Lapsikasteen perustan loi kirkkoisä Augustinus (354-430) perisyntiopin pohjalta. Perisynti on ihmisessä syntymästä asti asuva turmeltunut luonto, taipuvaisuus pahaan ja kykenemättömyys hyvään. Tämän turmeltuneen luonnon ihminen on saanut langenneen Aadamin suvun perintönä kuten Uusi testamentti antaa ymmärtää.
On kuitenkin kokonaan toinen juttu miten luterilainen kirkko kaste- ja pelastusopetuksensa esittää. Sitä ei tunneta alkukristillisyydessä lainkaan ja se ei edusta ns. tervettä hengellistä näkemystä.
Vastasyntynyt pieni lapsi ei ole Jumalan sanan mukaan Jumalan edessä syyllinen ja tuomionalainen. Pienen lapsen autuas asema Jumalan edessä perustuu täydellisesti Kristuksen lunastustyöhön. Lapsi on vastuullinen teoistaan Jumalalle vasta silloin, kun hän voi:
- vapaaehtoisesti ja omasta tahdostaan tehdä henkilökohtaisia valintoja.
- kyetä kuuntelemaan ja ymmärtämään Jumalan sanaa
- kääntyä Jumalan puoleen
- uskoa Jeesukseen
- pyytää hyvää omaatuntoa
- pyytää kastetta
- käydä pyhälle ehtoolliselle
- liittyä seurakuntaan
Luther piti katollisen kirkon kastenäkemyksen tapaan lujasti kiinni siitä, että ihminen tulee autuaaksi kasteessa. Pysyäkseen kuitenkin erossa keskiaikaisesta skolastisesta teologiasta, jonka mukaan sakramentit antavat vastaanottajalle armon "tehdyn teon perusteella" hän opetti ettei sakramentti itsessään vanhurskauta, vaan ainoastaa usko. Luther joutui sydämessään kamppailemaan varmasti tämän asian edessä säilyttääkseen sekä lapsikasteen että opetuksensa johdonmukaisuuden. Hänen täytyi kehittää mitä huikeimpia selityksiä sen puolesta, että vastasyntynyt lapsi voi uskoa ja hänet voidaan kastaa. Aika hyviä selityksiä kun ne hyväksyttiin Raamatun linjasta selvästi poikkeavina ja ulkopuolisina noudatettaviksi. Oppia lapsikasteesta on helppo noudattaa, kun vain papit kykenevät ja saavat opettaa Raamattua luterilaisessa kirkossa luvattuaan ensin uskollisuutta opille.
On kuitenkin kokonaan toinen juttu miten luterilainen kirkko kaste- ja pelastusopetuksensa esittää. Sitä ei tunneta alkukristillisyydessä lainkaan ja se ei edusta ns. tervettä hengellistä näkemystä.
Vastasyntynyt pieni lapsi ei ole Jumalan sanan mukaan Jumalan edessä syyllinen ja tuomionalainen. Pienen lapsen autuas asema Jumalan edessä perustuu täydellisesti Kristuksen lunastustyöhön. Lapsi on vastuullinen teoistaan Jumalalle vasta silloin, kun hän voi:
- vapaaehtoisesti ja omasta tahdostaan tehdä henkilökohtaisia valintoja.
- kyetä kuuntelemaan ja ymmärtämään Jumalan sanaa
- kääntyä Jumalan puoleen
- uskoa Jeesukseen
- pyytää hyvää omaatuntoa
- pyytää kastetta
- käydä pyhälle ehtoolliselle
- liittyä seurakuntaan
Luther piti katollisen kirkon kastenäkemyksen tapaan lujasti kiinni siitä, että ihminen tulee autuaaksi kasteessa. Pysyäkseen kuitenkin erossa keskiaikaisesta skolastisesta teologiasta, jonka mukaan sakramentit antavat vastaanottajalle armon "tehdyn teon perusteella" hän opetti ettei sakramentti itsessään vanhurskauta, vaan ainoastaa usko. Luther joutui sydämessään kamppailemaan varmasti tämän asian edessä säilyttääkseen sekä lapsikasteen että opetuksensa johdonmukaisuuden. Hänen täytyi kehittää mitä huikeimpia selityksiä sen puolesta, että vastasyntynyt lapsi voi uskoa ja hänet voidaan kastaa. Aika hyviä selityksiä kun ne hyväksyttiin Raamatun linjasta selvästi poikkeavina ja ulkopuolisina noudatettaviksi. Oppia lapsikasteesta on helppo noudattaa, kun vain papit kykenevät ja saavat opettaa Raamattua luterilaisessa kirkossa luvattuaan ensin uskollisuutta opille.
Vastaukset 19
Vanhimmat
...siinä lapsi voi syntyä uudesti ylhäältä vedestä ja Hengestä ja saada Pyhän Hengen lahjan.
sekavia puhut.
”Vastasyntynyt pieni lapsi ei ole Jumalan sanan mukaan Jumalan edessä syyllinen ja tuomionalainen. Pienen lapsen autuas asema Jumalan edessä perustuu täydellisesti Kristuksen lunastustyöhön. Lapsi on vastuullinen teoistaan Jumalalle vasta silloin, kun hän voi:
- vapaaehtoisesti ja omasta tahdostaan tehdä henkilökohtaisia valintoja.
- kyetä kuuntelemaan ja ymmärtämään Jumalan sanaa
- kääntyä Jumalan puoleen
- uskoa Jeesukseen
- pyytää hyvää omaatuntoa
- pyytää kastetta
- käydä pyhälle ehtoolliselle
- liittyä seurakuntaan ”
_____________________________________________________
Voi teitä taikauskoisia hupakoita!
Lapsi kykenee tuon listan mukaisiin asioihin keskimäärin seuraavasti:
- osaa tehdä valintoja alle 3-vuotiaana
- kykenee kuuntelemaan satuja (=Jumalan sanaa) alle vuoden ikäisenä
- ei opi KOSKAAN YMMÄRTÄMÄÄN JÄRJENVASTAISIA SATUJA (= Jumalan sanaa)
- kääntyy selältä vatsalleen 4- 6 kk:n ikäisenä
- ei opi koskaan uskomaan satuihin, ettei häntä siihen manipuloida
- ei opi koskaan pyytämään kastetta, ellei häntä siihen manipuloida
- ei opi koskaan käymään ehtoollisella, ellei häntä siihen manipuloida
- ei liittyisi seurakuntaan koskaan, ellei häntä siihen manipuloida
Voiko lapsi todella liittyä seurakuntaan omasta tahdostaan vaikkapa 5-vuotiaana?
Miten te voittekaan pohtia tuollaisia lapsellisia, järjettömiä, taikauskoisia ja aivan turhia asioita?
Eikö teillä todellakaan ole parempaa tekemistä?
Tässä lyhykäisyydessään luterilaisesta kaste teologiasta:
Kaste ilman uskoa on turha. Jos et aikuisena usko Kristukseen, niin ei kasteesta ole mitään hyötyä.
Mutta jos uskot, niin kaste kertoo sinun liittyneen Jumalan yhteyteen jo silloin. Vaikka ihmiset kastavat, niin silti kastetta pidetään Jumalan tekona.
Uudenliiton solmi Jumala. Kasteen asetti Kristus.
Näin ei siis ihminen solmi kasteessa liittoa Jumalan kanssa, vaan Jumala solmii liiton ihmisen kanssa. Sillä Jumalahan on se, joka ihmisen itseensä liittää. Ihmisen usko "aikuisena" tekee sen todeksi. Jumalan puolelta liitto on pätevä. Hän on uskollinen. Ei ihmisen epäusko tee Jumalan puolelta liittoa tyhjäksi. Ihminen voi epäuskollaan tehdä liiton pitämättömäksi.
Tässä on ero luterilaisuuden ja vapaiden suuntien välillä. Vapaissa suunnissa ihminen solmii liiton Jumalan kanssa."Minä haluan seurata ja ilmoitan sen julkisesti kasteessa".
Epäilen vain, kumman uskollisuus on parempi: ihmisen vai Jumalan? Tai kumman uskollisuus, kuuliaisuus on luotettavampi?
Perisynti näkemys ei uskovallekaan ihmeempiä pyhitys askeleita lupaile. Ihmisen kuuliaisuus, uskollisuus on aina perin ailahtelevaa ja vajavaista.
Se vielä vapailla suunnilla on ongelmana, etteivät he usko kasteen julistavan syntien anteeksiantoa Kristuksessa. Vaikka tämä ilmenee Raamatussa ja on täysin selvä asia kirkkoisillä kauan ennen Augustinusta.
Kasteesta, jonka ptäisi julistaa ihmiselle Kristuksen Veren sovitusta, onkin nyt tullut ihmisen uskon julistusta muille ja Jumalalle.
"Ei kastamatta jättäminen lasta kadota. Kasteen halveksiminen sen sijaan kadottaa." (Luterilainen sanonta).
Ps. En tosin voi kiistää sitä tosiasiaa; luterilaisuudessa liikkuu sellaista harhaa, että kaste automaationa pelastaa.
pps. Tosin tiedän, että kaikki pitäisi perustella Raamatulla. Jos nyt on oikein paljon epäilijöitä perustelujeni suhteen, niin lupaan kaivaa kohdat Raamatusta.
Mikä oli Johanneksen kaste?
En tiedä asiasta paljoakaan, mutta olen kuullut, että Johanneksen kaste ymmärretään kääntymyksen ja parannuksen kasteeksi.
Johanneksen kaste ei vastaa Jeesuksen asettamaan kastetta, eikä Johanneksen kaste pese ihmistä puhtaaksi ja tee Jumalan lapseksi kuten kristillinen kaste.
Onko tuo Johanneksen kaste ollut merkki muille ihmisille? Voisiko joku oppinut jatkaa?
Ei sillä, että epäilisin lapsikastetta, mutta kun en jaksa lukea Väisäsen kirjaa kasteesta, niin laita lyhyesti ja ytimekkäästi perustelut Raamatusta.
Johanneksen julistuksessa oli kolme askelta: kääntyminen, usko ja kaste. Johannes ei alkanut kastamaan kuulijoitaan vakuuttamalla heille, että heidän syntinsä olivat jo anteeksiannetut. Hän aloitti julistuksella: "Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle." (Matt. 3:2) Kääntyminen on tarkoittaa parannusta, mielenmuutosta ja synnin katumista/hylkäämistä (Matt.3:6, Ap.t. 3:19-20)
Ne ihmiset, jotka kääntyivät, Johannes kastoi Jordanissa. Se ei ollut Johanneksen keksintö vaan se vaikutettiin taivaasta (Matt. 21:25, Mark. 11:30-31, Luuk. 20:4-5). Johannes ei kastanut automaattisesti kaikkia, vaan hän kieltäytyi kastamsta uskonnollisia johtajia, fariseuksia, saddukeuksia, jotka vääristivät, epäpyhistä vaikuttimista pyrkiviä kasteelle. Ne, jotka eivät halunneet katua ja luopua synneistään, halveksivat Johanneksen saamia jumalallisia ehtoja kastetoimituksessa. Siksi Johannes huutaa: "Te käärmeen sikiöt...".
Johannes kehoitti ihmisiä uskomaan Messiaaseen, Jeesukseen, joka oli tuleva. Hän julisti parannuksen kastetta. Kaste oli tuli kääntyneelle merkiksi syntien anteeksisaamisesta ja halusta elää uutta elämää. Kastettavien joukossa ei ollut koskaan pieniä lapsia vaan henkilökohtaiseen ratkaisuun kykeneviä henkilöitä! Kaste tapahtui upottamalla kastettava Jordaniin.
Johanneksen kasteella ja Jeesuksen asettamalla kasteella oli yhteistä se, että kastettavan tuli 1. kääntyä 2. uskoa Messiaaseen, eli Jeesukseen, ja 3. vastaanottaa upotuskaste merkiksi syntien anteeksisaamisesta. Jeesuksen asettama kaste ei rajoitu israelilaisten keskuuteen, kuten Johanneksen. Jeesus avasi ns. kasteen tien kaikille Hänen seuraajilleen kaikkialla maailmassa.
Voi voi. Kuka tämän ja jaksaa lukea? Aivan liian pitkä pätkä.
1 Kaste ilman uskoa on turha. Jos et aikuisena usko Kristukseen, niin ei kasteesta ole mitään hyötyä. (Hebr 7:25)Kasteessahan ihminen liitetään Kristukseen.
Mutta jos uskot, niin kaste kertoo sinun liittyneen Jumalan yhteyteen jo silloin. Se kertoo, ettei ilman Kristuksen pyhyyttä voi päästä Jumalan valtakuntaan Ef 5:26-27 (että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi Pyhä ja nuhteeton.)
Siinä on myös ero vapaiden ja luterilaisen välillä, että vapaat katsovat uskovien olevan elämänsä puolesta pyhiä, kun taas luterilaisten pyhyys on ainoastaan Kristuksessa. Siis ei omaa.
2. 1 Piet 3:21(Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta.) Nyt on muistettava, että kaste ilman Jumalan Sanaa on pelkkää vettä. Kaste Jumalan Sanan kautta on puhdistava. Ja siitä, kumpi on parempi hyvän omantunnonlähde: kuuliaisuuden askel kasteessa vai Kristuksen tuoma vanhurskaus ja pyhityys, joka ilmoitetaan ja tapahtuu kasteessa?
3. Tärkeintä on muistaa, että kaste ei pelasta ketään, vaan Sanan mukaan kasteessa julki tuotu Kristuksen sovitustyö.
Vaikka ihmiset kastavat, niin silti kastetta pidetään Jumalan tekona. Miksi näin? Koska:
Uudenliiton solmi Jumala. Hebr 8:8-12. Kasteen asetti Kristus. Matt 28:19
Näin ei siis ihminen solmi kasteessa liittoa Jumalan kanssa, vaan Jumala solmii liiton ihmisen kanssa. Hebr 8:8-12. Sillä Jumalahan on se, joka ihmisen itseensä liittää 1Kor12:13 (sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.
4 Jumala on se, joka on voimallinen itseensä liittämään. Kol 2:12-13 ( ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista. Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset.)
Ihmisellä ei tällaista "uskon voimaa" itsessään ole, sillä Jumala on se, joka uskon aikaan saa.
Jumalan puolelta liitto on pätevä. Hebr 7:22 Kristus on takaaja. Hän on uskollinen. Ei ihmisen epäusko tee Jumalan puolelta liittoa tyhjäksi. Ihminen voi epäuskollaan tehdä liiton pitämättömäksi.
5. Tässä on ero luterilaisuuden ja vapaiden suuntien välillä. Vapaissa suunnissa ihminen solmii liiton Jumalan kanssa."Minä haluan seurata ja ilmoitan sen julkisesti kasteessa".
Epäilen vain, kumman uskollisuus on parempi: ihmisen vai Jumalan? Tai kumman uskollisuus, kuuliaisuus on luotettavampi? Tit 3:4-7 Pelastus ei ole riippuvainen meidän kuuliaisuuden teoistamme, vaan Jumalan antamasta Kristuksen vanhurskaudesta.
6. Perisynti näkemys ei anna uskovallekaan ihmeempiä pyhitys askeleita lupaile. Ihmisen kuuliaisuus, uskollisuus on aina perin ailahtelevaa ja vajavaista. Sen varaan, (uskon tekojen) ei voi mitään perustaa. Room 3:10-20
7. Se vielä vapailla suunnilla on ongelmana, etteivät he usko kasteen julistavan syntien anteeksiantoa Kristuksessa. Vaikka tämä ilmenee Raamatussa ja on täysin selvä asia kirkkoisillä kauan ennen Augustinusta. Apt 22:16
Kasteesta, jonka ptäisi julistaa ihmiselle Kristuksen Veren sovitusta, Apt 2:38 onkin nyt tullut ihmisen uskon julistusta muille ja Jumalalle.
Vielä haluaisin yhden esimerkin esittää: Otetaanpa vielä 1 Joh 5:8, jossa puhutaan kolmesta todistajasta. Henki, vesi ja veri. Nämä ovat todisteena ihmisen pelastumisesta. Niissä on uudesti synnyttävä voima.
Vapaat suunnat mieltävät veden tarkoittavan Jumalan Sanaa. Nyt kuitenkin sanon, että Hengen todistus Jumalan Sanan kautta todistaa ihmisen pelastumista. Jumalan Sanan kautta Hengen voimasta myös vesi kasteena todistaa pelastumista. Aivan samoin Jumalan Sana todistaa Jeesuksen verestä ehtoollisen kautta. Mutta mistään näistä ei ole hyötyä, eikä apua, jossei Jumalan Henki sitä kirkasta. Ideana on, ettei mikään näistä kolmesta: Henki, vesi ja veri voi toimia ohi Jumalan sanan Raamatun.
Eikä mikään ei Henki ei vesi, eikä veri voi vaikuttaa ilman Jumalan Sanaa Raamattua. Ja kaikki nämä tarvitaan pelastumiseen. Ja kaikki ne toimivat yhdessä.
Täsmälleen näin! Amen!
Johannes kastaja sai Jumalan "henkeyttämän" tehtävän, hän alkoi julistamaan parannuksen saarnaa kansalle ja sen merkiksi antoi kasteen syntien tunnustamiseksi ja niiden hautaamiseksi!
Johannes julisti että hän kastaa "vedellä parannukseen", mutta hänen jälkeensä tulee hän joka kastaa "Pyhällä Hengellä"!
>>Matt. 3:11
Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
>>Mark. 1:8
Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."
joutunut harhaan järjenpäätelminesi, sepität ihan omia oppeja, ja yrität niitä Raamatullistaa.
Miten ihmeessä sekosit opinnoissa noin pahasti selittelemään omiasi, pönkität vain Raamatulla harhojasi ja opetat puuta heinää, ja se on väärin, siksi olen näin "ankara", koska harhasi voi ohjata heikkoja mukaasi moiseen villitykseen .
Vai sitä mieltä "olevainen" on...
Muuten oletko edes lukaissut kertomuksen "kadotuksen lapsi" luterilaisuus palstalla?
Voi olla, että Augustinus hioi paljonkin oppia lapsikasteesta, mutta hän ei sitä keksinyt, eikä ajatus lapsikasteesta on vanhempi.
Lapsikaste löytyy jo Raamatusta ja yksi tämän aiheen keskustelijoista on luvannut kaivaa Raamattuperustelut esille.
Asiaan. Jos halutaan leikkiä vuosilla ja kirkkoisillä, niin ajatus lapsikasteesta esiintyy jo ainakin Tertullianuksen (160-230) teksteissä.
Eli Raamatun ulkopuolisten todistusten mukaan lapsikastetta on käytetty paljon ennen Augustinusta.
Kyllä Raamattu osoittaa asiat selvästi ja puhuu uskoontulleiden upotuskasteesta. TOTUUTTA VASTAAN EMME VOI MITÄÄN!
Kirsti Kirsti, minä itse olen vuosia kiihkomielisenä helluntaiherätyksessä kahlannut ja paria ainetta vaille tutkinnon suorittanut Iso-kirja Raamattu opistolla.
Se, että opistolla meille opetettiin Raamatun tulkinnan periaatteet sai meidät itse Jumalan Hengen avulla tutkimaan systemaattisesti oppeja ja muuta.
Tosin silti en olisi luterilaisuuteen joutunut ilman vakavia oppikriisejä opistolla. Välillä oli pelastusvarmuuskin poissa.
Siitä kertoo "kadotuksen lapsi" luterilaisuus palstalla.
Mutta ole huoleti. Käsittääkseni olet pelastunut ja toisilla armon kokemisen tarve johtaa pois vapaista suunnista, joissa armoa ei niin kovasti tuole esille.
Kuuliaisuus on siellä paljon puhutumpi aihe. Armon paikalla usein onkin sanonta "antakaa kaikkenne Jumalalle".
Nyt en tietenkään tarkoita, etteikö sielläkin armosta puhuttaisi ja eri seurakunnissa voi olla eri tilanne.
Mutta oppi kasteestakin vaikuttaa uskovan käytännön elämään ja siksi siitä puhun.
Raamattukoulu kohdallasi, surullista, mieti, mikä sai sinut kääntymään lapsikasteen harhaan, tuhantenjuonten mestari, eli Saatana meni sinuun ja alkoi opettaa omiaan ja johti järjen herhaan. muuten ei ole mahdollista "kääntymyksesi" oikeasta väärään .
Olen kiitollinen Isolle Kirjalle. Siellä oppi puolessa vuodessa enemmän, kuin koko uskossa olo aikana. Voin lämpimästi suositelle ainakin peruskurssia jokaiselle.
Vararehtori sanoi "Raamatun tulkinnan periaatteet" kurssista sen olevan "luulot pois" kurssi. Täytyy sanoa, että monien/kaikkien, niin kuin minunkin kuvitelmani Raamatun oikeasta tulkinnasta karisivat. Jos jotakin aikaisemmin luulimme tietävämme, niin luulot karisivat.
Mutta meitä opetettiin käyttämään tiettyjä metodeja Raamatun tulkinnassa.
Lisäksi hän opetti, että "kyllä Jumalan äänen voi kuulla, mutta jos usein alkaa kuulemaan, niin silloin pitää mennä lääkäriin".
Hyvä opetus oli myös, että "jos löydät Raamatusta uutta, mitä kukaan ei ole koskaan löytänyt, niin todennäköisesti olet väärässä".
No, minä en ole yksin näkemysteni kanssa, vaan voin todeta monien uskon isien ajatelleen Raamatusta samalla lailla 2000 vuoden varrella.
Opistolla oli yksi opettaja josta tykkäsin.Tosin monetkaan eivät hänestä pitäneet. Hän ei opettanut, että "näin ja aamen tämä on totuus", vaan hän esitti ajatuksia, tulkinta malleja ja sanoi: "teillä on aivot, käyttäkää niitä".
"Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?" (Room.6:3)