Oli naurussa pitelemistä yrittäessäni jollekin selittää tätä nk. kämyskeneä. Eräillä skenehahmoilla on briljanttia sanankäytön taitoa (nostan hattua), eikä siinä kaikki: he ovat myös onnistuneet luomaan jotakin täysin uutta ja omaperäistä. Isänmaallisuus-palstan ja "kansallismielinen" -sanan alkuperäinen merkitys piti yrittää määritellä aivan uudella tavalla. Kämyily ei ole matematiikkaa eikä logiikkaa ja siinä on sisäänrakennettu ristiriita, joka ilmenee tässä kulttuurissa yleisenä sisällissotina. Voidaan sanoa, että kämyjen kesken vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan? Vai onko porukassa niin erilaisia ja ehdottomia näkemyseroja, että niiden takia hajoaa ensin sovinto ja sitten myös loputkin kaikesta todellisuudentajusta. Jos politiikka ei olekaan matematiikkaa eikä logiikkaa, pitäisi tosiasiat silti tuntea, kuin myös laskelmoida, mitä hyötyä toiminnasta olisi. Sen sijaan, että kämyilyn tavoitteena olisi pääsy laajaan vaikutusvaltaan, näyttää siltä, että pyrkimys on päinvastainen eli halutaan marginalisoitua mahdollisimman pieneksi ryhmäksi tai jopa yksinäisiksi kylähulluiksi, jotka ovat perinteistä isämaallisuutta ja kansallismielisyyttä vastaan toimiville sopivia linnunpelättimiä ja hyödyllisiä sen suhteen, että mokuttajien identiteettiprosessi saa levätä pelottavan toiseuden laakereilla.
Entä mikä mies olen itse? Isänmaallinen ja suomalaiskansallinen fasisti sanojen perinteisen merkityksen mukaan. Tuskin kämyjen hyväksymä enempää kuin millaisena tänä päivänä itse näen Sieg Heil Suomi -dokkarin sankarit. Mutta vastaavanlaisen taustan edustajia ollaan. En vain halunnut jäädä äärisuuntausten marginaaliin ja erilaisilla leimoilla hakattavaksi. Juutalaisten kohtalosta sain kuulla usein, ja nyt kun joka paikka on täynnä karkeaa antisemitismiä ja antisionismia, tuntuu hieman kuin petetyltä ja ristiriitaiselta: ensin olin ainoana juutalaisten vihaaja ja sitten yksin heidän puolellaan. Ääripoliittinen leima on raskas kantaa, nimim. kokemusta on. Kaikkia on mahdotonta miellyttää. Suomi ei seiso eikä kaadu juutalaisten kanssa. Salaliittoteoriat ovat turhia, eikä sellaisia väittämiä tule esittää, joihin ei kukaan usko.
Muuten, myös eräs maltillinen nationalistinen liike hajosi ja kutistui mielipide-eroihin. Tavoite oli korkein, mitä suomalaisilla saattaisi olla, nimittäin valtiollisen itsenäisyyden ja isänmaamme vapauden puolustaminen. Mutta edes se ei onnistunut tällä kertaa yhdistämään joukkoja. Suomalaisilla ja kansallismielisillä on valitettava luonteenpiirre ryhtyä sotaan keskenään: valkoiset valkoisia vastaan.
Tämä kämy-juttu on ihan oma sektorinsa. On onnistuttu luomaan jotakin uutta - taiteena taiteen vuoksi - ja sillä on kiistatonta arvoa, jos kohta ei juuri mitään hyötyä. Pitää silti myöntää, että vihreiden ja muiden mokujen heimon kyvyt eivät siihen riittäisi.
Entä mikä mies olen itse? Isänmaallinen ja suomalaiskansallinen fasisti sanojen perinteisen merkityksen mukaan. Tuskin kämyjen hyväksymä enempää kuin millaisena tänä päivänä itse näen Sieg Heil Suomi -dokkarin sankarit. Mutta vastaavanlaisen taustan edustajia ollaan. En vain halunnut jäädä äärisuuntausten marginaaliin ja erilaisilla leimoilla hakattavaksi. Juutalaisten kohtalosta sain kuulla usein, ja nyt kun joka paikka on täynnä karkeaa antisemitismiä ja antisionismia, tuntuu hieman kuin petetyltä ja ristiriitaiselta: ensin olin ainoana juutalaisten vihaaja ja sitten yksin heidän puolellaan. Ääripoliittinen leima on raskas kantaa, nimim. kokemusta on. Kaikkia on mahdotonta miellyttää. Suomi ei seiso eikä kaadu juutalaisten kanssa. Salaliittoteoriat ovat turhia, eikä sellaisia väittämiä tule esittää, joihin ei kukaan usko.
Muuten, myös eräs maltillinen nationalistinen liike hajosi ja kutistui mielipide-eroihin. Tavoite oli korkein, mitä suomalaisilla saattaisi olla, nimittäin valtiollisen itsenäisyyden ja isänmaamme vapauden puolustaminen. Mutta edes se ei onnistunut tällä kertaa yhdistämään joukkoja. Suomalaisilla ja kansallismielisillä on valitettava luonteenpiirre ryhtyä sotaan keskenään: valkoiset valkoisia vastaan.
Tämä kämy-juttu on ihan oma sektorinsa. On onnistuttu luomaan jotakin uutta - taiteena taiteen vuoksi - ja sillä on kiistatonta arvoa, jos kohta ei juuri mitään hyötyä. Pitää silti myöntää, että vihreiden ja muiden mokujen heimon kyvyt eivät siihen riittäisi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
En jaksanut lukea tylsää tilitystäsi kuin vähän alusta, mutta jo siitäkin selvisi ettet tiedä scenen asioista käytännössä mitään.
Oikeasti Suomen kämyt voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
1. Suomen Sisussa tai ainakin sen ylläpitämällä keskustelupalstalla vaikuttaneet konservatiivikämyt, jotka pyrkivät vahvasti mukaan poliittiseen päätöksentekoon, joku onnistuneemmin (esim. Halla-aho, Eerola), joku vähän vähemmän onnistuneesti (esim. reino, Muutos 2012-scene).
2. Kansallissosialistit, jotka rakentavat omaa liikettään ilmeisen aktiivisesti, mutta joiden toiminta kärsii intellektuaalisesta näköalattomuudesta sekä viime vuosituhannelle jämähtäneistä toimintaperiaatteista.
3. Evolalaiset hipsterikämyt, jotka hyväksyvät nykyhetken epäkohdat osaksi Kali Yugaa eivätkä liiemmin tuhlaa aikaansa niistä öyhöttämiseen, vaan kohdistavat katseensa tulevaan aikakauteen.
Lisäksi on olemassa pieni joukko Pekka Siitoimeen tavalla tai toisella liitettävissä olevia tahoja joita ei ota vakavissaan käytännössä kukaan muu kuin he itse, jos hekään, eikä heistä ole syytä keskustella tämän enempää.
Edellä luetelluista kolmesta kämyryhmästä etenkään ryhmä 1 ja ryhmä 2 eivät tule toimeen keskenään, mutta ovat (onneksi) vähentäneet ainakin julkista riitelyään parin viimeksi kuluneen vuoden aikana huomattavasti.
Kolmas ryhmä puolestaan suhtautuu muihin ryhmiin vähemmän aggressiivisesti, mutta useimmiten kuitenkin varsin nihkeästi. Tässä ryhmässä on useampiakin henkilöitä joilla on taustaa joko ryhmässä 1 tai ryhmässä 2, muutamilla mahdollisesti molemmissa.
Liikaa Turnerin päiväkirjoja lukeneita ja köyden päivästä unelmoivia kylähulluja ei oikein voida laskea osaksi sceneä, koska käytännössä kukaan sceneilijä ei enää nykyään halua olla moisten kanssa tekemisissä.
"Kolmas ryhmä puolestaan suhtautuu muihin ryhmiin vähemmän aggressiivisesti, mutta useimmiten kuitenkin varsin nihkeästi."
Nähdäkseni ryhmä 3 kuuluu kyllä ihan bergrothilaiseen konsensukseen. Hyvin ikävystyttävästi.
Kiitän luottamuksesta, sinulla "asioista tietävä" on tuskin mistään muista asioista hölökäsen pölökäystä. Tietoa mulla on sen verran mitä kertyi siitä, kun pari päivää sitten aloin etsimään. Aluksi Halla-ahon sivulta "Totaalinen sota" juttua ja sitten Hikipedian artikkelia. Kyllä ne kertovat asian koko kuvan. Etpä kyennyt tuomaan mitään muuta uutta kuin että on erilaisia koulukuntia. Mutta tämä nk. kämyskene kaikkine noine eri ryhmineen on kokonaisuudessaan yksi ja sama täysin erilainen poliittinen liike kuin normaali äärioikeistolaisuus, isänmaallisuudesta puhumattakaan.
Hulluja on monenlaisia, eri ryhmiä, joita mitään ei kovin vakavasti voi ottaa. Kämyily on enemmän siis naurun aihe kuin uskottava yhteiskunnallinen liike tai vakavan tutkimuksen aihe. Aiheeseen liittyvä sanastokin on pelkkää alakoulutasoista huumorislangia.
Onhan minulla tietoa muistakin asioista kuin tästä, joistain jopa enemmän kuin olisi tarpeen. Vaan se on toinen juttu se.
Luettelemistani ryhmistä ryhmä 1 edustaa nimenomaan äärioikeistolaisuutta (viittaan ko. termillä tässä yhteydessä tietyntyyppiseen isänmaalliseen konservatismiin, en skinipelleilyyn joka on eri juttu) ja isänmaallisuutta puhtaimmillaan ja "normaaleimmillaan", mikäli tuollaista sanaa haluaa käyttää.
Koska itse viittaat lähteinäsi huumorisivusto Hikipediaan sekä yhtälailla huumorimielessä koottuun Totaaliseen sotaan, on selvää että olet itsekin joko huumorimielellä liikkeellä tai vaihtoehtoisesti omaat varsin rajoittuneen katsantokannan asioihin, näin kohteliaalla tavalla ilmaistuna.
Nimimerkki Eiran lähetystöalue totesi ryhmän 3 kuuluvaan "bergrothilaiseen konsensukseen", ja on varsin oikeassa siinä mielessä että kyseiseen ryhmään kuuluu yllättävänkin paljon henkilöitä jotka jostain kumman syystä yhä edelleen pitävät yllä halla-aholaista henkilökulttia vaikka se onkin voimakkaassa ristiriidassa heidän edustamansa "kolmannen ryhmän" maailmankatsomuksen ja yhteiskunnallisen näkemyksen kanssa.
Näitä ristiriitaisuuksia löytyy scenestä enemmänkin. On esim. itseään vallankumouksellisiksi ja radikaaleiksi kutsuvia akitivisteja, jotka ilmoittavat halveksuvansa konservatiivisia kansallismielisiä, mutta jotka kuitenkin idolisoivat Mannerheimia täysin kritiikittömästi ja käyttävät sisällissodasta porvarillista nimitystä "vapaussota", eli käytännössä edustavat asiassa kaikkein änkyräkonservatiivisinta linjaa.
Todennäköisimmin tällaiset kiusalliset ja uskottavuutta koettelevat ristiriitaisuudet ja suoranaiset naurettavuudet johtuvat useimmiten vielä kehitysvaiheessa olevasta maailmankatsomuksesta, ja joissain tapauksessa mahdollisesti myös rajallisesta sivistyksestä.
ryhmään kuluvat Seppo Lehto ja ystävänsä Klaus Juutilainen
"asiosta tietävä" puhuu asiaa, "Steel Panther" paskaa. Allekirjoitan "asioista tietävän" näkemyksen scenestä 95-prosenttisesti. Eriäviä mielipiteitä en juuri nyt jaksa kirjata ylös.
Suomen kämyskenen jakolinjojen suhteen on huomioitava oikeastaan vain kaksi tekijää:
1) suhde juutalaisiin (ääripäät: juutalaissalaliittoteoreetikot --- sionistit)
2) suhde Halla-ahoon (ääripäät: patologiset Halla-ahon vihaajat --- kritiikittömät palvojaperskärpäset)
Kaikki kämyt sijaitsevan jossakin kohtaa noita akseleita.
Kaikki isänmaallisuus on palautettavissa viime kädessä sioslavismin kannattamiseksi tai vastustamiseksi. Tiedostaen tai tiedostamatta. Sioslavismia ilman kansallissosialismi, populismi ja rasismi olisivat hävinneet länsimaiden politiikasta jo 90-luvulla.
Tuo jaottelu unohtaa kokonaan kämyskenen ryhmän numero 4, Esa Tabermanin kehittämän neohumanismin.
Neohumanismi on selvän älyllinen ideologia ja siksi harvinainen suomalaisessa kämyskenessä. Kannattaisi enemmän antaa näissä keskusteuissa painoarvoa Esan ajatuksille.
"Robespierre
(no login) Kumous May 26 2002, 2:43 AM
Väitän,että Neohumanismi on ennen sotia vallinneen fascismin hybridi
jälkeläinen.Mielestäni väite on perusteltu.
Vallankumous toteutetaan luomalla kaadereista koostuva tiedostava
joukko,joka ottaa väkivalloin vanhan eliitin paikan ja tuhoaa sen prosessin
kestäessä.
Kirjoitan pätkittäin teosta" Mitä on tehtävä",mutta homma etenee hitaasti
lukemattomien velviolisuuksieni vuoksi. Kuitenkin,ennen pitkää kyseinen
pamfletti selittää yhtä jos toistakin.(Esikuvana ko. teokselle ovat
Taisteluni ja Leninin samanniminen teos .)
Ajatusmaailmani perustuu paljossa myös Platonin Valtioon."
Mikko Jackin kaksoisnicki!!!
On sitä väkeä moneen lähtöön. Hienoa, etteivät koomikot ja sketsinvääntäjät ole isänmaallisuuden tai "kansallismielisyyden" koko kuva. Ainakin Seppo Lehto ja Klaus Juutilainen muodostavat aivan erilaisen ulottuvuuden, oman sektorinsa äärioikeiston näyttämöllä. Järkijätkiä, vaikka käyttävät henkistä kapasiteettiaan tunnettujen e-mailiensa kaltaisiin luomuksiin.
Kaikenkaltainen natsismi tai äärioikeistolaisuus taikka sellaisiksi leimattavissa oleva oikeistopopulismi on/ovat laajalla sektorilla kaikkein vihatuimpia yhteiskunnallisia suuntauksia. Kommunismia vierastetaan aivan yhtä paljon mutta sen vastaisia tunteita ei purskauteta yhtä kovalla paineella, vaan sitä kohtaan vallitsee lähinnä synkkämielinen hiljaisuus. Nationalismi saa sen sijaan osakseen uhoavia tunnepurkauksia sekä sensuuria.
Suomalaisen isänmaallisuuden pitäisi olla jotakin täysin erilaista kuin puna-valko-musta saksalaissuuntaus tai toisenlainen rasistinen äärioikeistolaisuus, koska se ei edellyttäisi edes tietynkaltaisista mielipiteistä luopumista. Esimerkiksi: muun muassa Kainuun Sanomien päätoimittajana työskennelly filosofian tohtori Keijo Korhonen oli maahanmuuttokriittinen ja tahtoi suomalaisten pysyvän isäntinä omassa maassaan, halusi rajata kehitysapua ja pyrki torjumaan Suomen EU-jäsenyyden.
Tällä foorumilla kun tehdään luettelo isänmaallisista suomalaisista, nykyisistä tai historiallisista, jo edesmenneistä sellaisista, lista saattaisi näyttää tällaiselta: 1. Pekka Siitoin 2. Kristian Arje 3. Kai Aalto 4. Väinö Kuisma ja 5. Seppo Lehto.
Mielipiteitä on monia, eikä mikään sellaisenaan ole väärä, mutta esitän isänmaallisuuden ja kansakuntamme henkisen ryhdin edellyttävän edes jollakin tavalla tolkun miehiä.
Isänmaallinen suomalainen on sivistynyt, monipuolinen kulttuurimme kannattaja ja kehittäjä, maamme historian ja kirjallisuuden tutkija ja maaseudun sekä oman konnun ihailija sekä monipuolisia palveluksia Suomelle tehnyt tolkun mies. Heitä meillä on pieneksi kansaksi varmasti aika mittava määrä, ja mukaan mahtuu sekä vasemman että oikean laidan vaikuttajia, mutta kaikki ovat olleet asiallisia herrasmiehiä ja eläneet omaa aikaansa.
Henrik Gabriel Porthan, Jean Sibelius, J.V. Snellman J. K. Paasikivi, Urho Kekkonen, Eino Jutikkala, Keijo Korhonen, Juhani Suomi, Ilkka Hakalehto, Paavo Susitaival, Matti Järviharju, Pekka Visuri, Pekka Särkiö, Ermei Kanninen, Jaakko Valtanen, Antti Tuuri, Paavo Haavikko, Wäinö Aaltonen, Akseli Gallen-Kallela, Kaarlo Kramsu, Ilkka Viljanen jne. jne.
Siinä läpileikkaus erilaisista eri aikakausien sekä nykyhetken todellisista patriooteista, jotka vaikuttivat useilla sektoreilla ja työuransa myötä tai sen ohessa edistivät kansallismielisyyttä.
Siitoin, Arje, Aalto ja kumppanit ovat todellisia RADIKAALEJA isänmaallisia.
Majuri-Neohumanismi, Neohumanismi on tuossa kyl se "persu-tie" ;)
Mitä muutoslaiset touhuaa, ja-a. Senkun tietäisi, Ei heillä ole minkäänlaisia mahihiksia nousta yli 5% kannatuksen missään seuraavien 40v aikana.
Mut joo, jonkinlaista jakoa on käytännössä tapahtunut sen jälkeen ku sisu julkaisi mohammed kuvat ja oma energia meni siihen eikä järjestetty yhdistäviä tapahtumia. Politiikka tuli puolvahingossa päälle ja se yhdistävä työ jäi tekemättä.
Eli nykyään on siis olemassa:
1) Homma-sisu-hallis. Oikein hyvin nimetty kämykonservatiiveiksi. Toiset politiikassa, toiset ei, samaa porukkaa ovat joka tapauksessa.
2) KS porukka, omalla älyllisellä alajaostollaan joka touhuaa tuota kali-yugaa. Tosin eivät hirveästi puhu keskenään.
3) yksittäiset sankarit, joita on nykyään itseasiassa melko paljon. Heillä ei ole juurikaan kavereita missään skenessä, senkun touhuavat ja uskovat mitä kullekkin tullu päähän.
Porukka 3) ihmiset hakeutuvat, jos uskaltavat edes nimellisesti järjestäytyä ryhmään 1), turvallisena ja julkisuudessa näkyvänä vaihtoehtona.
Mutta paljon on edelleen noita "eksyneitä lampaita" vapaina.