Kotkan Merikotkien MEKO kuntavaaliohjelma

3. Kotkan Merikotkat on lähellä

• Kotkan Merikotkille kaupunki on ihmisten yhteisö. Ihmisen kokoisessa kaupungissa asukkailla on mahdollisuus rakentaa hyvää ja turvallista tulevaisuutta itselleen ja läheisilleen. Kotkan kaupungin ja yhteiskunnan arvo mitataan siinä, kuinka se onnistuu huolehtimaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista jäsenistään. Niistä, jotka eivät itse pysty puolustamaan oikeuksiaan.
• Merikotkien ajattelu lähtee siitä, että kaupungin asukkailla pitää olla mahdollisuus tehdä elämäntilanteensa mukaisia, aitoja valintoja niin asumisessa, lasten hoidossa kuin muissa tärkeissä arjen asioissa. Hyvä kuntapolitiikka tukee näitä valinnan mahdollisuuksia.
• Vastuu kunnallisten palvelujen järjestämisestä on kaupungilla. Palvelut voidaan tuottaa kaupungin omana tuotantona tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Tuottajina voidaan käyttää myös yrityksiä, järjestöjä, yhdistyksiä ja naapurikuntia. Merikotkille on tärkeintä, että kotkalaiset saavat palvelut tasa-arvoisesti, riittävän läheltä ja laadukkaina.
• Kaupunki on Merikotkille enemmän kuin rajoja, rakenteita ja palvelujen järjestämistä. Kaupunki on Merikotkille alueellisen kehityksen moottori ja elinvoiman lähde. Kaupunki voi turvata alueensa elinvoimaa esimerkiksi edistämällä lähiruoan ja muiden lähellä tuotettujen palvelujen ja tavaroiden hankintaa. Kotkan kaupunki ja kotiseutu ovat ihmisille paikkoja, joihin he voivat samaistua ja kiinnittyä kiihtyvän kehityksen maailmassa.
• Kotkan Merikotkat haluaa myös hyödyntää sitä osaamista ja niitä voimavaroja, joita löytyy yksittäisiltä kaupungin asukkailta, järjestöiltä ja muilta yhteisöiltä. Hyvää kaupunkia ei voi olla ilman ihmisten omatoimisuutta ja vastuunkantoa itsestään ja läheisistään.
• Merikotkat katsoo vastuullisesti tulevaisuuteen. Se haluaa kehittää kaupunkia niin, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus elää ja vaikuttaa hyvinvoivassa kaupungissa. Edessä olevien vuosikymmenten haasteet, etenkin väestön ikääntyminen ovat tosiasioita, joita kukaan ei halua kiistää.
• Tulevaisuuden menestyvä kaupunki ei synny keskittäen ja ylhäältä käskyttäen, mutta ei myöskään kaikkeen nykyiseen takertuen ja kiinni pitäen. Merikotkat haluaa vastata tulevaisuuden haasteisiin kaupunkia uudistamalla. Tämä tapahtuu yhteistyössä kaupungin ja sen asukkaiden kanssa.


4. Kotkan Merikotkat haluaa toteuttaa kuntia koskevan uudistuksen seuraavalla tavalla:

• Tulevaisuuden haasteiden kartoittaminen: Selvitetään riittävällä aikataululla ja asiantuntemukseen nojaten kuntien todelliset haasteet talouden, väestörakenteen muutoksen, palvelutarpeiden kasvun, työvoiman tarjonnan ja muiden vastaavien tekijöiden osalta.
• Todellisen kuulemiskierroksen toteuttaminen: Kuullaan aidosti ja riittävän ajan kanssa kaupungin päättäjiä ja sen asukkaita tarkoitusta varten järjestetyissä tilaisuuksissa. Lähdetään liikkeelle ministeriön karttojen ja keskittämissuunnitelmien sijasta kaupungin omista lähtökohdista ja olosuhteista. Vain näin saadaan aikaan realistinen kuva kaupungin tilanteesta, sen näkemykset uudistamisvaihtoehdoista sekä kaupungin ja valtion yhteinen tahtotila uudistamisessa.
• Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu ja toteuttaminen: Selvitetään uudistustarpeet ja toteutetaan ne muun muassa seuraavissa asiakokonaisuuksissa: kuntien hallinto ja päätöksenteko, kuntien talous ja sen ohjaus, asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, kuntien hankintatoimen kehittäminen, tietoteknologian hyödyntäminen ja yhteispalvelut.
• Muu lainsäädännön uudistaminen: Uudistetaan valtionosuusjärjestelmä ottamalla vahvasti huomioon kuntien erot olosuhde-, palvelutarve- ja verotulotekijöissä. Uudistetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja rahoitus.
• Vaihtoehtoisten kuntahallinnon rakenteiden salliminen: Annetaan kunnille mahdollisuus tehdä niiden itsensä tilanteista ja olosuhteista lähteviä kuntahallinnon rakenneratkaisuja. Pakkoliitoksille ja yhden totuuden malleille on Kotkan Merikotkien mielestä useita vaihtoehtoja:
1. Vahvat peruskunnat vapaaehtoisten kuntaliitosten pohjalta
2. Nykymuotoinen kuntien yhteistyö sitä kehittäen ja tiivistäen
3. Alue- tai maakuntamallin mukaiset ratkaisut kuntien omiin päätöksiin perustuen. Tällöin määritellään lähipalvelut, joista huolehtivat nykyiset kunnat, mutta laajaa väestöpohjaa vaativat palvelut (esim. sosiaali- ja terveydenhuolto, toisen asteen koulutus) järjestetään maakuntayhtymässä, johon luottamushenkilöt voitaisiin tarvittaessa valita suorilla kansanvaaleilla.
4. Asukkaiden arjen sujuvuutta parannetaan kehittämällä lähivaikuttamista sekä edistämällä palvelujen saatavuutta, kaavoitusta, joukkoliikennettä sekä energia- ja jätehuoltoa joustavasti yli kuntarajojen.

Tavoitteena on määrätietoisesti ja vaiheittain etenevä uudistus 2020-luvun kuntamalliksi, jossa uudistusten painopiste on palvelujen tehokkaammissa järjestämis- ja tuottamistavoissa jokaisen kaupungin asukkaan ja sen palveluihin oikeutetun palvelut turvaten.

5. Kotkan Merikotkien elämää

Hyvä kaupunki edistää määrätietoisesti yrittäjyyttä, työntekoa, luovuutta ja aloitteellisuutta. Tämä rakentaa kaupungille perustan kehittyä vireänä, elinvoimaisena ja houkuttelevana asuinpaikkana. Menestyvä kaupunki säteilee elinvoimaansa laajemminkin ympäristöönsä ja toimii osaltaan alueellisen kehityksen moottorina. Elinvoimaisuus takaa myös terveen kaupungin talouden ja hyvinvointipalvelut asukkailleen.

Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää täydellistä muutosta Kotkan kaupungin tähän asti harjoittamiin johtamiskäytäntöihin, joiden seurauksena kaupunki on yksi kaikkein varattomimmista maamme kunnista ja ainakin suuremmista kaupungeista kaikkein koyhin. Vuonna 2011 koko Kotka-konsernin vieras pääoma lisääntyi peräti 18,4 miljoonaa euroa. Eikä tilanne siitä itsekseen parane? Tämä ja ensi vuosi ovat vielä pahempia. Kun menopuoli on jo kiristetty äärimmilleen, kaupunki rapautuu joka vuosi yhä nopeammin ja tasapainotilan saavuttaminen taloudessa vaikeutuu edelleen. Nyt ollaan jo tilanteessa, jossa vain kaikkein kalleinta velkaa, elinkaarirahaa on enää tarjolla.

Moniin muihin kaupunkeihin verrattuna Kotkan taloutta rasittaa muutama yksilöllinen piirre: työttömyysaste on kivunnut huikeaan 17,2 prosenttiin, talouspuskuriksi aiotut satamakaupan rahat syötiin jo, ja väestö on Suomen nopeimmin vanhenevia. Vertailun vuoksi on hyvä todeta, että tämän vuoden toukokuun Kaakkois-Suomen työllisyyskatsauksen mukaan työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta koko Kaakkois-Suomessa oli 10,7 % ja koko maan työhallinnon luvuista laskettu työttömyysaste 8,3 %. Useassa Kaakkois-Suomen kunnassa aste jää alle tämän kahdeksan prosentin (Miehikkälä, Virolahti, Lemi, Taipalsaari).

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on valtioneuvoston asettama strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa
Kaste-ohjelmakauden 2008-2011 tavoitteiden toteutumista seurataan 19 erilaisen indikaattorin avulla. Indikattorit on ryhmitelty seuraaviin kolmeen pääryhmään;
1) osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee,
2) hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat
3) palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat

Kaste-ohjelman seurantaindikaattorit on sisällytetty SOTKAnet-verkkopalveluun. SOTKAnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottama palvelu sosiaali- ja terveysalan päättäjien ja asiantuntijoiden suunnittelun, seurannan ja päätöksenteon tueksi. Maksuttomaan tietopalveluun on koottu kaikista Suomen kunnista väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja vuodesta 1990 lähtien. Yleisesti voidaan todeta ettei mainittuihin tavoitteisiin maassamme ole päästy, pikemminkin suunta on ollut huolestuttava. Kotkassa olemme jääneet vielä keskimäärin 30 - 40 prosenttia maan muusta kehityksestä.

6. Kotkan Merikotkat haluaa olla mukana

6.1 kaupungin talouden tervehdyttämisessä.

Terve talous on kaupungin toiminnan perusta. Kaupungin päättäjillä on suuri vastuu siitä, että kaupungin taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. Erityisen suureksi tämä haaste nousee tulevalla kunnallisvaalikaudella väestön ikääntyessä, palvelutarpeen lisääntyessä ja valtion rahoitusosuuden vähentyessä. Kaupungin toiminnot on suunniteltavat niin, etteivät ne vaaranna vakaata kaupungin taloutta eivätkä lisää sen asukkaiden vero- ja maksutaakkaa. Kaupungin palveluiden yksityistämisessä on oltava entistä tarkempi, kiinnitettävä huomiota palveluiden laatuun, taloudellisuuteen ja saatavuuteen. Kotkan Merikotkat vastustaa kaikkia ylimoitettuja kaupungin hankkeita, joista erikseen mainittakoon sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen keskussairaalan yhteyteen ns. Hyvinvointipuistoon.

Menestyvä yritystoiminta on jokaisen kunnan elinvoimaisuuden perusedellytys. Mitä enemmän kakkua kasvatetaan, sitä enemmän siitä riittää jaettavaa. Kotkan kaupungin on panostettava pitkäjänteiseen elinkeinopolitiikkaan, joka turvaa alueen työllisyyden ja yritysten kehitysmahdollisuudet. Kotkan Merikotkat pitää tärkeänä sitä, että kaupungissa on yrittäjämyönteinen ilmapiiri. Kaupungilla tulee olla ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka laadinnassa kuullaan myös yrittäjiä.


6.2 kaupungin palvelujen kehittämisessä.

Kotkan Merikotkat nostaa terveyspalveluiden turvaamisen tulevan kunnallisvaalikauden ykköstavoitteekseen. Kotkan kaupungin on tehtävä määrätietoinen päätös terveydenhuollon tason kohentamiseksi. Erityinen huomio tulee kiinnittää terveyskeskuksiin, joiden toiminta on kriisiytymässä. Jos perusterveydenhuoltoon ei saada pikaista elvytysohjelmaa, koko kaupungin terveydenhuolto uhkaa romuttua. Terveyskeskustyö tarvitsee toimintatapojen uudistusta noustakseen houkuttelevaksi ja vetovoimaiseksi työympäristöksi. Terveyskeskustyö tulee muokata sairaalatyön tapaan tiimityöksi. Terveyskeskuksissa tarvitaan seniorilääkäreitä, joilta aloittelevat lääkärit voivat kysyä neuvoja. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tulee saada toimimaan saumattomassa yhteistyössä. Kotkan kaupungissa on säilytettävä Kotkansaaren, Karhulan ja Länsi-Kotkan terveysasemat. Kunnallisen yhteistyön kautta voidaan perustaa lääkäripankkeja paikkaamaan etenkin päivystysaikojen lääkäripulaa. Yksityinen terveydenhuolto tulee nähdä täydentävänä yhteistyökumppanina palveluiden saannin turvaamisessa. Uudistukset edellyttävät myös selvää lisäystä terveydenhuollon valtionosuuksiin.

Tuettava vanhusten selviytymistä kotona mahdollisimman pitkään ja kehitettävä laitoksia kodinomaiseen suuntaan. Yksin kotona asuvien vanhusten hyvinvointia on seurattava ja tuettava säännöllisesti. Hoidon laatu ja turvallisuus on taattava sekä kotona että laitoksissa asuville vanhuksille. Kotkan Merikotkat korostaa erityisesti omaishoitoa, mikä mahdollistaa kotihoidon läheisten ja rakkaiden ihmisten toimesta. Kotona omaistaan hoitaville on maksettava kohtuullinen korvaus ja huolehdittava omaishoitajien tukipalveluista, jaksamisesta ja vapaapäivien käyttämisen mahdollisuudesta mm. sijaisjärjestelyjen osalta. Myös julkisen terveydenhuollon piiriin tarvitaan tasokkaita saattohoitopalveluita.

Painopistettä tulee siirtää ennaltaehkäiseviin palveluihin. Ennaltaehkäisevä päihdetyö ja sen tehostaminen sinne, missä ongelmat ovat. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tulevaisuuden turvaamiseen vaikutettava lisäämällä erityisnuorisotyön voimavaroja sekä etsimällä uudenlaisia keinoja riskiryhmässä olevien nuorten varhaiseen tunnistamiseen ja heidän tukemiseensa. Nuoria kuultava heitä koskevassa päätöksenteossa.

Kotkan Merikotkien tavoitteena on terve koulu. Erityinen huomio tulee kiinnittää fyysisesti ja henkisesti turvalliseen oppimisympäristöön sekä oikeuteen välttyä kiusaamiselta. Koulun tulee tukea tasapainoista arvokasvatusta. Koulujen opetusryhmät eivät saa olla liian suuria eikä koulukyytimatka saa venyä kohtuuttoman pitkäksi. Vastustamme kaupungin alueella toimivien pienten koulujen lakkauttamista.

Kouluterveydenhuollon, koulupsykologin, - kuraattorin sekä opinto-ohjauksen resurssit tulee nostaa riittävälle tasolle. Lapsiperheiden ennaltaehkäisevän kotipalvelun avulla voidaan tukea perheitä välttymään raskaammilta lastensuojelun toimilta. Lastensuojelun sekä lastenpsykiatrian resurssit tulee saada riittävälle tasolle. Oman kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille tulee ensisijaisesti turvata sijoitus perheeseen.

Äitiys- ja lastenneuvolaa tulee kehittää varhaiseen havaitsemiseen ja puuttumiseen kykeneväksi perheneuvolaksi.

Turvattava joustava ja tasokas päivähoito koko kunnan alueella.

Kehitettävä tasapuolisesti kulttuuri-, urheilu- ja vapaa-ajantoimintoja. Hyväksi havaitut projektit juurrutettava osaksi palvelutuotantoa.

Kaupungin asukkaille tarjottavat palvelut pidettävä korkeatasoisina edistämällä kunnan henkilöstön työssä jaksamista, täydennyskoulutusta ja erityisosaamista sekä sovitettava henkilöstömäärä tarvetta vastaavaksi.

6.3 asumisen ja sen ympäristön kehittämisessä

Tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista pitää maaseudulla asumista mahdollisena ja jopa toivottavana vaihtoehtona, mutta vain pieni osa maallemuutosta haaveilevista toteuttaa aikeensa. Maaseudulle muuttavat useimmiten nuoret perheet tai työelämäänsä lopettelevat ihmiset. Merkittävä osa maaseudulle tulijoista on entiselle kotiseudulle suuntaavia paluumuuttajia. Kaiken kaikkiaan maallemuuttajat ovat kuitenkin varsin heterogeeninen joukko, johon kuuluu myös eri-ikäisiä yksin asuvia. Kaupungeista muutetaan mielellään läheiselle maaseudulle, mistä käsin voidaan käydä edelleen työssä kaupungissa. Syrjäisemmälle maaseudulle muutetaan harvemmin. Suomalaisia houkuttelee maaseudulle ennen muuta asumisen ja elämisen laatu. Viihtyisyys, turvallisuus, oma rauha ja vapaus omiin valintoihin korostuvat kaikissa tutkimuksissa maaseudun parhaina ominaisuuksina. Myös monenlainen tilaa vievä harrastaminen ja tuotantotiloja vaativa pienyrittäminen on maalla mahdollista omassa pihapiirissä. Etenkin nuorille lapsiperheille rauhallinen ympäristö merkitsee enemmän kuin hyvä palveluvarustus tai harrastusmahdollisuudet. Asuinympäristön ja elämisen sosiaalisen laadun merkitys tulee tärkeämmäksi asukkaiden iän ja kokemuksen karttuessa.

Viimeaikaisen kehityksen myötä maaseutukunnissa on vaarana, että kuntien tarjoamien peruspalvelujen määrä, laatu ja saavutettavuus heikkenevät. Kuntien ongelmiin ratkaisuksi on tarjottu kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Todennäköisesti uudistus johtaa palvelujärjestelmien kokoamiseen suurempiin yksiköihin. Lähipalvelujen – esimerkiksi lähikoulujen – tulevaisuus on uhattuna, kun kokonaisetuja ja -haittoja ei yleensä palveluverkoista päätettäessä huomioida, vaan käytetään hyvin lyhytnäköisiä taloudellisia laskelmia.

Maankäytön suunnittelun kehittäminen on avainasemassa, kun pyritään lisäämään rakentamista maaseudulla. Maankäytön suunnittelu antaa mahdollisuuden sovittaa yhteen asukkaiden toiveet ja yhteiskunnan vaatimukset sekä lieventää lupamenettelyihin liittyvää kitkaa. Maaseudun maankäytön suunnitteluun soveltuu erityisesti yleiskaava. Maaseuturakentamisen ohjaus kaipaa selkeyttämistä: On tutkittava olemassa olevien suunnittelu- ja ohjausmenetelmien käyttömahdollisuudet sekä kehitettävä näiden sisältöä ja selvitettävä uusien menettelyjen tarve. Suunnitteluresurssien niukkuus on yksi maaseudun suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen ongelmista. Maanomistajia ja muita kyläläisiä tulisi kannustaa oma-aloitteiseen suunnittelun käynnistämiseen ja siihen osallistumiseen.

Rannat ovat merkittävä maaseutuasumisen vetovoimatekijä. Hallitsematon rantarakentaminen voi kuitenkin vaikuttaa epäedullisesti sekä kunnan talouteen että ympäristön viihtyisyyteen ja luonnonarvoihin. Loma-asuntorakennuspaikkojen lisäksi rannoille halutaan sijoittaa yhä enemmän vakituisia asuntoja ja matkailupalveluita. Rantarakentamiselle, sekä loma- että vakituiselle asumiselle, tulisi löytää uusia muotoja kuten uudentyyppisiä tiiviin rakentamisen malleja. Vapaa-ajan asuntojen muuttamisessa vakituisiksi asunnoiksi on ilmennyt erilaisia käytäntöjä kunnasta riippuen, ja usein se on koettu vaikeaksi. Ongelmakohtia ovat olleet mm. kaavakysymykset, ympäristövaikutukset, kunnallisten palvelujen järjestäminen ja asuinrakennukselle asetetut tekniset vaatimukset sekä tonttikoko. Infrastruktuurin toimivuudella on suuri merkitys arvioitaessa haja-asutusalueiden asumiskelpoisuutta ja vetovoimaa. Haasteita asettavat muun muassa korkealaatuisen talousveden saanti ja kiinteistökohtainen jätevesien käsittely, tietoliikenneverkon kattavuus, teiden kunnossapito, liikenneturvallisuus ja joukkoliikenteen riittävyys. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan sekä riittäviä julkisia resursseja että uusia toimintatapoja ja tiivistä yhteistyötä asukkaiden ja kunnan välillä.
• Asukkaiden tekemää työtä hyödynnetään nykyistä enemmän kaavoituksen pohjamateriaalina, esimerkiksi selvitysten laadinnassa. Kotkan kaupunkia, sen kyliä ja maanomistajia tuleekin rohkaista tekemään entistä enemmän yhteistyötä kaavoituksessa ja kaavojen toteuttamisessa.
• Kaupunkirakentamisessa tulee säästää viheralueita lähivirkistysalueiksi ja jättää rantoja yhteiseen virkistyskäyttöön.
• Asumisterveyttä ja viihtyvyyttä on lisättävä myös melu- ja pölyhaittoja ehkäisemällä ja edistämällä kestävän kehityksen mukaista rakentamista.
• Päästöjen vähentämisen kannalta on oleellista kaavoittaa uudet asuinalueet niin, että julkisen liikenteen järjestäminen ja käyttö sekä kaukolämpöverkon rakentaminen ja siihen liittyminen muodostuvat palvelujen tarjoajille ja asukkaille taloudellisesti houkutteleviksi vaihtoehdoiksi.
• Rantoja ja kyliä tulee kaavoittaa yhteistyössä asukkaiden kanssa siten, että varmistetaan maaseudun uuden asutuksen ja elinkeinorakentamisen tarkoituksenmukainen sijoittuminen ja kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Kylien asukkaita kuullaan myös kaupungin palvelurakenteen suunnittelussa. Kotkan kaupungin on ymmärrettävä vapaa-ajan asumisen suuri merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle ja sen kehittämiseen panostetaan.
• Kaavoitusmenettelyjä ja -sisältöjä maaseutuolosuhteisiin paremmin soveltamalla parannetaan kylien infrastruktuuria ja uudisrakentamisen edellytyksiä.
• Kyläsuunnittelun ja kaavoituksen välinen suhde kaipaa selkiyttämistä. Selvitetään mahdollisuutta kylän osayleiskaavan laatimiseksi maanomistaja-aloitteisella menettelyllä.
• Rannoilla rakentamista voidaan ohjata ranta-alueiden yleiskaavalla, jota on mahdollista käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena, tai ranta-asemakaavalla.
• Kotkan kaupungin tulee edistää ilman- ja vesien suojelua alueellaan, samoin kuin omistamiensa metsien monimuotoisuutta ja tukea omalla toiminnallaan kansainvälisten ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Oi kiitos! Jukalla taitaa olla vaan sen verran hommaa ettei jouda ehdolle kuntavaaleissa. Se taitaa olla aika monelle suuri helpotus!

On tätä vähän suurempaa tekemistä noissa sitoissa. Ilmeisesti siellä jotain tapahtui, kun sitojen hallituksen jäsen Teppo Puhakainen http://personal.inet.fi/koti/puhakaiset/ laittoi facebookin seinälleni tämmöisen viestin: "Kiitos yhteistyöstä, Myö edelleen olemme aktiivisesti mukana Lappeenrannan asukkaiden yhteisten asioiden hoidossa eli Suomen - Sitoutumattomat hoitaa asiata koko Suomen alueeella."

http://www.facebook.com/jukka.sinivaara
Tuommosia tietoja kaverin tilasta. http://www.avoimetpuutarhat.fi/fin/puutarhat/?id=246
Avoimet puutarhat - Puutarhat
http://www.avoimetpuutarhat.fi/.

--- Alkuperäinen viesti ---
Lähettäjä [email protected]
Vastaanottaja [email protected]
Kopio [email protected] , [email protected] , [email protected] , [email protected] , [email protected]
Lähetetty 3.9.2012 12:59:57
Aihe Ilmoittautuminen Kehittämisyhdistys Sepran työpaja-iltaan ke 12.9.2012 klo 18-20


KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY

Ilmoittaudun kaupunkilehti Ankkurin numerossa 65 (lauantai 1.9.2012) julkaistussa ilmoituksessanne tarkoitettuun työpaja-iltaan paikalliskehittämisestä, ke 12.9.2012 klo 18.00 - 20-00.

Etenkin ajankohtaisena käyvän kuntaliitoksia koskevan tiedustelun johdosta olen hyvin kiinnostustunut kuulemaan ajankohtaiset terveisenne sekä näkemyksenne kaupunkien ja maaseudun yhteistyöstä.

Kainuun maakuntaliiton aluekehitysasiantuntija, Suomen Kotiseutuliiton II varapuheenjohtaja, Keskustan Kainuun piirin varapuheenjohtaja Helena Aaltonen http://yle.fi/uutiset/helena_aaltonen_kotiseutuliiton_varapuheenjohtajaksi/5463213 pyysi päästä mukaan facebookissa vetämääni ryhmään Maaseudun Kehittämisprojekti http://www.facebook.com/groups/374195359300600 johon filosofian maisteri Erik Gullman Rovaniemeltä Helenan ystävällisesti lisäsi. http://yle.fi/uutiset/lappilainen_talent-kilpailija_hatkahdyttaa/5435204

ProAgria Keskusten Liiton markkinointi- ja viestintäjohtaja, MMM, agronomi Suvi Anttila on pyynnöstäni lisäsi.

Edellä olevan perusteella katson, että alueellamme tarvitaan Sepra-kehittämisohjelman toteuttamista ja etenkin maanlaajuista yhteistyötä ja keskustelua kaikkien maaseudun kehittämistehtävissä toimivien sekä siitä kiinnostuneiden kesken.

T: Jukka Sinivaara, Kotka
puh. 041 728 0626