Jos paikalle ei saatu tankkeja auttamaan jalkaväkeä, niin sakut eivät olleet mitenkään ihmeellisiä sotilaita.
Operaatio Hopeakettu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Hopeakettu
Operaatio Hopeakettu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Hopeakettu
Vastaukset 26
Vanhimmat
Nooh älähän nyt. Kolme miljoonaa sotavankia on ennätys. Ei niistä ollut korpeen sotimaan, mutta ei ollut myöskään ryssistä, norskeista tai briteistä.
Manstein valtasi krimin ilman panssareita.
Eikös Manstein vallannut myös maailman vahvimman linnoituksen Sevastopolin. Aika kipeä asia ryssälle. Rikollisillekin.
Sevastopol kuuluu Krimiin:)
Teknisesti ottaen erillinen taistelu koska nasut oli vallanneet jo muun alueen. Ei sitä vaan vieläkään voi käsittää miten ryssät onnistui sähläämään maailman vahvimman linnoituksen puollustuksen.
Manstein valtasi krimin ilman panssareita.
Avoimella sakut pärjäsi, kun oli tankit, kasikasit ja kookoot tukena. Pienipiirteisessä maastossa ei niistä enää ollutkaan samalla lailla hyötyä, ja paljon joustavammat vastustajat rökitti sakut kerta toisensa jälkeen.
Hyvänä esimerkkinä tästä mm. neukkujen kk-pataljoonat, joiden tulivoima sekä taktiikka lähitaisteluissa oli murhaava verrattuna sakujen lähinnä konekiväärien kantojuhtina toimineeseen jalkaväkeen.
Sinulla ei ole näköjään tietoa mistään hevon vittuakaan
saksalaiset kylläkin osoittautuivat selvästi suomalaisia paremmiksi korpisotureiksi. Tosin heillä oli erittäin taitavasti järjestetty viivytys sulutuksineen, mutta kyllä ne pärjäsivät metsässäkin.
Toisn suomipojan taistelutahto oli aika vähäinen. Ja joukot piti kesken kaiken kotiuttaakin.
Suomi ei kyllä sotinut mitenkään tosissaan, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, sitähän sanotaankin lasten sotaretkeksi koko sotaa.
Suomalaiset sotilaat tiesi, että sota on ohi ja ne myös tiesi, että saksalaiset poistuu maasta muutenkin, miksi ihmeessä ne olisivat enää itteään tapattaneet, kun muutenkin ajatukset oli jo siviilissä.
tosissaan lokakuun alusta marraskuun loppuun. Sitten oli reserviläiset kotiutettava.
Tietenkään suomalaisilla ei ollut suurtakaan sotaintoa. Saksalaiset todella poistuivat muutenkin minuuttiaikataulun mukaan.Sen sotki vain Tornion maihinnousu viikoksi.
Taisteluissa he ehtivät näyttää kummalla puolella oli suurempi korpisodan taito. Ja se oli heillä.
Tuskimpa kovin tosissaan kävi, kuuntelin tossa yhtä lapin-sodan veteraania joka oli osallistunut hyökkäykseen saariselällä, niin se sanoi, että kesken hyökkäyksen osa porukasta lähti keitteleen kahvia, joukkueenjohtaja kun tuli paikalle ja kysyi missä miehet oli, niin vastaus oli että kahvilla ....
Eikä kukaan saanut mitään rangaistuksia.
Eli kyllä siinä enempi odoteltiin sodan loppumista, kuin varsinaisesti sodittiin ....
saksalaiset tuottivat pari pahaa yllätystä suomalaisille.
Vai että oikein Lapin sodassa. No miksi ei kolmea vuotta aikaisemmin. Molemmat armeijat oli käytännössä kyseisen sodan aikaan murtumispisteessä joten sodan merkitys on olematon. Saksalaiset sitäpaitsi hävisivät sen. Ei häviäjä ole parempi.
Saksalaiset vellihousut juoksi löysät pöksyissä karkuun Sallasta.
Et tiedä jälleen mitään, mutta tämäpä ei ole yllätys. Hitler antoi siis saksalaisille ohjeen pitää Suursaaren mistä koko homma alkoi. Mistään rauhallisesta ja sovitusta vetäytymisestä ei ollut puhe. Nekku kyllä painosti kovasti, mutta eikö tämä ole täysin loogista. Saksa oli perääntynyt vauhdilla kesästä 1943 lähtien. Tietysti Neuvostoliitto halusi saksalaiset pois myös pohjoisrajaltaan.
Kato ku ne ihan aikuisesti ymmärsi kato mitä sodan painopiste kato tarkotta. Ku sitä ei kato Tukhilman kinnaksella ratkaistu vuan iha Stluninhruugruudissa. Kässäät sie jou man.
20. VuorA:lla oli huolella valmisteltu vetäytymissuunnitelma. Se käynnistettiin 2/3.9. yöllä, heti kun saatiin tieto aselevosta. Pari viikkoa meni materiaalin kuljetuksissa Norjaan.
Aluksi vetäydyttiin suomalaisten kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti, mutta Tornion hyökkäys muutti tilanteen.
Suursaaren valtausyritys oli Saksan merivoimien virheliike.
Et näy tuntevan tapahtumien alkeitakaan.
Perehdy vaikka Sampo Ahdon klassiseen tutkimukseen "Aseveljet vastakkain".
kuten muutkin asemat käskyn mukaan. Täällä tosin puna-armeija ahdisti tiukasti.
Yrittihän sakemanni Muurmannin rataa katkaista vuosia, tuloksetta.
Se niistä korpisotureista.
liian vähän. Korpisodan taidot kehittyivät vuosien mittaan ja suomalaiset saivat kokea ne raskaasti.
Joukkoja oli Pohjolassa kyllä aivan sopivasti. Silti tuli turpaan milloin suomalaisilta, milloin briteiltä ja nekuilta.
"Joukkoja oli Pohjolassa kyllä aivan sopivasti."
Joukkoja oli aivan liian vähän katkaisemaan Muurmannin rataa edes suomalaisten avulla.
Tehtäväksi muutettiinkin Norjan puolustus ja nikkelikaivosten suojaus.
Neuvostojoukot löivät saksalaiset vasta lokakuussa -44 suurella ylivoimalla. Suomalaiset eivät koskaan. Saksalaiset perääntyivät omaan tahtiinsa.
Britit saivat selkäänsä -40. He tekivät pari raidia, siinä kaikki.
Tarinasi on hölynpölyä.
Joukkoja oli Suomessa ja Norjassa puolimiljoonaa vuonna 1944. Tietysti Barbarosassa johon osallistui kolme miljoonaa saksalaista ei paljoa tänne varattu porukkaa. Barbarossa alkoi kesällä 1941. Suomen sektorilla oli noin satatuhatta nasua ja nekin B-luokkaa, koska tärkein kohde oli Ukraina ja Moskova. Rostov oli myös erittäin tärkeä. Balttia sitäpaitsi vallattiin hyvin helposti. Lisävahvistuksia ei uskottu Pohjolassa tarvittavan.
Suomessa oli varsin vähän saksalaisia joukkoja, pääosa joukoista oli tävaltalaisia asevelvollisia ja yksikään yhtymä ei ollut täysi, eli vajaita yhtymiä ja kouluttamattomia miehiä tänne lähetettiin.
Se että menestystä ei tullut rintamalla, tuskin oli kellekkään yllätys, paitsi tietenkin venäläisille, jotka luulivat vastassa olevan kovempaakin porukkaa.
Nämä saksalaiset joukot oli ns. "paperidivisooneja", eli ne oli olemassa paperilla mutta ei käytännössä, yhäkin puhutaan 200 000 saksalaisesta Lapissa, joukkojen kokonaisvahvuus huollon kanssa oli noin 68 000 miestä, aseistus ja koulutus täysin puutteellinen.
Tulokset puhuu puolestaan, miksi homma meni kuten meni ...
Dietlin vuoristodivisioonat olivat maavoimien erikoisjoukkoja eli niitä voidaan pitää valiojoukkoina. Juuri Dietlin entisessä 3. VuorD:ssa oli runsaasti itävaltalaisia, jotka kotiutettiin Hitlerin käskystä talvella -42. Itävaltalaisia palveli jonkin verran vuoristojoukoissa myöhemminkin.
Saksalaiset yhtymät olivat täysivahvuisia Suomeen tullessaan ja niillä oli aivan normaali saksalainen koulutus ja varustus. SS-divisioona Nord tosin saatiin täysin kokoon vasta "metsäleirissä" juuri ennen Sallan hyökkäystä. Se oli koottu lähinnä vartijakoulutuksen saaneista miehistä. Se muutettiin -42 vuoristodivisioonaksi ja oli erittäin vahva sekä taistelukykyinen.
Joukkojen vahvuus Lapissa oli -41 noin 70 000. Kesällä -44 oli vahvuus kasvanut noin 200 000:en, mutta siinä oli mukana suuret selustajoukot ja mm.Pohjois- Norjan rannikkojoukot. Taistelujoukkoja oli kuusi divisioonaa sekä erillisiä yksikköjä mm. DivR Kräutler ja pari prikaatia sekä jääkäripataljoonia. Taistelujoukkojen vahvuus oli noin 130 000 miestä. Tuon ajan saksalaisjoukoiksi ne olivat hyväkuntoisia. Tosin yksiköt olivat vajaita.
Tarinasi ovat asiantuntemattomia.