http://www.kokoomus.fi/uutiset/katainen-tarvitsemme-kunnanvaltuustoihin-eteenpain-katsovia-tavallisia-suomalaisia-jotka-uskaltavat-uudistaa-suomea/
"Kyse on Suomen suunnasta: takerrummeko vanhaan, mikä johtaisi hyvinvointiyhteiskuntamme rapautumiseen? Vai uudistammeko Suomea niin, että laadukkaat peruspalvelut turvataan myös sille sukupolvelle, joka on hyvinvointi-Suomen rakentanut? Minusta uudistaminen on ainoa oikea suunta. Se kuitenkin vaatii meiltä kaikilta rohkeutta.
Ikääntyminen muovaa Suomea tulevina vuosina rajulla kädellä. Nyt Suomessa on 53 eläkeikäistä ja lasta sataa työikäistä kohti. Viidentoista vuoden päästä meillä on 75 eläkeläistä ja lasta työikäistä kohden. On hieno asia, että me suomalaiset elämme terveenä entistä pidempään. On myös hienoa, että Suomen taloudellisen nousun rakentanut sukupolvi pääsee nauttimaan hyvin ansaituista eläkevuosista.
Tosiasia kuitenkin on, että palveluiden ja hoivan tarve kasvaa valtavasti. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että vuoteen 2030 mennessä perusterveydenhuollon palveluiden tarve puolitoistakertaistuu ja vanhuspalveluiden tarve jopa kaksinkertaistuu.
Samaan aikaan tulot vähenevät monissa kunnissa. Kun eläke on tyypillisesti noin 60 prosenttia palkasta, niin siitä maksetaan myös vähemmän (tulo)veroja kuin palkasta. Kuntien kassaan kertyy vähemmän verotuloja.
Kyse ei ole arvioista, vaan tilastollisista tosiasioista. Tiedämme varsin tarkoin, kuinka paljon työikäisiä Suomessa on kymmenen vuoden päästä. Kyse on siitä, varaudummeko väistämättömään muutokseen ajoissa.
Moni pelkää aivan aiheellisesti, että palveluita joudutaan tulevina vuosina jatkuvasti leikkaamaan ja supistamaan. Siihen nykymeno johtaisi. Jos jatkamme entiseen tapaan, edessä on hyvinvointiyhteiskunnan vääjäämätön rapautuminen. Kun kunnan kassa tyhjentyy, lainamäärä on maksimissaan eikä veroäyrissä ole enää korottamisen varaa, jäljelle jäävät vain leikkaukset ja säästöt.
Näin ei kuitenkaan tarvitse käydä. Meillä on vielä aikaa uudistaa rakenteita ja toimintatapoja. Haaste on suuri, mutta sen edessä ei pidä lamaantua vaan sisuuntua. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kestää kyllä, kunhan uskallamme uudistua. Yksi tarvittavista keinoista sen uudistamiseksi on kuntauudistus.
Meillä on oltava rohkeutta tehdä uudistukset nyt, kun päätökset ovat vielä omissa käsissämme. Tämän vuoksi tarvitsemme kuntavaaleissa ehdolle tavallisia suomalaisia, jotka uskovat, että oman kunnan tulevaisuus voi olla parempi. Tarvitsemme kunnanvaltuustoihin eteenpäin katsovia, tavallisia suomalaisia, jotka uskaltavat uudistaa Suomea.
Tarvitsemme sairaanhoitajia, jotka osaavat uudistaa terveyspalveluita. Tarvitsemme yrittäjiä, jotka osaavat parantaa paikallisten yrittäjien toimintaympäristöä ja kilpailukykyä. Tarvitsemme ikäihmisiä, jotka tietävät, minkälaisia palveluita senioriväestö tarvitsee. Tarvitsemme opiskelijoita, jotka voivat kertoa, miten osaamiseen voidaan parhaiten panostaa. Olennaisinta on positiivinen ja ennakkoluuloton asenne.
Uudistetaan kuntarakennetta niin, että se on turvallisempi ja vakaampi. Uudistetaan palvelurakenteita niin, että saamme samalla rahalla nykyistä parempia palveluita. Luodaan uusia kannustimia yritystoimintaan, jotta suomalaisille riittää työpaikkoja, joilla rahoitetaan myös huomisen hyvinvointipalvelut.
Tarvitsemme Suomi-uudistuksen, joka vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaamme kestämään tulevien vuosikymmenien koitokset."
"Kyse on Suomen suunnasta: takerrummeko vanhaan, mikä johtaisi hyvinvointiyhteiskuntamme rapautumiseen? Vai uudistammeko Suomea niin, että laadukkaat peruspalvelut turvataan myös sille sukupolvelle, joka on hyvinvointi-Suomen rakentanut? Minusta uudistaminen on ainoa oikea suunta. Se kuitenkin vaatii meiltä kaikilta rohkeutta.
Ikääntyminen muovaa Suomea tulevina vuosina rajulla kädellä. Nyt Suomessa on 53 eläkeikäistä ja lasta sataa työikäistä kohti. Viidentoista vuoden päästä meillä on 75 eläkeläistä ja lasta työikäistä kohden. On hieno asia, että me suomalaiset elämme terveenä entistä pidempään. On myös hienoa, että Suomen taloudellisen nousun rakentanut sukupolvi pääsee nauttimaan hyvin ansaituista eläkevuosista.
Tosiasia kuitenkin on, että palveluiden ja hoivan tarve kasvaa valtavasti. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että vuoteen 2030 mennessä perusterveydenhuollon palveluiden tarve puolitoistakertaistuu ja vanhuspalveluiden tarve jopa kaksinkertaistuu.
Samaan aikaan tulot vähenevät monissa kunnissa. Kun eläke on tyypillisesti noin 60 prosenttia palkasta, niin siitä maksetaan myös vähemmän (tulo)veroja kuin palkasta. Kuntien kassaan kertyy vähemmän verotuloja.
Kyse ei ole arvioista, vaan tilastollisista tosiasioista. Tiedämme varsin tarkoin, kuinka paljon työikäisiä Suomessa on kymmenen vuoden päästä. Kyse on siitä, varaudummeko väistämättömään muutokseen ajoissa.
Moni pelkää aivan aiheellisesti, että palveluita joudutaan tulevina vuosina jatkuvasti leikkaamaan ja supistamaan. Siihen nykymeno johtaisi. Jos jatkamme entiseen tapaan, edessä on hyvinvointiyhteiskunnan vääjäämätön rapautuminen. Kun kunnan kassa tyhjentyy, lainamäärä on maksimissaan eikä veroäyrissä ole enää korottamisen varaa, jäljelle jäävät vain leikkaukset ja säästöt.
Näin ei kuitenkaan tarvitse käydä. Meillä on vielä aikaa uudistaa rakenteita ja toimintatapoja. Haaste on suuri, mutta sen edessä ei pidä lamaantua vaan sisuuntua. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kestää kyllä, kunhan uskallamme uudistua. Yksi tarvittavista keinoista sen uudistamiseksi on kuntauudistus.
Meillä on oltava rohkeutta tehdä uudistukset nyt, kun päätökset ovat vielä omissa käsissämme. Tämän vuoksi tarvitsemme kuntavaaleissa ehdolle tavallisia suomalaisia, jotka uskovat, että oman kunnan tulevaisuus voi olla parempi. Tarvitsemme kunnanvaltuustoihin eteenpäin katsovia, tavallisia suomalaisia, jotka uskaltavat uudistaa Suomea.
Tarvitsemme sairaanhoitajia, jotka osaavat uudistaa terveyspalveluita. Tarvitsemme yrittäjiä, jotka osaavat parantaa paikallisten yrittäjien toimintaympäristöä ja kilpailukykyä. Tarvitsemme ikäihmisiä, jotka tietävät, minkälaisia palveluita senioriväestö tarvitsee. Tarvitsemme opiskelijoita, jotka voivat kertoa, miten osaamiseen voidaan parhaiten panostaa. Olennaisinta on positiivinen ja ennakkoluuloton asenne.
Uudistetaan kuntarakennetta niin, että se on turvallisempi ja vakaampi. Uudistetaan palvelurakenteita niin, että saamme samalla rahalla nykyistä parempia palveluita. Luodaan uusia kannustimia yritystoimintaan, jotta suomalaisille riittää työpaikkoja, joilla rahoitetaan myös huomisen hyvinvointipalvelut.
Tarvitsemme Suomi-uudistuksen, joka vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaamme kestämään tulevien vuosikymmenien koitokset."
Vastaukset 2
Vanhimmat
On mieltä lämmittävää lukea vastuullisen päättäjän puhetta
Olen samaa mieltä. On mielyttävää lukea vastuullisen päättäjän puhetta, mutta miksi meille tarjotaan väärentäjän kommentteja?