Uutispäivä Demarin pääkirjoitus 28.7.2004
"
Budjettiriihessä ja tupopöydissä
katsotaan isoa ongelmaa silmiin
Alkavan budjettiriihen ja tuloneuvottelujen kynnyksellä valtiovarainministeri Antti Kalliomäki muistuttaa Suomen elävän nyt etsikkoaikaa, kun maa on siirtynyt viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana talouskehityksessään vaiheeseen, jossa kasvun perusedellytykset ovat huomattavasti vaatimattomammat kuin koskaan sodanjälkeisinä vuosina.
Peruspulma on siinä, että vuoteen 2010 mennessä 54–64-vuotiaiden määrä kasvaa runsaasti ja tätä nuorempien keski-ikäisten määrä vähenee. Tämä ikääntymisautomatiikka pudottaa työllisyysastetta voimakkaasti.
"
VÄÄRIN: Työikäisten työllisyysaste kylläkin nousee, koska työikäisiä on (13%) vähemmän (2020). Sen sijaan huoltosuhde pienenee, lähinnä eläköitymisen takia. Olisin ERITTÄIN huolestunut, jos myös työllisyysaste pienenee tuona aikana.
"
Suomen hyvinvointiyhteiskunta on kovien haasteiden edessä. Valtiovarainministeriön ykkösvirkamies, valtiosihteeri Raimo Sailas sanoi Iltasanomien haastattelussa, että Suomea uhkaa näivetystauti, joka murentaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Sama ongelma kuin Suomea vaivaa myös muuta Eurooppaa. Pian liian pieni osa työikäisistä käy töissä ja maksaa veroja, joilla rahoitetaan julkiset palvelut ja eläkkeet. Suomen ikärakenne on sodanjälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien ryöpsähdyksen vuoksi sellainen, että maa törmää ensimmäisenä aktiivi- ja passiiviväestön väliseen ongelmaan.
"
VÄLIHUOMAUTUS: SAK/SDP on ollut suurin vastustaja uusille työllistämistoimille, kuten matalien palkkojen tuelle. Hullua tässä on se, että suurin hyötyjä matalapalkkaisten työpaikkojen lisääntymiselle olisi SAK-taustaiset alat ja SDP:n potentiaaliset äänestäjät. Kaipa tästä kansanjoukosta pitää olla tarpeeksi työttömiä, jotta vasemmiston protesti kohdistuu SAK/SDP:lle myönteisesti, eikä niitä vastaan...
"
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki on pohjustanut puheillaan pitkää tulosopimusta, jota valtio tukee näyttävillä veroalennuksilla, mikäli palkkalinja on maltillinen.
"
VASTAUS: Veronalennukset pitää kohdistaa (eteenkin) pienituloisille (< 12 000 €/v) ja (myös) suurempituloisille (30 - 50 000 €/v).
Palkkamaltti eteenkin teollisuudessa alle 28 000 €/v tuloilla on syytä pitää, koska jo nyt on merkkejä ko. työntekijöiden uloshinnoittelusta EU:n mittakaavassa. Tilannetta ei takuulla helpota se, että suomalaisia pienempipalkkaisia saksalaisia (wessejä, ei osseja) tehdastyöläisiä ollaan jo mittaamassa sankoin joukoin ulos työpaikoiltaan.
"
Hallitus tekee veropäätöksensä vasta sen jälkeen, kun se näkee, syntyykö tuloratkaisu ja millaisin palkankorotusnumeroin.
"
KYSYMYS: Eikö hallitus kykenekään tekemään itsenäisiä päätöksiä? Useat palkansaja- ja työnantajajärjestöt ovat ilmaisseet selkeästi, että ne neuvottelisivat mielummin valmiin veropaketin kanssa, kuin ilman sitä.
"
Edessä on kuuma syksy. Työmarkkinajärjestöillä on omia toiveitaan valtion budjettiin. Hallituksen liikkumavara on rajallinen. Sen on katsottava ratkaisuja ennen kaikkea siitä näkökulmasta, miten työllisyysastetta saadaan nostetuksi ja miten ikärakenteesta johtuva hyvinvointivaltion rahoitusongelma hoidetaan
Valtion budjettipolitiikan ja tulopolitiikan yhteensovittamiselle on huutava tarve. Suomi on selvinnyt vaikeista lamavuosista tunnetulla kansallisella yhteisymmärryksellä, konsensuksella. Sitä tarvitaan edelleen.
Onko Suomella nyt malttia ja viisautta tehdä oikeita ratkaisuja?
Merkit eivät ole hyvät, sillä esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja, vuorineuvos Georg Ehrnrooth ilmoitti radion Ykkösaamussa keskitettyjen ratkaisujen ajan olevan ohi.
"
KOMMENTTI: Keskitetty tuloratkaisu on monella tapaa hyvä työkalu, kuten Viialainenkin tällä viikolla sanoi. Sen huonoimpia puolia on ollut se, että alle keskipalkkaa saavat on hinnoiteltu tällä globaalilla pelikentällä ulos ja vastaavasti korkean osaamisen palkat ovat selkeästi alihinnoiteltuja. Ensimäinen aiheuttaa työttömyyttä, jälkimäinen työllisten karkaamista maasta. Tämä kaikki näkyy myös työttömyystilastoissa, pienituloisten ja vähän koulutettujen työttömyys on kolmin-nelinkertainen korkeastikoulutettuihin nähden.
"
Budjettiriihessä ja tupopöydissä
katsotaan isoa ongelmaa silmiin
Alkavan budjettiriihen ja tuloneuvottelujen kynnyksellä valtiovarainministeri Antti Kalliomäki muistuttaa Suomen elävän nyt etsikkoaikaa, kun maa on siirtynyt viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana talouskehityksessään vaiheeseen, jossa kasvun perusedellytykset ovat huomattavasti vaatimattomammat kuin koskaan sodanjälkeisinä vuosina.
Peruspulma on siinä, että vuoteen 2010 mennessä 54–64-vuotiaiden määrä kasvaa runsaasti ja tätä nuorempien keski-ikäisten määrä vähenee. Tämä ikääntymisautomatiikka pudottaa työllisyysastetta voimakkaasti.
"
VÄÄRIN: Työikäisten työllisyysaste kylläkin nousee, koska työikäisiä on (13%) vähemmän (2020). Sen sijaan huoltosuhde pienenee, lähinnä eläköitymisen takia. Olisin ERITTÄIN huolestunut, jos myös työllisyysaste pienenee tuona aikana.
"
Suomen hyvinvointiyhteiskunta on kovien haasteiden edessä. Valtiovarainministeriön ykkösvirkamies, valtiosihteeri Raimo Sailas sanoi Iltasanomien haastattelussa, että Suomea uhkaa näivetystauti, joka murentaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Sama ongelma kuin Suomea vaivaa myös muuta Eurooppaa. Pian liian pieni osa työikäisistä käy töissä ja maksaa veroja, joilla rahoitetaan julkiset palvelut ja eläkkeet. Suomen ikärakenne on sodanjälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien ryöpsähdyksen vuoksi sellainen, että maa törmää ensimmäisenä aktiivi- ja passiiviväestön väliseen ongelmaan.
"
VÄLIHUOMAUTUS: SAK/SDP on ollut suurin vastustaja uusille työllistämistoimille, kuten matalien palkkojen tuelle. Hullua tässä on se, että suurin hyötyjä matalapalkkaisten työpaikkojen lisääntymiselle olisi SAK-taustaiset alat ja SDP:n potentiaaliset äänestäjät. Kaipa tästä kansanjoukosta pitää olla tarpeeksi työttömiä, jotta vasemmiston protesti kohdistuu SAK/SDP:lle myönteisesti, eikä niitä vastaan...
"
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki on pohjustanut puheillaan pitkää tulosopimusta, jota valtio tukee näyttävillä veroalennuksilla, mikäli palkkalinja on maltillinen.
"
VASTAUS: Veronalennukset pitää kohdistaa (eteenkin) pienituloisille (< 12 000 €/v) ja (myös) suurempituloisille (30 - 50 000 €/v).
Palkkamaltti eteenkin teollisuudessa alle 28 000 €/v tuloilla on syytä pitää, koska jo nyt on merkkejä ko. työntekijöiden uloshinnoittelusta EU:n mittakaavassa. Tilannetta ei takuulla helpota se, että suomalaisia pienempipalkkaisia saksalaisia (wessejä, ei osseja) tehdastyöläisiä ollaan jo mittaamassa sankoin joukoin ulos työpaikoiltaan.
"
Hallitus tekee veropäätöksensä vasta sen jälkeen, kun se näkee, syntyykö tuloratkaisu ja millaisin palkankorotusnumeroin.
"
KYSYMYS: Eikö hallitus kykenekään tekemään itsenäisiä päätöksiä? Useat palkansaja- ja työnantajajärjestöt ovat ilmaisseet selkeästi, että ne neuvottelisivat mielummin valmiin veropaketin kanssa, kuin ilman sitä.
"
Edessä on kuuma syksy. Työmarkkinajärjestöillä on omia toiveitaan valtion budjettiin. Hallituksen liikkumavara on rajallinen. Sen on katsottava ratkaisuja ennen kaikkea siitä näkökulmasta, miten työllisyysastetta saadaan nostetuksi ja miten ikärakenteesta johtuva hyvinvointivaltion rahoitusongelma hoidetaan
Valtion budjettipolitiikan ja tulopolitiikan yhteensovittamiselle on huutava tarve. Suomi on selvinnyt vaikeista lamavuosista tunnetulla kansallisella yhteisymmärryksellä, konsensuksella. Sitä tarvitaan edelleen.
Onko Suomella nyt malttia ja viisautta tehdä oikeita ratkaisuja?
Merkit eivät ole hyvät, sillä esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja, vuorineuvos Georg Ehrnrooth ilmoitti radion Ykkösaamussa keskitettyjen ratkaisujen ajan olevan ohi.
"
KOMMENTTI: Keskitetty tuloratkaisu on monella tapaa hyvä työkalu, kuten Viialainenkin tällä viikolla sanoi. Sen huonoimpia puolia on ollut se, että alle keskipalkkaa saavat on hinnoiteltu tällä globaalilla pelikentällä ulos ja vastaavasti korkean osaamisen palkat ovat selkeästi alihinnoiteltuja. Ensimäinen aiheuttaa työttömyyttä, jälkimäinen työllisten karkaamista maasta. Tämä kaikki näkyy myös työttömyystilastoissa, pienituloisten ja vähän koulutettujen työttömyys on kolmin-nelinkertainen korkeastikoulutettuihin nähden.
Vastaukset 8
Vanhimmat
vain hyvinkoulutetuista Somalit ovat ainoita,
joille kelpaa m.m. siivoustyö?
No, voit lukea samaan sarjaan muutkin hyvinkoulutetut ulkomaaaiset. Tähän on syynä se, että ulkomailla kertynyt hyvä koulutus ei merkkaa mitään Suomessa = luetaan samaan kastiin pelkästään peruskoulun suorittaneiden kanssa.
Poikkeuksia on, lähinnä insinöörit. Hekin tulevat yleensä suomalaisen yrityksen ulkomaalanyksiköstä Suomeen.
Erittäin positiivista somaleille, jos ottavat vastaan työtä lorvikatarrin pahentamisen sijaan.
että Somalit tekisivät mielellään työtä, mutta....
menkööt Afrikkaan
ja suomalaiset Uralille, mistä tulivatkin
"VASTAUS: Veronalennukset pitää kohdistaa (eteenkin) pienituloisille (< 12 000 €/v) ja (myös) suurempituloisille (30 - 50 000 €/v)".
Taitaa jo nykyään valtion tuloverotus alkaa vasta 11700 euron vuosituloilla.(Bruttotuloja kai tarkoitat?) Miten sitten kunnallisverojen pienentäminen vaikuttaisi kuntatalouteen? Muuten nyt en ole kirjoittamistasi asioista paljonkaan eri mieltä. Tärkeintä olis saada työttömät töihin ja sitä kautta verotuloja kunnille ja valtiolle. Muuten piru nokkii. En jaksa uskoa, että kaikki tarpeellinen on tehty kannustinloukkujen purkamiseksi. Eli, että siis työnteon tekeminen tulisi selvästi kannattavammaksi kuin työttömyyskorvauksella ja asumistuella eläminen. On Suomessa muuten huomattava määrä myös korkeasti koulutettuja työttömiä, jopa tuolla it - alalla jolle alettiin kouluttamaan osaajia silloin kun sen alan nousukausi oli aluillaan ja jotka valmistuivat juuri laskun alkaessa. Reilun yli vuoden työttömyyden jälkeen ei edes korkeasti koulutettu oikein saa töitä alaltaan -nuoremmat vastavalmistuneet menevät työmarkkinoilla ohi. Kyllä työttömyydessä on paljon sellaisiakin tekijöitä, joissa raha ei ole oleellista. Tärkein niistä on työntekijöiden ja kenties erityisesti työnantajien asenteet työttömän palkkaamisessa. Työnantajien yleinen asenne on se, että työttömyys on työntekijän vika. Näin se ei kertakaikkiaan useimmiten ole.
9500 euroa - vero 15%
Niin se voi ollakin sillä kunnallisvaro peritään valtionverotuksen yhteydessä. Kunnallisvero on 15 ja 23 välillä kunnasta riippueen. Kunnallisverotuksessta kai on vapaa vähennssten jälkeenjoku vajaat 2000e. Valtionveroa lähtee menemään vasta kun vuositulo on yli 11700e.
Saan peruspäivärahaa 463 euroa/kk. Veroa siitä menee 20%. Olisin ihan tyytyväinen tuollaiseen vuosituloon tuolla veroprosentilla. Kansaneläkkeelle kun pääsen niin jo pistetään elämä ranttaliksi kun tuo tulotaso nousee reippaasti.
Tästä kirjoitinkin toisaalla, aiheena matalien palkkojen veronalennus. Se voidaan toteuttaa joko pienentämällä kunnallisverotuottoa (kohta 2) linkin takana) tai alentamalla työnantajamaksuja - käytännössä työnantajan eläkemaksua (kohta 7) linkin takana).
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000004090888
Harvoja järkeviä kohteita pienituloisia suosivalle veronalennukselle on elintarvikkeiden ALV:n alennus (22%->12% laskisi ALV-tuottoa vain n. 0.2%, kun muu kulutus samalla lisääntyisi). Samalla ruuan hinta Suomessa laskisi eurooppalaiselle tasolle - ainakin väliaikaisesti.