http://www.hs.fi/kotimaa/Vainoamisesta saattaakin tulla virallisen syytteen alainen rikos/a1305597746571
Oikeusministeriö harkitsee, pitäisikö esimerkiksi entisen puolison tai työtoverin vainoaminen sittenkin määritellä virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen sanoo STT:lle, että asiasta keskustellaan erittäin vakavasti virkamiestasolla.
Eräät järjestöt ovat arvostelleet keväistä työryhmäehdotusta siitä, että rikosjutun vieminen eteenpäin on jäämässä useimmissa tapauksissa vainon uhrin harteille ja tämän oman aktiivisuuden varaan.
Vainopykälää koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuoden alkupuolella. Nopeimmillaan laki voisi olla voimassa samana vuonna.
Pelottava toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu, yhteydenotto tai muu tähän rinnastettava oikeudeton käyttäytyminen olisi suunnitelmien mukaan rangaistavissa vainoamisena. Rikoksesta voisi saada sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Työryhmä lähti siitä, että vainoaminen olisi asianomistajarikos. Syyttäjä voisi ottaa ohjat omiin käsiinsä ja ajaa juttua itsenäisesti vain vakavimmissa tapauksissa eli silloin, kun erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii tai kun teossa on käytetty hengenvaarallista välinettä.
Syyte voisi siis tulla uhrin tahdosta riippumatta vainoajalle esimerkiksi silloin, kun tämä on väijynyt kohdettaan kodin tai työpaikan lähettyvillä puukon tai aseen kanssa.
"Työryhmä arvioi, että vainoaminen on saman vakavuusasteen teko kuin laiton uhkaus. Kun kysymys on voimakkaasti yksityisyyteen kohdistuvasta rikoksesta, oli perusteltua jättää yksilölle harkintavaltaa rikosprosessin jatkamisesta", Marttunen avaa työryhmän ratkaisua määritellä vaino asianomistajarikokseksi.
Pykälän tarkoituksena on torjua erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Naisten piinaajat ovat usein mustasukkaisia ex-kumppaneita, joiden uhrit pelkäävät ja joutuvat piilottelemaan joskus jopa vuosia.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) ei halunnut lausua vainopykälästä, koska hankkeen jatkovalmistelu on kesken.
_____________________________________________
Kannatetan, mutta lakiin pykälä että netikyttäää yms. ja herra Paaperon kaltaisia saa jopa urakalla vainota ja arvioida"! OK
Oikeusministeriö harkitsee, pitäisikö esimerkiksi entisen puolison tai työtoverin vainoaminen sittenkin määritellä virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen sanoo STT:lle, että asiasta keskustellaan erittäin vakavasti virkamiestasolla.
Eräät järjestöt ovat arvostelleet keväistä työryhmäehdotusta siitä, että rikosjutun vieminen eteenpäin on jäämässä useimmissa tapauksissa vainon uhrin harteille ja tämän oman aktiivisuuden varaan.
Vainopykälää koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuoden alkupuolella. Nopeimmillaan laki voisi olla voimassa samana vuonna.
Pelottava toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu, yhteydenotto tai muu tähän rinnastettava oikeudeton käyttäytyminen olisi suunnitelmien mukaan rangaistavissa vainoamisena. Rikoksesta voisi saada sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Työryhmä lähti siitä, että vainoaminen olisi asianomistajarikos. Syyttäjä voisi ottaa ohjat omiin käsiinsä ja ajaa juttua itsenäisesti vain vakavimmissa tapauksissa eli silloin, kun erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii tai kun teossa on käytetty hengenvaarallista välinettä.
Syyte voisi siis tulla uhrin tahdosta riippumatta vainoajalle esimerkiksi silloin, kun tämä on väijynyt kohdettaan kodin tai työpaikan lähettyvillä puukon tai aseen kanssa.
"Työryhmä arvioi, että vainoaminen on saman vakavuusasteen teko kuin laiton uhkaus. Kun kysymys on voimakkaasti yksityisyyteen kohdistuvasta rikoksesta, oli perusteltua jättää yksilölle harkintavaltaa rikosprosessin jatkamisesta", Marttunen avaa työryhmän ratkaisua määritellä vaino asianomistajarikokseksi.
Pykälän tarkoituksena on torjua erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Naisten piinaajat ovat usein mustasukkaisia ex-kumppaneita, joiden uhrit pelkäävät ja joutuvat piilottelemaan joskus jopa vuosia.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) ei halunnut lausua vainopykälästä, koska hankkeen jatkovalmistelu on kesken.
_____________________________________________
Kannatetan, mutta lakiin pykälä että netikyttäää yms. ja herra Paaperon kaltaisia saa jopa urakalla vainota ja arvioida"! OK
Vastaukset 1
Vanhimmat
>>> Pelottava toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu, yhteydenotto tai muu tähän rinnastettava oikeudeton käyttäytyminen olisi suunnitelmien mukaan rangaistavissa vainoamisena. Rikoksesta voisi saada sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
>>> Työryhmä lähti siitä, että vainoaminen olisi asianomistajarikos. Syyttäjä voisi ottaa ohjat omiin käsiinsä ja ajaa juttua itsenäisesti vain vakavimmissa tapauksissa eli silloin, kun erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii tai kun teossa on käytetty hengenvaarallista välinettä.
>>> Syyte voisi siis tulla uhrin tahdosta riippumatta vainoajalle esimerkiksi silloin, kun tämä on väijynyt kohdettaan kodin tai työpaikan lähettyvillä puukon tai aseen kanssa.
"Työryhmä arvioi, että vainoaminen on saman vakavuusasteen teko kuin laiton uhkaus. Kun kysymys on voimakkaasti yksityisyyteen kohdistuvasta rikoksesta, oli perusteltua jättää yksilölle harkintavaltaa rikosprosessin jatkamisesta", Marttunen avaa työryhmän ratkaisua määritellä vaino asianomistajarikokseksi.
Pykälän tarkoituksena on torjua erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Naisten piinaajat ovat usein mustasukkaisia ex-kumppaneita, joiden uhrit pelkäävät ja joutuvat piilottelemaan joskus jopa vuosia.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) ei halunnut lausua vainopykälästä, koska hankkeen jatkovalmistelu on kesken.