"Kun ajattelemme olosuhteita, joissa kristityt nykyisin elävät, meistä tuntuu, että nyt jos koskaan seurakunnan tila sen omasta mielestä on valoisa ja hengellisesti syvä. Seurakunnat ovat ulkonaisesti ja taloudellisesti rikkaita. Siksi seurakuntien olisi mahdollista tehdä paljon evankeliumin sanoman viemiseksi maan ääriin saakka.
Mutta tosiasia on, että rikkaus ei milloinkaan ole tuonut mukananaan mitään myönteistä Jumalan seurakunnalle. rahalla on vain silloin jotakin merkitystä kun sen käyttö yhdistyy nöyryyteen ja Jumalan ehdottoman tahdon etsimiseen ja täyttämiseen. Rikkaudet eivät koskaan ole johdattaneet ihmisiä syvempään hengellisyyteen, vaan pikemminkin ne ovat olleet viemässä ihmisiä rakkaudettomuuteen ja lankeemuksiin".
Mutta tosiasia on, että rikkaus ei milloinkaan ole tuonut mukananaan mitään myönteistä Jumalan seurakunnalle. rahalla on vain silloin jotakin merkitystä kun sen käyttö yhdistyy nöyryyteen ja Jumalan ehdottoman tahdon etsimiseen ja täyttämiseen. Rikkaudet eivät koskaan ole johdattaneet ihmisiä syvempään hengellisyyteen, vaan pikemminkin ne ovat olleet viemässä ihmisiä rakkaudettomuuteen ja lankeemuksiin".
Vastaukset 2
Vanhimmat
" että rikkaus ei milloinkaan ole tuonut mukanaan mitään myönteistä..."
Jäikö jotkin värilasit silmille, sillä onko köyhyys sitten tuonut jotain merkittävää...?
Ehkei jatkuva puutteessa oleminen ole ideaali - mutta ei sitä ole kehdosta hautaan yltäkylläisyydessäkään oleminen. Vaikeudet luovat kontrasteja - varjoja - joiden avulla maailmankaikkeuden valo kirkastuu.
Jatkuva kieriskely rahassa on osoittautunut monen ihmisen kohdalla onnen tehoikkaimmaksi surmaksi. Rahan ja tavaran hankkimisesta voi tulla myös Jumalan korvike. Sitä kutsutaan mammonan palvonnaksi. Mammona on vanha epäjumala.
Ja, köyhyyden kurimus on synnyttänyt maailmaan kosolti kelpo taidetta. Jostakin syystä.
Hamsun ei olisi ikinä kirjoittanut "Nälkä"-romaaniaan ilman kokemuksiaan.