kerran, kauan sitten, mä rakastuin, mä todella rakastuin. luulin sen olevan todellista, kaunista ja puhdasta, mutta kaikki kaatuivat kuitenkin johonkin, syytä en saanut koskaan tietää, en edes vuosien jälkeen, enkä ehkä edes halua enää tietää. aikaa kului, mulle kasvoi kova ulkokuori, joka ei päästänyt lähelleni ketään, en mä halunnut ketään vierelleni. sitten tuli päivä, hän tuli elämääni. en hetkeäkään epäillyt että hän on se oikea. rakkaus on sittenkin todellista ja kaunista, kaikkea mitä sen haluaa olla. vieläkin rakkautemme jatkuu, elämäni on saanut uuden tarkoituksen,
kova kuori on murtunu. kiitos, rakkaani.
kova kuori on murtunu. kiitos, rakkaani.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tiiäkkö musta tuntuu niiku oisin ite kirjottanu ton tekstin...mailaileha mulle...
pätes mun elämään siihe saak kunnes sanoit: vieläkin rakkautemme jatkuu...
Mulla ei jatkunu ja mul on tainnu kasvaa vieläkin kovempii kuori ja pelkään ihmisiä.