Tutkimuksen mukaan Ikaalisissa on 26 työntekijää yksityisten palveluksessa suhteessa kymmeneen julkisen sektorin työntekijään. Parkanossa suhdeluku on 31/10 ja Karviassa 45/10.
”Kunnan elinkelpoisuus määräytyy juuri tätä laskelmaa vasten”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan johtaja Hannu Kaseva.
Tällä laskelmalla voidaan myös hyvin arvioida Ikaalisten elinkeinoyhtiön onnistumista. Ainoa järkevä johtopäätös on, ettei kovin hyvin ole mennyt.
http://www.hs.fi/kotimaa/Yritykset määrittävät kunnan elinkelpoisuutta HSfin verkkokartta näyttää kaikkien kuntien tiedot/a1305597313156
”Kunnan elinkelpoisuus määräytyy juuri tätä laskelmaa vasten”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan johtaja Hannu Kaseva.
Tällä laskelmalla voidaan myös hyvin arvioida Ikaalisten elinkeinoyhtiön onnistumista. Ainoa järkevä johtopäätös on, ettei kovin hyvin ole mennyt.
http://www.hs.fi/kotimaa/Yritykset määrittävät kunnan elinkelpoisuutta HSfin verkkokartta näyttää kaikkien kuntien tiedot/a1305597313156
Vastaukset 10
Vanhimmat
Justaansa näin! Rupeaa todellisuus avautuun!
Mites ne luvut oli hämeenkyrössä ja kankaanpäässä??
Hkyrö 27, Ylöjärvi 26, Kankaanpää 21 jne
Vihreitä kuntia, joissa suhdeluku on kohdallaan, kartasta löytyi paljon. Parannettavaa siis on.
Kankaanpään alhainen suhdeluku johtunee Niinisalon varuskunnasta, jossa julkisen sektorin työntekijöitä lienee pari-kolmesataa.
On niitä muitakin kuten oman verorahoituksen riittävyys kunnan menoihin. Karvia ja muut pienet kunnat näyttävät siinä tilastossa sen että kaupunkien tulonsiirroilla eletään.
Kankanpää ja Hämeenkyrö ovat verorahoituksen osalta lähialueen parhaimmalla tolalla. Tarvitaan kaikista vähiten julkista tukea kunnan pyörittämiseen.
Ehkä syynä Ikaalisten suhdelukuun on kuitenkin se, että Ikaalisissa on isot oppilaitokset eli Ikata ja Kauppis, verotoimisto, poliisiasema, aikuiskoulutus ja maanmittaustoimisto, joita Parkanossa tai Kihniössää ei ole. Kihniössä ei ole myöskään lukiota.
Näissä kaikissa on paljon julkisen sektorin työpaikkoja, jotka on sinänsä ihan hyviä kunnan kannalta. Jos niiden työntekijät vielä asuvat kunnassa, he ovat vielä hyviä ja varmoja veronmaksajia.
Kokonaistaloudellisesti asia ei ole niin. Kun on töissä kunnalla tai valtiolla, niin yksityisen puolen veronmaksajat ja yritykset maksavat verojen muodossa kaikki julkisen puolen kulut. Sitä tässä ajetaan takaa, ja se on mielestäni paras vertailu mittari kuntien paremmuusjärjestykseen.
Ääripää, jossa me kaikki ollaan julkisella puolella töissä ja haetaan vain leipä töitten jälkeen kaupasta ilman rahaa, olisi ollut mahdollista sodan jälkeen, mutta onneksi kävi toisin ;)
Mielenkiintoista on se, että Ikaalinen on hassannut viimeisten viidentoista vuoden aikana elinkeinotoiminnan kehittämiseen useita miljoonia euroja.
Tulos on kuitenkin noin kehno kuten aloituksesta ilmenee.