Samanlaista taustaakin oli. Molemmat olivat saaneet potkut opinahjoistaan, mutta M. oli sittemmin ottanut uusiksi ja pärjäsi lopulta hyvin.
Sisällissotavaiheesta molemmat selvisivät voittajina, mutta Stalin munasi sotapäällikkönä useaan kertaan.
Marski pyrki vähentämään taistelun ulkopuolisia uhreja, mutta Stalin teloitutti ihmisiä aina tilaisuuden tullen.
Sodan päätyttyä S. jatkoi poliitikkona, mutta M. lähti ulkomaille odottelemaan parempia aikoja.
Sisällissotavaiheesta molemmat selvisivät voittajina, mutta Stalin munasi sotapäällikkönä useaan kertaan.
Marski pyrki vähentämään taistelun ulkopuolisia uhreja, mutta Stalin teloitutti ihmisiä aina tilaisuuden tullen.
Sodan päätyttyä S. jatkoi poliitikkona, mutta M. lähti ulkomaille odottelemaan parempia aikoja.
Vastaukset 8
Vanhimmat
veti pisteet. Saatta olla, että Stalin hiljaisessa mielessään antoi hänelle jopa arvostusta. Olihan likoon pitänyt panna liki miljoona miestä ja valtavat materiaalimäärät, mutta Marskin joukot tappelivat aina vain. Stalinin oli rajusti tingittävä tavoitteestaan eli sosialistisesta Suur-Suomesta.
Marskille vanha kuva petomaisista bolsevikeista vahvistui aina vain. Oli taas ruvettava odottelemaan parempia aikoja.
Marski ryhtyi kiireesti varustamaan Suomea puolustuskuntoon. Tulosta syntyikin.
Stalin taas piti neuvottelun kenraaliensa kanssa ja ryhtyi hänkin kunnostamaan armeijaansa. Tulosta tuli siitäkin.
Siinä sivussa harjoitettiin ankaraa painostusta Suomea kohtaan, sillä edellisestä sodasta oli jäänyt yhtä ja toista hampaankoloon. Baltian maat liitettiin NL:on, mikä nosti Suomessa kauhua entuudestaankin.
Suomeen yritettiin synnyttää vallankumoustilanne työvälineena SN-seura. Se kokosi kommunistit riveihinsä ja mellakoi antaumuksella. Hallitus uskalsi lopulta lakkauttaa seuran syynä Suomen ja NL:n ystävyyden vastainen toiminta!!
varmaan kova paikka todeta, että Mannerheimin joukot etenivät vastustamattomasti tavoitteisiinsa ja pysähtyivät sitten vapaaehtoisesti.
Puna-armeijan vastahyökkäykset epäonnistuivat.
Mannerheiminkin uho loppui lyhyeen. Miekantuppipäiväkäskyä hän alkoi heti katua, jopa asiasta lähipiirilleen mainiten. Luonnollisesti hän tajusi myös hyökkäyksen Itä-Karjalaan olleen strateginen suurmunaus. Sitä ei saanut tekemättömäksi.
Kalle Lehmuksen mukaan Marski alkoi jo talvella -42 tulla siihen tulokseen, että Saksa ei voittaisi sotaa. Sen mukaiset ohjeet hän antoi armeijan tiedotusosastolle.
Lopulliseen varmuuteen hän tuli kesällä -42 käytyään vastavierailulla Saksassa. Siellä hänet oli tarkoitus vakuuttaa Saksan voitosta, mutta tulos oli päinvastainen.
http://vimeo.com/12676278 hitler pelasti suomen talvisodassa varmalta tuholta
saada Suomen taipumaan ensin NL:n aluevaatimuksiin ja sitten rauhanehtoihin, koska ei halunnut puna-armeijaa Tornionjoelle eikä Pohjanlahdelle eikä varsinkaan Ahvenanmaalle.
Mannerheimia oli siitä kiittäminen. Myös Stalin tajusi asian. Se oli yksi syy rauhantekoon. Länsivaltoja hän ei pelännyt, mutta ei halunnut sotkeutua Hitlerin liittolaiseksi sotaan heitä vastaan.
kaavaili pakolaishallituksen perustamista Tukholman. Kun asia Kollontain kautta tuli Stalinin tietoon, hän kielsi puuhan.
Rauhanopposition tuli toimia yhteistyössä Mannerheimin kanssa. Se olisi suorin tie rauhaan.
talvesta 1944.
S. ja M. joutua vastakkain jo 1919 keväällä. Mannerheim valtionhoitajana puuhasi hyökkäystä Pietariin ja Stalin määrättiin sen puolustuksen johtajaksi. Hän lähti melko pian muihin tehtäviin ja M:n hyökkäyspuuhat kariutuivat omaan hallitukseen ja eduskuntaan, länsivaltojen haluttomuuteen ja valkoisten venäläisten sisäisiin riitohin.Hyökkäyksen kannattajia oli sittenkin hyvn vähän, lähinnä vientiteollisuuden edustajat ja erilaiset heimosoturiryhmät ynnä muut Suur-Suomi-hörhöt.