuljettamiseen.
Se vaan että tuskimpa olen ainoa laatuani vaan meitä on varmasti useampi tuhat suomessa, ehkä enemmänkin sillä on erittäin vaikea kuvitella olevani ainoa.
Aika moni kolari sattuu kun kuski nukahtaa rattiin, lienee samasta asiasta kyse eli kun on tylsää niin nukuttaa. Määrätynlainen ripeys liikenteessä pitäisi virkeänä.
Edelleen olen sitä mieltä ettei nälviminen ole mistään kotoisin ja tuollainen luonne näkyy myös jästipäisyytenä liikenteessä.
Kyllä minä olen aivan aidosti sitä mieltä, että jos ihminen ei pysty mukautumaan liikenneympäristöön ja sen sääntöihin, niin hänen kannattaa miettiä, pitäisikö hänen lopettaa autolla ajaminen kokonaan. Onhan aivan varmaa, ettei liikenneympäristö mukaudu juuri hänen yksilöllisiin tapoihinsa, jotka taas aiheuttavat vaaraa muille.
Kaipa se on ylinopeutta, siis sellainen nopeus joka alkaa olemaan vaaraksi.
Esim metsätiellä 70km/h alkaa olemaan jo sellainen nopeus.... ainiin eihän siitä rangaista kun ko. tiellä saa ajaa 80km/h
Oletko kuullut sanontaa sopivaa tilannenopeutta? Siihen ei tien vieressä olevat nopeusrajoitukset vaikuta muutoin kuin että se on "kattonopeus".
Ylinopeutta osaa ajaa kuka idiootti tahansa. Laillisesti ja sujuvasti ajaminen vaatii taitoa.
Totta turiset. Reilut 40 vuotta sitten, kun aloin ajaa autolla , kukaan ei ajanut ylinopeutta ja jälki oli kamalaa. Vuosittain toista tuhatta kuollutta.
Siis alinopeutta ja lähes 2000 kuollutta. Kekkonen puuttui tv-puheessaan asiaan.
Viikon paras provo!
Onnea.
Rovo tai ei, niin totta turiset!
Keskittyminen ja liikenteen seuraaminen herpaantuu.
Toinen paha ongelma on, että jonossa ajamalla tila loppuu, ennemmin tai myöhemmin. Siinä vaiheessa kun luopuu mittarin seuraamisesta, niin voi helposti hakea vapaata tilaa liikennevirrasta. Hitaimman edessä on aina hyvin tilaa.
Taidat olla muutenkin melkoinen sähläri, jos sählätessä tuntuu olo "turvalliselta"?
Kävikö muuten mielessäkään, että aiheuttamasi vaaratilanteet menivät sinulta aikoinaan ohi? En usko, että tapamuutoksesi on vaikuttanut kuvaamiisi kolareihin ja tilanteisiin mitenkään. Silkkaa sattumaa.
Kyllä aloittajan kirjoituksessa sikäli on perää että taannoisen tutkimuksen mukaan erittäin moni torkahtaa muutamaksi sekunniksi rattiin ja nukahtaminen on seurausta levollisuudesta. Joten ei tuo kokemus ole vain aloittajan kohdalla totta vaan erittäin monen kanssa-autoilijan.
Tekemällä pysyy virkeänä mutta sohvalle nukahtaa.
Onneksi muutaman kuukauden kuluttua on taas sellaiset kelit, että autoilijat voivat pitää itsensä virkeinä ajamalla autonsa yhteen sumaan. Sitten virkistyvät vahinkotarkastajat ja autopeltisepät.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012082615998125_uu.shtml
Ei ollut kaiffarilla tarpeeksi vauhtia?
Ei ole, kuskaan ambulanssilla potilaita työkseni ja "kiitän"
kiireisiä runkkareita jotka ohittelee ruuhkissa ja saa
jonot kakomaan, pakko pitää sitten ylipitkiä turvavälejä sen takia mutta
minkäs teet kun on näitä kokemustutkimuskuskeja liikenteessä.
Samat vatipäät saa sitten aikaan sen että joka lähiö on
täyteen miinoitettu hidastetöyssyjä kun ajaminen ei muuten onnistu.
Kiitämme näistäkin, tosin pari perkelettä menee päättäjillekkin
joilla ei ole munaa kitkeä paskaa pois liikenteestä.
EWF222222: Kerrankin hyvä ammattimiehen kommentti näillä palstoilla. Kertoisitko vielä kuinka hienoa on viedä niitä onnettomuudessa hajalle menneitä "kokemustutkimuskuskeja" lasaretin puolelle. Mutta älä kerro liian tarkkaan. Voipi tulla kikkareet pöksyyn ennen aikojaan.
Tyypillistä kaaharin selittelyä.
Totta, ehdottomasti samaa mieltä!
Kun ajan Helluun SitiMannillaani joka kulkee 90km/h, menee matkaan kaksi tuntia, ja koko matka on "huilailua"
Kun taasen ajan saman välin omalla autollani, ja pidän vakionopeudensäätimen siinä 130km/h vauhdissa joutuu kokoajan olemaan täysillä mukana liikenteessä
Hyvä taas 87k. Jos ajaisit sillä "SitiMannillasi" 130 km/h niin olisitkohan enää provoilemassa täällä? Mitäs luulet?
Omat kokemukset kolmesta itseaiheutetusta "kolhusta" ovat seuraavat:
1. Ojaanajo talvikelillä. Nopeusrajoitus 80 km/h. Oma nopeus noin 30 km/h (ei vaurioita)
2. Peruuttaminen metsätiellä puuta päin. nopeusrajoitus 40 km/h, oma nopeus noin 10 km/h (pieni lommo perässä).
3. Kaistanvaihto toisen auton päälle. Nopeusrajoitus 40 km/h, oma nopeus noin 30 km/h (ei vaurioita omaan autoon, toisen auton keulaan vähän).
Tarkkaavaisuus oli jokaisella kolmella kerralla selkeästi laskenut. Kaksi ensimmäistä vuoden sisään kortin saamisesta, kolmas myöhemmin.
Kertaakaan en ole kolaroinut ylinopeutta ajaessani. Viimeinen olisi ollut vältettävissä nopeammin ajamalla, kun ei takaatulijalle olisi tullut tarvetta vetäistä oikealta ohi (aivan laillisesti, huom). Ylinopeutta pyrin kuitenkin ajamaa aina maantiellä ja usein myös kaupungissa.
Oikea tilannenopeus ja liikenteen huomiointi ovat tärkeimpiä liikenteen tekijöitä.
Liian hyvä auto alla. Kärryn pitää olla niin surkea että 80 km/h tuntuu kuin ajaisi 150 km/h. Kun takapää vatkaa jatkuvasti, niin eipä ajatukset harjaile.
Loistoautot kiellettävä.
Ei ole vastaavia kokemuksia, haaveilu tai maisemien ihailu kun ei kuulu mihinkään ajotapaan. Läheltä piti -tilanteet ovat jääneet sellaisiksi koska vauhtia ei ole ollut liikaa.
Toisaalta pahimmat kokemukset ovat niistä tilanteista joissa toisilla oli vauhtia liikaa, tai pyrkimys ajaa väkivaltaisesti kovempaa (vaarallisia ohituksia, liian lähellä ajamista, suojatiellä kulkevan yliajopyrkimystä jne.).
Filsofi rotta vauhdissa (jälleen):
"Kertaakaan en ole kolaroinut ylinopeutta ajaessani. Viimeinen olisi ollut vältettävissä nopeammin ajamalla, kun ei takaatulijalle olisi tullut tarvetta vetäistä oikealta ohi (aivan laillisesti, huom). Ylinopeutta pyrin kuitenkin ajamaa aina maantiellä ja usein myös kaupungissa."
Jos olisit kolaroinut, et olisi täällä enää viisastelemassa. Se on varma.
Ja tää jatko on jo täydellistä hahhahhah osastoa. Siis miten voi olla ylinopeus ja oikea tilannenopeus yhtäaikaa? Se EI ole mahdollista, vaikka eri asiat ovatkin.
"Oikea tilannenopeus ja liikenteen huomiointi ovat tärkeimpiä liikenteen tekijöitä."
> Siis miten voi olla ylinopeus ja oikea tilannenopeus yhtäaikaa?
Se on mahdollista silloin, kun oikea tilannenopeus on suurempi kuin tikkarin osoittama nopeusrajoitus.
Oikea tilannenopeus on suurin mahdollinen, tilanne huomioiden turvallinen nopeus. Esimerkiksi tyhjällä moottoritiellä valoisaan ja kuivaan aikaan 120 km/h on varsin vähän. Joku 160 km/h on vielä täysin hyvää tilannenopeutta.
Jos et tätä ymmärrä, et ymmärrä. Mutta tämä:
> Jos olisit kolaroinut [ylinopeudella?], et olisi täällä
> enää viisastelemassa. Se on varma.
Väitätkö tosissasi, että jokainen ylinopeudella ajettu kolari tappaa ylinopeutta ajaneen kuskin? Erikoista. En ole muuten ihan varma, mutta tuossa viimeisimmäksi ajamassani kolarissa minua ohittanut auto saattoi ajaa ylinopeuttakin... En kuitenkaan pitänyt tätä oleellisena kolarin kannalta, joten en sitä poliiseillekaan muistanut mainita.
Tai no. Eihän se voinut ajaa ylinopeutta, kun jäi henkiin. Eikä edes itse asiassa vammautunut mitenkään, joten ihan tasan 40 km/h oli nopeus, eikä esimerkiksi 41 km/h.
"Oikea tilannenopeus on suurin mahdollinen, tilanne huomioiden turvallinen nopeus."
Ei pidä paikkansa. Ei aina tarvitse olla suurin mahdollinen nopeus. Mistä tiedät minun tilanteeni. Ei pidä ajaa taitojensa ylärajoissa. Jos et tätä ymmärrä, niin ei voi mitään.
Ei pidä ajaa niin lujaa kuin turvallisesti voi (ja se tietysti sisältää marginaaliakin). Mutta voi, jos haluaa. Tosin aika usein tulee sitten lakia rikkoneeksi...
"Mutta voi, jos haluaa."
Kaikkea tässä maailmassa "voi, jos haluaa" mutta onko se eettisesti tai moraalisesti oikein.
http://www.heikniemi.fi/rikoslaki/rl23.html
"Moraalisesti oikein" riippuu täysin yhteisöstä. Pienimmillään yhteisö on yhden yksilön kokoinen, jolloin moraalisesti oikein on kaikki, minkä kyseinen yksilö hyväksyy. Toisaalta. Suomalaisista kuskeista 90% myöntää ajavansa ylinopeutta. Täten ylinopeus on suomalaisten kuskien joukossa selvästikin moraalisesti hyväksyttävää.
Kyse on varmaankin siitä, miten tärkeänä pitää lakien noudattamista noin yleensä. Minulle lait ovat toisarvoisia (eivät arvottomia, älä väärin ymmärrä). Sinulle ehkä eivät. Se on niitä kuuluisia moraalisia valintoja.
Vaikka etiikka ja moraali määrittelevät oikean ja väärän, ei ole olemassa oikeaa tai väärää etiikkaa tai moraalia (paitsi subjektiivisesti asiaa tarkasteltuna tietysti). Toisin sanoen moraalia ei voida tulkita moraalisääntöjen avulla. Siinä ei olisi mitään järkeä.
>>Suomalaisista kuskeista 90% myöntää ajavansa ylinopeutta.
Ihan hyvä että myöntävät, jos eivät ole aivan varmoja asiastaan ja periaatteen henkilöitä.
Alamäessä jos lipsahtaa 1 km/h yli rajoituksen, niin onhan se silloin ylinopeutta. Ja mittarivirheiden vuoksi tarkka nopeusrajoituksen mukaan ajaminen on vaikeaa. Itsekin myönnän että jopa 30 km/h rajoituksella saattaa mennä vähän yli alamäessä, tosin ei niin paljoa kuin kavereillani (heillä nopeus sellainen +50 km/h).
Mutta moniko pysäytetään tutkamittauksessa, monenko kohdalla kamera räpsähtää? Moniko lähtee ohittamaan voidakseen ajaa ylinopeutta?
> Mutta moniko pysäytetään tutkamittauksessa,
> monenko kohdalla kamera räpsähtää? Moniko
> lähtee ohittamaan voidakseen ajaa ylinopeutta?
En tiedä, onko tätä tutkittu. OLETTAISIN kuitenkin, että kuvaamasi kaltaiset vahingossa tapahtuvat 1 km/h luokkaa olevat rajoituksen ylitykset eivät ole kovin vahvasti edustettuina tuossa kyselytutkimuksen tuloksessa.
Omasta puolestani voin sanoa, että minua ei ole pysäytetty tutkamittauksessa yli kymmeneen vuoteen ja kamerakaan ei ole räpsähtänyt noin kahdeksaan vuoteen. Ohitan kyllä hitaammat voidakseni jatkaa omaa nopeuttani, joka useimmiten on ylinopeutta.
Muuten, ihan merkintätavasta:
> 30 km/h rajoituksella saattaa mennä vähän
> yli alamäessä, tosin ei niin paljoa kuin kavereillani
> (heillä nopeus sellainen 50 km/h).
50 km/h tarkoittaa 30 50 = 80 km/h
Hait varmaan 50 km/h merkintää, joka tarkoittaisi yli 50 km/h nopeutta.
Itse ajan kilometrimääräisesti vähiten ylinopeutta noilla 30 km/h alueilla. Usein en ollenkaan. Vajavainen aivotoimintani on päätynyt tulokseen, jonka mukaan tuollaisilla alueilla on usein joku ihan hyvä syy alhaisempaan nopeusrajoitukseen. Ja jos en tiedä toisin olevan, en lähde arpomaan...
Tarkoitin lähinnä, että jos olisit reilun ylinopeuden vuoksi kolaroinut, olisivat muuten ylevät mielipiteesi ehkä hiukan loivemmat. En tarkoittanut, että olisit tai joku kyyditettävistäsi olisi välttämättä siirtynyt täältä ikuisuuteen.
Niin "tai no" eihän umpiluuhun mene kuin metrinen halko. Sitäpaitsi, mainitsemasi tilanteet ovat tasoa "jokaiselle sattuu näitä". Noi esimerkit ovat niitä parkkipaikkojen kalliita pikku kolhuja joita sattuu päivittäin. Pahimillaan moisesta huolimattomuudesta seuraa se, että oma mukula jää omassa pihassa alle.
justiin luin jostain mystisestä samanlaisesta ilmiöstä lätäkön väärältä puolelta. Oikein joku tutkimuksen tapainen jossa vähän tavattiin tilastoja, mutta en jaksanut paljon etusivua pidemmälle. Jos on aikaa ajaessa, niin siinä tulee rämpättyä tekstiviestejä, puhuttua puhelimeen, syötyä, juotua, luettua karttaa, rämpättyä navigaattoria. Jotkut rekkakuskit rämppäilee tietokoneita samalla kun ajavat, ja kerran näin jonkun lukevan lehteä samalla kun ajaa. Eräskin pöläytti autonsa katon kautta ympäri kun kaivoi apukuskin jalkatilasta kännykkää.
"lätäkön väärältä puolelta. " Tarkoittanee USA:ta? Todennäköisesti näin on. Sielläpä onkin tosi piiiitkiä, suoria ja tylsiä teitä paljon. Ei ole meikäläiseen liikennekulttuuriin verrattavissa ainakaan suoraan.
luetellut asiat todistavat muuta. Kun ihmiselle tulee tylsää, se rupeaa tekemään kaikkea muuta.
Mitä muuta ne todistavat kuin sen, että suorat ovat niin pitkiä ettei edes toista päätä näe? Tällöin alkaa uni tulla silmään tai alkaa joku muu puuhastelu ajamisen lomassa. Ei tollasia väyliä ole Suomessa. Ei edes pohjoisessa.
Onhan jenkeissä jaettu ns. "Stellapalkintojakin" juuri tällaisesta typerästä ajokulttuurista johtuen. (1.sija)
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4475779
Asiaahan on tutkittu. Tutkimuksessa oli aloitteleva kuljettaja ja paljon ajanut rallikuski. Sinun käytöksesi muistuttaa enemmän tuon aloittelijan käyttäytymistä. Omalla kohdallani huomasin, että oma käyttäytymiseni muistutti enemmän kokeneen rallikuskin käyttäytymistä.
Rauhallisessakin ajossa rallikuskin pulssi nousi heti ajoon lähdössä hyvää valppautta osoittavalle tasolle. Yllättävätkään tilanteet eivät juurikaan enää nostaneet pulssia.
Aloittelijalla puolestaan ajamaan lähtö ei nostanut pulssia merkittävästi, mutta hyppäsi heti "shokkitasolle" pienestäkin ärsykkeestä.
Eli liekö tuo jo synnynnäistä, eli osa kuljettajista on lahjakkaampia kuin toiset. Uskon myös, että oppimallakin voi parantaa tilannettaan. No, tiettyjen asioiden oppiminenkin lienee synnynnäistä.
Eli, jos vähänkään uskot omaan oppimiskykyyn tässä kohtaa, niin opettele ajamaan vaihtelevissa olosuhteissa ja vaihtelevilla nopeuksilla. Jos olet epäuskoinen oman oppimiskykysi suhteen ala valmistautumaan jo ajokortista enneaikaisesti luopumiseen.