Psykoterapeutiksi

Terapeutti-nimitystä voi vapaasti käyttää, jos tekee terapiaa eikä ole psykoterapeuttikoulutusta. Mistään "kiertämisestä" ei ole kysymys. Terapeuttihan voi olla aivan pätevä, vaikka hänellä ei olisikaan juuri virallista psykoterapiakoulutusta.

Minun tietääkseni myös teologin pohjakoulutus kelpaa joihinkin psykoterapiakoulutuksiin. En ole tästä kuitenkaan 100 %:n varma.

korjaaja kirjoitti:

Terapeutti-nimitystä voi vapaasti käyttää, jos tekee terapiaa eikä ole psykoterapeuttikoulutusta. Mistään "kiertämisestä" ei ole kysymys. Terapeuttihan voi olla aivan pätevä, vaikka hänellä ei olisikaan juuri virallista psykoterapiakoulutusta.

Minun tietääkseni myös teologin pohjakoulutus kelpaa joihinkin psykoterapiakoulutuksiin. En ole tästä kuitenkaan 100 %:n varma.

Lue lisää

Terapia on yleisnimitys hoidolle, siis kaikenlaiselle hoidolle. Teologeilla on myös
psykoterapiakoulutuksia, kyllä.
Psykoterapiaa tekee vain siihen koulutuksen saanut henkilö. Terapeutiksi kutsukoon itseään kuka tahansa, se ei ole suojattu nimike.
Suomessa noita nimikkeitä käytetään surutta.
Psykoterapiaksi ei muualla maailmassa nimitetä
terapeuttisia keskusteluja, puhutaan hoitosuhteesta.

psykologi kirjoitti:

Terapia on yleisnimitys hoidolle, siis kaikenlaiselle hoidolle. Teologeilla on myös
psykoterapiakoulutuksia, kyllä.
Psykoterapiaa tekee vain siihen koulutuksen saanut henkilö. Terapeutiksi kutsukoon itseään kuka tahansa, se ei ole suojattu nimike.
Suomessa noita nimikkeitä käytetään surutta.
Psykoterapiaksi ei muualla maailmassa nimitetä
terapeuttisia keskusteluja, puhutaan hoitosuhteesta.

Lue lisää

Terapia-sanaa käytetään yleisimmin tarkoitettaessa keskusteluterapiaa. Hoito-sanan synonyymina sitä käytetään vain harvoin.

Terapeutti voi olla ammattitaitoinen ja vakavastiotettava, vaikka hänellä ei olisi psykoterapiakoulutusta.

korjaaja kirjoitti:

Terapia-sanaa käytetään yleisimmin tarkoitettaessa keskusteluterapiaa. Hoito-sanan synonyymina sitä käytetään vain harvoin.

Terapeutti voi olla ammattitaitoinen ja vakavastiotettava, vaikka hänellä ei olisi psykoterapiakoulutusta.

Lue lisää

Ainakin minusta kysymys on kuitenkin koko ajan ollut siitä, saako psykoterapiakoulutusta käymätön nimittää itseään PSYKOterapeutiksi. Ja vastaus on hyvin selkeä: ei saa. PSYKOterapeutti on lailla suojattu ammattinimike, jota siis saa itsestään käyttää ainoastaan asianmukaisen koulutuksen saanut ja TEO:n laillistamana henkilö.

korjaaja kirjoitti:

Terapia-sanaa käytetään yleisimmin tarkoitettaessa keskusteluterapiaa. Hoito-sanan synonyymina sitä käytetään vain harvoin.

Terapeutti voi olla ammattitaitoinen ja vakavastiotettava, vaikka hänellä ei olisi psykoterapiakoulutusta.

Lue lisää

Kaikissa lääketieteen, hoitotieteen yms. ammateissa puhutaan terapiasta tarkoittaen sillä aina puheena olevaa hoitoa (fysioterapia, puheterapia, aromaterapia, rosenterapia, hypnoterapia jopa lääkehoitoa voidaan kutsua terapiaksi). Terapia on siis yleisnimitys. totta on että henkilöt, joilla ei ole psykoterapiakoulutusta, käyttävät mielellään antamastaan hoidosta nimeä "terapia".

Mutta puhuttaessa psyykkisten ongelmien ja häiriöiden alalla olevasta hoitomuodosta käytetään termiä psykoterapia, joka on oikea termi. Terapia voi olla aivan mitä tahansa, mutta psykoterapiaa EI VOI tehdä kouluttamaton ihminen.

(Psykoterapeuttisesta) hoitosuhdetyöskentelystä puhutaan kun henkilöltä puuttuu erikoistumis-koulutus tai hoito on harvajaksoisempaa. Kyllä kokemuksen myötä myös muiden kuin psykoterapia-koulutettujen antama hoito voi olla hyvää. Ammatti on suojattu juuri siksi, että näitä kaiken maailman terapeutteja löytyy Suomesta pilvin pimein. Psykoterapeutin luo menemällä varmistat sen, että saat hoitoa, JOHON TÄLLÄ HENKILÖLLÄ ON MYÖS KOULUTUS ja jolla on Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksen (TEO) hyväksymä pätevyys. TEO valvoo näiden ammatinharjoittaien toimintaa ja voi ottaa oikeudet pois, jos menettely on epäasiallista, epäammatillista ja epäeeettistä.
Tuskin menisit parturiin tai kampaajalle, joka kutsuisi itseään (hius)terapeutiksi, mutta jolla ei ole alan koulutusta. (Silti hän toki saattaa osata leikata ihan hyvin). Kysymys on kuluttajansuojasta.

psykologi kirjoitti:

Kaikissa lääketieteen, hoitotieteen yms. ammateissa puhutaan terapiasta tarkoittaen sillä aina puheena olevaa hoitoa (fysioterapia, puheterapia, aromaterapia, rosenterapia, hypnoterapia jopa lääkehoitoa voidaan kutsua terapiaksi). Terapia on siis yleisnimitys. totta on että henkilöt, joilla ei ole psykoterapiakoulutusta, käyttävät mielellään antamastaan hoidosta nimeä "terapia".

Mutta puhuttaessa psyykkisten ongelmien ja häiriöiden alalla olevasta hoitomuodosta käytetään termiä psykoterapia, joka on oikea termi. Terapia voi olla aivan mitä tahansa, mutta psykoterapiaa EI VOI tehdä kouluttamaton ihminen.

(Psykoterapeuttisesta) hoitosuhdetyöskentelystä puhutaan kun henkilöltä puuttuu erikoistumis-koulutus tai hoito on harvajaksoisempaa. Kyllä kokemuksen myötä myös muiden kuin psykoterapia-koulutettujen antama hoito voi olla hyvää. Ammatti on suojattu juuri siksi, että näitä kaiken maailman terapeutteja löytyy Suomesta pilvin pimein. Psykoterapeutin luo menemällä varmistat sen, että saat hoitoa, JOHON TÄLLÄ HENKILÖLLÄ ON MYÖS KOULUTUS ja jolla on Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksen (TEO) hyväksymä pätevyys. TEO valvoo näiden ammatinharjoittaien toimintaa ja voi ottaa oikeudet pois, jos menettely on epäasiallista, epäammatillista ja epäeeettistä.
Tuskin menisit parturiin tai kampaajalle, joka kutsuisi itseään (hius)terapeutiksi, mutta jolla ei ole alan koulutusta. (Silti hän toki saattaa osata leikata ihan hyvin). Kysymys on kuluttajansuojasta.

Lue lisää

Yleisessä kielenkäytössä terapia-sanan tavallisempi merkitys on 'keskusteluterapia'. Sitä, että 'terapia' on myös synonyymi hoito-sanalle, ei enemmistö ihmisistä edes tiedä.

Henkilöt, joilla ei ole psykoterapiakoulutusta, käyttävät antamastaan hoidosta nimeä 'terapia', koska hyviä vaihtoehtoisia nimityksiä ei välttämättä ole ja koska ei ole mitään syytä, miksi terapia-sanaa ei saisi käyttää. Terapia voi olla myös psyykkisten ongelmien hoitoa (ilman että hoitajalla on psykoterapiakoulutusta).

Hoitoa voidaan ilmeisesti kutsua myös psykoterapiaksi, vaikka hoidon antajalla ei olisi psykoterapeutti-nimikettä. Ainakaan minun tiedossani ei ole mitään säännöstä, mikä rajoittaisi psykoterapia-sanan käyttämistä siinäkään tapauksessa että hoitajalla ei ole psykoterapiakoulutusta. Psyoterapeutti-ammattinimikkeen käyttäminen on eri asia.

Mitä valvontaan tulee, psykoterapeuttien valvonta on lähinnä lääninhallitusten vastuulla eikä TEO:n.

korjaaja kirjoitti:

Yleisessä kielenkäytössä terapia-sanan tavallisempi merkitys on 'keskusteluterapia'. Sitä, että 'terapia' on myös synonyymi hoito-sanalle, ei enemmistö ihmisistä edes tiedä.

Henkilöt, joilla ei ole psykoterapiakoulutusta, käyttävät antamastaan hoidosta nimeä 'terapia', koska hyviä vaihtoehtoisia nimityksiä ei välttämättä ole ja koska ei ole mitään syytä, miksi terapia-sanaa ei saisi käyttää. Terapia voi olla myös psyykkisten ongelmien hoitoa (ilman että hoitajalla on psykoterapiakoulutusta).

Hoitoa voidaan ilmeisesti kutsua myös psykoterapiaksi, vaikka hoidon antajalla ei olisi psykoterapeutti-nimikettä. Ainakaan minun tiedossani ei ole mitään säännöstä, mikä rajoittaisi psykoterapia-sanan käyttämistä siinäkään tapauksessa että hoitajalla ei ole psykoterapiakoulutusta. Psyoterapeutti-ammattinimikkeen käyttäminen on eri asia.

Mitä valvontaan tulee, psykoterapeuttien valvonta on lähinnä lääninhallitusten vastuulla eikä TEO:n.

Lue lisää

Jaa, esität samaa asiaa uudestaan. Ainut kommentti tuohon, että psykoterapia on hoitomuoto, jota antavat psykoterapiakoulutuksen saaneet henkilöt. Muiden henkilöiden antama hoito ei ole psykoterapiaa. Miksi sitä sitten nimitetäänkin, onkin jo toinen juttu. Suomessa on ollut erityisen kirjava käytäntö tämän suhteen, eivätkä hoitoa antavat ihmiset tunnu aina itsekään tietävän mitä hoitoa antavat.
Erityisesti kiinnittäisin huomiota kohtaan kolme, ... Usein näillä "terapeuteilla" se on lähinnä mutu-tuntumaan perustuvaa.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sivulla on hyvä tiivistelmä, mitä psykoterapia on:

1. Psykoterapia on terveydenhuollon tavoitteellista ja ammatillista toimintaa. Suomessa psykoterapeuttiammattinimikkeen käyttöä valvoo Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, joka antaa psykoterapeuteille ammattinimikkeen käyttöoikeuden. Psykoterapiaa tehdään yhteiskunnan useilla eri sektoreilla.

2. Psykoterapia on vuorovaikutuksellinen hoito- ja kuntoutusmuoto. Tavoitteena on psykoterapian keinoin auttaa ihmisiä, joilla on mielenterveyden häiriöitä tai psyykkisiä ongelmia. Häiriön tai ongelman ilmenemismuoto voi olla psyykkisen ohella ruumiillinen tai sosiaalinen. Psykoterapian tarkoituksena on poistaa ja lievittää näitä häiriöitä ja ongelmia ja niiden aiheuttamaa kärsimystä sekä lisätä itsetuntemusta ja edesauttaa toimintakyvyn lisääntymistä ja itsenäistä selviytymistä.

3. Psykoterapian tulee perustua psykologiseen teoreettiseen tietämykseen, joka on riittävästi tutkittua ja käytännölliseen näyttöön perustuvaa. Psykoterapian tutkimus ja käytäntöjen kehittäminen on jatkuvaa. Suomessa keskeisiä teoreettisia viitekehyksiä ovat psykoanalyyttiset, käyttäytymistieteelliset ja kognitiiviset terapiat sekä perhe- ja ryhmäterapiat ja näistä viitekehyksistä johdetut menetelmät ja sovellukset.

4. Psykoterapiassa tulee ottaa huomioon terapeutin itsetuntemus eli omien kokemusten ja tunnereaktioiden tuntemus ja hallinta niin, että terapeutti osaa käyttää tunnereaktioitaan hyväksi hoidossa vaarantamatta potilaan etua. Psykoterapeutin ammatillisuus edellyttää, että psykoterapeutilla on riittävä oma koulutuspsykoterapia ja työnohjaus.

5. Psykoterapia on ammatillista toimintaa, jota ohjaavat asiakas- ja potilastyötä koskevat lait, asetukset ja ammattikäytännöt sekä eettiset periaatteet.

psykologi kirjoitti:

Jaa, esität samaa asiaa uudestaan. Ainut kommentti tuohon, että psykoterapia on hoitomuoto, jota antavat psykoterapiakoulutuksen saaneet henkilöt. Muiden henkilöiden antama hoito ei ole psykoterapiaa. Miksi sitä sitten nimitetäänkin, onkin jo toinen juttu. Suomessa on ollut erityisen kirjava käytäntö tämän suhteen, eivätkä hoitoa antavat ihmiset tunnu aina itsekään tietävän mitä hoitoa antavat.
Erityisesti kiinnittäisin huomiota kohtaan kolme, ... Usein näillä "terapeuteilla" se on lähinnä mutu-tuntumaan perustuvaa.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sivulla on hyvä tiivistelmä, mitä psykoterapia on:

1. Psykoterapia on terveydenhuollon tavoitteellista ja ammatillista toimintaa. Suomessa psykoterapeuttiammattinimikkeen käyttöä valvoo Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, joka antaa psykoterapeuteille ammattinimikkeen käyttöoikeuden. Psykoterapiaa tehdään yhteiskunnan useilla eri sektoreilla.

2. Psykoterapia on vuorovaikutuksellinen hoito- ja kuntoutusmuoto. Tavoitteena on psykoterapian keinoin auttaa ihmisiä, joilla on mielenterveyden häiriöitä tai psyykkisiä ongelmia. Häiriön tai ongelman ilmenemismuoto voi olla psyykkisen ohella ruumiillinen tai sosiaalinen. Psykoterapian tarkoituksena on poistaa ja lievittää näitä häiriöitä ja ongelmia ja niiden aiheuttamaa kärsimystä sekä lisätä itsetuntemusta ja edesauttaa toimintakyvyn lisääntymistä ja itsenäistä selviytymistä.

3. Psykoterapian tulee perustua psykologiseen teoreettiseen tietämykseen, joka on riittävästi tutkittua ja käytännölliseen näyttöön perustuvaa. Psykoterapian tutkimus ja käytäntöjen kehittäminen on jatkuvaa. Suomessa keskeisiä teoreettisia viitekehyksiä ovat psykoanalyyttiset, käyttäytymistieteelliset ja kognitiiviset terapiat sekä perhe- ja ryhmäterapiat ja näistä viitekehyksistä johdetut menetelmät ja sovellukset.

4. Psykoterapiassa tulee ottaa huomioon terapeutin itsetuntemus eli omien kokemusten ja tunnereaktioiden tuntemus ja hallinta niin, että terapeutti osaa käyttää tunnereaktioitaan hyväksi hoidossa vaarantamatta potilaan etua. Psykoterapeutin ammatillisuus edellyttää, että psykoterapeutilla on riittävä oma koulutuspsykoterapia ja työnohjaus.

5. Psykoterapia on ammatillista toimintaa, jota ohjaavat asiakas- ja potilastyötä koskevat lait, asetukset ja ammattikäytännöt sekä eettiset periaatteet.

Lue lisää

Tietääkseni ei ole mitään säännöstä, joka kieltäisi käyttämästä psykoterapia-sanaa, vaikka terapeutilla ei olisi psykoterapiakoulutusta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin periaatteet ovat asialliset. Sairaanhoitopiiri ei kuitenkaan päätä, mitä hoitoja saa nimittää psykoterapiaksi.

korjaaja kirjoitti:

Tietääkseni ei ole mitään säännöstä, joka kieltäisi käyttämästä psykoterapia-sanaa, vaikka terapeutilla ei olisi psykoterapiakoulutusta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin periaatteet ovat asialliset. Sairaanhoitopiiri ei kuitenkaan päätä, mitä hoitoja saa nimittää psykoterapiaksi.

Lue lisää

Luettuani viestisi tarkemmin muutan vastaukseni tähän muotoon:

Suomessa ei tietääkseni ole mitään virallista määritelmää sille, mitä psykoterapia on (toisin kuin psykoterapeutti-ammattinimikkeelle). Sinä voit vapaasti pitää psykoterapiakoulutusta kriteerinä sille, että hoito on psykoterapiaa. Tämä on kuitenkin vain sinun mielipiteesi.

korjaaja kirjoitti:

Luettuani viestisi tarkemmin muutan vastaukseni tähän muotoon:

Suomessa ei tietääkseni ole mitään virallista määritelmää sille, mitä psykoterapia on (toisin kuin psykoterapeutti-ammattinimikkeelle). Sinä voit vapaasti pitää psykoterapiakoulutusta kriteerinä sille, että hoito on psykoterapiaa. Tämä on kuitenkin vain sinun mielipiteesi.

Lue lisää

Sovitaanko niin, että sinä voit pitää tuon mielipiteesi, koska se näyttää syystä tai toisesta olevan sinulle tärkeä. tosiasiassa
psykoterapiasta on olemassa montakin virallista
määritelmää, sekä kansainvälisesti että myös Suomessa (STM asiantuntijatyöryhmä), KELA:n ja TEO:n kriteerit). Ei tuo mitä kirjoitin ollut omasta päästäni keksitty. Lopetan tämän keskustelun osaltani tähän hedelmättömänä samojen asioiden jauhamisena.
Psykoterapeutti, psykologi

psykologi kirjoitti:

Sovitaanko niin, että sinä voit pitää tuon mielipiteesi, koska se näyttää syystä tai toisesta olevan sinulle tärkeä. tosiasiassa
psykoterapiasta on olemassa montakin virallista
määritelmää, sekä kansainvälisesti että myös Suomessa (STM asiantuntijatyöryhmä), KELA:n ja TEO:n kriteerit). Ei tuo mitä kirjoitin ollut omasta päästäni keksitty. Lopetan tämän keskustelun osaltani tähän hedelmättömänä samojen asioiden jauhamisena.
Psykoterapeutti, psykologi

Lue lisää

STM:n asiantuntijatyöryhmä tai KELA eivät päättäne siitä, millä kriteereillä hoitoa voidaan tai saadaan nimittää psykoterapiaksi. TEO:n sen sijaan voisin kuvitella tällaisesta asiasta päättävän. Kertoisitko siis, mistä löydän nämä TEO:n kriteerit, jotta voin tarkistaa asian? Tarkoitan nyt siis psykoterapiaa, en psykoterapeutti-ammattinimikettä.

korjaaja kirjoitti:

STM:n asiantuntijatyöryhmä tai KELA eivät päättäne siitä, millä kriteereillä hoitoa voidaan tai saadaan nimittää psykoterapiaksi. TEO:n sen sijaan voisin kuvitella tällaisesta asiasta päättävän. Kertoisitko siis, mistä löydän nämä TEO:n kriteerit, jotta voin tarkistaa asian? Tarkoitan nyt siis psykoterapiaa, en psykoterapeutti-ammattinimikettä.

Lue lisää

Olette kai molemmat periaatteessa ihan oikeassa.

Terapia ja psykoterapia ovat molemmat ihmesuhdetyötä jossa kekeiselle sijalle nousee se mitä ja miten ihminen (terapeutti) voi toista ihmistä(potlas/asiakas) auttaa...

Saanen huomauttaa että on monia terapiakoulutuksia joissa sovelletaan psykoterpiakoulutusten kriteeristöjä mutta niitä ei hyväksytä TEO:n piiriin. Kyse näyttää olevan oman edun tavoittelusta ja oman erinomaisen aseman pönkittämisestä tiettyjen tahojen kohdalla.

Tuo asenteellinen tulkinta että terapiat (muut terapiat kuin psykoterapia) ovat jotenkin arveluttavia on hiukan ylimitoitettu kannanotto, sillä
a) moni terapeutti on pätevä ja kokenut tekemään terapiatyötä (toiset tietyn rajoituksin). Heidän työnsä saattaa olla jopa psykoterepeuttista !!! JA SIITÄ VOI OLLA APUA POTILAALLE/ASIAKKAALLE
b) moni psykoterapianimikkeen saanut psykoterapeutti ei kykene auttamaan hädässä olevaa joko omien henkilökohtaisten rajoitteidensa takia tai kokemattomutensa takia. Sitten tietysti pitää muistaa että kaikki koulutukset psykoterapiassakaan eivät anna eväitä kaikkeen.

Mielestäni on olemassa hyviä, tai pitäisikö sanoa sopivia psykoterapeutteja ja terapeutteja. On myös huonoja ja taitamattomia psykoterapeutteja ja terapeutteja. Valitettavasti psykoterapeutin nimike ei takaa hyvää hoitoa tai edes hyvää kohtelua. TEO voi reigoida vasta kun terapeutin toimista on valitettu. Yksittäisen avunhakijan näkökulmasta tämä ei takaa hyvää hoitoa. Myöskään se että psykoteraputin nimike puuttuu, ei tarkoita että työn jälki olisi jotenkin automaattisesti huonoa.

Ei ole reilua laittaa kaikkia terapeutteja epäilyttävien terapeuttien "koriin". Olisi reilumpaa laittaa kaikki terapeutit ja psykoterapeutit epäilyttävien "koriin", kunnes kunkin kohdalla tapauskohatisesti todetaan sopivuus. Julkisella puolella kuntayhtymät ja Kela kustantavat monenlaisia terapioita ja laatua valvotaan tunnollisesti. Joidenkin terapioiden osalta valvovana tahona TEO:n sijasta on kuntaliitto (tai joku vastaava... kuitenkin muu kuin TEO)

Monessa terapiasuuntauksessa ja terapialajissa pyritään psyykkisiin muutoksiin. Koulutuksissa käydään omaa terapiaa. Työnohjausta opetetaan: sitä annetaan ja saadaan. Monelta osin kirjallisuus ja koulutusohjelmat ovat hyvinkin "kilpalukykyisiä" psykoterapiakoulutusten kanssa. Kirjallisuus ja koulutusmetodit vastaavat toisiaan... Silti TEO haraa vastaan.

Tästä näkökulmasta on mielenkiintoista muistella Freudia. Hänhän ei itse saanut mitään psykoterapiakoulutusta. Moni hänen manttelinperijöistään on käynyt hyvin vaihtelevia seminaareja ja omia analyysejään. Anna Freud kävi isänsä analyysissä! Freud itse on varoittanut Jeesuksen tapaan ismien vaaroista ja omahyväisyyden karikoista.

korjaaja kirjoitti:

STM:n asiantuntijatyöryhmä tai KELA eivät päättäne siitä, millä kriteereillä hoitoa voidaan tai saadaan nimittää psykoterapiaksi. TEO:n sen sijaan voisin kuvitella tällaisesta asiasta päättävän. Kertoisitko siis, mistä löydän nämä TEO:n kriteerit, jotta voin tarkistaa asian? Tarkoitan nyt siis psykoterapiaa, en psykoterapeutti-ammattinimikettä.

Lue lisää

korjaajalle:

Tämän lyhyen keskustelun perusteella voisin sanoa, että sinulla on aika vaikea tarve pitää kiinni mielipiteestäsi riippumatta siitä, mikä todellisuus on.

Psykoterapeutti-nimikettä ei saa käyttää kukaan muu kuin henkilö, jolle Valvira on antanut psykoterapeutti-nimikkeen. Psykoterapiaa saa antaa siis vain Valviran hyväksymä psykoterapeutti. Terapia on sitten aivan erikseen. Minun mielestäni se on yleensä asiakkaan kanssa yhdessä keskustelua vertaistuen tyyliin tai puoskarointia. Piste. Ihan turha alkaa kikkailla ja väännellä asiaa, koeta hyväksyä nyt vain tuo tosiasia.

KELA:lta täytyy myös hakea oikeuksia psykoterapiatyölle, josta saa KELAn korvaukset. KELA myöntää korvauksia vain psykoterapeuteille. Piste.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ kirjoitti:

korjaajalle:

Tämän lyhyen keskustelun perusteella voisin sanoa, että sinulla on aika vaikea tarve pitää kiinni mielipiteestäsi riippumatta siitä, mikä todellisuus on.

Psykoterapeutti-nimikettä ei saa käyttää kukaan muu kuin henkilö, jolle Valvira on antanut psykoterapeutti-nimikkeen. Psykoterapiaa saa antaa siis vain Valviran hyväksymä psykoterapeutti. Terapia on sitten aivan erikseen. Minun mielestäni se on yleensä asiakkaan kanssa yhdessä keskustelua vertaistuen tyyliin tai puoskarointia. Piste. Ihan turha alkaa kikkailla ja väännellä asiaa, koeta hyväksyä nyt vain tuo tosiasia.

KELA:lta täytyy myös hakea oikeuksia psykoterapiatyölle, josta saa KELAn korvaukset. KELA myöntää korvauksia vain psykoterapeuteille. Piste.

Lue lisää

Hieman epäselvästi kirjoitin tuon KELA-kohdan joten korjaan:

Psykoterapeutti voi hakea KELAlta KELA-korvattavuuden nimikettä/hyväksyntää, jolloin psykoterapeutin asiakkaat voivat hakea korvausta kuntoutuspsykoterapiaa varten. KELA myöntää korvattavuuden vain psykoterapeuteille.

Kognitiivinen terapiasuuntaus tosiaan on suosittua; samoin lyhyt- ja ratkaisukeskeinen. Nykyaika vaatii nopeita ja kustannustehokkaita tuloksia.

Usein vaikuttaakin siltä, että oireiden (edes väliaikainen) poistuminen riittää. Kuitenkaan kehityksellisiä,syviä ja pitkään jatkuneita persoonallisuuden häiriötä ei paranneta kognitiivisella psykoterapialla; se pyrkiikin (ilman edes teoriaa psersoonallisuuden kehityksestä) hankalien oireiden hallintaan. Joskus tämä riittää ja on siis oikeasti aivan oiva hoitomuoto. Tutkimusten mukaan se kuitenkin johtaa usein uuden psykoterpiajakson tarpeeseen jonkin ajan kuluttua.

Koska nopeutta, kustannustehokkuutta ja helppoutta suositaan, suosittelen Helsingin psykoterapiainstituuttia psykoterapeutin opinahjoksi. Ei vaadita asiakastyöstä kokemusta ja kelapätevyyskin tulee sormia napsauttamalla.

Turhautunut.. kirjoitti:

Kognitiivinen terapiasuuntaus tosiaan on suosittua; samoin lyhyt- ja ratkaisukeskeinen. Nykyaika vaatii nopeita ja kustannustehokkaita tuloksia.

Usein vaikuttaakin siltä, että oireiden (edes väliaikainen) poistuminen riittää. Kuitenkaan kehityksellisiä,syviä ja pitkään jatkuneita persoonallisuuden häiriötä ei paranneta kognitiivisella psykoterapialla; se pyrkiikin (ilman edes teoriaa psersoonallisuuden kehityksestä) hankalien oireiden hallintaan. Joskus tämä riittää ja on siis oikeasti aivan oiva hoitomuoto. Tutkimusten mukaan se kuitenkin johtaa usein uuden psykoterpiajakson tarpeeseen jonkin ajan kuluttua.

Koska nopeutta, kustannustehokkuutta ja helppoutta suositaan, suosittelen Helsingin psykoterapiainstituuttia psykoterapeutin opinahjoksi. Ei vaadita asiakastyöstä kokemusta ja kelapätevyyskin tulee sormia napsauttamalla.

Lue lisää

Jostain syystä sinulla on täysin väärää tietoa kognitiivisesta psykoterapiasta. Totta on, ettei lyhytpsykoterapialla todennäköisesti saada pysyviä muutoksia persoonallisuuden ongelmiin, mutta pitkät kognitiiviset sekä kognitiivis-behavioraaliset terapiat ovat erinomaisia persoonallisuushäiriöiden hoidossa. Tämä käy ilmi laajalti psykologian ja psykiatrian kirjallisuudesta.

Itse en suosittele lyhyttä psykoterapiaa kuin pieniin ongelmiin, kuten pintapuoliseen masennukseen. Helsingin Psykoterapiainstituuttia en suosittele kenellekään, koska koulutus ei selvästi ole asianmukaista, kuten MOT-ohjelmastakin kävi ilmi.

Kognitiiviset psykoterapiat ovat sen sijaan tutkitusti parhaita hoitomuotoja moniin mielenterveyden ja persoonallisuuden häiriöihin: kognitiivinen psykoterapia on kaikkein tutkituin psykoterapiamuoto. Uusin ja ehkä toimivin muoto on kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia, joka tulee melko varmasti jatkossa syrjäyttämään monet muut terapiamuodot. Analyyttiset ja psykodynaamiset terapiat alkavat pikku hiljaa jäädä pois terapiasuuntauksista, koska niiden teoriapohja alkaa olla vanhentunutta ja tuntuvat monesta psy-ammattilaisesta hieman asiattomalta ja oudolta.

Kuten jo tuossa mainitsin, pohjakoulutus on erittäin tärkeä psykoterapeuteillekin ja tästä syystä pidän itse parhaimpana pohjakoulutuksena psykologin pätevyyttä.

Väärää tietoa kirjoitti:

Jostain syystä sinulla on täysin väärää tietoa kognitiivisesta psykoterapiasta. Totta on, ettei lyhytpsykoterapialla todennäköisesti saada pysyviä muutoksia persoonallisuuden ongelmiin, mutta pitkät kognitiiviset sekä kognitiivis-behavioraaliset terapiat ovat erinomaisia persoonallisuushäiriöiden hoidossa. Tämä käy ilmi laajalti psykologian ja psykiatrian kirjallisuudesta.

Itse en suosittele lyhyttä psykoterapiaa kuin pieniin ongelmiin, kuten pintapuoliseen masennukseen. Helsingin Psykoterapiainstituuttia en suosittele kenellekään, koska koulutus ei selvästi ole asianmukaista, kuten MOT-ohjelmastakin kävi ilmi.

Kognitiiviset psykoterapiat ovat sen sijaan tutkitusti parhaita hoitomuotoja moniin mielenterveyden ja persoonallisuuden häiriöihin: kognitiivinen psykoterapia on kaikkein tutkituin psykoterapiamuoto. Uusin ja ehkä toimivin muoto on kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia, joka tulee melko varmasti jatkossa syrjäyttämään monet muut terapiamuodot. Analyyttiset ja psykodynaamiset terapiat alkavat pikku hiljaa jäädä pois terapiasuuntauksista, koska niiden teoriapohja alkaa olla vanhentunutta ja tuntuvat monesta psy-ammattilaisesta hieman asiattomalta ja oudolta.

Kuten jo tuossa mainitsin, pohjakoulutus on erittäin tärkeä psykoterapeuteillekin ja tästä syystä pidän itse parhaimpana pohjakoulutuksena psykologin pätevyyttä.

Lue lisää

Höpöhöpö,tutkipa vielä lisää kelan ym....psykoterapioiden vaikuttuvuudesta.Jep,pohjakoulutus on tärkeää.lääkäri,psykologi jne.

nuorisopsykoterapeut kirjoitti:

Höpöhöpö,tutkipa vielä lisää kelan ym....psykoterapioiden vaikuttuvuudesta.Jep,pohjakoulutus on tärkeää.lääkäri,psykologi jne.

höpönhöpön itsellesi. ei tarvitse tutkia mitään kelan tietoja, kun on selvittänyt laajemmin eri suuntauksista tehtyjä tutkimuksia. valitettavasti suomessa on eniten juuri analyyttisiin teorioihin suuntautuneita psykoterapeutteja (ja tämän takia kannatus on edelleen suurta ilman todellisuuspohjaa, vaikuttaa joskus jopa uskonnolliselta toiminnalta), mutta tiedemaailma on jo pitkään kyseenalaistanut analyyttisten teorioiden paikkaansapitävyyttä. kognitiiviset teoriat ovat paljon kattavammin tutkittuja ja todistettuja teorioita. ehkä sinun olisi hyvä tutustua psykologian kirjallisuuteen myös suomen rajojen ulkopuolelta.

ja vielä tuosta pohjakoulutuksesta. lääkäri opiskelee fysiologiaa ja anatomiaa ja lääkehoitoja. ei niillä saavuteta samanlaista ymmärrystä ihmisen mielestä ja käyttäytymisestä kuin psykologian opiskelulla. (oletko itse kenties juuri lääkäri?)psykologin koulutus on ehdottomasti paras koulutus psykoterapeutille.

psy&terv.t.maisteri kirjoitti:

höpönhöpön itsellesi. ei tarvitse tutkia mitään kelan tietoja, kun on selvittänyt laajemmin eri suuntauksista tehtyjä tutkimuksia. valitettavasti suomessa on eniten juuri analyyttisiin teorioihin suuntautuneita psykoterapeutteja (ja tämän takia kannatus on edelleen suurta ilman todellisuuspohjaa, vaikuttaa joskus jopa uskonnolliselta toiminnalta), mutta tiedemaailma on jo pitkään kyseenalaistanut analyyttisten teorioiden paikkaansapitävyyttä. kognitiiviset teoriat ovat paljon kattavammin tutkittuja ja todistettuja teorioita. ehkä sinun olisi hyvä tutustua psykologian kirjallisuuteen myös suomen rajojen ulkopuolelta.

ja vielä tuosta pohjakoulutuksesta. lääkäri opiskelee fysiologiaa ja anatomiaa ja lääkehoitoja. ei niillä saavuteta samanlaista ymmärrystä ihmisen mielestä ja käyttäytymisestä kuin psykologian opiskelulla. (oletko itse kenties juuri lääkäri?)psykologin koulutus on ehdottomasti paras koulutus psykoterapeutille.

Lue lisää

"eniten juuri analyyttisiin teorioihin suuntautuneita psykoterapeutteja (ja tämän takia kannatus on edelleen suurta ilman todellisuuspohjaa, vaikuttaa joskus jopa uskonnolliselta toiminnalta), mutta tiedemaailma on jo pitkään kyseenalaistanut analyyttisten teorioiden paikkaansapitävyyttä. kognitiiviset teoriat ovat paljon kattavammin tutkittuja ja todistettuja teorioita. ehkä sinun olisi hyvä tutustua psykologian kirjallisuuteen myös suomen rajojen ulkopuolelta."

Tämä on legendaa, joka näillä palstoilla elää aivan omaa elämäänsä ja vahvistuu jokaisen kognitiivis-uskovaisen myötä. Miten jaksetaankin olla löytämättä muita kuin omaa näkemystä tukevia tutkimuksia? Ei niitä mihinkään ole piiloteltu sentään.

ehkä sun pitää mennä VET-psykoterapeutille (eli vaativan erityistason)