RKP kiistatta ajaa nimenomaan ruotsinkielisten etua Suomen alueella. Tässä mielessä se puolueena muistuttaa 1900-luvun Saksan junkkereita.
Junkkerien synty yhteiskuntaluokkana ja yläluokkaisena, etuoikeutettuna vähemmistönä, on tiiviisti sidoksissa niin sanotun Preussin valtion kehittymiseen. Keskiajalla saksalaiset teutoniritarit tunkeutuivat valloituksiensa aikana Veikselin rannoille, missä he kohtasivat paikallisen, slaavilaisen heimon. Heimolaiset sanoivat itseään preussilaisiksi. Mitä tapahtui tälle slaavilaisheimolle, ei ole historiallisesti luotettavalla tavalla tiedossa. Luultavasti teutoniritarit kuitenkin säästivät ne, jotka kääntyivät kristinuskoon.
Saksalaiset siirtolaiset alkoivat muuttaa lännestä Itä-Preussiin, nykyiseen Puolaan. Hohenzollernien keisarisuku oli samaan aikaan saanut saksalais-roomalaiselta keisarilta luvan perustaa oma kuningaskunta nykyisen Saksan ja Puolan alueille. Hohenzollernit tarvitsivat kuitenkin nimen tälle kuningaskunnalle. He valitsivat nimeksi Preussi, tämän kukistetun heimon mukaan.
Junkkerit olivat näiden saksalaissiirtolaisten jälkeläisiä ja he harjoittivat maanviljelyä nykyisessä Puolassa. He aikaa myöten alkoivat solmia avioliittoja slaavien kanssa ja ironisesti, tultaessa 1900-luvun alkuun nämä "saksalaisista saksalaisimpina" pidetyt junkkerit olivat perimältään enemmän slaavilaisia kuin saksalaisia. Esimerkiksi von Clausewitz on alkuperältään slaavilainen nimi. Etuliite von nimessä viittasi siihen, että ihminen kuului junkkerisäätyyn. Junkkerit olivat tiukasti sidoksissa Hohenzollernien keisarisukuun ja vaikka heitä oli lukumääräisesti vähän, he saivat säännöllisesti parhaat paikat armeijassa ja siviilihallinnossa. Junkkerit vastustivat myös Saksan laajenemista, koska laajeneminen olisi johtanut heidän määränsä suhteelliseen vähenemiseen valtakunnassa.
Junkkerien ja RKP:n yhtäläisyydet on helppo nähdä. Itse asiassa nimi RKP on puhtaasti keksitty ja populistinen, koska puolueella ei ole suomenkielistä, virallista nimeä. Siten, kuten junkkerit Saksassa, hekin edistävät nimenomaan vähemmistöylhäistön etua. Toisin kuin junkkerit, he kuitenkin ovat levittämässä ruotsin kieltä Suomeen. Tämäkin ero on suhteellinen, koska junkkerit olivat osaksi toista kansaa kuin saksalaiset perimänsä mukaan.
Nykyään on tavallinen sanonta, että Suomen eduskuntavaalit käydään sen selvittämiseksi, mitkä puolueet tulevat RKP:n (oik. SFP) hallituskumppaneiksi. Puolue on istunut vuosikymmenet jokaisessa hallituksessa. Tässäkin mielessä se tuo mieleen saksalaisten junkkerien etuoikeutetun aseman, jota ei voinut selittää vähäisellä lukumäärällä. Se tosin voitiin selittää junkkerien mittavilla omistuksilla. Ruotsinkielisten omistukset Suomessa ovat myös hyvin mittavia.
Junkkerien synty yhteiskuntaluokkana ja yläluokkaisena, etuoikeutettuna vähemmistönä, on tiiviisti sidoksissa niin sanotun Preussin valtion kehittymiseen. Keskiajalla saksalaiset teutoniritarit tunkeutuivat valloituksiensa aikana Veikselin rannoille, missä he kohtasivat paikallisen, slaavilaisen heimon. Heimolaiset sanoivat itseään preussilaisiksi. Mitä tapahtui tälle slaavilaisheimolle, ei ole historiallisesti luotettavalla tavalla tiedossa. Luultavasti teutoniritarit kuitenkin säästivät ne, jotka kääntyivät kristinuskoon.
Saksalaiset siirtolaiset alkoivat muuttaa lännestä Itä-Preussiin, nykyiseen Puolaan. Hohenzollernien keisarisuku oli samaan aikaan saanut saksalais-roomalaiselta keisarilta luvan perustaa oma kuningaskunta nykyisen Saksan ja Puolan alueille. Hohenzollernit tarvitsivat kuitenkin nimen tälle kuningaskunnalle. He valitsivat nimeksi Preussi, tämän kukistetun heimon mukaan.
Junkkerit olivat näiden saksalaissiirtolaisten jälkeläisiä ja he harjoittivat maanviljelyä nykyisessä Puolassa. He aikaa myöten alkoivat solmia avioliittoja slaavien kanssa ja ironisesti, tultaessa 1900-luvun alkuun nämä "saksalaisista saksalaisimpina" pidetyt junkkerit olivat perimältään enemmän slaavilaisia kuin saksalaisia. Esimerkiksi von Clausewitz on alkuperältään slaavilainen nimi. Etuliite von nimessä viittasi siihen, että ihminen kuului junkkerisäätyyn. Junkkerit olivat tiukasti sidoksissa Hohenzollernien keisarisukuun ja vaikka heitä oli lukumääräisesti vähän, he saivat säännöllisesti parhaat paikat armeijassa ja siviilihallinnossa. Junkkerit vastustivat myös Saksan laajenemista, koska laajeneminen olisi johtanut heidän määränsä suhteelliseen vähenemiseen valtakunnassa.
Junkkerien ja RKP:n yhtäläisyydet on helppo nähdä. Itse asiassa nimi RKP on puhtaasti keksitty ja populistinen, koska puolueella ei ole suomenkielistä, virallista nimeä. Siten, kuten junkkerit Saksassa, hekin edistävät nimenomaan vähemmistöylhäistön etua. Toisin kuin junkkerit, he kuitenkin ovat levittämässä ruotsin kieltä Suomeen. Tämäkin ero on suhteellinen, koska junkkerit olivat osaksi toista kansaa kuin saksalaiset perimänsä mukaan.
Nykyään on tavallinen sanonta, että Suomen eduskuntavaalit käydään sen selvittämiseksi, mitkä puolueet tulevat RKP:n (oik. SFP) hallituskumppaneiksi. Puolue on istunut vuosikymmenet jokaisessa hallituksessa. Tässäkin mielessä se tuo mieleen saksalaisten junkkerien etuoikeutetun aseman, jota ei voinut selittää vähäisellä lukumäärällä. Se tosin voitiin selittää junkkerien mittavilla omistuksilla. Ruotsinkielisten omistukset Suomessa ovat myös hyvin mittavia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.