Neuvostohallitus vältteli julkista kannanottoa, mutta kansainvälisen oikeuden kannalta sodasta puhuminen olisi ollut epäjohdonmukaistakin, sen jälkeen kun neuvostohallitus 31.1. oli tunnustanut Kansanvaltuuskunnan Suomen hallitukseksi.
- Täytyy muistaa, että punaiset nousivat kapinaan demokraattisesti valittua hallitusta kohtaan
- Osaako kukaan sanoa miten punaiset olisivat lahdanneet oman maan kansalaisia jos voittivat silloin?Vrt. Neuvostoliitto ja Stalin!
- Jos punaiset olisivat voittaneet, kaikki valkoiset olisi tapettu.
- Yhdestäkään Venäjään kuuluneesta maasta, missä punaiset voittivat, ei tullut itsenäistä.
- Jos sisällissodassa olisi käynyt toisin niin suomalaiset olisi siirretty Uralin taakse; "Kommunismin musta historia", lukekaa!
- Valkoisten voitto pelasti demokratian Suomessa
Suomen kansan onni oli että kansan enemmistö ei hyväksynyt laitonta kapinaa.
Jos punaiset olisivat voittaneet, käytäisiinkô tätä keskustelua?
http://www.youtube.com/watch?v=wTLScFjXZXE&feature=related
- Täytyy muistaa, että punaiset nousivat kapinaan demokraattisesti valittua hallitusta kohtaan
- Osaako kukaan sanoa miten punaiset olisivat lahdanneet oman maan kansalaisia jos voittivat silloin?Vrt. Neuvostoliitto ja Stalin!
- Jos punaiset olisivat voittaneet, kaikki valkoiset olisi tapettu.
- Yhdestäkään Venäjään kuuluneesta maasta, missä punaiset voittivat, ei tullut itsenäistä.
- Jos sisällissodassa olisi käynyt toisin niin suomalaiset olisi siirretty Uralin taakse; "Kommunismin musta historia", lukekaa!
- Valkoisten voitto pelasti demokratian Suomessa
Suomen kansan onni oli että kansan enemmistö ei hyväksynyt laitonta kapinaa.
Jos punaiset olisivat voittaneet, käytäisiinkô tätä keskustelua?
http://www.youtube.com/watch?v=wTLScFjXZXE&feature=related
Vastaukset 60
Vanhimmat
Suomen sisällissodan lopputulos oli Suomen joutuminen Saksan keisarikunnan satelliittivaltion tai oikeastaan alusmaan asemaan (ironista kyllä nykyisin kehitys on kulkemassa monella tapaa samaan suuntaan). Vasta Saksan romahdettua marraskuussa 1918 Suomen oli pakko ryhtyä Mannerheimin johdolla itsenäiseksi. Jälkeenpäin katsoen 11.11. olisi Suomelle oikeampi itsenäisyyspäivä kuin 6.12.
Koroljov, mitä jos nukkuisit pääsi välillä selväksi, alat taas puhelemaan harhaisia epätotuuksia
olet stallari! olet stallari! olet stallari! huhai huahei! olet stallari! olet stallari! olet stallari! huhai huahei! olet stallari! olet stallari! olet stallari! huhai huahei! olet stallari! olet stallari! olet stallari! huhai huahei!
Suomen vapaussota 1918
http://www.youtube.com/watch?v=JSp8cYPoMIE
Valkoiset olisivat voittaneet ilman Suomalaisia jääkäreitä, mutta kapinan ja punasotilaiden karkottaminen Venäjälle olisi ollut pidempi ja verisempi. Venäjän keisaria palvelleet Suomalaiset eivät antaneet Suomen muuttua Saksalaiseksi sätkynukeksi.
Olkoon avun antajana kuka tahansa se oli silloin tarpeen! Kiitos Saksalle!
Tampere 1918 I
http://www.youtube.com/watch?v=NwSwDqJpFBA&feature=related
onko aloittaja väärin ymmärretty stallari?
Saksan sotavoimat valtasivat Helsingin ja vapauttivat maan venäläisistä sotajoukoista.Molemmilla puolilla oli apureina suomalaisia.
vapauttivat maan, tuhosivat punakaartit ja riisuivat venäläiset joukot aseista heti kättelyssä.
Saksalaiset nopeuttivat sotaa. Ne järjestivät Venäjän laivaston pääosan Helsingistä kotiinsa.
Punakaartien saarrossa Lahden seudulle saksalaisilla oli merkittävä osuus.
Saksan joukot oli alistettu Mannerheimille.
Valehtelet stallari! von der Goltzin joukot 16. toukokuuta "Luovuttivat pääkaupungin valkolahtareille valloitettuna". Siitä voit päätellä kuka määräsi ja kuka kuunteli. Se otti päälahtaria päähän vuoteen 1951 saakka rajusti.
määräysvallassa olevat suojeluskunnat miehittivät Helsingin 12.4. 18 sitä mukaa, kun sitä puhdistettiin.
Svinhufvudin senaatti siirtyi Helsinkiin toukokuun alussa.
Saksalaiset pellet eivät riisuneet ryssiä aseista täällä sen kumemmin kuin Ukrainassakaan. Viipurissakin turpaan venäläisille yksiköille antoivat Sihvon johtamat suojeluskuntalaiset.
Kuten tiedetään Itämerenlaivasto oli bolsujen selkäranka alkuvuosina. Me yritettiin jäänmurtajatkin ottaa, mutta virolaisten laiskuuden takia saivat muistaakseni jäänmurtajan Virosta ja raivasivat tien takaisin kotiin vaikka missään nimessä niin sanottu "jäämatka" tai jäävaellus" ei helppo ollut.
kenraalimajuri Ernsti Löfströmin johtama itäarmeija. Sen pääosa muodostui jääkärijoukoista.
Siihen kuului myös kolme vapaaehtoista Karjalan rykmenttiä. Niiden pääosa oli everstiluutnantti Sihvon johtamassa ryhmässä, jonka tehtävä oli eristää Viipuri luoteesta ja lännestä.
Venäläisten pääosa oli rajan tuntumassa, missä toimi saksalaisen eversti Ausfeldin lähinnä jääkärijoukoista muodostettu ryhmä.
Itse Viipurin kaupungin valtasi kenraali Wilkmanin ryhmä, josa oli sekä jääkäri- että sk-joukkoja.
Venäläisten päihittäminen aloitettiin kyllä jo Oulussa. Siellä ei saksalaisia ollut. Oulussa napattiin yhteensä tuhat venäläistä. Se lienee suurin yksittäinen saalis.
Tiedätkö, mitä termiä yliopistojen oikeistolisettutkijat käyttävät?
Tietoa lisää, tuskaa lisää!
Ei tietoa, ei tuskaa
Minä, Klenkka-Vääpeli räkätän täällä aina vastaan! Minä olen oikeassa! Luulen, että kaikki maailman tieto ja aidot paperit ovat hyllyssäni Korkkareiden vieressä ja Lauttamuksen kirjojen takana! Valehtelet! Olen Klenkka!
Mistä sitten vapauduttiin? Mistä itsenäinen ja tunnustettu valtio vapautui?
Kyllä se oli puhtaasti sisällissota, johon tosin pari ulkovaltaa sekaantui. Sitä voi hyvin verrata Espanjan sisällissotaan. Mittakaava oli pienempi, mutta sota oli verisempi.
venäläisestä sotaväestä ja heidän edustamastaan aatesuunnasta, jonka kapinalliset olivat yrittäneert saada voimaan. Nyt saatiin länsimainen demokratia.
Vapaussotahan se sellainen.
Mölö Korkkarilukija! Venäläisten upseerien aatesuunta 1918 oli Romanovien kapitalismi! Se oli lahtarikaartin aatesuunta, joten mistä meidät vapautti Ruåtti, Saksa ja lahtarikaarti?
sotaväen ja punikkien yhteinen aatesuunta oli bolsevismi. Siitä vapauduttiin taistelulla.
Venäläiset sotilaat olivat Suomessa unohdettuina kuin orpo piru vieraassa helvetissä. Eivät he tienneet, mitä heidän piti tehdä suhteessaan senaikaiseen Venäjään. Ei heillä ollut edes hallitusta, joka olisi antanut ohjeita. Venäjän vallankumouksen tuoksinassa nämä sotilaat olivat jääneet aivan yksin vieraaseen maahan.
Venäläiset sotilaat Suomessa eivät edustaneet enimmäkseen mitään aatesuuntaa. Heidän käskijänsä oli Venäjän tsaari-
Vapaussota on väärä nimitys, ei vapauduttu mistään. Sodittiin sisällissotaa.
Ryssistä enemmistö tiesi tarkkaan mitä teki. Olivat vaan niin surkeita B-luokan ukkoja joita oli helppo hakata ja päihittää. Joukossa oli toki Mannerheimille ystävällisiä tyyppejä, mutta valtaenemmistö oli sitä mieltä että Venäjän hallitusmuodosta riippumatta Suomi pysyy aina ja ikuisesti osana Venäjää.
"Suomen kansan onni oli että kansan enemmistö ei hyväksynyt laitonta kapinaa"
Valitettavasti näin kävi ja siitä kärsitään vielä tänäänkin.Etelässä tomaatit lentää ja kansa on valmis kapinaan.Meillä nöyristellään jamaksetaan jos joku ulkomailta tulee meitä ohjeistamaan(kuten jääkärit Saksasta,Mannerheim Venäjältä ja niin edelleen..komissaarit EU:sta).
Mistä itsenäinen kansa vapautui Vapaussodassa? Itsenäisyysjulistus annettiin jo 1917.
Mene hautausmaalle ja katso muistomerkeistä nimiä,siellä ei monta venäläistä nimeä näy!
ei riittänyt pelkkä julistus. Siihen tarvittiin vielä taistelu venäläisiä ja punikkeja vastaan.
"Vapaussota" on porvarien termi jonka isänmaallisen hehkun alle yritetään piilottaa valkoisten häpeää sisällissodan jälkeisestä kammottavasta verilölystä. Nykyaikana puhuttaisiin rikoksista ihmisyyttä vastaan. Porvarit eivät lopettaneet köyhiin kohdistunutta kansanmurhaa kuin ulkomaiden painostuksesta. Porvarien köyhiin oikeutta itselleen vaatineisiin ihmisiin kohdistunut terrori jatkui myös sisällisodan jälkeen aina Jatkosodan loppumiseen asti.
On tragikoomista, että vasta Valvontakomission pakotettua lakkauttamaan porvareiden fasistiset järjestöt Suomesta alkoi kehittyä länsimainen demokratia ja hyvinvointivaltio. Tosin porvareidenhan mielestä demokratia tarkoittaa enemmistön diktatuuria. Valkoisten yhteiskunnallinen ihanne olisi ollut Brsilian kaltainen korruptoitunut kehitysmaa jossa suurinosa kansasta elää köyhyydessä kapitalistien kerätessä suunnattomia rikkauksia köyhien nälkäpalkalla tekemästä työstä. Neuvostoliiton pelko sai porvarit hyväksymään pitkin hampain yhteiskunnallisia uudistuksia niin Suomessa kuin muualla Länsi-Euroopassa.
Tämä laulu on kestänyt aikaa hyvin ja sanoma on vieläkin ajankohtainen. Siinä on kohtia jotka voivat tehdä kipeää wannabe porvarin itsetunnolle.
http://www.youtube.com/watch?v=-mWtwoWB3XI
http://www.youtube.com/watch?v=2En0ZyjQgU4
Tulenarkaa ovat vain pierusi. Vapaussodassa vapauduttiin sekä venäläisistä että röyhkeimmistä punikeista. Valkoisella armeijalla ei ollut mitään tekemistä fasismin kanssa. Fasismi nousi vasta seuraavalla vuosikymmenellä.
Stallarilaulut eivät anna muuta kuin lohtua Neuvostoliittoa ikävöiville punatulkuille. Sano Jakke Laaksolle terveisiä perinnepäivillä!
toistetaan uudelleen ja uudelleen. Ei se sillä todeksi muutu.
Suomen tie länsimaisena demokratiana alkoi jo Mannerheimin valtionhoitajakaudella 1919.
Viime sotien jälkeen kiellettiin joitain isänmaallisia ja kansanvaltaisia järjestöjä, mutta ei demokratiaa saatu silläkään lannistettua.
Oliko Elviskin kommunisti?
Ei ollut.
Bolsujen raakuudet on jopa Venäjällä tunnustettu ja osittain tuomittu. Suomen oikeus taistella olemassaolostaan on myös wikileaksin paljastusten mukaan sen valtion johdon keskuudessa tunnustettu.
Vapaussotaa käyttää vain hekumoiva lahtari kansalaissodan nimityksestä.
se oli kaikille siihen hallituksen puolella osallistuneille ja yleensäkin itsenäisyyden, laillisuuden ja demokratian kannattajille.
Lahtarien lapsenlapset kiinnittelee Kauhavalla ja Suomenlinnassa murhaesi-isän kunnioituskilpiä talojen seiniin. Erikoinen mielenlaatu ihannoida naapurinsa tappajaa?
vain punikit. Eivät pysty vieläkään tunnustamaan, että murhaamisen ja terrorin aloittivat punikit. Ja niistä riveistä löytyy joukkomurhaajiakin parikymmentä.
Eikö se ollutkaan Kain Aapeli? Eikö juuttien ja ruåttlalaisten raamattumiehet aloittanutkaan tappamista Auraojassa?
V.Lehtimäki ampui valkoisen joka oli tullut neuvottelemaan rauhasta.Raukkamainen
teko.
Kysymyksiä punikkimielisille
1. Miksi punaiset kapinoitsivat maailman sillä hetkellä demokraattisinta yhteiskuntajärjestystä vastaan?
2. Miksi kapina, kun keskeiset uudistukset - 8-tunnin työaika, torppien lunastuslaki ja kunnallisvaalilait - oli jo hyväksytty eduskunnassa, aivan vuoden 1917 lopulla?
3. Aiheuttivatko laittomat maatalouslakot sen, että peltoja ei saatu kokonaan kylvettyä vuoden 1917 kesällä ja oliko tämä osasyynä nälänhätään 1918?
4. Tehtiinkö päätös vallankumouksesta SDP:n sääntöjen mukaan ja demokraattisesti?
5. Julistiko Lenin ja hänen hallituksensa sodan Suomea - sen puolustusvoimia eli Leninin sanonnan mukaan valkokaarteja - vastaan 1918?
6. Tuliko Venäjältä 1918 aikana Suomeen sotilaita ja aseita?
7. Tehtiinkö Tarton rauha Venäjän kanssa?
8. Oliko Suomen rikoslaissa v. 1918 rikosnimike maanpetos ja valtiopetos?
9. Syyllistyvätkö punaiset valtiopetokseen - päälliköt maanpetokseen - ryhtymällä vallankaappaukseen 1918 laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan?
10.Oliko em. rikoksista Rikoslaissa (1879) laillisena rangaistuksena kuolemanrangaistus mahdollinen
11. Johtuiko vuoden 1918 nälänhätä maatalouslakoista, lakoita, ryöstöistä, punaisten hävittämistä elintarvikkeista (viljaa turmeltiin mm. Huittisten seudulla) ja punaisten tekemistä takavarikoista?
12. Oliko Tampereen valtauksen jälkeen Pispalassa runsaasti pilattuja elintarvikkeita vallitsevasta nälänhädästä huolimatta?
13. Oliko ensimmäinen terroriteko sodan aikana ns. Suinulan verilöyly, jossa ammuttiin aseettomia ja antautuneita valkoisia ja jonka jälkeen alkoivat kostotoimenpiteet?
14. Pakenivatko punakapinan johtajat Venäjälle ja jättivät alaisensa sotimaan ja kärsimään rangaistukset johtajien harhaanjohtamina?
15. Varastivatko ja veivätkö punajohtajat Venäjälle Tampereella olevan Suomen Pankin kultavarannon?
16. Säästettiinkö pikatuomioistuinjärjestelyllä ihmishenkiä; normaali rikosoikeudellinen prosessi silloisissa tuomioistuimissa olisi kestänyt useita vuosia ja aiheuttanut enemmän kuolemia vankileireillä?
17. Milloin vapaussodan loppumisen jälkeen järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit ja oliko vallankumouksen tehneellä puolueella (SDP) ko. vaaleissa ehdokkaita.
18. Oliko mielestäsi SDP:n tullut seurata sodan ulkopuolelle jättäytyneitä johtajia (Tanner, Paasivaara, Voinmaa ym.) ja seurata demokraattista tietä uudistusten toteuttamiseksi?
Yritetäänpä vastata objektiivisesti näihin tehtyihin kysymyksiin (kaikkiin en tiedä vastausta):
>>1. Miksi punaiset kapinoitsivat maailman sillä hetkellä demokraattisinta yhteiskuntajärjestystä vastaan?
Suomi ei ollut maailman demokraattisin yhteiskuntajärjestys tuolloin. Vakava ongelma oli se, että uutta perustuslakia ei ollut säädetty itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917 jälkeen. Venäjän väliaikainen hallitus oli hajottanut (laittomasti) eduskunnan heinäkuussä 1917 porvarillisten puolueiden aloitteesta. Vasemmistopuolueet eivät hyväksyneet eduskunnan hajottamista ja uusia eduskuntavaaleja. Näissä vaaleissa porvaripuolueet saivat enemmistön aiemman eduskunnan kokoonpanon oltua vasemmistoenemmistöinen.
Suomen uusi eduskunta ei ollut valittu laillisella vaalilla (vasemmiston mukaan). Senaatti (Tokoin johtama) menetti tässä tilanteessa uskottavuutensa ja se lopulta erosi tehtävästään. Maassa ei ollut laillista hallitusta. Uusi senaatti (Svinhufvudin johtama) ei ollut laittomasti hajotetun eduskunnan valitsema. Vasemmistopuoleet boikotoivatkin senaatin jäsenyyttä vastaan, kun heillekin tarjottiin mahdollisuutta nimittää siihen jäseniä.
2. Miksi kapina, kun keskeiset uudistukset - 8-tunnin työaika, torppien lunastuslaki ja kunnallisvaalilait - oli jo hyväksytty eduskunnassa, aivan vuoden 1917 lopulla?
Lainsäädäntöuudistuksia saatiin aikaan vasemmiston ulkoparlamentaarisen painostuksen avulla eduskunnassa, jossa enemmistö oli porvalillisilla puolueilla. Mitään takuuta ei ollut siitä, että ne olisi peruutettu myöhemmin.
3. Aiheuttivatko laittomat maatalouslakot sen, että peltoja ei saatu kokonaan kylvettyä vuoden 1917 kesällä ja oliko tämä osasyynä nälänhätään 1918?
En tiedä.
4. Tehtiinkö päätös vallankumouksesta SDP:n sääntöjen mukaan ja demokraattisesti?
Ymmärtääkseni päätös tapahtui pienessä piirissä, joten se ei ollut demokraattinen päätös.
5. Julistiko Lenin ja hänen hallituksensa sodan Suomea - sen puolustusvoimia eli Leninin sanonnan mukaan valkokaarteja - vastaan 1918?
Ei.
6. Tuliko Venäjältä 1918 aikana Suomeen sotilaita ja aseita?
Aseita tuli junalla Venäjältä punakaartille. Venäläisiä upseereita oli sekä valkoisten että punaisten puolella neuvonantajina.
7. Tehtiinkö Tarton rauha Venäjän kanssa?
En tiedä.
8. Oliko Suomen rikoslaissa v. 1918 rikosnimike maanpetos ja valtiopetos?
Kyllä. Maassa ei ollut kuitenkaan laillista hallitusta vuonna 1917, jota vastaan olisi voinut kapinoida.
9. Syyllistyvätkö punaiset valtiopetokseen - päälliköt maanpetokseen - ryhtymällä vallankaappaukseen 1918 laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan?
Ei. (Ks. edellä.)
10.Oliko em. rikoksista Rikoslaissa (1879) laillisena rangaistuksena kuolemanrangaistus mahdollinen
Kyllä.
11. Johtuiko vuoden 1918 nälänhätä maatalouslakoista, lakoita, ryöstöistä, punaisten hävittämistä elintarvikkeista (viljaa turmeltiin mm. Huittisten seudulla) ja punaisten tekemistä takavarikoista?
En tiedä.
12. Oliko Tampereen valtauksen jälkeen Pispalassa runsaasti pilattuja elintarvikkeita vallitsevasta nälänhädästä huolimatta?
En tiedä.
13. Oliko ensimmäinen terroriteko sodan aikana ns. Suinulan verilöyly, jossa ammuttiin aseettomia ja antautuneita valkoisia ja jonka jälkeen alkoivat kostotoimenpiteet?
Ei. Yhteenottoja valkoisten ja punaisten kesken oli ollut useita v. 1917. Molemmin puolin pyrittiin riisumaan toisten joukkoja aseista ja näistä tilanteista syntyi aseellisia yhteenottoja ja kuolonuhrejakin.
14. Pakenivatko punakapinan johtajat Venäjälle ja jättivät alaisensa sotimaan ja kärsimään rangaistukset johtajien harhaanjohtamina?
Vasemmistopuolueiden johtohenkilöitä pakeni Venäjälle ollessaan hengenvaarassa valkoisten kostotoimien seurauksena.
15. Varastivatko ja veivätkö punajohtajat Venäjälle Tampereella olevan Suomen Pankin kultavarannon?
En tiedä.
16. Säästettiinkö pikatuomioistuinjärjestelyllä ihmishenkiä; normaali rikosoikeudellinen prosessi silloisissa tuomioistuimissa olisi kestänyt useita vuosia ja aiheuttanut enemmän kuolemia vankileireillä?
Ei säästetty. Kesällä 1917 kuoli tuhansia ihmisiä valkoisten vankileireillä, koska ruokahuolto petti ja kulutautien leviämistä ei kyetty estämään. Senaatin päätös pitää punaisia rikollisina johti tarpeettomiin kuolonuhreihin leireillä, kun heidät olisi voitu vain riisua aseista ja päästää vapaaksi odottamaan laillisia oikeudenkäyntejä.
17. Milloin vapaussodan loppumisen jälkeen järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit ja oliko vallankumouksen tehneellä puolueella (SDP) ko. vaaleissa ehdokkaita.
Eduskuntavaalit käytiin maaliskuussa 1919 ja SDP tuli vaaleissa suurimmaksi puolueeksi eduskunnan kokoonpanoon.
18. Oliko mielestäsi SDP:n tullut seurata sodan ulkopuolelle jättäytyneitä johtajia (Tanner, Paasivaara, Voinmaa ym.) ja seurata demokraattista tietä uudistusten toteuttamiseksi?
Demokraattinen päätöksenteko on parempi tapa toimia kuin tarttua aeeseen. SDP:n toiminta v 1917-18 oli virheellistä.
Vaikken ehkä ihan tarkalleen ole Jacobinuksen tarkoittamia punikkimielisiä (ainakaan siinä mielessä, että mielestäni vallankumoukseen ryhtyminen oli hätiköity ratkaisu, mutta helppohan se on sadan vuoden taakse huudella), niin muutamaan kohtaan luulen tietäväni vastauksen tai selityksen
1. Kys.
Näkisin tuossa takana olleen syvän epäluulon hallituksen toimia kohtaan, kun se yksipuolisesti lujaa järjestysvaltaa luodakseen alkoi ottaa suojeluskuntia "hallituksen joukoiksi". Joku on jossain sanonut, että jos valtakunnassa on kaksi armeijaa, ne ennen pitkää ryhtyvät taistelemaan toisiaan vastaan. Ylimalkaan "vanhan yhteiskuntajärjestelmän" hallituksia vastaan oli syntynyt ärtymystä "venäläisen" virkavaltaisuuden pysyessä tosiallisena hallitsijana riippumatta kansanedustuslaitoksesta tai itsenäisyydestä. Olihan työväestön omat rettelöt kiirehtineet Tokoin senaatin hajoamista kesällä ja syksyllä 1917.
2. Kys
Vallankumousta ei voi ymmärtää ilman Venäjän samanaikaisia tapahtumia. Puolueessa valta luiskahti äärimmäisyysmiehille, ja moni tunnettu demaripoliitikko jäi tapahtumien ulkopuolelle (kuten itsekin mainitset kysymyslistan lopuksi - vain Tokoi oli aktiivisesti mukana vuoden 1917 demarisenaattoreista). Uudistukset olivat kyllä säädetty, mutta lukuunottamatta 8-tunnin työaikalakia niitä ei oltu pantu toimeen ja monia tärkeitä lakialoitteita oltiin pantu jäihin uuden eduskunnan kokoontuessa istuntokaudelle. Jonkinlainen pelko mahdollisesta vastarestauraatiosta oli ehkä persuuksissa. Mutta toisaalta - ehkäpä kyseessä oli vain carpe diem - tartu hetkeen. Se oli otollinen aika ottaa valta, jos valtaa halusi.
3. kys.
Ei. Ehdottomasti ei. Lakoilla oli pieniä paikkakuntakohtaisia vaikutuksia, mutta tutkimus on todettut, että käytännössä lakoilla ei ollut minkäänlaista valtakunnallisella tasolla nähtävää vaikutusta elintarvikekriisiin. Paljon enemmän syksyn satoon vaikutti poikkeuksellisen kuivan kesän lisäksi se, että kevät oli harvinaisen myöhäinen, joten syyskylvöjen oraat kärsivät ja kevätkylvöt olivat pari viikkoa myöhässä. (Viljo Rasila, Kehitys ja sen tulokset, teoksessa Suomen taloushistoria 2,Helsinki 1982, s. 165-166.)
5. kys.
Leninin julistamaa sotanjulistusta Suomea vastaan en ole nähnyt. Olen nähnyt 42. armeijakunnan julistuksen, jossa se katsoo olevansa sotatilassa valkokaarteja vastaan. Kyseinen armeijakunta - kuten muutkin Venäjän vakinaisen armeijan joukot Suomessa lakkautettiin 1.3.1918. Valkokaartikaan ei julistanut sotaa Venäjää vastaan. Tosiasiassa valkoisen Suomen ja Neuvosto-Venäjän suhteet olivat määrittelemättömässä tilassa koko kevään 1918.
6. kys.
Suomeen tuli aseita ja jonkin verran sotilaita, vaikkakin täältä lähti miehiä (ja luultavasti aseitakin) Venäjän suuntaan enemmän. Täytyy muistaa, että Venäjän armeijalla oli Suomessa vielä elokuussa 1917 enemmän miehiä (n. 100.000) kuin mitä vuoden 1918 valkosilla tai punaisilla (kummallakin n. 80.-90.000 miestä). Aseita ja miehiä tuli myös Saksasta ja Ruotsista, mutta näitä ei lasketa?
7. kys.
Tehtiin. Neuvostoliitto syntyi vasta myöhemmin. Koska valtioiden välillä ei ollut rauha, niin hyvähän se oli, että rauhasta sovitaan. Mutta ei se mikään täysipainoinen sotakaan ollut.
8. -10. kys.
Näihin juridisiin kysymyksiin en nyt jaksa paneutua. Oletko itse sitä mieltä, että valkoisten kenttäoikeuksien antamat tuomiot olivat laillisia? Vaikka ne mahdollistanut laki ei ollut Vaasan senaatin tunnustama, vaan sen oli aikanaan venäläismielinen senaatti antanut, ja jota laillisuustaistelijat ja aktivistit olivat pitäneet toistakymmentä vuotta laittomana. Eivät nämä kysymykset välttämättä helppoja ole:-)
11. kys.
Ei johtunut. Jo ennen kansalaissotaa elintarvikehallituksen johtaja Lavonius kiertokirjeessään maalaa erittäin synkän kuvan suomalaisten elintarviketilanteesta. Sota ei sitä parantanut, mutta kurjuus ei johtunut suoraan siitä. Eikä tilanne muuttunut yhtään sen valoisammaksi sodan jälkeenkään: Suomi nojautui ulkopoliittisesti Saksaan, joka itsekin oli joutunut vetämään vyön tosi kireälle. Suomalaisten onneksi (ja hämmästykseksi) Saksa yllättäen marraskuussa antautui, ja vasta tämän jälkeen viljahanat länteen avautuivat - voisi sanoa viime hetkellä.
12. kys.
Vapaussotakirjalllisuuden usein esittämän myytti, alunperin peräisin pienestä kirjasesta Punakapina Pirkkalassa (löytyy kopiona Pirkanmaakokoelmasta Metsosta). Jonkin verran Pispalaan ahtautuneille pakolaisille ilmeisesti annettiin mm. Santalahden vaihteeseen pysähtyneestä junasta viljaa. Lähteistä käy myös selville, että sitä oli valtauksen jälkeen siellä edelleen olemassa, koska se otettiin Tampereen kaupungin käyttöön.
13. kys.
Tampereella Suinula on tunnetuin sodan alkuun liittyvä tapahtuma, joka on sangen hyvin dokumentoitu, vaikkakaan ei täydellisesti selitetty niitä psykologia seikkoja, jotka aiheuttivat silmittömän ammuskelun. Mielestäni pitäisi muistaa, että tämä oli ensimmäinen oikea kahakka ja hermot olivat pinnassa molemmin puolin. Kahakan jälkeen punaisessa lehdistössä on alleviivaten selitetty, että antautuneita ei saa ampua.
Esimerkiksi Keravalla samoihin aikoihin 31.1. kuoli nuori punaisten puolellla toiminut aseeton sairaanhoitajatar, joka puolestaan siellä nousi jonkinlaiseksi sodan sankarittareksi.
16. kys.
Ylimalkaan ihmisten kokoaminen lereille vuoden 1918 elintarvikekriisin ja sodan aiheuttamien tautiepidemioiden vuoksi oli vastuuton teko. Valtaosa leireillä olleista sai vain mitättömän pienen tuomion, josta sai myös pian armahduksen. Jos vertaa sitä, montako teloitettiin sodan jälkeen ja moniko kuoli muuten vankileireillä, koko vankileirijärjestelmän mielettömyys näkyy aika karusti. Ihmiset olisi ainakin heti sotatoimien jälkeen pitänyt päästää koteihinsa ja velvoittaa heitä tulemaan kuulusteluihin ja oikeuteen. Mutta koko hulabaloota ei voitu ennakoida eikä suunnitella, ja vähän sen näköinen siitä tulikin.
Vai hulabaloo!!! Lopeta selittely tai alan kirkumaan!
Se ei ollut mikään hulabaloo vaan se oli kapina maata vastaan jonka nimi on Suomi ja johon laulun sanojenkin mukaan helposti rakastuu. Kapinassa kuoli liian monta hyvää isänmaallista miestä ja aivan liian vähän punapaskoja.
Tarkoitinkin hulabaloolla koko tätä sodanjälkeistä kostomentaliteettia ja sen ilmenemismuotoja - kenttäoikeuksia, pikatuomioita, valtiorikosoikeuksia, vankileirejä... Ymmärrettävästi ne edustivat voittaneen osapuolen kannalta oikeudenmukaisuutta, mutta nykypäivän silmin järjestelmässä oli oikeuden kannalta paljon ongelmia. Kenttäoikeuden käyttäminen oli jo aikaisemmin mainittujen syiden vuoksi problemaattista - vielä kun muistetaan, ettei Suomeen oltu julistettu edes sotatilaa, joka vähintään olisi tarvittu kenttäoikeuksien (ja pikaoikeuksien) lailliseen perustamiseen. Tosin Seppo Tiihonen on todennut, että Suomen Suuriruhtinaskuntaan julistettua sotatilaa v. 1914 ei oltu kumottu.Siitä huolimatta Vaasan senaatti toimi kuten koko asetusta ei olisi ollut olemassa (Svinhufvud etunenässä piti sotatilasäädöksiä laittomina) - Ja valkoisen armeijan venäläisen koulutuksen saaneet upseerit puolestaan sovelsivat niitä avoimesti.
Marko Tikan Kenttäoikeudet -tutkimuksen mukaan voimassa ollut rikoslaki tunsi maan- ja valtiopetoksen, joista saattoi rauhankin aikana saada kuolemantuomion, mutta valkoisella armeijalla ei ollut käytännössä oikeutta asettaa tuomioistuimia, joissa kapinallisia olisi voitu tuomita. Sotavankien ottaminen ja olemassaolo ja näitä tutkivat kenttäoikeudet edellyttivät sotatilaa kahden valtion välillä, joten sisällissodassa vangeiksi jäävien asema oli erilainen. Vangitut punakaartilaiset olivat siviileitä, joita ei voinut tuomita kenttäoikeuksissa, mutta joilta toisaalta puuttui sotavankeuteen liittyviä oikeuksia. Mannerheimin ns. "Ammutaan paikalla" -ohje antoi kuitenkin ratkaisun: mikäli pidätetty osoittautui "pahimmiksi rikollisiksi", hänet voitiin teloittaa hätävarjelun perusteella. Kuulustelu ja tuomio eivät kuitenkan saaneet tapahtua 'sotaoikeudessa'. Tilanne ja lain tulkinta (vaikkakaan ei senatin vastahakoisuus) muuttui ratkaisevasti Tampereen valtauksen jälkeen, jolloin kenttäoikeuksia ryhdyttiin tosissaan perustamaan.
Sotatoimien jälkeen eduskunta pääsi kokoontumaan ilman noin puolta edustajistaan, joista ainakin joku muuten pidätettiin eduskunnan portailta ja vietiin kuolemaan vankileirille (kyseinen kansanedustaja oli pysytellyt tapahtumista syrjässä). Säädettiin laki valtiorikosoikeuksista, joiden tavoitteena oli nopeasti purkaa jutturuuhkaa - melko puutteellisin todistuksin ja käytännössä usein yhtä puutteellisen puolustuksen avulla. Prosessi kesti kuitenkin siitä huolimatta niin kauan, että vankileireistä tuli melkoisia kuolemanleirejä - pahimpana Tammisaari, jonka "asiakkaista" noin 30 % kuoli - mikä on kansainvälisestikin minkä tahansa sotavankileirin kohdalla aivan mielettömän kammottava luku.
Mitä sodan nimeen tulee, niin tottakai se oli kapina - ainakin perustellummin kuin "vapaussota". Ylipäätään kaikissa sodissa kuolee liikaa hyviksiä ja liian monta paskamaista tyyppiä jää henkiin. Miksi kansalaissota olisi ollut poikkeus.
Punakapina se oli. Punakapina laillista hallitusta vastaan.
Punakapina joka kukistettiin Antaisivat jo p askan olla.
Se oli sisällissota. Sanokoot porvarilliset historioitsijat mitä tahansa.
Ja kapinalliset ovat joutuneet kapinan kukistumisen jälkeen seinää vasten joka paikassa maailman sivu.
Kapinallisia pitää rankaista. Mutta se pitää tehdä voimassa olevien lakien mukaan. Muuten voittaja muuttuu itse terroristiksi ja lainrikkojaksi. Ainakin jälkipolvien silmissä. Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan pitää aina tuomita, teki ne kuka vaan.
Porvarilliset historioitsijat käyttävät nimitystä kansalaissota.
Valkoisten eli porvarien arvovalta esti demokratian Suomessa.
Ja millaistahan demokratia onkaan ollut punikkivaltioissa? Harvainvaltaa.
Punikkivaltioissa valtaa pitävät estävät kansalaisiaan pakenemasta muualle piikkilankojen ja konetuliaseiden avulla. Tosi demokraattista!
se oli diktatuuri mitä mainostettiin ihannemaana
vapaussota loppui neuvotteluihin neuvosto-venäjän kanssa,
aluksi rajajoella, sitten tartossa.
mikä se sellainen "sisällissota" on tai "veljessota"
joka loppuu neuvotteluihin ja rauhaan naapurimaan kanssa?
että silviisii.
Olisi aika oppia käyttämään erisnimissä isoja alkukirjaimia.
Vai jäikö peruskoulu kesken?
stallari
Se oli vapaussota.
Armottomia mielipiteitä punaisista! Kuitenkin vuonna 1939 elossa olevat punikit ja punikkien pojat pelastivat Suomen talvisodassa. Ne olivat mökkien poikia, metsätyömiehiä, kovakuntoisia jätkiä, ei Helsingin herroja. (Kaatuneiden tilastot näet kertovat, että talvi- ja jatkosodassa kuoli eniten miehiä Kainuusta, Lapista ja Pohjois-Savosta, Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta vähiten. Kai sitten helsinkiläiset ja pohjanmaalaiset olivat luodinkestäviä..tai takalinjoilla. )
"Nälkä on punikki", sanottiin sisällissodan jälkeen. Köyhemmällä kansalla ei ollut tarpeeksi ruokaa. Jos niin pitkälle kansan kurjistaminen viedään, niin kyllä siitä on porvari vastuussa, itse asiassa ruotsinkieliset kartanonherrat lakeijoineen.
Näin se meni. Suomi pelastui 20-ja 30-lukujen äärioikeiston pyrkimyksistä päästä valtaan ja tukahduttaa demokratia. Siksi työläiset ja talonpojat olivat valmiit puolustamaan Suomea 1939.
Punikeilla oli suunitelmissä hyökätä Suomeen 1920 luvulla venäläisten kanssa.
-----
------ Jos sisällissodassa olisi käynyt toisin niin suomalaiset olisi siirretty Uralin taakse---
Neuvostoliitossa siis kaikki kansat siirrettiin Uralin taakse ? Mahtoi siellä olla tungosta. Kummasti kylläkin saksalaiset hyökättyään -41 löysivät kuin löysivätkin asutusta myös Uralin tältä puolen. Keitähän ne sitten mahtoivat olla kun kaikki 1920-luvulla Uralin tällä puolen asuneet olivat silloin Siperiassa ?