Kaasujääkaappi toimii melko hyvällä hyötysuhteella. Eikö maalämpöäkin voisi ottaa tuolla tekniikalla?
Lämmönlähteenä voisi olla prosessille puu tai kaasu. Miksei öljykin. Kaasu olisi siitä hyvä, että se voi tuottaa hukkalämmön sisälle.
Lämmönlähteenä voisi olla prosessille puu tai kaasu. Miksei öljykin. Kaasu olisi siitä hyvä, että se voi tuottaa hukkalämmön sisälle.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kaasujääkaapi toimii huomattavasti huonommalla hyötysuhteella kuin kompura.
Kyllä maalämmön voisi ottaa tuolla tekniikalla, jos haluaa.
Maasta vaan ei ikiuna saa sellaisia lämpöjä, mitä vaaditaan tai kaasusta saadaan.
Kaasujääkaappi toimii kuukauden verran 11 kg pullolla. Keskiteho on siis 200 W kaasutehona.
Jääkaappien kompurat ovat myös 200 W. Ne käyvät noin puolet ajasta. Ei tuollaisen kaasujääkaapin "hyötysuhde" mitenkään kovin huono ole. Terminen kierto taitaa olla melko ideaalista, koska sähkön tuotannossa hukataan erotus ja enemmänkin.
Kuka toimittaa ensimmäisen puumaalämpölaitteen? Tuollaisessa on etuna se, että myös tulistus on varmasti helppoa. Löytyy riittävän kuuma piste prosessista.
Myös voidaan ottaa hukkalämpö talteen savukaasuista samalla prosessilla. Nyt kyllä keikahti tämä ajatus jonnekin pöpelikköön. Tarvittaisiin oikeaa kiertoprosessien tuntemusta. Voiko polttosysteemi tosiaan tuottaa kylmää savukaasua ja ottaa myös maasta energiaa samalla? Ikiliikkujaa en halua yrittää keksiä.
Taitaa mennä dekadilla pieleen. Jääkaapit kuluttavat vuodessa n. 150kWh ja pihit alle 100kWh.
Tuo tekee 17W jatkuvaksi tehoksi ja piheilla n. 10W.
Nestekaasuiset vievät suunnilleen mainitsemasi määrän esim.
- 12V 25°C ulkolämpötilassa (Ah/24h): 220
- 230V 25°C ulkolämpötilassa (kWh/24h): 1.9
- nestekaasulla (g/24h): 265 g/24h
Kompurajääkaapin sähkönkulutus on noin 10% siitä energiasta minkä kaasujääkaappi vaatii toimiakseen.
Kyllä se on sähkön puuttumisen vuoksi käytetty keino kylmän tekemiseen, eikä hyötysuhde todellakaan ole sellainen että sitä kannattaisi käyttää lämmityksen apuna.
Koska hieman pakkaselle menevän tilan kuitenkin saa aikaan, on jonkin verran otettavissa lisälämpöä prosessin ulkopuolelta. COP on varmasti heikko, mutta mikä se olisi.
Mennään suoraviivaisesti. Kompuratekniikalla saadaan esimerkiksi 2,5. Olisko tällä kymmenesosa. Eli COP 1,25. Kilovatilla saataisiin puristettua vielä 250 W pihalta sisälle. Eli voidaan hyvällä mielin unohtaa tämä sensaatiomainen tuote.
Ymmärrän, että tämä keskustelu on käyty noin 5 vuotta sitten, mutta kommentoinpa kuitenkin.
Ei saa lannistua, minusta tämä on loistava idea.
peelen ja muiden nay-sayereiden kommentteihin kantaaottaessani sanoisin, että vertaillessa kaasu- ja sähkökäyttöisiä lämpöpumppuja huomioon se, että sähkö on energiana paljon arvokkaampaa, kuin maakaasun lämpöenergia:
Kun naapurin hiilivoimala puksuuttaa sähköä verkkoon 0,4 hyötysuhteella ja tämän sähkön siirrossa häviää energiasta vielä kymmenys, saadaan tuolle 2,5 COP:n sähkökäyttöiselle lämpöpumpulle kokonais-COP:ksi maltilliset 0,9. Eli näin ollen polttoainetta kuluisi voimalaitoksen päädyssä enemmän, kuin lämpöpumppu pumppaisi asuntoon lämpöenergiaa, mikä on kokonaisuuden kautta järjetön ajatus ( tosin järkevämpi, kuin suora sähkölämmitys ).
Sen sijaan, mikäli kaasujääkaappi toimii tosiaan tuolla peelen mainitsemalla 1,25 COP-arvolla, saadaan tässä tapauksessa lämpöä pumpatuksi asuntoon enemmän, kuin primäärienergiaa kuluu. Näillä oletuksilla maakaasukäyttöinen lämpöpumppu olisi noin 39 % parempi, kuin sähkökäyttöinen.
Järjetön idea. Naapurin hiilivoimala puksuttaa sähköä n. 0,35 hyötysuhteella, mutta sieltä saadaan myös kaukolämpöä. Hiililauhdevoimalat on aikas vähissä nykyään...
Kaupasta saa parilla tonnilla ilmalämpöpumpun, joka puksuttaa, kovimpia pakkasia, lukuunottamatta lämpöä jollain 3 kertoimella. Itseasiassa jotkin ILPit ja vilpit pääsevät parhaimmillaan 5:n pintaa. Kertaa voimalan hyötyuhde, niin lämpöä saadaan 1,0-1,5 kertainen määrä verrattuna polttoaineen lämpösisältöön. Absorptiolämpöpumpulla 1,25x0,35 =0,44 kertainen määrä
Absorptiolämpöpumpun pyörittäminen sähköllä on ideana perseestä, syvältä ja poikittain, koska kompressorikoneita saa halvemmalla ja niiden hyötysuhde on moninkertainen. Absorptiokoneikossa on järkeä vain silloin, kun jostain saadaan "ylimääräistä" lämpöä, jota voidaan hyödyntää pumpun pyörittämiseen.
Totta on että COP:t nousevat mekaanisen lämpöpumpun tapauksessa höyrystimen lämpötilan kasvaessa: vilpit ja ilpit tarjoavat tähän oikein hyvän mahdollisuuden. Toisaalta, mikäli absorptiolämpöpumpun höyrystin, laitetaan poistoveteen/ilmaan nousee senkin hyötysuhde vastaavasti. Maakaasulla/öljyllä lämpeäviin taloihin on sitä paitsi jo tarjolla kaupallisia absorptiolämpöpumppuja.
Mikäli viittasit absorptiolämpöpumpun "sähköllä pyörittämiseen" sähkölämmityksen käyttämistä laitteen keittimessä ja/tai höyrystimessä, tämä on tosiaan on järjetöntä touhua. Lämmönlähde pitää absorptiolämpöpumpulla olla aina saatavilla. Absorptiolämpöpumpun sähkönkulutus menee pääosin nestepumpun pyörittämiseen, joka syö sähköä huomattavasti vähemmän, kuin perinteisen lämpöpumpun kompura. Jos puhutaan puhutaan absorptiopumpun sähkö->lämpö COP:sta liikutaan lukemissa 80 - 100 (vrt mekaanisen lämpöpumpun COP < 5). Laitteen sähkönkäyttö ei ole merkittävä lisä laitteen energiankulutukseen, eikä mikään peruste laitteen tutkimustyön lopettamiselle.
Tutkimuksen alla on myös diffuusioon perustuvia lämpöpumppuja, jotka eivät käytä sähköä lainkaan (https://ec.europa.eu/energy/intelligent/projects/sites/iee-projects/files/projects/documents/proheatpump_report_on_renewables_and_heat_pumps.pdf, sivu 12). Kehitysmahdollisuudet ovat näissä lukuisat.
Korkea aika ois saada lämpöpumppualalle jotain uusia innovaatioita. Ala on polkenut paikallaan jo aika pitkään.
Mihis sitä lämpöpumppua tarvittiin, kun kaukolämpöäkin pukkaa?
Kaukolämmössä on poskettomat liittymismaksut ja kalliit vuosimaksut.
Joo, puulämpöpumpputakka, eli kun polttaa kilon koivua, niin lämmintä tulee samanverran kun normaalitakassa poltettu 4-5 kiloa koivua. Mutta miten se takka tehdään?, älkää minulta kysykö.
Jaaha, taas ollaan lähes ikiliikkujaa ideoimassa :-)
Itteasiassa jos tällä systeemillä poltat puuta vaikkapa 20 mottia vuodessa, niin 1,25 hyötysuhteella sun tarvis polttaa enää 20/1,25 = 16 mottia. Eli huimat 4 mottia säästöä vuodessa tällä systeemillä ;)
Aloittaja voisi linkittää vahvistuksen väitteelleen "Kaasujääkaappi toimii melko hyvällä hyötysuhteella. "
Miksiköhän aloittaja kuvittelee kompressorikaappien ovat jo vuosikymmenet sitten syrjäyttäneen absortiokaapit?