"Eniten hyötyä
isoille pankkimaille
Euromaiden talous- ja pankkitilastoja vertailemalla, yhdistelemällä ja rinta rinnan tarkastelemalla selviää, että Suomella on ennen pankkiunionin toteuttamista selvästi keskivertomaata vähemmän pankkiriskiä – ja että pankkiriskien tasajako kasvattaisi Suomen taakkaa suhteellisesti eniten.
Näin käy ainakin Taloussanomien koelaskelmissa, joissa pankkiriskit jaetaan vanhojen euromaiden kesken uudestaan ja lisäksi tasan. Uusjaon jälkeen kullakin järjestelyyn osallistuvalla maalla on yhtä suuri määrä pankkiriskiä suhteessa maan vuotuiseen kokonaistuotantoon.
Tässä laskuharjoituksessa pankkiriski on yhtä kuin kotimaisten pankkien taseiden yhteen laskettu loppusumma.
Talousluvut ovat EU:n tilastoviranomaiselta Eurostatilta, pankkien taseluvut euromaiden keskuspankilta EKP:ltä ja EU:n pankkivalvojalta EBA:lta. Kotimaisten pankkien luvut eivät sisällä ulkomaisten pankkien toimintoja, joten tässä tarkastelussa esimerkiksi Nordea olisi kokonaisuudessaan Ruotsin vastuulla.
Tilastolukuja ravistelemalla selviää, että pankkiriskien tasajakoon perustuva pankkiunioni hyödyttäisi suoraan suurimpia pankkimaita ja epäsuorasti kriisimaita. Sekin selviää, että järjestely rasittaisi eniten Suomea.
"
isoille pankkimaille
Euromaiden talous- ja pankkitilastoja vertailemalla, yhdistelemällä ja rinta rinnan tarkastelemalla selviää, että Suomella on ennen pankkiunionin toteuttamista selvästi keskivertomaata vähemmän pankkiriskiä – ja että pankkiriskien tasajako kasvattaisi Suomen taakkaa suhteellisesti eniten.
Näin käy ainakin Taloussanomien koelaskelmissa, joissa pankkiriskit jaetaan vanhojen euromaiden kesken uudestaan ja lisäksi tasan. Uusjaon jälkeen kullakin järjestelyyn osallistuvalla maalla on yhtä suuri määrä pankkiriskiä suhteessa maan vuotuiseen kokonaistuotantoon.
Tässä laskuharjoituksessa pankkiriski on yhtä kuin kotimaisten pankkien taseiden yhteen laskettu loppusumma.
Talousluvut ovat EU:n tilastoviranomaiselta Eurostatilta, pankkien taseluvut euromaiden keskuspankilta EKP:ltä ja EU:n pankkivalvojalta EBA:lta. Kotimaisten pankkien luvut eivät sisällä ulkomaisten pankkien toimintoja, joten tässä tarkastelussa esimerkiksi Nordea olisi kokonaisuudessaan Ruotsin vastuulla.
Tilastolukuja ravistelemalla selviää, että pankkiriskien tasajakoon perustuva pankkiunioni hyödyttäisi suoraan suurimpia pankkimaita ja epäsuorasti kriisimaita. Sekin selviää, että järjestely rasittaisi eniten Suomea.
"
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Pankkiunioni olisi
riskien uusjako
Ylivelkaisten euromaiden tai alueen pankkien velkamäärät eivät muutu tippaakaan pienemmiksi sillä, että rahaliitto "syvenee " pankkiunioniksi. Pula tappioiden sulattamiseen kykenevästä vanhanaikaisesta oikeasta pääomasta ei näin helpota.
Velkavastuiden tai pankkiriskien uudelleen ryhmittely ei vähennä näitä velkoja tai niihin liittyviä riskejä. Se ainoastaan jakaa ne maiden kesken uudella tavalla.
Hyvin karkeasti pankkiunionin vaikutuksia pelkistäen järjestely muuttaisi jäsenmaiden asemaa samaan tapaan kuin komission aiemmin ehdottamat yhteisvastuulliset velkakirjat eli niin sanotut eurobondit muuttaisivat.
Pankkiriskien jakaminen jonkinlaisen yhteisvastuun periaattein olisi eduksi keskivertoa suurempien pankkiriskien jäsenmaille ja haitaksi keskivertoa pienempien pankkiriskien jäsenmaille.
Suomi kuuluu selvästi keskivertoa pienempien pankkiriskien maihin.
Niinpä osallistuminen pankkiriskejä jäsenmaiden kesken tasaavaan järjestelyyn sälyttäisi Suomen piikkiin osan muiden pankkiriskeistä mahdollisine tappioineen ja pääomitusvelvoitteineen.
Tarkemmin sanottuna pankkiriskien tasajako euromaiden kesken kasvattaisi Suomen vastuulla olevaa pankkiriskiä suhteellisesti eniten. Ylivoimaisesti eniten.
"
Halonen Jutan tilalle valtiovarain ministeriksi, niin Suomi pelastuu!
http://rotanloukku.files.wordpress.com/2012/07/halonen-perkeleen-ruma-lesbo.jpg
-
Suomi niminen maa..
Jykän ja Jutan jäljiltä!