Jeesus rakastaa sinua?

että Poika Jeesus joi kärsimysmaljan ristillä että meillä hänessä voi olla elämä ja rakkaus ja usko ja toivo. Jos vastaanotamme Jumalan rakkauden teemme parannuksen eli mielenmuutoksen Jumalan vanhurskauteen ja pyhitykseen. Jos hylkäämme Jumalan rakkauden niin hylkäämme Isän Jumalan evankeliumin Jeesuksesta ja rististään ja ylösnousemuksestaan ja lähettämästään Totuuden Hengestä ja antamastaan elävästä vedestä anoville nöyrille lapsenmielisille.

Tahdommeko rakastaa Isää ja Poikaa Jeesusta tekemällä opetuksensa mukaan? Vastauksen näemme tuomiolla kun Isän eteen menemme sielumme erotessa kuolevasta ruumiista, toki ylösnousemusruumiskin on ilman lihaa ja vertakin.

Minun ei tarvitse tuskailla syntieni tähden, koska niitä ei ole, sillä Jeesus on etukäteen antanut kaikki anteeksi. Siksi olen hyvä ihminen, en elä synnissä. Kiitos Jeesukselle.

Saanko huomauttaa että Jeesus rakasti Juutalaisia! ei teitä Jeesuksen sanoja vääristäneitä tahoja jotka palvotte Paavalia joka oli antikristus!

Sapatinlepo on tuleva eli palkkamme odottaa taivaassa. Nyt olemme vielä täällä maanpäällä.

Maanpäällä on sairautta, kuolemaa ja syntiä. Taivaassa vastaa odottaa se oikea lepo, josta Raamattu kirjoittaa. Paras ja onnellisinkin (tai onnelliselta ulospäin näyttävä elämä) on tuskaa ja vaivaa täällä maanpäällä.

2. Kor. 4
17 Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti,
18 meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.

Tässä raadollisessa ja epätäydellisessä maailmassa myös uskovat sairastuvat ja sairastavat. Emme ole saanet erityisvapauksia sen suhteen. Jeesus voi parantaa, ja on monia parantanukkin, mutta se paranaminen tapahtuu Jeesuksen tahdon mukaan. Kaikki eivät parane, silloinkaan ei pidä syyllistää itseään, silloinkin voimme jäädä Jeesuksen armollisiin käsiin lepämään. Maailmassa on kiire ja raskaus, Jeesuksessa voimme levätä ja turvata Häneen kaikkina aikoina ja kaikessa.

Muistin sinua rukouksin, voimia ja siunausta sinulle.

Minula on myös monia vaivoja. Olen kovin yksinäinen ollut aina. Olin yksinäinen kun en ollut uskossa, no kapakasta löytyi aina"kavereita" kun oli rahaa ryypätä kyllä. Mutta siis úskossa ollessa yksinäisyys on jatkunut ja on ollut murheita ja vaivoja ja apua olen rukoillut moniin tilanteisiin. Koen että ole apua saanut, mutta usein vastaus on ollut ei. Ymmärrän että tuo lepo työn raskauttamille tarkoittaalähinnä lepoa iankaikkisessa elämässä ja sellaissta lepoa jonka voi kokea henkisesti kun tietää että tämä elämä on vain väliaikainen kipuineen ja parempaa on tulossa.
Vaikka monesti ottaa päähän kun uskon kuitenkin että jeesus voisi auttaa vaan jostain syystä ei auta kuten haluaisin, niin silti tahdon kuitenkin uskoa häneen, siihen tärkeinpää asiaan että hän on syntieni sovittaja. jeesus sanoi että maailmassa teillä ON ahdistus. Ei meitä säästetä kun ei muitakaan kivun kokemiselta. Lopulta kun emme ole uskoon tulleetkaan tätä elämää varten, siksi että täällä hyvin pyyhkisi. Tahdon roikkua armossa kiinni kuitenkin ja tehkööt herra sitten omalleen mitä tahtoo. Se että luopuisin hänestä katkerana ei kuitenkaan ainakaan paranna tilannettani. Näin minä olen aatellut.