Suomen liittyminen EU:n jäseneksi ei ollut perutuslakiasia. Päätös tehtiin noudattaen supistettua perustuslain säätämisjärjestystä, jonka läpimenoon vaaditaan vain 3/4 enemmistö.
Menettelytavasta päättää eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Menettelytavasta päättää eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Liitos on laiton.
vuoden 2000 perustuslaissa.
Menettelytavasta päättää eduskunnan perustuslakivaliokunta, EI Ilkka Hakalehto marionetteineen.
Muistaakseni perustuslakivaliokunnassa äänet menivät tasan ja puheenjohtajan ääni ratkaisin.
Perustuslakivaliokuntakaan ei ole erehtymätön eikä lahjomaton.
Sinällään EU:n perustuslaki on väärä nimitys, koska Suomella voi olla vain yksi perustuslaki joka on ylittämätön (ellei sitä kumota). USA:n osavaltioden perustuslaeissa ninemomaan todetaan että ne ovat liittovaltion perustuslaille alisteisia. Suomen perustuslain yläpuolella oleva perustuslaki on jo käsitteellisesti mahdoton, ja siten luonnollisesti laiton.
On huomattava, että poliittisten paineiden vuoksi voidaan tehdä laittomuuksia, mutta laittomuus ei koskaan mitätöi itse lakia.
Mikäli EU:n "perustuslaki" hyväksytään Suomessa, sillä ei ole lainvoimaa ainakaan siltä osin mitä se on ristiriidassa Suomen pl:n kanssa. Vaikka EU:n tuomioistuin antai Suomelle tästä tuomion, siitä ei tarvitse välittää.
Suomen perustuslaki takaa Suomen valtion suvereenisuuden ja tällainen suvereenisuuspykälä on itse asiassa suunniteltu juuri tällaisia tilanteita varten (sisäisen ja/tai ulkoisen painostuksen aiheuttama vallankaappausuhka).
Tiedän erään tapauksen, että valiokunnassa heitettiin arpaa, kun äänet menivät tasan!
Et ole sattunut huomaamaan, viestissä ei ollut puhuttu uudesta perustuslaista...
se fakta jäi?
jotka saattavat tehdä jopa perustuslaittomia tulkintoja.
Kun EUn perustuslaista tulee ensisijainen, ei ainakaan Suomen perustuslain 1. pykälä siitä, että Suomi on täysivaltainen tasavalta voi pitää paikkaansa.
Vaikka Transparency Internationalin vertailussa Suomea pidetään rehellisimpänä maana maailmassa niin silti jo maan perustuslain ensimmäinen lause on törkeä valhe.
Tällaiseen eivät varmaan yllä mustimman Afrikankaan diktatuurit.
Jos joku jaksaa lukea perustuslain 94., 95. ja 96. pykälät niin viimeistään sieltä selviää, ettei Suomessa valta kuulu edes eduskunnalle, vaan valtioneuvostolle ja ulkoasiainvaliokunnalle.
Paljon valitetan, että natsit nousivat valtaan poikkeuslailla, mutta meillä on samanlainen siansaparo ja porsaanreikä perustuslian loppuosassa, mistä Suomi-syöjät kulkevat mennen-tullen.
Tulkinnathan ovat fiktiota, mutta tosia, koska ne ovat valiokuntien salatuissa asiakirjoissa.
Julkisuuteen tulevat vasta toimeenpannut päätökset.
täällä Helsingissä.
Mitenkäs siellä Sonkajärven metrossa, kastuiko kengät taas ikävästi?
Mietttikääpä tätä:
Jos eduskunnalle Suomen perustuslain mukaan kuuluvaa valtaa siirretään esim. Suomen hallitukselle, se vaatii perustuslain säätämisjärjestyksen käyttämistä päätöksenteossa.
EU-liitoksessa eduskunnalle ko.tavalla kuuluvaa
valtaa siirrettiin Suomen rajojen ulkopuolelle
2/3 enemmistön päätöksellä. Sekö nyt oli laillista? Toki kansalaisille selitettiin, että Suomen itsenäisyys vaan lisääntyy. Ja näin näyttävät jotkut vieläkin selittävän.
Heidän logiikallaan Suomen itsenäisyyden korkein aste saavutetaan sitten, kun kaikista Suomen asioista päätetään maamme ulkopuolella.
Törkeä valtiopetos on sellainen, että valtio
yritetään liittää toisen valtion osaksi
(katso tietosanakirja). Perustuslaki on vain valtioilla. Perustuslaki tekee EU:sta oikeushenkilön ja liittovaltion.
Kiilasit kyllä itse threadin ohi, mutta vastataanpa nyt:
"Törkeä valtiopetos on sellainen, että valtio
yritetään liittää toisen valtion osaksi"
- ei EU ole valtio
Sinne kysytiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulosta, joka sanoi KYLLÄ jos et muista. Kaikki muu on panettelua ja paskapuhetta, erityisesti paskapuhetta.
"Perustuslaki tekee EU:sta oikeushenkilön ja liittovaltion."
- ei tee
Valtipetoksen voi tehdä ulkomalainenkin. Kun oman maan kansalainen tekee sellaisen, on sen maanpetos.
>"Perustuslaki tekee EU:sta oikeushenkilön ja liittovaltion."
- ei tee
>>No minkäs se tekee? Vasikanko?
1. Suomen Hallitusmuodossa ei ole milloinkaan ollut 3/4 enemmistöä.
2. perustuslakivaliokunta ei päätä menettelytavasta, vaan antaa lausuntoja (PeVl) eduskunnan äänestettäviksi tulevista asioista, selonteko ja lakiesitys.
Tutustuhan Teppo ns. supistettuun perustuslainsäätämisjärjestykseen liittyviin tapahtumiin tammikuun 17. päivä ja sittemmin keväällä 1992.
Jo tällöin tehtiin säätämisjärjestys EY-jäsenyyttä varten.
Eikö eräälle Sonkajärven taksikuskille enää ole asiakkaita, kun täytyy hatusta temmattuja kirjoituksia lähetellä nettiin?
Suoraan kopsattu eilisestä iltapäivälehdestä :)
Johon muuten sattumoisin luotan enemmän kuin J.Jaakkolan anonyymipalstan kirjoituksiin.
Tämäkö kopsattu suoraan iltapäivälehdestä (Tärkeä tiedote EU-liitoksesta! Kirjoittanut: Teppo, 27.7.2004 klo 15.20):
"Suomen liittyminen EU:n jäseneksi ei ollut perutuslakiasia. Päätös tehtiin noudattaen supistettua perustuslain säätämisjärjestystä, jonka läpimenoon vaaditaan vain 3/4 enemmistö.
Menettelytavasta päättää eduskunnan perustuslakivaliokunta." ?
Kuka oli jutun tehnyt toimittaja?
Olen myös sivulla, jonne pitää kirjoittautua omalla nimellään:
http://duuni.talentum.com/ccs/duuni.net/keskustelu_tread.jsp?group=duuni_talyht_yhteiskunta&message=675559
Sain juuri kutsun toiselle, myös omalla nimellä keskusteltavalle, keskustelusivulle, jossa välillä ovat politikotkin mukana online-toiminnolla.
Teppo hyvä, voisitko vastata eiliseen kysymykseeni?
virkatoimessaan.
Luotatko tosiaan Iltalehden ja Ilta-Sanomien toimituksen erehtymättömyyteen valtiosääntöasioissa?
Miksi et kaiva artikkelia pöytään ja ilmoita sivunumeroita, vaan kirjoittelet asiaan kuulumattomia asiavirheitä?
Luepa tämä ensiksi http://www.om.fi/74.htm
Pykälät löytyvät tästä http://www.finlex.fi/linkit/ajansd/19990731000
Missä kohtaa mainitaan 3/4 enemmistöstä?
112 §
Valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen laillisuuden valvonta
Jos oikeuskansleri havaitsee valtioneuvoston tai ministerin taikka tasavallan presidentin päätöksen tai toimenpiteen laillisuuden antavan aihetta huomautukseen, hänen tulee esittää huomautuksensa perusteluineen. Jos se jätetään ottamatta huomioon, oikeuskanslerin tulee merkityttää kannanottonsa valtioneuvoston pöytäkirjaan ja tarvittaessa ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Myös oikeusasiamiehellä on vastaava oikeus tehdä huomautus ja ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
Jos presidentin päätös on lainvastainen, valtioneuvoston tulee saatuaan lausunnon oikeuskanslerilta ilmoittaa, ettei päätöstä voida panna täytäntöön, sekä esittää presidentille päätöksen muuttamista tai peruuttamista.
113 §
Tasavallan presidentin rikosoikeudellinen vastuu
Jos oikeuskansleri, oikeusasiamies tai valtioneuvosto katsoo tasavallan presidentin syyllistyneen maanpetosrikokseen, valtiopetosrikokseen tai rikokseen ihmisyyttä vastaan, asiasta on ilmoitettava eduskunnalle. Jos eduskunta tällöin kolmella neljäsosalla annetuista äänistä päättää syytteen nostettavaksi, valtakunnansyyttäjän on ajettava syytettä valtakunnanoikeudessa ja presidentin on pidättäydyttävä siksi ajaksi toimestaan. Muissa tapauksissa presidentin virkatoimesta ei saa nostaa syytettä.
114 §
Ministerisyytteen nostaminen ja käsittely
Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa käsitellään valtakunnanoikeudessa sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
Syytteen nostamisesta päättää eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton valtioneuvoston jäsenen menettelyn lainvastaisuudesta. Eduskunnan tulee ennen päätöstä syytteen nostamisesta varata valtioneuvoston jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen. Asiaa käsitellessään valiokunnan tulee olla täysilukuinen.
Syytettä valtioneuvoston jäsentä vastaan ajaa valtakunnansyyttäjä.
115 §
Ministerivastuuasian vireillepano
Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille:
1) oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle tekemällä ilmoituksella;
2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella; sekä
3) eduskunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä tutkintapyynnöllä.
Perustuslakivaliokunta voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta.
116 §
Ministerisyytteen nostamisen edellytykset
Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.
117 §
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen oikeudellinen vastuu
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuuden tutkimisesta, syytteen nostamisesta heitä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa sekä tällaisen syytteen käsittelystä on voimassa, mitä 114 ja 115 §:ssä valtioneuvoston jäsenestä säädetään.
118 §
Vastuu virkatoimista
Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.
Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.
Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa.
osaisit olla edes hiljaa kun et tiedä, vaan ei.
Soita ja kysy iltalehteen, miksi asia on tärkeä?
Perustuslain muuttamiseen tarvittiin joko 5/6 kiireelliseksi julistaminen ja 2/3 enemmistö tai yksinkertainen enemmistö ja seuraavassa eduskunnassa 2/3 enemmistö.