Venäjä leikkii piilosta demokratialla
Viron Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Marko Mihkelsonin artikkeli Eesti Päevaleht:ssä 22.7.2004. Suomentanut Juhani Putkinen.
Kansanvalta ei voi olla Moskovan vientiartikkeli, sillä sitä siellä ei tuoteta.
Venäjän vaikutusvaltaisten henkilöiden lauantaiset kokoontumiset presidentti Putinin huvilalla tunnetaan painavien päätösten tekemisten tapahtumina.
Yhdellä sellaisella kokoontumisella viime vuoden lopulla on tullut puheeksi myös Venäjän politiikka Baltian maiden suunnalla. Ei ole pois suljettua, että juuri silloin tehtiin kaikkein korkeimmalla tasolla päätös aloittaa laaja-alainen parjauskampanja Baltian maita, mutta erityisesti Latviaa ja Viroa vastaan.
Venäjän puolustusministeri Sergei Ivanov piti viime viikolla Lontoossa ohjelmallisen puheen Venäjän – NATOn suhteista. Lukiessaan sitä huolellisesti pitäisi jokaisen ajattelevan ihmisen tajuta Venäjän nykyisten johtajien vaarallinen tekopyhyys sekä valtion autoritaarisen hallitsemistavan kantautuminen ulkopolitiikkaan.
Lukekaa tätä: ”Sanon suoraan, yleisesti tunnustettuja demokratian normeja ja ihmisoikeuksia noudattamattomien valtioiden olemassaoloa Euroopassa Venäjä käsittelee uhkana. Se on täysin loogista – Venäjä on demokraattinen valtio, joka kykenee puolustamaan omia demokraattisia saavutuksiaan. Valtiot, jotka perääntyvät demokratian normeista ja ihmisoikeuksista, muuttuvat omien naapureidensa suhteen vaarallisiksi, koska – eikä se ole vähämerkityksellistä – niillä on taipumus provosoida sotilaallis-poliittista jännitystä. Siksi minun puolustusministerinä täytyy puhua demokratian ja ihmisoikeuksien tilanteesta Latviassa, Virossa ja joissakin muissa liiton jäsenmaissa.”
Siinä Ivanovin ajatuksessa kaikuu peittelemätön sekä suoranainen uhkaus Viron ja Latvian osoitteella, jonka pitäisi tehdä meidän liittolaisemme ja kumppanimme NATOssa sekä Euroopan Unionissa hyvin varovaisiksi.
Joka puhuu, se kuolee
Venäjän diplomaatit ja poliitikot tunnetaan mustan valkoiseksi puhujina. Ivanovin puhe on suurenmoinen esimerkki tästä. Häntä kuullessaan – lukiessaan jää mielikuva kuin Venäjä olisi demokratian esimerkkimaa ja pienet Viro ja Latvia epäonnistuneita valtioita. On tunnettu tosiasia, että kun kaikkein typerintäkin ajatusta kerrataan riittävästi, alat ehkä itsekin uskomaan sen mahdolliseksi.
Jo Stalinin vuoden 1936 perustuslaki takasi sanoissa neuvostokansalaisille demokraattiset vapaudet. Myös silloin uskoivat monet Neuvostoliiton ulkopuolella, että kokonaisten kansojen hävittäminen Vankileirien saaristossa on pelkästään mielikuvituksen tuotetta. Ei ole mahdotonta, että nytkin jotkut uskovat Venäjän demokratian vahvuuteen, ihmisoikeuksien ja vapauksien kunnioittamiseen. Miksi muuten kansainvälisten organisaatioiden ja huipputason tapaamisten työjärjestyksestä ovat jääneet Venäjän todellisuuden paljastavat teemat.
Esitän kolme esimerkkiä suuresta joukosta, jotka viittaavat huolestuttavaan kehitykseen Venäjällä, ja jotka tahtovat jäädä huomaamatta maailmanlaajuisen terrorismin vastaisen taistelun tuoksinnassa.
Demokratian yhtenä peruskivenä on sananvapaus. Ei ole salaisuus, että jo vuosia Venäjä on yksi vaarallisimpia maita toimittajille. Alkaen vuodesta 2000 siellä on tapettu 14 toimittajaa. Kannattaa huomioida myös se, että yksikään näistä murhista ei ole edennyt tuomioistuimeen.
Venäjän tärkein media, televisio, on täydellisesti valtion kontrollissa. Vasta joitakin päiviä sitten tehtiin loppuselvitys viimeisen tähän saakka lievää vapautta nauttineen televisiokanavan NTV kanssa.
Yleisten ihmisoikeuksien kunnioittaminen on erottamaton osa demokratiaa. Mitä Venäjällä tapahtuu? Parhaillaan Venäjällä toimii kymmeniä fasistisia ja kiihkokansallisia organisaatioita, joissa on kymmeniä tuhansia jäseniä ja joilla on noin sata säännöllisesti ilmestyvää julkaisua (Minä – Venäläinen, Venäjän Aika, jne.).
Rasismi ja antisemitismi ei ole siellä pelkästään häiriintyneiden ihmisten epäonnistunut vitsi, vaan kylmän harkinnan mukainen ideologia. Joka päivä Venäjällä tehdään vähintään yksi rikos, jonka motiivina on kansallinen tai rotuviha. Pelkästään Moskovassa on viimeisen kahden vuoden kuluessa kärsineet skinheadien hyökkäyksissä 23 valtion kansalaiset.
Erityisen raaka ja uhkaava oli pietarilaisen tiedemiehen Nikolai Girenkon tappaminen 19. kesäkuuta. Professori Girenko oli tunnettu rasistien ja uusnatsien rohkeana paljastajana Venäjällä. Hänen tappamisensa ei ole koskettanut Venäjän vallassaolijoita vähäisimmässäkään määrin.
Länsi syöttää hirviötä
Kansalaisyhteiskunta yhdessä poliittisen itsemääräämisoikeuden kanssa on osa demokratiaa. Mitä Venäjällä syntyy? Kuuluisan tai oikeastaan pahamaineisen valtasuoran luomisella on yhtäläistetty käytännöllisesti katsoen kaikki puolueet ja vapaat yhdistykset. Vallan kolmijako on jo aikoja sitten fiktiota.
Venäjän taktiikka on sangen läpinäkyvä. Hyödyntäen terrorismin vastaista sotaa, jännitteitä euroatlanttisessa yhteistyössä, korkeaa raakaöljyn hintaa sekä useiden länsimaiden strategista riippuvuutta Venäjästä, yritetään Viron ja Latvian vastaisella painostuksella voittaa saman aikaisesti niin sisä- kuin myös ulkopoliittista kapitalia. Näkyy, että Venäjän kasvavan ulkopoliittisen aggressiivisuuden takana on myös yritys peittää kasaantuvia sisäisiä ongelmia. Putinin suosion lasku, sosiaalisten etujen leikkaus, kypsyvä pankkikriisi ja sota Tshetsheniassa.
Venäjän eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kossatsov valitti hiljattain, että Venäjä ei ole tähän mennessä kyennyt olemaan erityisen menestyksekäs oman vaikutusvaltansa kasvattamisessa entisen Neuvostoliiton alueella. Uutena lääkkeenä hän tarjosi raaka-aineriippuvuuden aikaansaamisen sijasta demokratian viennin. Siten olisi myös mahdollista kilpailla paremmin lännen kanssa.
Ajatuksessa ei olisi mitään vikaa, jos olisi mitä viedä. Onko Lukashenkon Valkovenäjä Venäjän näkemys demokratiasta? Tosiasiassa Kossatsovin pitäisi puhua ei demokratian viennistä, vaan demokratian tuonnista.
Venäjän tulevaisuus riippuu juuri todellisen demokratian etenemisestä. Tässä länsimaailmalla on kannettavana suuri vastuukuorma. Jos me katsomme rauhassa päältä Venäjän taantumista autoritaariseen kehitysvaiheeseen, voimme huomata yhtenä päivänä, että strategisen kumppanin etiketin alla olemme kasvattaneet äärimmäisen vaarallisen hirviön.
http://www.epl.ee/artikkel_270176.html
Viron Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Marko Mihkelsonin artikkeli Eesti Päevaleht:ssä 22.7.2004. Suomentanut Juhani Putkinen.
Kansanvalta ei voi olla Moskovan vientiartikkeli, sillä sitä siellä ei tuoteta.
Venäjän vaikutusvaltaisten henkilöiden lauantaiset kokoontumiset presidentti Putinin huvilalla tunnetaan painavien päätösten tekemisten tapahtumina.
Yhdellä sellaisella kokoontumisella viime vuoden lopulla on tullut puheeksi myös Venäjän politiikka Baltian maiden suunnalla. Ei ole pois suljettua, että juuri silloin tehtiin kaikkein korkeimmalla tasolla päätös aloittaa laaja-alainen parjauskampanja Baltian maita, mutta erityisesti Latviaa ja Viroa vastaan.
Venäjän puolustusministeri Sergei Ivanov piti viime viikolla Lontoossa ohjelmallisen puheen Venäjän – NATOn suhteista. Lukiessaan sitä huolellisesti pitäisi jokaisen ajattelevan ihmisen tajuta Venäjän nykyisten johtajien vaarallinen tekopyhyys sekä valtion autoritaarisen hallitsemistavan kantautuminen ulkopolitiikkaan.
Lukekaa tätä: ”Sanon suoraan, yleisesti tunnustettuja demokratian normeja ja ihmisoikeuksia noudattamattomien valtioiden olemassaoloa Euroopassa Venäjä käsittelee uhkana. Se on täysin loogista – Venäjä on demokraattinen valtio, joka kykenee puolustamaan omia demokraattisia saavutuksiaan. Valtiot, jotka perääntyvät demokratian normeista ja ihmisoikeuksista, muuttuvat omien naapureidensa suhteen vaarallisiksi, koska – eikä se ole vähämerkityksellistä – niillä on taipumus provosoida sotilaallis-poliittista jännitystä. Siksi minun puolustusministerinä täytyy puhua demokratian ja ihmisoikeuksien tilanteesta Latviassa, Virossa ja joissakin muissa liiton jäsenmaissa.”
Siinä Ivanovin ajatuksessa kaikuu peittelemätön sekä suoranainen uhkaus Viron ja Latvian osoitteella, jonka pitäisi tehdä meidän liittolaisemme ja kumppanimme NATOssa sekä Euroopan Unionissa hyvin varovaisiksi.
Joka puhuu, se kuolee
Venäjän diplomaatit ja poliitikot tunnetaan mustan valkoiseksi puhujina. Ivanovin puhe on suurenmoinen esimerkki tästä. Häntä kuullessaan – lukiessaan jää mielikuva kuin Venäjä olisi demokratian esimerkkimaa ja pienet Viro ja Latvia epäonnistuneita valtioita. On tunnettu tosiasia, että kun kaikkein typerintäkin ajatusta kerrataan riittävästi, alat ehkä itsekin uskomaan sen mahdolliseksi.
Jo Stalinin vuoden 1936 perustuslaki takasi sanoissa neuvostokansalaisille demokraattiset vapaudet. Myös silloin uskoivat monet Neuvostoliiton ulkopuolella, että kokonaisten kansojen hävittäminen Vankileirien saaristossa on pelkästään mielikuvituksen tuotetta. Ei ole mahdotonta, että nytkin jotkut uskovat Venäjän demokratian vahvuuteen, ihmisoikeuksien ja vapauksien kunnioittamiseen. Miksi muuten kansainvälisten organisaatioiden ja huipputason tapaamisten työjärjestyksestä ovat jääneet Venäjän todellisuuden paljastavat teemat.
Esitän kolme esimerkkiä suuresta joukosta, jotka viittaavat huolestuttavaan kehitykseen Venäjällä, ja jotka tahtovat jäädä huomaamatta maailmanlaajuisen terrorismin vastaisen taistelun tuoksinnassa.
Demokratian yhtenä peruskivenä on sananvapaus. Ei ole salaisuus, että jo vuosia Venäjä on yksi vaarallisimpia maita toimittajille. Alkaen vuodesta 2000 siellä on tapettu 14 toimittajaa. Kannattaa huomioida myös se, että yksikään näistä murhista ei ole edennyt tuomioistuimeen.
Venäjän tärkein media, televisio, on täydellisesti valtion kontrollissa. Vasta joitakin päiviä sitten tehtiin loppuselvitys viimeisen tähän saakka lievää vapautta nauttineen televisiokanavan NTV kanssa.
Yleisten ihmisoikeuksien kunnioittaminen on erottamaton osa demokratiaa. Mitä Venäjällä tapahtuu? Parhaillaan Venäjällä toimii kymmeniä fasistisia ja kiihkokansallisia organisaatioita, joissa on kymmeniä tuhansia jäseniä ja joilla on noin sata säännöllisesti ilmestyvää julkaisua (Minä – Venäläinen, Venäjän Aika, jne.).
Rasismi ja antisemitismi ei ole siellä pelkästään häiriintyneiden ihmisten epäonnistunut vitsi, vaan kylmän harkinnan mukainen ideologia. Joka päivä Venäjällä tehdään vähintään yksi rikos, jonka motiivina on kansallinen tai rotuviha. Pelkästään Moskovassa on viimeisen kahden vuoden kuluessa kärsineet skinheadien hyökkäyksissä 23 valtion kansalaiset.
Erityisen raaka ja uhkaava oli pietarilaisen tiedemiehen Nikolai Girenkon tappaminen 19. kesäkuuta. Professori Girenko oli tunnettu rasistien ja uusnatsien rohkeana paljastajana Venäjällä. Hänen tappamisensa ei ole koskettanut Venäjän vallassaolijoita vähäisimmässäkään määrin.
Länsi syöttää hirviötä
Kansalaisyhteiskunta yhdessä poliittisen itsemääräämisoikeuden kanssa on osa demokratiaa. Mitä Venäjällä syntyy? Kuuluisan tai oikeastaan pahamaineisen valtasuoran luomisella on yhtäläistetty käytännöllisesti katsoen kaikki puolueet ja vapaat yhdistykset. Vallan kolmijako on jo aikoja sitten fiktiota.
Venäjän taktiikka on sangen läpinäkyvä. Hyödyntäen terrorismin vastaista sotaa, jännitteitä euroatlanttisessa yhteistyössä, korkeaa raakaöljyn hintaa sekä useiden länsimaiden strategista riippuvuutta Venäjästä, yritetään Viron ja Latvian vastaisella painostuksella voittaa saman aikaisesti niin sisä- kuin myös ulkopoliittista kapitalia. Näkyy, että Venäjän kasvavan ulkopoliittisen aggressiivisuuden takana on myös yritys peittää kasaantuvia sisäisiä ongelmia. Putinin suosion lasku, sosiaalisten etujen leikkaus, kypsyvä pankkikriisi ja sota Tshetsheniassa.
Venäjän eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kossatsov valitti hiljattain, että Venäjä ei ole tähän mennessä kyennyt olemaan erityisen menestyksekäs oman vaikutusvaltansa kasvattamisessa entisen Neuvostoliiton alueella. Uutena lääkkeenä hän tarjosi raaka-aineriippuvuuden aikaansaamisen sijasta demokratian viennin. Siten olisi myös mahdollista kilpailla paremmin lännen kanssa.
Ajatuksessa ei olisi mitään vikaa, jos olisi mitä viedä. Onko Lukashenkon Valkovenäjä Venäjän näkemys demokratiasta? Tosiasiassa Kossatsovin pitäisi puhua ei demokratian viennistä, vaan demokratian tuonnista.
Venäjän tulevaisuus riippuu juuri todellisen demokratian etenemisestä. Tässä länsimaailmalla on kannettavana suuri vastuukuorma. Jos me katsomme rauhassa päältä Venäjän taantumista autoritaariseen kehitysvaiheeseen, voimme huomata yhtenä päivänä, että strategisen kumppanin etiketin alla olemme kasvattaneet äärimmäisen vaarallisen hirviön.
http://www.epl.ee/artikkel_270176.html
Vastaukset 16
Vanhimmat
nähdä, että Virossa ei olla sinisilmäisiä tai aivopestyjä itäisen naapurimaan suhteen.
Jep, samansuuntaisia lausuntoja on tullut Viron ulkoministeriltä ja pääministeriltä, sekä Latvian presidentiltä.
Valitettavasti nämä ei vaan pääse julkisuuteen Suomessa.
Missä maassa nämä pääsevät julkisuuteen? Siis Viron ja Latvian lisäksi?
Enpä ole seurannut viimeaikoina kansainvälistä tiedonvälitystä.
Venäjä on kyllä ärhennellyt esimerkiksi virolaisten poliitikkojen vastauksista heidän propagandaansa ja uhkauksiin.
Päätit sitten muuten vaan syyllistää Suomea näiden "uutistesi" pimittämisestä, vaikka mikään muukaan maa ei niitä julkaise. Oiskohan kyseessä kuitenkin ennemminkin asian pienuus kuin mikään tarkoituksellinen pimitys?
Tällaiset asiat eivät kiinnosta kaikkia maailman maita, mutta Viro ja Venäjä ovat Suomen naapureita. Suomen tiedotusvälineitä naapurustossamme käytävä ankara kylmä sota pitäisi kiinnostaa hyvinkin paljon.
Ohessa valotetaan kuinka Virokin joutuu joka tapauksessa ottamaan lusikan käteen ja tunnustamaan politiikan realiteetit Venäjän suhteen, näiden itsenäisyyden alkuajan hiukan tahattomankin koomisten ylilyöntien jälkeen.
Mikähän on tilanne muuten venäläisten karkotusten osalta nyt EU-Virossa?
http://www.balticguide.ee/index.php/a159
Ja koskas ja missä Virossa on päätetty parjauskampanja aloittaa? tuollaista Bullshittiä ja loanheittoa ei edes venäläisessä mediassa tapaa...
Aika vanhahtavaa ja vaikeasti käsitettävää tuo kieli. Muistuttaa Venäjällä ilmestyvän Karjalan Sanomien kieltä.
No ei Venäjä ole demokratian tyyssija, se on myönnettävä. Mutta eipä Eestikään sitä ole, valitettavasti ei.
Kommunismin kukistumisesta on niin vähän aikaa, ettei demokratia ole vahvin alue näissä maissa.
Varsinkin EU:n uusissa jäsenmaissa on varmasti hankaluuksia. Myös tulevina vuosina. Odotukset ovat suuremmat, kuin Venäjällä.
Eestissä varsinkin on ongelmana suuri venäläisvähemmistö. Sen ongelmat eivät ole helposti ratkaistavissa, Eestin lait eivät ole samalla tasola, mitä EU:ssa yleisesti. Eestissä on edessä vielä suuri lakiremontti.
Mutta Juhani Putkinen, paikalla olevana tiedät jotain Narvan koulukiistasta. Suomessa lehdistö on kirjoitellut siitä. Ilmeisesti asialla on merkitystä myös kansainvälisesti. Kerrohan mitä Eestin lehdistö asiasta kommentoi.
Valitettavasti en tiedä mitään mistään Narvan koulukiistasta. Kertoisitko enemmän tai antaisitko linkin?
Sinänsä minusta demokratia toimii Virossa ihan hyvin - mitä taas ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa Venäjästä.
En tiedä mistään koulukiistasta. Kertoisitko asiasta lisää, tai antaisitko linkin?
Viron demokratia toimii mielestäni ihan hyvin, mitä ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa Venäjästä.
Tarkoitan, sen suomalaisen lehden nettiversiossa ei ole juttua, pelkästään paperiversiossa.
Tallinnalainen toimittaja on Mart Ummelas.
Lehtijutussa kerrottiin, että
"Narvan kaupungin koulutoimenjohtaja Maie Bragina vapautti kesäkuun lopussa tehtävistään Narvan kaupungin humanitaarilukion johtajan Mihail Mihailtsenhenkon vedoten hänen kehnoon viron kielen taitoon."
"Viron lainsäädännön mukaan rehtorilla pitää olla hyvä kielitaito, rehtorilla on kuitenkin vaan auttava. Rehtori on johtanut tätä sinänsä Viron parhaimpiin kuuluva venäläislukiota kymmenkunta vuotta."
Juttu on aika pitkä, siihen liittyy myös Narvan kaupunginvaltuuston toimet.
"Viime viikolla päätti Narvan kaupunginvaltuusto puolestaan kostaa koulutoimenjohtaja Braginalle sulkemalla koko kouluosaston ja irtisanomalla sen kaikki 15 työntekijää, ainoat kolme vironkielistä mukaanlukien."
Eestissä vallitsee kieli- ja kansalaisuusriita. Valitettavasti.
Siitä ei uusien eestiläisten asetusten mukaan selvitä ainakaan yhdessä sukupolvessa. Toivottavasti EU:n lainsäädäntö tulee avuksi.
Sitäpaitsi Putkinen. Anteeksi, olen joskus käyttäytynyt Sinua kohtaan epäasiallisesti. Anteeksi!
Vai tästä olikin kysymys.
Viron lakien mukaan (ja ihan oikeutetusti), esimerkiksi koulujen johtajilta vaaditaan vironkielen taito. Useat venäläistaustaisista virkamiehistä ovat hankkineet kielitaitotodistuksen petoksella (eräskin lähetti oma ajokorttinsa henkilötodistuksena toisen virokielentaitoisen henkilön sijastaan kielikokeeseen).
On täysin luonnollista, että todellista kielitaitoa kontrolloidaan, että petokset tulee ilmi. Jos todellista kielitaitoa ei ole, niin yleensä Viron viranomaiset ovat antaneet määräajan hankkia kielitaito.
Tässäkin tapauksessa johtajan erottaminen oli täysin normaali, laillinen toimenpide. Sen sijaan virolaisten potkut oli laiton toimenpide.
Anteeksipyyntö hyväksytty - mielihyvällä. Kun keskustelemme asioista asiallisesti asioina, niin saamme lisää tietoa, eli viisastumme. Tieto on valtaa.
Ohi on itsenäisyyden alkuajat jolloin myös venäläiset osallistuivat ihmisketjuun joka ulottui Tallinnasta Vilnaan. Aika nopeasti tuo itsenäisyyden alkuhuuma on vaihtunut balttien tunkkaiseen nationalismiin. Baltit on omalla sorto politiikallaan luomassa maahan venäjänkielisten 5. kolonnaa, jota Moskova ei koskaan voisi edes tietoisella politiikallaan aikaansaada. Seuraukset jää nähtäväksi.
Valitettavasti poliitikot, Latvian presidentti keulakuvana, ajaa tietoista kostopolitiikkaa, eristämispolitiikkaa, jonka seurauksena esim. Latviassa syntyneeltä venäjänkieliseltä nuorelta viedään oikeus tuntea itsensä latvialaiseksi, ensin maan presidentti vie oikeuden opiskella äidinkielellä, lietsottuaan näin levottomuuksia, suorastaan kehottaa muuttamaan maasta pois. Sama jos Halonen ilmoittaisi ruotsinkielisille nuorille joilta vietäisiin hankkeni, että jos suomenkieli ja suomalainen kulttuuri ei kiinnosta, lahdentakana on tilaa.
On huolestuttavaa että avoin, valtion tukema natsismi on nousussa erityisesti Virossa, jotain on vialla jos maassa vaalitaan SS miesten muistoa mutta unohdetaan että samat miehet tuhosi yli 90% näiden maiden juutalaisista. Yksin Virossa toimi 27 keskitysleiriä jolla tuhottiin 125.000 ihmistä, vartijat ja toimeenpanijat oli näitä samoja ukkoja jotka nyt kantaa ylpeänä seppeleitä pääkallotunnukset lippalakissaan, hakaristein koristetuille muistomerkeille - Lennart Meren vetäessä lippaan.
Baltian maiden suhtautuminen venäläisiin on ymmärrettävää kun ottaa huomioon 60 vuoden miehityksen ja sen mukana tuomat kärsimykset.
Olen juuri palanut Viro-lomaltani Saarenmaalta ja äsken luin tämän viestin. En ole edes lukenut kommentteja tähän viestiin, mutta tämä J.Putkisen kirjoittama viesti toteaa sitä samaa mitä minäkin tiedän: älkää unohtakaa sitä,että tuolla idässä on edelleen ilkeä, sadistinen naapurivaltio nimeltään "rosiiskaja federaatsija", joka yrittää tunkeutua keinoilla millä hyvänsä ns. Eurooppalaiselle areenalle. Ja sitä kautta yrittää tehdä pahaa koko euroopalle. Ainakaan viron kansalle ei ole mitään hyvää luvassa tuolta suunalta.
Putinin propagandasota on myös jälkikaikua siitä tosiasiasta, että nimittäin toisen maailmansodan aikana Putinin isä joutui miehitysarmejian sotilaana virolaisten vangiksi!!! Halleluja! Myös sen takia on diktaattori Putin katkera viron kansalle.
Että hyvät suomalaiset: tietäkää tämäkin fakta!