No niin. Nyt sitten on hallitus viimeisellä mennyt siihen poliittiseen jargoniin, jonka mukaan työllisyys kasvaa ja matalapalkka-alat työllistävät, kunhan vain SUBVENTOIDAAN!
TÄH!
Nyt oltaisiin palkitsemassa niitä, joiden työntekijöille on maksettu huonointa palkkaa ja aiotaan vastaisuudessakin maksaa huonoa palkkaa?????
Ei pienyrittäjä hyödy yhtään jostakin muutaman euron kuukausittaisesta työvoimakustannusalennuksesta.
Suurin hyöty näyttäisi menevän yli 100:n työntekijän yrityksille. Käytännössä työvoimakustannusten veronmaksajien subventoima alennus tarkoittaa vain tulonsiirtoa noiden isompien yritysten johdon optio-ohjelmiin ja markkinahintojen poljentaan.
Esimerkki: Suuri valtakunnallinen jäte- ja siivousyritys rohmuaa markkinoista poikkeavilla polkuhinnoilla pienten yritysten siivoukset rappu rapulta. Pienyrittäjä menettää asiakkaan ja raput jäävät siivoamatta. Pienyrittäjä jää lopulta työttömäksi ja HALLITUS TUKEE MATALAPALKKAISIA suuren yrityksen työvoimahankintoja.
t:jarmo
Työmarkkinat eivät kehity työllistäviksi eivätkä nosta BKT:ta, sillä kurjuuden tukeminen ei kehitä.
Matalapalkka-alojen erityinen tukeminen on vähintään yhtä tuomittavaa kuin sairasta järjestöjärjestelmää ylläpitävä ay-maksujen verovähennysoikeus.
MINIMIPALKKALAKI! SILLÄ SE OLISI SELVÄ!
TÄH!
Nyt oltaisiin palkitsemassa niitä, joiden työntekijöille on maksettu huonointa palkkaa ja aiotaan vastaisuudessakin maksaa huonoa palkkaa?????
Ei pienyrittäjä hyödy yhtään jostakin muutaman euron kuukausittaisesta työvoimakustannusalennuksesta.
Suurin hyöty näyttäisi menevän yli 100:n työntekijän yrityksille. Käytännössä työvoimakustannusten veronmaksajien subventoima alennus tarkoittaa vain tulonsiirtoa noiden isompien yritysten johdon optio-ohjelmiin ja markkinahintojen poljentaan.
Esimerkki: Suuri valtakunnallinen jäte- ja siivousyritys rohmuaa markkinoista poikkeavilla polkuhinnoilla pienten yritysten siivoukset rappu rapulta. Pienyrittäjä menettää asiakkaan ja raput jäävät siivoamatta. Pienyrittäjä jää lopulta työttömäksi ja HALLITUS TUKEE MATALAPALKKAISIA suuren yrityksen työvoimahankintoja.
t:jarmo
Työmarkkinat eivät kehity työllistäviksi eivätkä nosta BKT:ta, sillä kurjuuden tukeminen ei kehitä.
Matalapalkka-alojen erityinen tukeminen on vähintään yhtä tuomittavaa kuin sairasta järjestöjärjestelmää ylläpitävä ay-maksujen verovähennysoikeus.
MINIMIPALKKALAKI! SILLÄ SE OLISI SELVÄ!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eihän kyse ole subventoimisesta vaan uusien työpaikkojen synnyn esteiden vähentämisestä. Valtion työnantajamaksujen muodossa perimä "suojeluraha" on jo lähtökohdaltaan omituinen.
Ajatuskulkusi on sama kuin jos ajatellaan alkoholiverotuksen alentamisen lähemmäksi keskieurooppalaista tasoa olevan juopottelun subventoimista.
Käytännössä NYT työssäolevien auringonlaskun alojen liiketoiminnan kuluja palkkakustannuksien osalta pienennettäisiin. Ei se työllistä.
Sama logiikka pätenee myös viinan juontiin, jossa NYKYISET käyttäjät käyttävät enemmän, normaalia enempää uusia kuluttajia lisäämällä.
Hyväksyisin työvoimakustannusten alentamisen, mikäli se rahoitettaisiin verokertymällä, joka tulisi siitä, kun työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistettaisiin.
Tämä rahasummahan on veronmaksajien kukkaroon 10 vuodessa enemmän kuin päinvastaiseen suuntaan maksettu pankkituki koskaan oli.
t:jarmo
Mihin vedetään raja matalapalkka-alan ja korkeapalkka-alan välillä? Voidaanko jollekin samoilla markkinoilla toimiville yrityksille antaa kilpailuetua veronmaksajien pussista?
"
Hyväksyisin työvoimakustannusten alentamisen, mikäli se rahoitettaisiin verokertymällä, joka tulisi siitä, kun työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistettaisiin.
"
Tuota luulisi SAK:nkin kannattavan. Ainakin sen jälkeen, kun joku siellä SAK:n päämajassa ottaa laskutikun kauniiseen käteen, ja toteaa työmarkkinajärjestön jäsenmaksun verovähennysoikeuden olevan sak-laisellekin kalliimpi, kuin se, että maksaisi kiltisti koko summan omasta pussista. Veronkevennysvara on 464 milj. €/v (2001). Ei vain taida demareista löytyä sellaista politrukkia tai SAK:sta johtajaa, joka kehtaisi myöntää duunareita kusetetun jo vuosikymmeniä samansuuntaisella summalla...
Hallitus on ilmeisesti pistänyt matalan palkan ylärajaksi n. 18 000 €/v.
jos ajatellaan tuo mainitsemasia 464 miljoonaa euroa/vuosi ja ihmetellään lisäksi minkähänlaista rahaa on sellaisessa organisaatiossa kuin työttömyysvakuutusrahasto ja rahaa tursuavat EMU-puskurit!
t:jarmo
Työttömyysvakuutusrahastolla ja työttömyydellä ei ole keskenään muuta tekemistä kuin se, että palkansaajilta varastetaan "huonoina" vuosina vähemmän kuin "hyvinä" vuosina. Rahastot vaan pursuaa. Lipponen antoi tämän huomenlahjan työmarkkinajärjestöjen huijareille EMU-myönteisyydestä. (Ihalainen yritti Ruotsissa samaa huijausta, jotta LO olisi lähtenyt Euroon. Ei onnistunut Laurin laittomuusmallit Ruotsissa!)
Työttömysvakuutusrahasto pitäisi laittomana purkaa ja rahat palauttaa kaikille niille joilta on ilman suostumusta rahaa kerätty.
Vuonna 2003 otettiin työttömyysvakuutusrahastosta 200 milj. € ja tänä vuonna sieltä nostetaan lisää rahaa.
Emu-puskuri oli 2003 lopussa 1.1 mrd € / 2,9% palkkasummasta (0.4% = 150 milj. € yli vaaditun). Vuoden 2002 eläkeuudistuksen yhteydessä kuitenkin sovittiin, että EMU-puskuria kasvatetaan aina vuoteen 2013 asti niin, että puskurin suuruus on 10% palkkasummasta (siis 7.5% palkkasumaan suhteutettuna ja 4x vaadittua (2.5% palkkasummasta) suuremmpi). Tämä tarkoittaa sen kasvattamista 3.79 mrd euroon (245 milj €/v). Edeltä myös huomataan, että EMU-puskuri ei purua rahaa - vielä.
Tarkemmin:
http://www.vm.fi/tiedostot/pdf/fi/34219.pdf
(s. 53)
Suomessa on minimipalkkalaki, tosih harvinaisen epäselvä sellainen (tarkkaa minimipalkkaa ei ole lakiin kirjattu). Käytännössä täysi-ikäiselle ei pitäisi pystyä maksamaan TES:ittömilläkään aloilla alle 5 €/h, koska se tulkitaan juridisesti liian pieneksi palkaksi.
Vuonna 2001 tulovälillä 8 500 - 16 500 €/v oli 1,5 miljoonaa 20 ja 64 ikävuoden välillä. 2004 tämä tulohaarukka on hieman alakantiin hallituksen kaavailemasta subventiohaarukkasta 10 000 - 18 000 €/v. Keskimäärin työttömyysaste on tällä tulovälillä n. 15%. Suurin syy on se, että Holkerin hallituksen ja markan ERM-kytkennän (12.101996) välisen ajan markan piilodevalvoinnista 52 penniksi saatu työllisyysetu on menetetty. Työn hinta ruumiillisen työn puolella on jo pari vuotta ollut Suomessa jopa Keski-Eurooppaa kalliimpaa.
Lainaus PPT:n tutkimuksesta 57:
"
Viitamäen (1998) laskelmien perusteella yhden työttömän työllistymisen vaikutus julkiseen talouteen voidaan arvioi-da noin 16 800 euroksi vuodessa. Työllisyyden paraneminen 20 000 hengellä parantaisi tällöin julkistaloutta runsaalla 330 miljoonalla eurolla ja 36 000 työpaikan lisäys noin 600 miljoonalla eurolla.
Tämä merkitsisi siis 47 – 85 % ”itserahoitusta”.
"
Tuo harukka pitää paikkansa, jos kaikesta huolimatta maksetaan 750 milj. €. Mutta eihän niin tehdä. Rahaa annetaan vain työllistynyttä kohden, eikä 750 milj € könttäsummaa satunnaisesti valituille työnantajille. Eli todellinen itserahoitusosuus julkisen talouden puolella on tuolla 85%:n paikkeilla. Lisäksi pitää ottaa huomioon kulutuksen lisäyksen aiheuttama työllisyyden lisääntyminen yksityisellä puolella (palvelut, tavarat ym.) ja julkisen puolen (tyypillisesti matalapalkkaisten) töiden verokohtelun heikentymisen vaikutus kunnan talouteen, eli kunnallisveroprosentiin.
Ja taas kunnallisveron pienentymisen kerrannaisvaikutus kulutukseen, talouteen ja työllisyyteen? Paljonko kansantalouteen vaikuttaisi se, että kuntien veroprosenttia voitaisiin pudottaa keskimäärin 0,25 tai 0,5 äyriä? Tyypillisesti 15%-20% kunnan menoista kohdistuu palkkoihin alle 18 000 €/v tuloilla. Jos palkkakuluista sadaan pienennettyä 5%, (kuten Holmin-Vihriälän -mallissa kävisi) voidaan kunnallisveroprosenttia pudottaa 0,2-0,25 äyriä. Tai sitten kunta voisi työllistää jokaista 1000 työntekijää kohden 50 uutta työntekijää, eli vähentää paikallista työttömyyttä. Tämä saattaisi kunnallistaloudellisesti olla paljon järkevämpi ratkaisu. Valtakunnan tasolla työllistyisi tällä tavoin n. 22 000:lla (työttömyysaste askisi 0.7%).
Jos sama työttömyysasteen lasku toteutuisi myös yksityisellä puolella, lisääntyisivät työpaikat yhteensä 115 000:lla (kuntien työllistyneet mukaan lukien). Tähän kuitenkaan tuskin päästään. 50 000 - 70 000 työpaikkaa on kuitenkin täysin realistinen tavoite. Tällöin
Ei Suomessa ole mitään minimipalkkalakia. ei edes sellaista joka määrittelisi jonkin kiinteän summan tai edes indeksiin sidotun summan, jonka työnantaja ja työntekijä ymmärtäisi.
Rahan kaataminen "väkisin" työllistämiseen markkinoita vääristäviin tehtäviin on tyhmää. Vähempi verottaminen on järkevämpää.
Työmarkkinajärjestöt ovat sotkeneet nämä kuviot niin hyvin, että enpä juuri tuohon esittämääsi laskutehtävään osaa suoraan ottaa kantaa.
t:jarmo
http://www.doshnet.fi/Uutsp/tyosuhdetieto/palkka.htm
"
Jos alalla on jokin muu kuin yleissitova työehtosopimus, tavanomaisena ja kohtuullisena voidaan pitää siinä työstä määrättyä palkkaa. Jos alalla ei ole lainkaan työehtosopimuksia, tavanomainen ja kohtuullinen palkka voi perustua esimerkiksi alan järjestöjen palkkasuosituksiin. Ellei näitäkään ole, suositellaan, että kokoaikatyöstä maksettaisiin ainakin niin paljon, että työttömyysturvalain työssäoloehdon mukainen päivärahaoikeus täyttyy. Tämä tarkoittaa peruspäivärahan 40-kertaista määrää kuukaudessa. Palkan tulee tämän mukaan 1.1.2004 alkaen olla vähintään 926,40 euroa kuukausipalkkana, 43,09 euroa päiväpalkkana tai 5,39 euroa tuntipalkkana.
"
Mistä lulet näiden lukujen tulevan? Suomen Laista, tarkemmin sanoen Työsopimuslaki, 10 §:
"
Vähimmäispalkka työehtosopimuksen puuttuessa
Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka
"
Tämä "tavanomainen ja kohtuullinen palkka" määritellään vuosittain. Käytännössä pienempi palkka ( 5,39 €/h 1.1.2004-> ) on AINA laiton. Samoin on laitonta on maksaa yleissitovan TES:n alalla alle TES:ssä määritellyn vähimmäispalkan.
Minimipalkkalaki säädettiin alun alkaen vuonna 1970 Johannes Virolaisen hallituksen esityksestä. Asiaa ajoivat kovasti Keskustanuoret (silloinen NKL) ja Keskustapuolue otti asian ajakseen. Syy oli selvä. Kaupunkeihin virtasi runsaasti nuoria maaseudulta olosuhteiden muuttuessa. Nuoret tulivat kauppojen, baarien jne. työntekijöiksi sekä myös pienteollisuuden töihin. Palkka oli niin heikko, että vuokra-apua nuorille tuli kotoa antaa, sillä palkka oli pieni. Epäkohdan poistamiseksi säädettiin minimipalkkalaki, jota aluksi mm. AY-liike ei kannattanut. Nuorethan eivät olleet jäseniä. Vähitellen ilmapiiri seestyi ja laki säädettiin. Nykyisin lain merkitys on varsin vähäinen,
... alan ihmiset ovat pääosin juuri niitä työttömiä. Siksi kaikki toimet matalapalkka-alojen elinehtojen parantamiseksi alentavat työttömyyttä. Eivät työttömät ole tietotekniikan osaajia.
Matalapalkka-alat ovat yleensä sellaisia aloja, jotka eivät kehity.
Suomen hyvinvointia ei kehitetä, jos valtiovalta ohjaa tukitoimensa markkinoille huonosti sopiviin liiketoimiin joista ei kenelläkään ole varaa maksaa oikeata palkkaa.
Jos ajatellaan, että "alin sallittu" palkkataso on tuo Tutkaimen mainitsema 5 euroa tunti, eihän tässä enää mitään työllistäiskynnystä ole!
Käytännössä työllistämisen tuntihinta on alle 10 euroa.
Alle 10 euroa!
Kyse on siitä, etteivät suomalaiset, aina alistettu yksinkertainen kansa, OSAA työllistää toisiaan, olipa tukitoimet mitkä tahansa!
t:jarmo
Ongelma on siinä, että tällaiset pienet korjaukset suuntaan tai toiseen paskan järjestelmän paikkaamiseksi ei vie asioita mihinkään suuntaan - paitsi tasaiseen näivettymiseen.
Perustulo, tasavero ja turhat tuet pois - radikaalit muutokset ja pieni pakko saa ukkoon kuin ukkoon vauhtia.