Saksan, Ranskan, Britannian ja muiden Euroopan maiden pankit ovat viiden vuoden kuluessa rahastaneet satojen miljardien eurojen korkotuotot Euroopan velkamaista. Riskiluotot ovat olleet pankeille tuottoisia ja pysyvät tuottoisina, kunhan Suomi ja muut euromaat auttavat kriisimaita maksamaan velkansa suurpankeille. Kriisimaiden luotot ovat kansainvälisille suurpankeille tuottoisaa liiketoimintaa, josta ne pelkästään viiden viime vuoden kuluessa ovat tienanneet yhteensä satojen miljardien eurojen korkotuotot.
Kaikista ulkomaisten pankkien Kreikalta, Irlannilta, Portu-galilta ja Espanjalta perimistä koroista ja palkkioista on viidessä vuodessa kertynyt kokoon arviolta jopa 500 miljardin euron potti. Saksan pankeilla on neljässä kriisimaassa ylivoimaisesti suurimmat luottoriskit, ja niinpä ne ovat myös koonneet enemmän korkotuottoja kuin minkään muun ulkomaan pankit.
Saksalaispankeilla oli syyskuussa, jo vuosi sitten, Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa yhteensä 435 miljardin dollarin eli noin 335 miljardin euron lainasaatavat. Viiden prosentin korolla tuosta luottomäärästä kertyy vuodessa korkoja 17 miljardia euroa. Joten viiden viime vuoden neljännesvuosittaisilla lainamäärillä ja tasaisella viiden prosentin korko-oletuksella saksalaispankeille on kertynyt kriisimaiden luotoista jo yhteensä noin sadan miljardin euron korkotuotot.
Ranskan pankeilla on vastaavasti lainasaatavia 250 miljardia euroa ja viiden viime vuoden mittaan kertyneitä korkotuottoja noin 60 miljardia euroa.
Brittipankkien pääosin irlantilaiset lainasaatavat ovat vähän alle 250 miljardia euroa, mutta viiden vuoden korkotuotot lähes 65 miljardia euroa ja yksinpä kor-kokatettakin yli 150 miljardia.
Pankkien luotoistaan perimät korot eivät suinkaan ole silkkaa voittoa, sillä pankit joutuvat maksamaan varainhankinnastaan korkoa omille rahoittajilleen, kuten euroalueen keskuspankille EKP:lle, velkakirjamarkkinoiden sijoittajille, muille pankeille.
Kuitenkin kohtuullisen arvion mukaan neljän euroalueen kriisimaan rahoittaminen yhä suuremmin ja rohkeammin luotoin on ollut Euroopan suurten maiden pankeille tuottoisaa ja kannattavaa liiketoimintaa.
Kaikista ulkomaisten pankkien Kreikalta, Irlannilta, Portu-galilta ja Espanjalta perimistä koroista ja palkkioista on viidessä vuodessa kertynyt kokoon arviolta jopa 500 miljardin euron potti. Saksan pankeilla on neljässä kriisimaassa ylivoimaisesti suurimmat luottoriskit, ja niinpä ne ovat myös koonneet enemmän korkotuottoja kuin minkään muun ulkomaan pankit.
Saksalaispankeilla oli syyskuussa, jo vuosi sitten, Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa yhteensä 435 miljardin dollarin eli noin 335 miljardin euron lainasaatavat. Viiden prosentin korolla tuosta luottomäärästä kertyy vuodessa korkoja 17 miljardia euroa. Joten viiden viime vuoden neljännesvuosittaisilla lainamäärillä ja tasaisella viiden prosentin korko-oletuksella saksalaispankeille on kertynyt kriisimaiden luotoista jo yhteensä noin sadan miljardin euron korkotuotot.
Ranskan pankeilla on vastaavasti lainasaatavia 250 miljardia euroa ja viiden viime vuoden mittaan kertyneitä korkotuottoja noin 60 miljardia euroa.
Brittipankkien pääosin irlantilaiset lainasaatavat ovat vähän alle 250 miljardia euroa, mutta viiden vuoden korkotuotot lähes 65 miljardia euroa ja yksinpä kor-kokatettakin yli 150 miljardia.
Pankkien luotoistaan perimät korot eivät suinkaan ole silkkaa voittoa, sillä pankit joutuvat maksamaan varainhankinnastaan korkoa omille rahoittajilleen, kuten euroalueen keskuspankille EKP:lle, velkakirjamarkkinoiden sijoittajille, muille pankeille.
Kuitenkin kohtuullisen arvion mukaan neljän euroalueen kriisimaan rahoittaminen yhä suuremmin ja rohkeammin luotoin on ollut Euroopan suurten maiden pankeille tuottoisaa ja kannattavaa liiketoimintaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Koira haudattuna - tunne tässä on ollutkin pitkään tämän euroksriisinkin osalta.