Vielä n. viisi vuotta sitten Kyrösjärven vesi oli maininnalla ERINOMAINEN.
2012 se on hyvä.
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kyrösjärvi
http://www.kuhamaa.fi/jarvet/kyrosjarvi
Suomi täytyy likalutikoista..jokainen on vastuussa vesistöistä sinne ei pissitä tai ulosteta ei ohjata likavesiä ja peltoja ei tarvitse yli lannoittaa valumat päätyvät vesistöihin.
Kellään ei ole oikeutta saastuttaa
2012 se on hyvä.
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kyrösjärvi
http://www.kuhamaa.fi/jarvet/kyrosjarvi
Suomi täytyy likalutikoista..jokainen on vastuussa vesistöistä sinne ei pissitä tai ulosteta ei ohjata likavesiä ja peltoja ei tarvitse yli lannoittaa valumat päätyvät vesistöihin.
Kellään ei ole oikeutta saastuttaa
Vastaukset 17
Vanhimmat
No samassa ajassa Pyhäjärvi on siirtynyt TYYDYTTÄVÄÄN.
Ei kannata kummastakaan ostella Mökki/Huvila tonttia tai paikkaa...
Tuolla vauhdilla on pian haiseva aava jossa ei voi edes uida...
Älä ole suomut silmillä kalatiskillä
Kalat eivät kohtalostaan valita, mutta se ei tarkoita, että niillä menisi hyvin.
Nykymenolla syömme maailman meret tyhjiksi jo omana elinaikanamme.
Tule mukaan WWF:n kestävää kalastusta edistävään kalakampanjaan. Uhanalaiset kalat pois kalatiskeiltä!
Suomessa syödystä kalasta yli 70 prosenttia tuodaan muualta.
Suosituimpia kaloja ovat kasvatettu lohi ja kirjolohi sekä tonnikalat.
Kesällä 2011 Lokan tekoaltaalta pyydettiin 140 000 kilon särkisaalis, joka haudattiin maahan.
Saman verran painaa Boeing 777, suurin kaksimoottorinen lentokone.
Saaliin hinta ei olisi kattanut edes kuljetusta Pohjanmaan minkkitarhoille.
Suomen silakkasaaliista valtaosa
päätyy turkiseläinten rehuksi.
http://wwf.fi/maapallomme/itameri/itameriohjelma/
Maatalous tärkein ravinteiden lähde
Itämeren typpiravinnepitoisuudet nousivat 1980-luvun loppupuolelle asti ja ovat sen jälkeen hienoisesti laskeneet Suomen merialueilla. Suomenlahdella fosforipitoisuus on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta lähtien ja kasvu on taittunut vasta viime vuosina.
Maatalous on Suomessa merkittävin yksittäinen ihmisen aiheuttaman ravinnekuormituksen lähde. Vajaat kaksi kolmasosaa Itämereen päätyvästä fosforista ja yli puolet typestä on peräisin maataloudesta.
Yhdyskuntajätevesien fosforinpoisto on Suomessa tehokasta ja vain noin kuusi prosenttia Itämereen päätyvästä fosforikuormasta on niistä peräisin. Yhdyskuntien osuus typpikuormasta on edelleen merkittävä, vajaa viidesosa. Tehostettua typenpoistoa ei ole toistaiseksi vaadittu edes kaikilta rannikkokaupunkien jätevedenpuhdistamoilta.
Muita merkittäviä ravinnekuormituksen lähteitä ovat teollisuus, haja-asutus, metsätalous ja kalankasvatus.
Ilman kautta kulkeutuu typpeä suoraan Itämereen noin neljännes sen kokonaiskuormasta. Suurimmat lähteet ovat meri- ja tieliikenne, maatalous ja energiantuotanto.
WWF:n vuonna 2008 teettämän raportin mukaan myös ilmastonmuutoksen oletetut vaikutukset Itämeren alueella, kuten sateisuuden kasvu ja lämpötilan nousu, lisäävät Itämeren levätuotantoa ja rehevöitymistä.
Maatalous nostaa 90 % valtiontukibudjetista. Tosin maataloudelle tuet ovat vain 42 % tuloista. Sitten saastuttavat ympäristön koska sen omistavat.
Saunan taa ja niskalaukaus, ei auta muilutus eikä Lapuan liike lahtarina ne ovat maanomistajien valta keinoina suuntautuneet aina muihin..
http://www.youtube.com/watch?v=L7au3odTIZg
Jus joo, teette mitä haluatte, se on sitä omistamista.
Maatalous saastuttaa koko ympäristön ihan verovaroista maksettavilla tuilla. Tai nostaa tukia vain peltopaketeista, hyvin on pullat uunissa.
Kyrösjärveen laskevat Parkanon ja Kihniön vedet ja siellä
phdistamoilta pääsi satoja kuutioita sitä itteensä vesistöön
kesällä eikä tuo päästö Ikaalisissakaan outo juttu ole.
Mutta koska haja-alueesta vain osa on viemäröity niin
maanviljelijöiden osuus noista kikkareista on pieni.
Karjat ovat vähentyneet niin että hyvä jos kylällä on
enää pari karjatilaa.
Lannoitteet ovat niin kalliita että niitä ei monikaan enää
peltoonsa laita koska samat tuet tulee noille luomu-
ja pakettipelloille ilmankin.
Suurin saastuttaja on loma-asutus joka mättää
säkkikaupalla lannoitetta rantanurmikoonsa josta
se valuu saunavesien kera järveen.
Huvila-asukkaille on syntynyt omituinen kilpailu
kuka useimman kerran leikkaa nurmikkonsa kesässä
sillä ilmankin pilaavalla leikkurillaan.
Ikaalisten taajamassa koirat ja muut lemmikit vääntävät
torttua enemmän kuin hyötyeläimet maataloudessa .
Kysyn vaan mihikä menee ne lumien sulamisvedet, jotka kaduilta menee suoraan viemäreihin, lopulta menee järveen vaikka kävisi jonkinlaisen prosessin läpi puhdistamolle, joukossa raskasmetalleja autojen pakokaasuista, renkaista, moottoriöljyistä, koirien jätökset, miksei ihmistenkin, sun muiden jätösten hajoamistotteita, mm. kipattujen lumikuormien mukana menee valtavasti bakteereita sun muuta roskaa luontoon, kaikki tänä rasittaa järveä, vaikka se tapahtuisi 100 kilometrin päässä.
Vesistöjä kuormittaa mm. virosta tulevat happosateet, sun muut raskasmetallipäästöt. Myös isojen tulvien aikaan saattaa vesistöihin päästä runsasaasti humuspitoista maa-ainesta, vaikka maa olisi nurmella eikä kynnöksellä, voimakas ukkoskuurokin syövyttää aika tehokkaasti maata ja se lähtee aika helposti liukenemaan vesistöihin päin, jos pengerrykset pettää, syitä on tuhansia, mikä vesien rehevöitymistä aiheuttaa. Turvetuotanto yms.
Just joo. Kaikki muut saastuttavat, mutta minä en. Kaikkea paskaa sitä tännekin sivulle päästötään. Ja vielä että mökkiläiset lannoittaa enemmän kuin maanjussit. Katsokaa ohi ajaessanne kuinka Sammin sillan pielessä lehmälauma on tissejään myöten Kyrösjärvessä vilvoittelemassa ja berseestä tulee koko ajan kuraa suoraan järveen. Samaa katselin Vatulassakin, ja Kovelahdessa jne jne.
Maajusseille sanon sen verran, että kohtuus pitäisi olla kerjätessäkin.
Kuulehan Näsijärven osakkaat tuntevat vastuunsa paljon isompi ja vesistön laatuluokitus hyvä/erinomainen.
http://www.kuhamaa.fi/jarvet/nasijarvi
Maatalous on se joka saastuttaa sieltä valuu vuosien ylilannoitus nyt vesiin.
Kartasta näkee Kyrösjärven rasituksen se on pellot ranta alueilla.
Näsijärvellä teollisuus otti vastuunsa ja vesi on parantumaan päin, hyvä on vain Lieladen osuudella muuten ERINOMAINEN:
Ikaalisten rantapellot ovat olleet lähes samanlaisina
Kyrösjärven viimeisen laskun jälkeen. Uusia peltoja
raivattiin sodan jälkeen jonkinverran mutta kauemma
järvistä.
Näsijärven tilanteen selittää sen koko ja puhdistamon
sijainti Pyhäjärven puolella.
Koskelan kauppiailla oli keväällä valtavat läjät
puutarha- ja nurmikkolannoiteita ja johonkin ne
myytiin, eikä ole niiden ainoa myyjäkään
Kyrösjärven tila on huonontunt suorassa suhteessa
taajaman laajenemiseen ja mökkiläisten lisääntymiseen
Ennen oli karjaa joka talossa ja ne laidunnettiin rannoilla
ja järvestä haettiin tarvevesikin, joten hoitakaa oma
tonttinne ensin kuntoon..
kovelahdessa vesi on ainakin ihan hyvää
Kovelahden vesi on ainakin märkää. Joki tuo possunraadot ja kaikki muutkin paskat Kovesjärvestä saakka. Tiedätkös muuten pöljä missä se on. Loppukesästä Kovelahden pohja purkaa metaania joutsenenkokoisina vaahtotöllöinä. Mutta eihän se kuulu mitenkään kaupungin ympäristöviranomaisille
.
Tosi asia on etttä Kovelahdenkin vesi on paskaisempaa kuin vesi jokisuulla Kyröskoskella.
Pahasti on kovelahtilaisen käynyt metaanihöyryissä kun ei
nukutuksi yöllä saa. Metaani ei vaahtoa eikä Kovesjärvellä
ole peltoja joten se siitä.
Kovesjoki kulkee viljeltyjen maitten läpi ja taatusti saa matkansa varrella maataloustukia. Siihen yhtyy moniaita puroja, pienempiä jokia ja ojia, jotka suoltavat yhtä sun toista pääuomaan.
Toinen suuri saastuttaja on turvesuot - vieläkin, vaikka turpeennosto on lopetettu. Aikanaan ojitukset juoksutettiin mahdollisimman suurella voimalla jokeen. Siinä tuli lukematon tonnimäärä turpeen "nollakuitua" Kovelahteen saakka. Kovelahden pohja on turpeella päällystetty Ruskankallioille saakka. Pahin jakso on kilometri sillalta jokea myöten. Joen pohja on niin täynnä turvetta, että vähän veden aikaan on hyvä jos soutamalla pääsee kosken rannalle. Joki on madaltunut ja kaventunut huomattavasti.
Kun vesi lämpiää heinäkuun lopulla tiettyyn asteeseen, vesi alkaa käydä eli pohjan turve ja muu kiintoaines muodostaa metaania. Se nostaa turvemattoa samalla tavalla kuin puhallettaisiin pressun alle. Kun kävelee pohjassa, niin turvematto rikkoutuu ja kohdalla tapahtuu metaanipurkaus. Sen tuntee jalkoja myöten nousevana kaasukuplana kuin joku kutittelisi. Samoin sen haistaa erinomaisen hyvin, varsinkin tyvenenä suviehtoona soudeltaessa.
Metaanin ilmestymisen jälkeen ilmestyy jalkapallon kokoisia vaahtopalloja, jotka saavat alkunsa, ainakin enemmät, kosken kuohuista, koska niitä näkee jo sillan yläjuoksun suvannossakin. Parina kesänä pohjasta on kaasu nostanut pintaan uimaan vaahtoisia turvematon palasiakin. Sama ilmiö on joka kesänä myös Kyrön tehtaan alajuoksulla Hämeenkyrön Kirkkojärvessä, paitsi että lautat ovat isompia ja kellertäviä puukuidun ns. nollakuitua. Nykyään niitä irrottelee myös Purimo-laiva, joka käy jokiristeilyillä joella aika pitkällä.
Vaahtopallot ovat kuin joutsenparvi hiljaa lipuessaan virran juoksun tahdissa. Ensi kerran näin niitä aamuvarhaisella puolimetrisen ohuen sumun seassa auringon alkaessa nousta mutta vielä oli puolihämärää. Sopivalla tuulella niitä ajautuu rantaankin.
Saattaa olla että metaanihöyryjä on noussut päähäni, mutta en sentään katsele ympärilleni yksisilmäisesti. Enkä kirjoittele tänne, jos minulla ei ole mitään asiaa sanottavakseni.
Koskelan kauppa on pahin vesien saastuttaja, puutarhalannoitteiden myynti tulisi kieltää.
Kauppako ne sinne järveen ajaa? Vai olisiko sittenkin pihapuskiensa yli-innokas hoitaja. Meilläkin rouva mättää noita lannoitteitaan koko kesän kukilleen että kasvaisivat kauniina. Ei auta vaikka koitan joskus asiasta huomauttaakin.
"Kyrösjärvellä Hämylänlahdessa sekö Ikaalisissa Toivolansaaren uimarannalla"
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194764913585/artikkeli/sinilevaa velloo runsaasti monella rannalla pirkanmaalla.html
Noissa paikoissa ei ole peltoja eikä edes lehmiä lähelläkään
mutta lemmikkieläimiä ja vuotavia alapäitä ja yli lannoitetut
nurmikot joten sieltä kusee.