Kepu on muuttunut poliittisesti sivistyneemmäksi puolueeksi erityisesti Matti Vanhasen puheenjohtajuuden aikana. Juha Sipilä jatkanee Vanhasen viitoittamalla tiellä. Vanhasen ja Sipilän tapaiset poliitikot kiinnittävät huomionsa asioihin. He pyrkivät olemaan hyvin perillä substanssista eli perustavat politiikkaansa tietoon. Tässä kohdin Kepu on ottanut mallia kahdelta muulta suurelta puolueelta. Poliittisella kartalla Matti Vanhanen vei Kepun samoille sävelkorkeuksille Kokoomuksen kanssa. Mari Kiviniemi oli tässä kohdin väliaikeinen kömmähdys, mutta kyse oli vain henkilötason osaamattomuudesta ja puoluejohdossa kyllä nopeasti havaittiin tämä erhe.
Tällainen politiikan teon kehittyminen ja paraneminen ovat vaan olleet Kepulle kompastuskivi. Parempi politiikka on vähentänyt kannatusta. Sipilä yrittää olla lyhytsanainen ja selkeä, mutta hänen kuivahko tyylinsä ei vakuuta pienkylien turpakäräjäväkeä. Perust osaavat esittää asiat yksinkertaisesti ja suorastaan röyhkeän yksinkertaisesti ja se saa turpakäräjäporukoissa päiden nyökyttelyä. Kun soinilaiset sanovat, että rahat viedään ulkomaiden avuksi ja otetaan pois kuntapalveluista, se on yksinkertaisiin totuuksiin tottuneiden korvissa sitä oikeaa puhetta. Tällaisten valheiden linjoille sivistynyt Sipilä ei halua lähteä, mikä sinänsä on hänelle plussaa. Kepun ongelma on vain kannattajat, toisin sanoen niiden puute.
Syvempi kepulaisuutta rassaava ilmiö on yhteiskunnan rakenteellinen muutos. Vaikka Suomi on jo aikapäiviä sitten jättänyt taakseen maatalousvaltaisuuden, Kepun on ollut vaikea, mahdoton irrottautua menneestä. Siitä ei ole saatu yleispuoluetta tekemälläkään. Aina taustalla kummittelee vanha Maalaisliitto ja aina puoluetta pidetään ensisijaisesti maatalousyrittäjien edunvalvojana. Keskustalainen, oikeiston ja vasemmiston väliin sijoittuva ideologia ei ole ollut kovin uskottava. Kaupunkit ovat jääneet yrityksistä huolimatta valloittamatta, mikä johtuu juuri siitä, että Kepu on asemoinut itsensä maaseutupuolueeksi. Persut ovat onnistuneesti sen sijaan upealla tavalla koukuttamaan sekä maaseudun että kaupunkien äänestäjiä. Tämä johtunee siitä, että PS ei ole mikään MTK:n poliittinen uloke, vaan aito kansanliike.
Samanlainen sidosryhmäpuolueajattelu on vaivannut pitkälti myös demareita. SAK on ollut liian vahvasti mukana. Demarien pitäisi kyetä irrottautumaan tästä liian likeisestä yhteydestä, koska se on tehnyt puolueesta osin saavutettujen etujen puolustajan, mikä jähmettää tulevaisuuden ideointia. Demareille sidos ei silti ole elämän ja kuoleman kysymys, koska ay-voyymit ovat aivan eri luokkaa mtk-volyymeihin verrattuna. Maajussit ovat katoavaa kansaperinettä, palkansaajat eivät sitä ole.
Kepulla on vaikea ongelma ratkottavana. Jatkaako suhteellisen sivistyneellä linjalla ja kilpailla esim. Kokomuksen kanssa samoista äänestäjistä vai muuttuako persujen tapaiseksi populistipuolueeksi ja yrittää saada vanhat änkyrät takaisin riveihin. Jälkimmäinen ei onnistu Sipilän toiminnalla. Siihen olisi tarvittu Paavo Väyrysen kaltaista räyhähenkeä. Kokoomuksen tontille taas ei näyttäisi olevan mitään mahdollisuuksia. kun Sipilä tuntuu tekevän vain etäisyyttä sinnekin suuntaan. Kannatuspohja rapautuu ikään kuin joka suunnasta. Silloin ei ole oikein muuta ennustetavaa suuntaa kuin laskun jatkuminen.
Kepun paradoksi
17
76
Vastaukset
Kannattaa nyt kumminkin muistaa kenen johdolla Keskusta on syöksynyt allikkoon. Syöksy aiheutui aivan liian tiiviistä porvarillisesta suhmuroinnista erilaisten ja näköisten liikemiesten kanssa. Siis tämä kovasti suitsuttamasi porvarismi nimenomaan on ollut Keskustan ongelmien alkusyy. Toinen on tietysti asioita kaiken järjen ylittäviin mittoihin paisutellut media, joka on jostakin syystä jättänyt porvarillisen suhmuroinnin ja kestitykset lähes kokonaan huomiotta. Kiitos pyhän porvarillisen allianssin ja median porvarilliskapitalistisen johdon aina yleisradiota myöden.
Jos taas tarkastellaan mainostamaasi porvarillista viisautta lähemmin, minkä viisauden pitäisi ilmetä kirkkaimpana hallituksen toiminnassa, koska tässä koalitiossa on porvarillinen enemmistö, niin eipä tuo kehuja juuri ansaitse. Ei varsinkaan europolitiikan osalta. Kyllä pallo on ollut enimmäkseen hukassa. Ja sisäpolitiikassa on aivan liikaa askarreltu lillukanvarsissa, minkä lisäksi talous uhkaa kasvun sijasta notkahtaa taantumaan.
Sitten on liuta ministereitä, joiden missio näkyy olevan ainoastaan ja vain rangaistusten määrän kiristäminen yhä mitättömimmistä asioista. Kaikesta porvarismista huolimatta meno on kuin entisessä Neuvostoliitossa. Hyvä ettei rakennusmääräyksiäkin jo muuteta niin että betoniin pitää lisätä vähintään puolet mikrofonia.
Kovasti kummastuttaa tuo porvarillinen kuvitelma, että Keskusta eläisi jossakin menneisyydessä. Päinvastoin Keskusta on kehityksen eturintamassa. Juuri luonto ja vihreä teknologia ovat keskeiset käsitteet, jotka kuvaavat meneillään olevaa murrosta. Perinteinen tehtaan ympärille rakentunut kaupunki sen sijaan alkaa olla menneen talven lumia. Näkemys maailmasta, jossa on valtava kapitalistinen tehdas ja sen vieressä jumalattoman iso kerrostalo, jossa duunari asuu, syö ja käy kapitalistin johdon ja valvonnan alaisessa orjatyössä on jo aikaa mennyttä maailmaa. Tätä kahtiajakoahan perinteinen vasemmisto-oikeisto-jako edustaa.
Keskusta edustaa aivan uudenlaista maailmaa, maailmaa, joka perustuu kestävään kehitykseen ja uuteen teknologiaan, joka mahdollistaa niin luonnon kuin erilaisten teknologisten ratkaisujenkin monimuotoisuuden. Yksi osa tätä kaikkea on myös elinvoimainen maaseutu ja sen tarjoamat palvelut.
Valitettavasti meillä rakennemuutokset monessa asiassa tulevat viiveellä, yllättäen ja suurta vahinkoa aiheuttaen. Perinteistä tehdasteollisuutta kaatuu piiput jytisten eikä perinteiset ja pienellä mielikuvituksella rakennetut massakännykätkään enää ole aivan terävintä kärkeä. Ja kun vielä sosiaalidemokraatit ja kokoomuslaiset eivät osaa ajatella nykyaikaisesti, niin ongelmat alkavat olla todella mittavia.- 7
Niinpä, Kepun ongelma on sama kuin Väyrysen kautta aikain, puolue on aina oikeassa ja kansa väärässä.
Kepu Vanhasen aikoina profiloitui vain Kokoomuksen apupuolueeksi jonka politiikasta Kokoomus sai kunnian ja Kepu kansan vihat.
Meilläpäin tällaista kutsuttaisiin pöljyydeksi ja äänestäjien pettämiseksi. Kirjoitat monin paikoin iahn kiinnostavasti enkä ole kaikessa ainakaan jyrkästi eri mieltä kanssasi. Tulevaisuuden visiomme lienevät vaan sen verran erilaiset, että syntyy tällaista mielipiteiden kirjoa. Olen kovin tyytyväinen, että ehdit vastata ensimmäisenä thän kirjoitukseen palstalla riekkuvien idioottien sijasta. Heidät tunnistaa siitä, etteivät halua osallistua poliittiseen keskusteluun, koska heillä ei ole mitään sanottavaa. Muista kirjoittajista heillä sen sijaan on aina mielipiteensä.
Olen samaa mieltä siitä, että suhmurointi maakuntien helppoheikkien kanssa oli pahanlaatuinen mokaus. Osin syynä tähän saattoivat olla puolueen talousvaikeudet, mutta suurin osa oli puhdasta ymmärtämättömyyttä ja osaamattomuutta. Porvarillisen ideologia kanssa flirttailu on ollut tosiaankin keskeinen syy Kepun alamäkeen. Olen siis tässä kohdin ihan samaa mieltä enkä sinällään pyrkinyt hehkuttamaan mitään porvarismia. Toisaalta en kyllä anna periksi siinä, että mysö ripustatuminen agraariajan yhteiskuntaan on ollut virhe, joskin yhteiskunnan murroksen ymmärtäminen on samaan aikaan ollu kepulaisille liiankin haastava tehtävä, koska se olisi tarkoittanut oman elämäntavan myöntämistä ikään vanhunteneeksi ja siten menneiden lumien asiaksi.
Tästä päästään siihen, että sinua kummastuttaa väite siitä, että Kepu eläisi jossain menneisyydessä. Kun katsotaan ajassa vähän taaksepäin, Kepu on ihan samalla tapaa ollut liimatuneena maatalousaikaan. Ei se ole teollistumisvaiheessakaan ymmärtänyt muutoksen suuruutta ja lopullisuutta. Sellaiset mahdollisuudet, joita nyt kuvaat, koskevat lähinnä tulebvaisuuden visoita, joista vielä vuosikymmen pari sitten ei ollut hajuakaan.
Teollinen aikakausi ei suinkaan ole loppunut. Päinvastoin teollisesti tuotettujen hyödykkeiden kysyntä on kasvanut maailmassa koko ajan eikä loppua näy. Luonnonvarojen rajallisuus asettaa tietysti reunaehtoja, mutta ihmisen mielikuvitus on onnistunut monin paikoin nekin väistämään. Esimerkiksi lampaan villan markkinat romahtivat, kun keksittiin keinokuidut. Öljypohjaisten polttoaineiden vähentymistä on korvattu bioenergiapohjaisilla polttoaineilla, joista on valmistettu etanolia, teknologiateollisuus syöksee koko ajan uusia innovaatioita jne. Teollisuuden muodot ovat toki muuttuneet. Savupiiputeollisuus on vähentynyt ja jalostustyyppinen teollisuus lisääntynyt.
Tehdaskaupungit ovat vähentyneet, mutta markkinaperusteinen talous lisääntynyt. Markkinaperusteinen talosumalli suosii myös asutuksen keskittymistä, koska siitä on suuria logistisia etuja. Pula halvoista polttoaineista voi kaiken lisäksi kiihdyttää keskittämisen tarvetta.
Luonnon ja vihreän teknologian merkitys voi hyvinkin kasvaa. Eikä se ole mikään huono asia. Ruuantuotannonkin merkitys kasvaa, koska menekki suhteellisen lyhyelläkin aikavälillä kaksinkertaistuu globaalisti. Nämä asiat eivät kuitenkaan tarkoita mitään paluuta maatalousajan yhteiskuntiin ja asutuksen hajauttamiseen. Työnjako säilyy, automaatio kasvaa edelleen, mutta markkinoiden merkitys pysyy ja korostuu niin kauan, kun on olemassa taloudellista kasvua. Ja kuten edellä kerroin markkinoiden keskittyminen on monistakin syistä paljon todennäköisempää kuin niiden hajautuminen.
Kun katselee suurissa maatalousmaissa tapahtunutta kehitystä, maatalous on muuttunut voimakkaasti ns. tehomaataloudeksi. Koneiden merkitys on siinä keskeinen, ei ihmistyön. Tämä kehitys vain voimistuu, koska maapallon koko väestön ruokkiminen on yhä haastavampaa. Globaalisti ei siis edetä kohden maaseudun elävöittymistä vaan kohden tehotuotantoa. Hyviä esimerkkejä ovat sellaiset suurmaatalouden maat kuin USA, Brasilia ja Australia. Toinen osa tätä prosessia on biotekniikan eli osaamisen kasvu. Esim. Brasliassa on kehitetty hiiva, joka hyödyntää sokeriruon lähes sataprosenttisesti ja lopputuotteena on tässä tapauksessa polttoaineena käytettävä etanoli. Sokeriruoko lienee kasvina tähän tarkoitukseen täysin ylivoimainen eli Brasilian tapainen maatalousvaltio on jo monta askelta muita edellä tällaisissa asioissa. Tämä prosessi sisälää poikkeuksellisesti lyhytaikaisesti suuren määrän ihmistyövoimaa, koska kasvien leikkaaminen tapahtuu käsipelillä pellon polttamisen jälkeen (vain lehdet palavat tässä roihussa ja käärmeet lähtevät pakosalle). Voi olla, että siihenkin vielä kehitetään sopiva kone.
Meillä Suomessa maatalouden merkitys ei mitenkään kasva, ellei kyetä jollain sektorilla kehittämään hyviä ja kilpailukyskyisiä vientituotteita. Sellaista näköalaa ei ole olemassa, ainakaan niin kauan, kun harrastetaan suojelumaataloutta eikä markkinaehtoista maataloutta. Visiosi elinvoimaisesta maaseudusta ja sen tarjoamista palveluista on puhdasta toiveajattelua. Siihen ei löydy kummoisia perusteita.- Sano yksikin...
..asia missä nykyhallitus on vastustanut "suojelumaataloutta" ja suosinut markkinaehtoista maataloutta??
Niin, ei minustakaan lyhyellä aikavälillä ole tapahtunut ja voinutkaan tapahtua suuria muutoksia, koska olemme sitoutuneet EUn yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Kyse on enemmän poliittisista painotuksista, jotka voivat aina ennakoida tulevaa suhtautumista. Tässä suhteessa nykyinen hallitus ei sitoutunut suojelumaatalouden suosimiseen eli ainakin Kepua avoimempi markkinaehtoiselle maataloudelle.
Mutta ehkä kysymyksesi pitäisi osoittaa sille poliitkolle, joka väittää nykyisen hallituksen toimineen siten, että suojelumaataloutta on heikennetty:
"Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat kohoavat. Samaan aikaan Suomen hallitus tekee päätöksiä, joilla kotimaista tuotantoa ajetaan ennen näkemättömän ahtaalle."
Voit ehkä itse arvuutella, kuka on tämän sitaateissa olevien lauseiden takana. Ehkä tämä poliitikko valehtelee asiassa. Hän on puolueesta, missä muunnellun totuuden kertominen ei muutoinkaan ole kovin harvinaista.
Erinomainen kirjoitus! Analyyttisuudessaan kertoo sellaisesta asiantuntemuksesta ja ajattelukyvystä, johon ei täällä juuri kukaan muu pysty, joten ei ihme, ettei se ole monia innostanut vastaväitteisiin. Tunnustus Seppo_Ilmariselle, että hän on sentään yrittänyt, joskin tyhjän päälle hän on jäänyt yrittäessään laittaa kepun pudotuksen porvareiden syyksi.
Minun ei tarvitse sanoa enempää, kun olen kanssasi täysin samaa mieltä, mutta en olisi pystynyt yhtä hyvin mielipidettäni julki tuomaan. Otanpa tuon talteen ja joskus paremmalla ajalla lueskelen sen ajatuksella ihan vain viisastuakseni.Heh, ei kai Keskustan pudotusta ainakaan kommunistien syyksi voi sälyttää? Mahtaako oikeita kommunisteja olla edes olemassa? Neuvostoliittokin hajosi porvarillisen maailman paineissa, niin että ainoaksi vaihtoehdoksi jää vain ja ainoastaan porvarit.
Se, että Keskustan kannatuksen laskun syy olisi jotenkin yhteiskunnallinen kehitys, mitä ajatusta porvarit hellivät kuin kruununjalokiveä, ei ole uskottava. Keskusta on tänä päivänä paljon muutakin kuin vain maanviljelijöiden puolue, mitä osoittaa sekin, että Keskustan kannatus on aivan viime vuosiin saakka ollut sangen korkea.
Porvarit sen sijaan näkyvät ottaneen todesta maailmanpankin tai vastaavan rahakasan suositukset siitä, että kaupungistumista tulisi edistää, koska se luo yhteiskuntaan paljon liikkuvaa ainesta: muiden muassa työtöntä, halvasti palkattavaa työvoimaa, "souvariväkeä", jota voidaan siirrellä paikasta toiseen siinä missä halpoja Kiinasta tuotettuja koneitakin, mikä sitten edesauttaa myös pääomien helpompaa liikkumista. Tämä jälkimmäinen tarkoittaa varmaan Suomen tapauksessa pääomien karkaamista vähintäänkin Huitsin Nevadaan, kuten esimerkiksi metsäteollisuudessa ja kohta myös eleketroniikkateollisuudessa aina Nokiaa myöten.
Sen sijaan yleisemmin ei ole kiinnitetty mitään huomiota maailmalla esiintyvään deurbanization -ilmiöön, jonka mukaan ihmiset muuttavat kaupungeista pois eivätkä enää halua asua suurissa kivierämaissa. Monet suurkaupunkien keskustat alkavatkin jo kolista tyhjyyttään. Muistelen lukeneeni, että Japanissa tätä ilmiötä on alettu soveltaa tietoisemminkin muiden muassa siten, että pienyritystoimintaa on käynnistetty hajautetusti eikä keskittämällä, kuten perinteisesti on ollut asian laita.
Myös Euroopan unionissa on yhdeksi maatalousyrittäjien tehtäväksi nähty elinkeinotoiminnan edistäminen paikallisesti. Tämä ajatus on nähdäkseni jäänyt enemmän tai vähemmän kuolleeksi kirjaimeksi tai pelkäksi korulauseeksi. Eritotenkin Suomessa, jossa porvarit tekevät näköjään kaikkensa, jotta suurin osa Suomea jäisi vajaakäyttöiseksi, kun koko väestö pitäisi saada kootuksi yhteen kasaan paitoja pesemään tai ehkä paremminkin kaljaa kittaamaan. Nykyisinhän porvarillinen politiikka on siirtynyt ravintoloihin ja pubeihin, jossa tehdään voimallista käännytystyötä porvarillisen aatteen edistämiseksi.
Mutta kuten totesin, nykytekniikka on poistanut ajan ja paikan rajoitukset, joten liiketoiminnan kannalta ei ole juurikaan merkitystä sillä, missä liiketoimintaa harjoitetaan. Liiketoiminta on nykyään maailmanlaajuista, joten tästä näkökulmasta maaseudulta ja Helsingistä on kokonaisuuteen nähden yhtä pitkä matka. Sitä paitsi, jos liikemiehillä olisi vähänkin järkeä, niin he toteaisivat, että maaseudulla liiketoiminnan harjoittaminen olisi paljon halvempaakin kuin kaupungissa.Seppo_Ilmarinen kirjoitti:
Heh, ei kai Keskustan pudotusta ainakaan kommunistien syyksi voi sälyttää? Mahtaako oikeita kommunisteja olla edes olemassa? Neuvostoliittokin hajosi porvarillisen maailman paineissa, niin että ainoaksi vaihtoehdoksi jää vain ja ainoastaan porvarit.
Se, että Keskustan kannatuksen laskun syy olisi jotenkin yhteiskunnallinen kehitys, mitä ajatusta porvarit hellivät kuin kruununjalokiveä, ei ole uskottava. Keskusta on tänä päivänä paljon muutakin kuin vain maanviljelijöiden puolue, mitä osoittaa sekin, että Keskustan kannatus on aivan viime vuosiin saakka ollut sangen korkea.
Porvarit sen sijaan näkyvät ottaneen todesta maailmanpankin tai vastaavan rahakasan suositukset siitä, että kaupungistumista tulisi edistää, koska se luo yhteiskuntaan paljon liikkuvaa ainesta: muiden muassa työtöntä, halvasti palkattavaa työvoimaa, "souvariväkeä", jota voidaan siirrellä paikasta toiseen siinä missä halpoja Kiinasta tuotettuja koneitakin, mikä sitten edesauttaa myös pääomien helpompaa liikkumista. Tämä jälkimmäinen tarkoittaa varmaan Suomen tapauksessa pääomien karkaamista vähintäänkin Huitsin Nevadaan, kuten esimerkiksi metsäteollisuudessa ja kohta myös eleketroniikkateollisuudessa aina Nokiaa myöten.
Sen sijaan yleisemmin ei ole kiinnitetty mitään huomiota maailmalla esiintyvään deurbanization -ilmiöön, jonka mukaan ihmiset muuttavat kaupungeista pois eivätkä enää halua asua suurissa kivierämaissa. Monet suurkaupunkien keskustat alkavatkin jo kolista tyhjyyttään. Muistelen lukeneeni, että Japanissa tätä ilmiötä on alettu soveltaa tietoisemminkin muiden muassa siten, että pienyritystoimintaa on käynnistetty hajautetusti eikä keskittämällä, kuten perinteisesti on ollut asian laita.
Myös Euroopan unionissa on yhdeksi maatalousyrittäjien tehtäväksi nähty elinkeinotoiminnan edistäminen paikallisesti. Tämä ajatus on nähdäkseni jäänyt enemmän tai vähemmän kuolleeksi kirjaimeksi tai pelkäksi korulauseeksi. Eritotenkin Suomessa, jossa porvarit tekevät näköjään kaikkensa, jotta suurin osa Suomea jäisi vajaakäyttöiseksi, kun koko väestö pitäisi saada kootuksi yhteen kasaan paitoja pesemään tai ehkä paremminkin kaljaa kittaamaan. Nykyisinhän porvarillinen politiikka on siirtynyt ravintoloihin ja pubeihin, jossa tehdään voimallista käännytystyötä porvarillisen aatteen edistämiseksi.
Mutta kuten totesin, nykytekniikka on poistanut ajan ja paikan rajoitukset, joten liiketoiminnan kannalta ei ole juurikaan merkitystä sillä, missä liiketoimintaa harjoitetaan. Liiketoiminta on nykyään maailmanlaajuista, joten tästä näkökulmasta maaseudulta ja Helsingistä on kokonaisuuteen nähden yhtä pitkä matka. Sitä paitsi, jos liikemiehillä olisi vähänkin järkeä, niin he toteaisivat, että maaseudulla liiketoiminnan harjoittaminen olisi paljon halvempaakin kuin kaupungissa.Yhteiskunnan rakenteellinen muutos on selekä syy Kepun kannatuksen hiipumiselle. Tätä hiipumista puolue on tottakai yrittänyt torjua selittämällä olevansa yleispuolue. Sen vuoksihan puolueen nimikin muutettiin Maalaisliitosta ensin Kepuksi ja sitten Keskustaksi. Noin puolet Kepun kansanedustajista on edelleenkin vahvasti maataloustaustaisia. Missään muussa puolueessa ei tällaista eturyhmää ole. Se kielii paljon siitä, mihin Kepun politiikka on sidoksissa.
De-urbanisaatiosta on jossain määrin maailmalla keskusteltu. Muuttoliike ei ole kuitenkaan tapahtunut esim. USAssa kaupungeista maalle vaan yli 4 miljoonan asukkaan kaupungeista 1-2 miljoonan asukkaan kaupunkeihin. Suurkaupunkien kekustoja on joissakin tapuaksissa tyhjentynyt ja slummiutunut asukkaiden siirtyessä lähiöihin tai sitten kokonaan muualle asumaan. Detroitin autokaupunki on yksi tällainen ja tyhjnetyminen on seurausta amerikkalaisen autoteollisuuden suurlamasta.
Nykyteknologia mahdollistaa toki monien töiden tekemisen etätyönä. Samoin online-kaupan yleistyminen on mahdollistanut sen, että ostettu tavara tuodaan kotiovelle tai lähimpään postiin. Kuitenkin on selvää, että tällainen lisää kustannuksia ainakin harvaan asutuilla alueilla. Suomi on juuri tällainen erikoisen harvaan asuttu maa. De-urbanisaatio on ihan eri asia jossain Hollannissa, missä psimmät etäisyydet paikasta toiseen ovat sadan kilometrin luokkaa.
Kaupungeissa on kuitenkin paljon sellaisia houkutuksia ja mahdollisuuksia henkilökohtaiseen palveluun, jotka puuttuvat harvaan asutuilta alueilta. Ihmiset arvostavat helppoja ja hyviä mahdollisuuksia. Esimerkiksi Helsingissä on lapsille huvipuisto, erilaisia urheilumahdollisuuksia ja muita harrastemahdollisuuksia yllin kyllin. Lisäksi on mahdollisuuksia tutustua laajaan valikoimaan erilaisia tuotteita ja palveluita, messuja, yleisötilaisuuksia, viihdepalveluja, hyvät liikenneyhteydet muualle Suomeen ja ulkomaille. Veikkaanpa, että varsin harva haluaa näistä kaikista luopua ja muuttaisi jonnekin Rääkkylään.Mielipidepankki kirjoitti:
Yhteiskunnan rakenteellinen muutos on selekä syy Kepun kannatuksen hiipumiselle. Tätä hiipumista puolue on tottakai yrittänyt torjua selittämällä olevansa yleispuolue. Sen vuoksihan puolueen nimikin muutettiin Maalaisliitosta ensin Kepuksi ja sitten Keskustaksi. Noin puolet Kepun kansanedustajista on edelleenkin vahvasti maataloustaustaisia. Missään muussa puolueessa ei tällaista eturyhmää ole. Se kielii paljon siitä, mihin Kepun politiikka on sidoksissa.
De-urbanisaatiosta on jossain määrin maailmalla keskusteltu. Muuttoliike ei ole kuitenkaan tapahtunut esim. USAssa kaupungeista maalle vaan yli 4 miljoonan asukkaan kaupungeista 1-2 miljoonan asukkaan kaupunkeihin. Suurkaupunkien kekustoja on joissakin tapuaksissa tyhjentynyt ja slummiutunut asukkaiden siirtyessä lähiöihin tai sitten kokonaan muualle asumaan. Detroitin autokaupunki on yksi tällainen ja tyhjnetyminen on seurausta amerikkalaisen autoteollisuuden suurlamasta.
Nykyteknologia mahdollistaa toki monien töiden tekemisen etätyönä. Samoin online-kaupan yleistyminen on mahdollistanut sen, että ostettu tavara tuodaan kotiovelle tai lähimpään postiin. Kuitenkin on selvää, että tällainen lisää kustannuksia ainakin harvaan asutuilla alueilla. Suomi on juuri tällainen erikoisen harvaan asuttu maa. De-urbanisaatio on ihan eri asia jossain Hollannissa, missä psimmät etäisyydet paikasta toiseen ovat sadan kilometrin luokkaa.
Kaupungeissa on kuitenkin paljon sellaisia houkutuksia ja mahdollisuuksia henkilökohtaiseen palveluun, jotka puuttuvat harvaan asutuilta alueilta. Ihmiset arvostavat helppoja ja hyviä mahdollisuuksia. Esimerkiksi Helsingissä on lapsille huvipuisto, erilaisia urheilumahdollisuuksia ja muita harrastemahdollisuuksia yllin kyllin. Lisäksi on mahdollisuuksia tutustua laajaan valikoimaan erilaisia tuotteita ja palveluita, messuja, yleisötilaisuuksia, viihdepalveluja, hyvät liikenneyhteydet muualle Suomeen ja ulkomaille. Veikkaanpa, että varsin harva haluaa näistä kaikista luopua ja muuttaisi jonnekin Rääkkylään.Maataloustausta ei paljoa kerro. Suurin osa helsinkiläisistäkin on maalta kaupunkiin muuttaneita. Ihmisen tausta ei myöskään ole mikään este ihmisen älylliselle toiminnalle, vaikka joukko porvarillisia pop - yms. tieteilijöitä on näin yrittänytkin uskotella yrittelemällä mittailla älykkyys- sun muita ominaisuuksia, joilla saataisiin porvarilliskapitalistinen riisto kätketyksi riistetyn omaksi syyksi. Vajaaksi aivotoiminnaksi tässä älyn tapauksessa siis.
Deurbanisaatio olisi yksi poliittinen valinta siinä missä urbanisaatiokin. Valitettavasti vain tämä porvarillinen, yksisilmäinen aluepolitiikka pyrkii kaikin tavoin maaseutumuotoisen asutuksen hävittämiseen. Viimeisimpänä, joskaan ei vähäisimpänä, niin sanottu kuntauudistus, jonka mukaan karttaan uudet rajat piirtämällä saadaan Suomi kukoistamaan.
Yksi deurbanisaatiota edesauttava tekijä on uusi vihreä teknologia, joka luultavasti aikaansaa sen, että perinteinen kaupungistuminen pysähtyy kokonaan ja kääntyy hajautuneen asutuksen suuntaan, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että väestö hajautuisi yksittäisiin kotitalouksiin, vaan että valtakuntaan syntyy useita pienehköjä, elinvoimaisia yhdyskuntia. Ei ole mitään järkeä siinä kasaamispolitiikassa, jota nykyisin harjoitetaan.
Kaupunkimaisen asutuksen houkutukset eivät juuri kummoisia ole. Lähinnä tämä houkutus monelle suurkaupunkilaiselle on lähin kaljakuppila, jossa pääasiallinen elämän sisältö on kaljan kittaaminen. Toisaalta moniko oopperassakävijä tuntee edes nuotit, vaikka istuukin päivät pitkät tattina katsomossa? Luulisin, että maaseutumuotoinen miljöö olisi moninverroin kaupunkimiljöötä virikkeellisempi. Eritotenkin, kun nykymuotoinen tekniikka tarjoaa mahdollisuuden reaaliaikaiseen yhteydenpitoon ympäri maapallon.
Mielikuvat siitä, että kepu olisi yhä ensisijaisesti vain maatalousyrittäjien ja SDP tehtaantyöläisten edunajaja, leijuvat ilmassa vain poliittisten pakinoitsijoiden ja tällaisten yleisöpalstojen avulla. Ei voi muuta kuin ihmetellä, että tällaista propagandaa edes viitsitään, kun jokainen suomalainen törmää tosiasiaan, että mediassa kummankin puolueen edustajat kommentoivat 95-prosenttisesti aivan muita, yleis- ja päivänpoliittisia asioita.
Väitteesi, ettei kepu ole kyennyt saamaan kannatusta kaupungeissa on samaa tarkoituksellisen väärää mielikuvan luontia. Vaalitulokset kertovat toista, kunhan tunnustaa, että kaupunkeja on pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen ulkopuolellakin. Keskusta on suurin tai toisiksi suurin puolue useissa Suomen oloissa suurissakin kaupungissa, perussuomalaiset eivät missään.
Kepun kaupunkikannatus alkoi nousta huimaa vauhtia jo 1970-luvulla, vaikka samaan aikaan sen valtakunnallinen kannatusosuus pieneni. Se ei johtunut vain siitä, että maalta kaupunkeihin muuttanut väestö piti äänestystottumuksensa. Myös paljasjalkainen kaupunkiväestö ryhtyi äänestämään keskustaa. Luultavasti suurin merkitys asiaan oli aluepolitiikalla ja sosiaalipolitiikalla, vuosikymmenen loppua kohden erityisesti puolueen ajamalla kotihoidontuella, jota vasemmisto vastusti. Kriittinen suhtautuminen ydinvoimaan sai aikaan sen, että nuoretkin alkoivat kiinnostua kepusta.
1980-luvun lopulla kepun kannatus alkoi nousta huimaa vauhtia. Suuri merkitys asiassa oli Paavo Väyrysen omaperäisellä aloitteellisuudella. Maatalouden rooli oli viimeistään silloin jäänyt valtakunnallisessa keskustelussa taka-alalle ja puolue oli lisännyt uskottavuutta yleispuolueena. Vuoden 1991 vaaleissa tuli se veret seisauttanut vaalivoitto, mihin auttoi myös Holkerin hallituksen ylimielinen ja köyhät unohtanut politiikka. Vasemmisto oli hukassa.
Ylimielisyydestä voi arvostella myös Esko Ahoa, mutta vahingollisempaa kepulle oli ylipäätään hallitusyhteistyö lamavuosina kokoomuksen kanssa. Positiiviset signaalit tulevaisuuden osalta suuntautuivat teollisuuteen ja talouselämään, eivät kansalaisille suoraan. Tilanne korjautui puheissa Anneli Jäätteenmäen myötä ja kepu nousi jälleen suurimmaksi puolueeksi.
Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana Suomi eli voimakkaan kasvun aikaa, mikä vakiinnutti punamultayhteistyön ohella äänestäjien luottamusta keskustaan, vaikka puolueen aloitteellisuudessa olikin toivomisen varaa. Vanhasen toinen hallitus oli aloitteellinen erityisesti yrittäjyyden suhteen samalla kun keskusta teki hyviä sosiaalipoliittisia uudistuksia, mutta viestintä ontui. Vain kansan mielessä negatiivisilta kuulostavat uudistusaloitteet saivat mediassa huomiota. Niistä positiivisista olisi kannattanut järjestää tarkoituksella julkinen riita kokoomuksen kanssa, mutta kun näin ei tehty, kepu alkoi leimautua kokoomuksen apupuolueeksi.
Kepun uusi nousu on mahdollinen samanlaisella aloitteellisuudella kuin 1970- ja 1980-luvuillakin. On tehtävä selkeitä uudistusaloitteita ja vaatimuksia kansalaisten näkökulmasta. Viimeistään nyt on irrottauduttava niistä virkamiesten höpinöistä (mm. suurten ikäluokkien eläköitymisestä muka aiheutuvasta työvoimapulasta ja yleisistä talouden reaaliteeteistä), joita sorruttiin välittämään kansalle pitkän hallituskauden aikana. Kokoomukseen on tehtävä selkeä pesäero muussakin kuin kuntapolitiikassa.- OnTotuudenAikaXXCMM
Eipä ole ukk:ta enään nostaan kepua ylös kuten 70-luvulla ja 80-luvun jalasmökki on menneen talven lumia.
Kokoomusta ja RKP:tä pidettiin aikanaan EK:n pääpuolueena, mutta vanhanen nosti kepun siihen asemaan.
Kansa ja äänestäjät muistavat vallan hyvin kms-ray-nuorisosäätiö sotkut, jotka vieläkin on täysin selvittämättä. Ei auta asiaan että kukin kepun pj. vuorollaan selittelee ja on pyytävinään anteeksi..
Totuus on se että Kokoomus, vihreät, KD ja RKP hoitaa sen oikean laidan. PerusSuomalaiset hoitavat sen keskialueen ja SDP sekä vasemmisto sen vasemmanlaidan.
Joten ei kepulle jää muuta kuin kuihtua pien-liikkeeksi. Käsitys Kepusta maatalouspuolueena ei perustu vain mielikuviin. Kepujohtajien puheissa maatalouden tila otetaan tämän tästä esiin. Juha Sipiläkin ehti väittää, että nykyinen hallitus on heikentänyt maatalouden toimintaedellytyksiä ennen näkemättömällä tavalla. Luit ihan oikein - ennen näkemättömällä tavalla. Paavo Väyrynen on pitänyt myös vahvasti maatalousteemaa esillä joko suoraan tai väittämänsä keskittämispolitiikan seurauksena.
Noin puolet kepulaisista kansanedustajista on maataloustaustaisia. Mikään muu puolue ei pääse lähellekään vastavaa minkää eturyhmän osalta. Tuskin se nyt ihan sattumaa on, että Kepun poliittinen edustus on niin vahvasti maatalousväen hanskassa. Eikä se ole mikään mielikuva vaan fakta. Tottakai nämä jorisevat muustakin kuin maataloudesta, mutta maatalous on aina ollut puolueelle se kriittisin kohta. Kaikesta muusta voidaan vielä tinkiä, mutta ei maataloudesta.
Kepun nousu kaupunkeihin ei suinkaan kasvanut ja voimistunut 1980-luvulla. Itse asiassa Kepu sai vuoden 1987 vaaleissa ja Väyrysen johdolla kaikkien aikojen surkeimpia kannatusosuuksia. Sen jälkeenkin on lievästi tultu jossain kaupungeissa ylöspäin. Helsingissä kannatus oli 2 %, Espoossa ja Vantaalla 4 %, Turussa 6 %, Tampereella 2 %, Lahdessa 4 %, Jyväskylässä 9 % ja Kuopiossa ja Oulussa 15 %. Viime vaaleissa Kepu sai sentään enemmän pääkaupunkiseudun kuntia lukuunottamatta näissä muissa. Tosin se saattaa osin johtua kuntaliitosten vaikutuksista.
Kummalliselta vaikuttaa se, että eläkeikäasian nostaminen olisi ollut vain virkamiesaloitteidn tukemista. Vanhanenhan nosti asian esille nimenomaan omana ideanaan (Rukan hangilla) ja puolusti asiaa väkevästi. Tälläkin palstalla silloisen hallituksen kannattajat puolustivat asiaa vimmalla, kun itse epäilin juuri tuota työvoimapulaa kovin ontuvana perusteluna. Sen sijaan huoltosuhteen vääristymää en ole koskaan kyseenalaistanut, mutta sitähän ei korjata millään eläkeiän nostamisella. Vain työllisyyden voimistuminen voi korjata huoltosuhdelukuja.- OnTotuudenAikaXXCMM
Mielipidepankki kirjoitti:
Käsitys Kepusta maatalouspuolueena ei perustu vain mielikuviin. Kepujohtajien puheissa maatalouden tila otetaan tämän tästä esiin. Juha Sipiläkin ehti väittää, että nykyinen hallitus on heikentänyt maatalouden toimintaedellytyksiä ennen näkemättömällä tavalla. Luit ihan oikein - ennen näkemättömällä tavalla. Paavo Väyrynen on pitänyt myös vahvasti maatalousteemaa esillä joko suoraan tai väittämänsä keskittämispolitiikan seurauksena.
Noin puolet kepulaisista kansanedustajista on maataloustaustaisia. Mikään muu puolue ei pääse lähellekään vastavaa minkää eturyhmän osalta. Tuskin se nyt ihan sattumaa on, että Kepun poliittinen edustus on niin vahvasti maatalousväen hanskassa. Eikä se ole mikään mielikuva vaan fakta. Tottakai nämä jorisevat muustakin kuin maataloudesta, mutta maatalous on aina ollut puolueelle se kriittisin kohta. Kaikesta muusta voidaan vielä tinkiä, mutta ei maataloudesta.
Kepun nousu kaupunkeihin ei suinkaan kasvanut ja voimistunut 1980-luvulla. Itse asiassa Kepu sai vuoden 1987 vaaleissa ja Väyrysen johdolla kaikkien aikojen surkeimpia kannatusosuuksia. Sen jälkeenkin on lievästi tultu jossain kaupungeissa ylöspäin. Helsingissä kannatus oli 2 %, Espoossa ja Vantaalla 4 %, Turussa 6 %, Tampereella 2 %, Lahdessa 4 %, Jyväskylässä 9 % ja Kuopiossa ja Oulussa 15 %. Viime vaaleissa Kepu sai sentään enemmän pääkaupunkiseudun kuntia lukuunottamatta näissä muissa. Tosin se saattaa osin johtua kuntaliitosten vaikutuksista.
Kummalliselta vaikuttaa se, että eläkeikäasian nostaminen olisi ollut vain virkamiesaloitteidn tukemista. Vanhanenhan nosti asian esille nimenomaan omana ideanaan (Rukan hangilla) ja puolusti asiaa väkevästi. Tälläkin palstalla silloisen hallituksen kannattajat puolustivat asiaa vimmalla, kun itse epäilin juuri tuota työvoimapulaa kovin ontuvana perusteluna. Sen sijaan huoltosuhteen vääristymää en ole koskaan kyseenalaistanut, mutta sitähän ei korjata millään eläkeiän nostamisella. Vain työllisyyden voimistuminen voi korjata huoltosuhdelukuja.Oikea kirjoitus muuten, mutta tuo "Rukan hangilla" on normaalia vanhasen valehtelua. Eläkeasian on suunnitellut amerikkalainen konsulttitoimisto jolle kepuhallitus maksoi satoja tuhansia euroja ja sieltä vanhanen sai tämän hienon idea. Mutta taisi sittenkin mennä polvet siellä vai miten se nyt kävikään ja mikä oli se vanhasen eron todellinen syy??
Mielipidepankki kirjoitti:
Käsitys Kepusta maatalouspuolueena ei perustu vain mielikuviin. Kepujohtajien puheissa maatalouden tila otetaan tämän tästä esiin. Juha Sipiläkin ehti väittää, että nykyinen hallitus on heikentänyt maatalouden toimintaedellytyksiä ennen näkemättömällä tavalla. Luit ihan oikein - ennen näkemättömällä tavalla. Paavo Väyrynen on pitänyt myös vahvasti maatalousteemaa esillä joko suoraan tai väittämänsä keskittämispolitiikan seurauksena.
Noin puolet kepulaisista kansanedustajista on maataloustaustaisia. Mikään muu puolue ei pääse lähellekään vastavaa minkää eturyhmän osalta. Tuskin se nyt ihan sattumaa on, että Kepun poliittinen edustus on niin vahvasti maatalousväen hanskassa. Eikä se ole mikään mielikuva vaan fakta. Tottakai nämä jorisevat muustakin kuin maataloudesta, mutta maatalous on aina ollut puolueelle se kriittisin kohta. Kaikesta muusta voidaan vielä tinkiä, mutta ei maataloudesta.
Kepun nousu kaupunkeihin ei suinkaan kasvanut ja voimistunut 1980-luvulla. Itse asiassa Kepu sai vuoden 1987 vaaleissa ja Väyrysen johdolla kaikkien aikojen surkeimpia kannatusosuuksia. Sen jälkeenkin on lievästi tultu jossain kaupungeissa ylöspäin. Helsingissä kannatus oli 2 %, Espoossa ja Vantaalla 4 %, Turussa 6 %, Tampereella 2 %, Lahdessa 4 %, Jyväskylässä 9 % ja Kuopiossa ja Oulussa 15 %. Viime vaaleissa Kepu sai sentään enemmän pääkaupunkiseudun kuntia lukuunottamatta näissä muissa. Tosin se saattaa osin johtua kuntaliitosten vaikutuksista.
Kummalliselta vaikuttaa se, että eläkeikäasian nostaminen olisi ollut vain virkamiesaloitteidn tukemista. Vanhanenhan nosti asian esille nimenomaan omana ideanaan (Rukan hangilla) ja puolusti asiaa väkevästi. Tälläkin palstalla silloisen hallituksen kannattajat puolustivat asiaa vimmalla, kun itse epäilin juuri tuota työvoimapulaa kovin ontuvana perusteluna. Sen sijaan huoltosuhteen vääristymää en ole koskaan kyseenalaistanut, mutta sitähän ei korjata millään eläkeiän nostamisella. Vain työllisyyden voimistuminen voi korjata huoltosuhdelukuja.Maatalouden osuus kepun kansanedustajien julkisissa esiintymisissä ei varmasti yllä 5-10 prosenttia suurempaan osuuteen heidän kaikista sanomisistaan, koska media itse määrää, mitä se heiltä kysyy ja mitä se julkaisee näiden itse lähettämistään tiedotteista.
Hyvä tietenkin, mikäli Sipilä on ennättänyt maataloudestakin jotain mainita ja saanut viestinsä läpi. Väyrynenkin on varmasti sanonut jotain maataloudesta, mutta ei kai tuo keskittämispolitiikka hänenkään puheissaan maataloutta ole koskenut, vaan palvelujen saatavuutta ja grynderismiä.
Katsopa kepun kannatusta kaupungeissa 1960-luvulla ja vertaa sitä kannatukseen myöhemmillä vuosikymmenillä vaikka Mitä Missä Milloin -kirjan kuntatietosivuilta, niin huomaat muutoksen. Minulla ei taida olla lähteitä tässä käytettävänä, mutta varmasti voin sanoa, että kepun luvut esimerkiksi Oulussa, Kuopiossa, Jyväskylässä olivat kaukana viime kunnallisvaalien n. 20 prosentin lukemista. Hyvä, jos viisi prosenttia silloin ennen ylittyi. Eikä kannatus ollut 1960-luvulla kymmentä prosenttia suurempi Kokkolan, Seinäjoen ja Mikkelin kokoisissakaan kaupungeissa, joissa kepulaisia voi olla nykyään jopa kolmannes äänestäjistä.
Tämä kannatuskehityksen nousu alkoi siis jo ennen kuntaliitoksia maaltamuuton ja kepun politiikan seurauksena. Tällä vuosituhannella ja tietysti joskus aiemminkin heilahduksia suuntaan tai toiseen on tapahtunut, mutta se vain vahvistaa kepun yleispuoluemaisuutta. Kaupungeissa ei tarvitse äänestää kepua vain siksi, ettei muita puolueita juurikaan ole.
Mitä tuohon eläkeiän nostamiseen, Vanhanen tyypillisenä poliitikkona otti virkamiesten laskelman omaksi ajatuksekseen. Tai kuten myöhemmin paljastui, sopi Kataisen kanssa, että hän sitä esittää, mikä olikin viisas myönnytys Kataiselta. Olihan noita eläkeiän nostamisesityksiä kuultukin jo aiemmin virkamiesten haastatteluissa samoin kuin perusteluita ulkomaisen työvoiman tarpeesta, kun muka uhkaa työvoimapula.
Itse asiassa nämäkään ajatukset eivät perustu suomalaisten virkamiesten omiin laskelmiin, vaan ne on kopioitu muualta Euroopassa, jossa hallitukset joutuivat puolustelemaan jo 1990-luvulla valtavaa ulkomaalaisvirran vastaanottoa ja sosiaalipolitiikan heikentämistä. Jotta kansa ei lähtisi kadulle, otettiin perusteluksi suurten ikäluokkien tuleva eläköityminen, jonka luvattiin aiheuttavan työvoimapulan, vaikka laskelmalla ei ollut edes kunnon teoreettisia perusteita. Bluffi ei mennyt läpi kaikissa maissa (mm. Itävalta), mutta useimmissa auttoi ainakin hieman hallituksia pitämään valtansa.
Nyt kun suuret ikäluokat ovat jo suurimmaksi osaksi jo eläkkeellä, eikä työvoimapulaa tullutkaan, hallitukset virkamiehineen joutuvat keksimään uudet perusteet tai kiristämään maahanmuuton ehtoja. Eläkepoliittiset uudistuksensa ne sen sijaan näyttävät runnovan läpi vaikka väkisin keppihevosenaan euron kriisi.OnTotuudenAikaXXCMM kirjoitti:
Oikea kirjoitus muuten, mutta tuo "Rukan hangilla" on normaalia vanhasen valehtelua. Eläkeasian on suunnitellut amerikkalainen konsulttitoimisto jolle kepuhallitus maksoi satoja tuhansia euroja ja sieltä vanhanen sai tämän hienon idea. Mutta taisi sittenkin mennä polvet siellä vai miten se nyt kävikään ja mikä oli se vanhasen eron todellinen syy??
En ota kantaa, onko konsulttitoimistoa käytetty, mutta yleiseurooppalainen ilmiö tuo eläkeiän nostamistendenssi oli jo silloin ja on yhä. Kyllä sitä olivat suunnitelleet suomalaisetkin virkamiehet vuosia Raimo Sailaksesta lähtien. Hallituksen sisällä sitten Vanhanen ja Katainen sopivat, että Vanhanen tekee aloitteen, mikä oli Kataiselta viisas "myönnytys". Vanhasen viittaus Rukan hankiin oli tietenkin tarpeeton ja lapsellinen selitys.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Maatalouden osuus kepun kansanedustajien julkisissa esiintymisissä ei varmasti yllä 5-10 prosenttia suurempaan osuuteen heidän kaikista sanomisistaan, koska media itse määrää, mitä se heiltä kysyy ja mitä se julkaisee näiden itse lähettämistään tiedotteista.
Hyvä tietenkin, mikäli Sipilä on ennättänyt maataloudestakin jotain mainita ja saanut viestinsä läpi. Väyrynenkin on varmasti sanonut jotain maataloudesta, mutta ei kai tuo keskittämispolitiikka hänenkään puheissaan maataloutta ole koskenut, vaan palvelujen saatavuutta ja grynderismiä.
Katsopa kepun kannatusta kaupungeissa 1960-luvulla ja vertaa sitä kannatukseen myöhemmillä vuosikymmenillä vaikka Mitä Missä Milloin -kirjan kuntatietosivuilta, niin huomaat muutoksen. Minulla ei taida olla lähteitä tässä käytettävänä, mutta varmasti voin sanoa, että kepun luvut esimerkiksi Oulussa, Kuopiossa, Jyväskylässä olivat kaukana viime kunnallisvaalien n. 20 prosentin lukemista. Hyvä, jos viisi prosenttia silloin ennen ylittyi. Eikä kannatus ollut 1960-luvulla kymmentä prosenttia suurempi Kokkolan, Seinäjoen ja Mikkelin kokoisissakaan kaupungeissa, joissa kepulaisia voi olla nykyään jopa kolmannes äänestäjistä.
Tämä kannatuskehityksen nousu alkoi siis jo ennen kuntaliitoksia maaltamuuton ja kepun politiikan seurauksena. Tällä vuosituhannella ja tietysti joskus aiemminkin heilahduksia suuntaan tai toiseen on tapahtunut, mutta se vain vahvistaa kepun yleispuoluemaisuutta. Kaupungeissa ei tarvitse äänestää kepua vain siksi, ettei muita puolueita juurikaan ole.
Mitä tuohon eläkeiän nostamiseen, Vanhanen tyypillisenä poliitikkona otti virkamiesten laskelman omaksi ajatuksekseen. Tai kuten myöhemmin paljastui, sopi Kataisen kanssa, että hän sitä esittää, mikä olikin viisas myönnytys Kataiselta. Olihan noita eläkeiän nostamisesityksiä kuultukin jo aiemmin virkamiesten haastatteluissa samoin kuin perusteluita ulkomaisen työvoiman tarpeesta, kun muka uhkaa työvoimapula.
Itse asiassa nämäkään ajatukset eivät perustu suomalaisten virkamiesten omiin laskelmiin, vaan ne on kopioitu muualta Euroopassa, jossa hallitukset joutuivat puolustelemaan jo 1990-luvulla valtavaa ulkomaalaisvirran vastaanottoa ja sosiaalipolitiikan heikentämistä. Jotta kansa ei lähtisi kadulle, otettiin perusteluksi suurten ikäluokkien tuleva eläköityminen, jonka luvattiin aiheuttavan työvoimapulan, vaikka laskelmalla ei ollut edes kunnon teoreettisia perusteita. Bluffi ei mennyt läpi kaikissa maissa (mm. Itävalta), mutta useimmissa auttoi ainakin hieman hallituksia pitämään valtansa.
Nyt kun suuret ikäluokat ovat jo suurimmaksi osaksi jo eläkkeellä, eikä työvoimapulaa tullutkaan, hallitukset virkamiehineen joutuvat keksimään uudet perusteet tai kiristämään maahanmuuton ehtoja. Eläkepoliittiset uudistuksensa ne sen sijaan näyttävät runnovan läpi vaikka väkisin keppihevosenaan euron kriisi.Maatalousteema on ollut Kepulle jatkuvasti keskeinen ja ennen kaikkea kriittinen asia. Ei tätä voi mitata minään maatalousaiheen osuutena puheissa. Kysymys on siitä, että maatalouskysymys on muita suurempi asia Kepulle. Tämä koettiin hyvin esim. Vanhasen ykköshallituksen aikana, kun Kepu aikoi hajottaa koko hallituksen muutaman maatalouseuron tähden. Tämä show tarvittiin, jotta maatalousyrittäjät näkisivät, miten tosissaan Kepu asian kanssa on. Toinen esimerkki koettiin sitten edellisen hallituksen viime vaiheissa, kun kepulaiset näkivät Suomen asettumisen aurokysymyksissä poikkiteloin vaarantavan tulevia maatalousneuvotteluja EUn kanssa.
Suomen maksuosuutta EUssa nostettiin huomattavasti vuonna 2005. Matti Vanhanen hyväksyi täysin muiden sanelut ja sanoi sittejn selitykseksi sen, että meidän tulee iloita siitä, että olemme nettomaksajan osassa. Se takaa nimittäin suomalaisille maajusseille mehevät tuet jatkossakin. Ruotsi oli toisella linjalla ja ehdotti menokattoa EU-maksuihin, mikä ei sopinut lainkaan Vanhaselle ja Kepulle. Eli onhan näitä esimerkkejä yllin kyllin.
Kepun kannatus on varmaan ollut kaupungeissa heikkoa. Tämä selittynee sillä, että 60-luvun kaupungit olivat vielä tyypillisesti tehdaskaupunkeja ja niissä jylläsivät kommunistit. Pohjoisessa Suomessa vallalla olivatkin Kepu maaseudulla ja kommunistit eräissä tehdaskaupungeissa. Kapunkien väkiluvun kasvaessa maaltapaon takia ja tehdasteollisuuden vähetessä, Kepun kannatus toki nousi. Alueliitokset toivat tähän edelleen nousua. Voi siis sanoa, että Kepun suosio oli pitkälti tällaista rakenteellista laatua. Eteläisen Suomen suuriin kaupunkeihin Kepulle ei ole ollut koko aikana mitään asiaa. Anneli Jäätteenmäki taisi kyllä saada suhteellisen mojovan potin naisten ääniä puheenjohtakaudellaan, mutta se jäi väliaikaiseksi ilmiöksi.
Eläkepoliittisten uudistusten taustalla on minusta muita kuin julkisesti kerrottuja motiiveja. Elinekinoelämä ainakin haluaa ylläpitää työvoimareservia, jotta palkkakehitys ei karkaisi käsistä. Riittävän suuri työttömyys pitää siitä huolen.Mielipidepankki kirjoitti:
Maatalousteema on ollut Kepulle jatkuvasti keskeinen ja ennen kaikkea kriittinen asia. Ei tätä voi mitata minään maatalousaiheen osuutena puheissa. Kysymys on siitä, että maatalouskysymys on muita suurempi asia Kepulle. Tämä koettiin hyvin esim. Vanhasen ykköshallituksen aikana, kun Kepu aikoi hajottaa koko hallituksen muutaman maatalouseuron tähden. Tämä show tarvittiin, jotta maatalousyrittäjät näkisivät, miten tosissaan Kepu asian kanssa on. Toinen esimerkki koettiin sitten edellisen hallituksen viime vaiheissa, kun kepulaiset näkivät Suomen asettumisen aurokysymyksissä poikkiteloin vaarantavan tulevia maatalousneuvotteluja EUn kanssa.
Suomen maksuosuutta EUssa nostettiin huomattavasti vuonna 2005. Matti Vanhanen hyväksyi täysin muiden sanelut ja sanoi sittejn selitykseksi sen, että meidän tulee iloita siitä, että olemme nettomaksajan osassa. Se takaa nimittäin suomalaisille maajusseille mehevät tuet jatkossakin. Ruotsi oli toisella linjalla ja ehdotti menokattoa EU-maksuihin, mikä ei sopinut lainkaan Vanhaselle ja Kepulle. Eli onhan näitä esimerkkejä yllin kyllin.
Kepun kannatus on varmaan ollut kaupungeissa heikkoa. Tämä selittynee sillä, että 60-luvun kaupungit olivat vielä tyypillisesti tehdaskaupunkeja ja niissä jylläsivät kommunistit. Pohjoisessa Suomessa vallalla olivatkin Kepu maaseudulla ja kommunistit eräissä tehdaskaupungeissa. Kapunkien väkiluvun kasvaessa maaltapaon takia ja tehdasteollisuuden vähetessä, Kepun kannatus toki nousi. Alueliitokset toivat tähän edelleen nousua. Voi siis sanoa, että Kepun suosio oli pitkälti tällaista rakenteellista laatua. Eteläisen Suomen suuriin kaupunkeihin Kepulle ei ole ollut koko aikana mitään asiaa. Anneli Jäätteenmäki taisi kyllä saada suhteellisen mojovan potin naisten ääniä puheenjohtakaudellaan, mutta se jäi väliaikaiseksi ilmiöksi.
Eläkepoliittisten uudistusten taustalla on minusta muita kuin julkisesti kerrottuja motiiveja. Elinekinoelämä ainakin haluaa ylläpitää työvoimareservia, jotta palkkakehitys ei karkaisi käsistä. Riittävän suuri työttömyys pitää siitä huolen.Hauskasti vetoat siihen, että keskustan menestys keskisen ja pohjoisen Suomen kaupungeissa johtuisi ensisijassa maaltapaosta, vaikka monissa muissa ketjuissa korostat maaltamuuton suuntautuneen lähes yksinomaan pääkaupunkiseudulle. Näin ollen pääkaupunkiseudun luulisi olevan melkoinen keskustan kannatuskeskittymä.
Toki perustelet kepun nousua myös tehdasteollisuuden osuuden vähenemisellä, mikä varmasti on osasyy. Maalaiskuntien ja kaupunkien kuntaliitoksia sen sijaan ryhdyttiin tekemään vasta kymmenisen vuotta sitten, joten ne eivät selitä suurta muutosta jo 80-luvulla. Mutta mitä tulevaisuuteen tulee, Virkkusen kuntamalli aiheuttaa äkkinäisen poliittisten voimasuhteiden muutoksen kaupungeissa ja juuri siksi demarit ovatkin ryhtyneet irtautumaan Virkkusen mallista.
Enivei, juontuvat keskustan 20-30 prosentin kannatusosuudet kaupungeissa syystä tai toisesta, luvut ovat totta, eikä väitteellesi, että kaupunkit ovat jääneet keskustalta yrityksistä huolimatta valloittamatta, ole perusteita.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1291343
- 100871
- 75703
- 51595
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa13501ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann40474Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m153451Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..30417Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä
Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;175384- 25381