Olen jo kolmekymppinen lääkikseen havitteleva. Taustalla 2. asteen tutkinto ja muutama hassu lukiokurssi. Nyt mietinkin kannattaako minun opiskella itsenäisesti kemiaa, fysiikkaa ja bilsaa ja toki kerrata matikkaa, enkkua ja äidinkieltäkin ja yrittää sitten sisään pääsykoekiintiössä vai olisiko järkevämpää lukea lukiossa tarvittavat kurssit, kirjoittaa ne ja hakea sitten lääkikseen?
Entä jos kirjoitukset sattuisivatkin menemään huonosti? Voinko silti hakea lääkikseen pelkän pääsykokeen perusteella vai onko minun pakko hakea sisään yo-todistuksella ja pääsykokeella? Voiko siis lukio pahimmassa tapauksessa vain huonontaa mahdollisuuksiani päästä lääkikseen?
Suoritanko yo-tutkinnon vai en?
neropatti
21
1653
Vastaukset
- Kandi--
Suosittelen iltalukiossa koko lukion fysiikan, kemian ja biologian lukemista, koska näihin aineille pääsykoe nykyään perustuu. Lääkikseen voi hakea joko pääsykoe- tai pääsykoe yo-paperit -kiintiössä, joten yo-tutkintoa et tarvi jos sinulla jo on 2. asteen tutkinto. Eli käytännössä en suosittele yo-kirjoituksia jos uskot pystyväsi opiskelemaan lukion fysikan ja kemian peruskoulumatematiikalla. Jos kirjoituksesi menisivät huonosti, voit hakea silti pelkällä pääsykokeella, eli eivät kirjoitukset ainakaan huononna mahiksiasi.
- kujyrt
Pääsykoevaatimukset osaat opiskella itsenäisesti. Ei siihen lukiota tarvitse. Ylioppilashan sinun ei tarvitse olla, jotta voit hakea lääkikseen. Otat nyt vaan kirjat käteen ja ala opiskelemaan.
- Kandi--
No, itse nyt en ehkä suosittelisi koko lukion fysiikan tai kemian opiskelemista itsenäisesti, aika vaikea tehtävä.
- Jorgus
Komppaan Kandia. Vaikka lääkiksen pääsykoealue sisältää "vain" lukion oppimäärän, niin käy ihmeessä aikuislukiossa nuo kurssit. Kyllä omatoimisellakin opiskelulla voi kaikki oppia kuten kaverini teki, mutta huomioi että hyvin harva omaa niin hyvän itsekurin ja lahjat että tämä onnistuisi.
Lääkikseen pääsy on niin vaativaa, että yhdenkin laskutyypin huono osaaminen voi tiputtaa kenen tahansa kauas varasijoille, vaikka muuten menisi vastaukset hyvin.
Silti jokaisella on kyllä jonkinlainen mahdollisuus päästä opiskelemaan, sillä joka vuosihan ne opiskelupaikat on kuitenkin jaossa.
Pelkästään laskujenkaan osaaminen ei takaa sisään pääsyä, laskurutiini pitää olla todella kova, jotta saisit tehtyä kaikki tehtävät ajoissa. Käytä eri kirjasarjoja mikäli mahdollista, sillä valitettavasti useimmat monet kirjasarjat vain sivuavat jotain tiettyä aihetta, mikä toisessa sarjassa saattaa olla lähes kokonaisen kappaleen laajuinen.
Ei kun töihin. - neropatti
Kiitos vastauksista!
Päädyin nyt sitten suorittamaan fysiikan, kemian, matematiikan, äidinkielen, biologian ja englannin kurssit nettilukiossa samalla kun olen vielä kotiäitinä. Uskon, että täysin ilman kunnon opiskelumateriaaleja ja opettajien tukea en pärjäisi eikä tässä vaiheessa elämää ole mahdollista lähteä lukion penkkejä kuluttamaan, joten siksi tälläinen ratkaisu. Suoritan kurssit parin vuoden aikana ja samalla luen vapaa-ajalla Galenosta ja kokeilen sitten parin vuoden päästä pääsenkö sisään lääkikseen. - 20+4
Hei,
En tiedä trollaatko vaan, mutta lääketieteen alojen valintakoe ei ole perustunut Galenokseen 2011 syksystä alkaen.
Kannattaa ennen luku-urakkaa tutustu valintakoevaatimuksiin vaikkapa täällä
http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/opiskelijaksi/hakuopas.html
Valintakoe perustui keväällä 2012 lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin biologian, fysiikan ja kemian pakollisiin ja syventäviin kursseihin sekä valintakokeessa jaettavaan aineistoon. Kevään 2013 valintokoevaatimuksia ei ole julkaistu, mutta Galenos ei varmasti valintakoekirjaksi palaa.
Yo-tutkinto on tietysti mukava, mutta muista että korkeakouluvalintoja uudistetaan parhailaan, ja hakeminen vaikeutuu vuodesta 2014 mikäli on aiemmin ottanut vastaan korkeakoulupaikan tai ei pääse ensi kerralla sisään
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/05/korkeakoulujen_opiskelijavalinnat.html - 5+5
Eihän tuossa mainita mitään siitä, että pääsykokeessa epäonnistuminen vaikeuttaisi jatkossa sisäänpääsyä.
- neropatti
En trollaa. Haluan lukea Galenosta, koska siinä on paljon sellaista asiaa, josta varmasti tulee olemaan hyötyä. Tiesin kyllä ettei sitä enää pääsykokeisiin tarvitse.
Tiedän myös tuosta korkeakouluvalintamuutoksesta, mutta mulla vaan ei ole mahdollisuutta hakea lääkikseen aiemmin. Johtuen ihan omasta elämäntilanteesta. Mahdollinen lääkikseen pääseminen tarkoittaisi todella suurta elämänmuutosta talon myymisineen ja muine isoine päätöksineen. Lisäksi nuorin lapsi on vielä niin pieni, että tarvitsee äitiä kotona ja mulle lapset ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin opiskelu, vaikka lääketieteellinen onkin suuri haave.- neropatti
Luin tuon viimeisen linkin takaa löytyvän artikkelin ja eihän siinä mitään sellaista mainita, että sisäänpääsy vaikeutuisi, jos on jo kertaalleen reputtanut pääsykokeessa. Siinähän selkeästi sanotaan, että haku vaikeutuu mikäli on jo kerran suorittaneet korkeakoulututkinnon tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Eihän pääsykokeeseen osallistuminen tarkoita opiskelupaikan vastaanottamista.
- 10+19
Ei kannata lukea Galenosta, sillä sen tiedot ovat levällään kuin jokisen eväät ja sen vuoksi kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa. Puhumattakaan, että kirjan sisällön perusteella tekee helposti vääriä johtopäätöksiä.
Suosittelisin lukemaan lukion kurssien lisäksi Ihmisen fysiologiaa seuraavista kirjoista: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9526311299 tai http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9510358266. Molemmat kirjat ovat lainattavissa useimmista kirjastoista.
Ehkä kannattaisi lukea kirjaa http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=1416045740, jonka englanti on hyvinkin helposti ymmärrettävää ja sisällöltään aivan mahtava kirja ihmisen fysiologiasta. - neropatti
10+19 kirjoitti:
Ei kannata lukea Galenosta, sillä sen tiedot ovat levällään kuin jokisen eväät ja sen vuoksi kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa. Puhumattakaan, että kirjan sisällön perusteella tekee helposti vääriä johtopäätöksiä.
Suosittelisin lukemaan lukion kurssien lisäksi Ihmisen fysiologiaa seuraavista kirjoista: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9526311299 tai http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9510358266. Molemmat kirjat ovat lainattavissa useimmista kirjastoista.
Ehkä kannattaisi lukea kirjaa http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=1416045740, jonka englanti on hyvinkin helposti ymmärrettävää ja sisällöltään aivan mahtava kirja ihmisen fysiologiasta.Kiitos kirjavinkeistä. Täytyykin heti tänään käväistä kirjastossa. Galenos on tosiaan tosi raskaslukuista.
- 19+20
Uudelleenhakea toki saa jatkossakin,
vaikka ensimmäinen koesuoritus ei menisikään nappiin.
Jos haku-uudistus toteutuu OKM:n esittämällä tavalla ja yliopistot ottavat kiintöt käyttöön, eniten paikkoja sisältävässä ensikertalaisten kiintiössä voi hakea vain kerran. Lisäksi samalla kerralla on haettava useampaan kuin yhteen hakukohteeseen.
Jos alle 25v. hakija ei saa paikkaa ensisijaisesta hakukohteestaan, ja jättää vastaanottamatta saamansa toissijaisen opiskelupaikan,eikä löydä töitä, hän menettää oikeutensa toimeentulotukeen/työmarkkinatukeen. Aloittajaa tämä ei tosin taida iän puolesta koskea.
Seuraavalla hakukerralla hakija sijoitetaan hakukiintiöön, jossa paikkoja on vähemmän jaossa eli sisäänpääsy vaikeutuu. (Hakupainealoilta kuten lääketieteestä eivät millään hakujärjestelmällä kaikki hakijat opiskelupaikkaa saa, joten uudelleenhakevia on jatkossakin paljon.) - 16+14
Haku-uudistuksen vaikutus uudelleenhakevien oikeusturvaan ja tasavertaisuuteen mietityttää myös yliopistoja, kuten yliopistojen lausunnoista voi lukea:
http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iId=18080&a_iId=177935- 12 + 8
Tiedostot olivat sellaisessa muodossa etteivät suostuneet avautumaan minun höyrykoneella.
Mitä tuosta tasavertaisuudesta lausuttiin noin niin kuin suurpiirteisesti?
Minusta kaikki kiintiöt loukkaavat tasavertaista oikeutta yliopisto-opiskeluun, mutta onhan ylioppilaskiintiö ollut todellisuutta jo vuosia. - Kandi--
12 + 8 kirjoitti:
Tiedostot olivat sellaisessa muodossa etteivät suostuneet avautumaan minun höyrykoneella.
Mitä tuosta tasavertaisuudesta lausuttiin noin niin kuin suurpiirteisesti?
Minusta kaikki kiintiöt loukkaavat tasavertaista oikeutta yliopisto-opiskeluun, mutta onhan ylioppilaskiintiö ollut todellisuutta jo vuosia.Missä tiedekunnissa on ylioppilaskiintiö?
- 8+9
Kandi-- kirjoitti:
Missä tiedekunnissa on ylioppilaskiintiö?
Oliko väärä sana ? - tarkoitin, että tietty määrä opiskelijapaikoista täytetään ylioppilastodistuksen arvosanoista saatavien pisteiden ja pääsykoepistemäärien perusteella. Yliopistojen julkaisemista taulukosta löytyy pistemäärät pelkän pääsykokeen perusteella valituille ja niille, jotka on valittu yhteispisteillä.
Olen kuullut väitteen, että ylioppilastodistuksesta saa pisteitä vain kirjoitusta seuraavien vuosien jälkeen - oliko se kolmena vuotena(?) - en ole tarkistanut tiedon oikeutta.
Olen myös kuullut väitteen, että jotkut hakijat eivät ole tulleet valituksi yhteispistemäärällä, mutta ovat saaneet opiskelupaikan pelkän pääsykokeen perusteella. Joka tapauksessa teoriassa osa opiskelupaikoista ei ole koskaan toisen asteen opiskelijoiden saatavissa vaan osa on kiintiöity uudehkoille ylioppilaille.
Eli rautalangasta väännettynä (todellisuudessa ehkä utopinen teoria): Oletetaan, että pääsykokeissa kaikki parhaimmat pisteet olisivat toisen asteen suorittaneilla hakijoilla. Pelkän pääsykokeen perusteella heidän valittaisiin, mutta kun osa paikoista täytetään yhteispistemäärällä, niin osa opiskelija paikoista täytetäänkin yhteispistemäärän parhaimmilla.
Kiintiö on fakta, vaikka käytännössä toisen asteen opiskelijat eivät koskaan pysty samaan pääsykoesuoritukseen kuin ylioppilaat. Toisen asteen opetuksen matematiikka, fysiikka ja kemia on pääpainoltaan aina toisenlainen kuin lukion vastaavat oppimäärät. - 19+8
Kandi-- kirjoitti:
Missä tiedekunnissa on ylioppilaskiintiö?
Seuraavassa vietiketjussa kirjoitetaan yhteispistekiintiöstä lisää: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10925971
- Kandi--
19+8 kirjoitti:
Seuraavassa vietiketjussa kirjoitetaan yhteispistekiintiöstä lisää: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10925971
Ok, ymmärsin! Taisin itse tajuta väärin kun ymmärsin että tarkoitit kiintiöitä uusille ylioppilaille. Tottahan se on, että lähes kaikissa koulutusohjelmissa ylioppilastutkinnosta saa pisteitä yhteispistekiintiöön, mutta minun mielestäni tämä ei ole paha asia :) Yo-kirjoitukset ovat raskas urakka, eikä ole kohtuutonta, että jos niihin on panostanut ja ovat menneet hyvin, saa niistä lisäpisteitä pääsykokeissa. Tuosta en kyllä tiedä mitään, että yo-kirjoituksista saisi pisteitä vain parina seuraavana vuotena... Lieneekö totta? Itse pyrin lääkikseen 9v kirjoitusten jälkeen ja pisteitä sain niin kuin muutkin, vaikka esim. reaalin kirjotukset olivat muuttuneet täysin.
- 10+14
Kandi-- kirjoitti:
Ok, ymmärsin! Taisin itse tajuta väärin kun ymmärsin että tarkoitit kiintiöitä uusille ylioppilaille. Tottahan se on, että lähes kaikissa koulutusohjelmissa ylioppilastutkinnosta saa pisteitä yhteispistekiintiöön, mutta minun mielestäni tämä ei ole paha asia :) Yo-kirjoitukset ovat raskas urakka, eikä ole kohtuutonta, että jos niihin on panostanut ja ovat menneet hyvin, saa niistä lisäpisteitä pääsykokeissa. Tuosta en kyllä tiedä mitään, että yo-kirjoituksista saisi pisteitä vain parina seuraavana vuotena... Lieneekö totta? Itse pyrin lääkikseen 9v kirjoitusten jälkeen ja pisteitä sain niin kuin muutkin, vaikka esim. reaalin kirjotukset olivat muuttuneet täysin.
Tuolla toisessa viestiketjussa joku taisi kirjoittaa, että vuotta 2006 ennen kirjoittaneet valitaan pelkän pääsykokeen perusteella. Sen tiedon perusteella voisi tehdä hätäisen johtopäätöksen, että ylioppilastodistus huomioidaan 6 vuotta, mutta sinulla on huomioitu 9 vuotta vanha todistus....?
Paljon liikkuu väärää tietoa ja kannattaa varmistaa oikeat tiedot oikeista lähteistä, jos asia kiinnostaa tai on omalla kohdalla kovin tärkeä.
Minua kiinnostaisi tietää eri yliopistojen kiintiöt pelkän pääsykokeen perusteella ja yhteispisteillä. Joku joskus kirjoitti, että pääsykoekiintiössä hakevan kannattaa hakea Tampereelle, koska siellä pääsykoekiintiö on suurin. Tämänkään tiedon varmuutta en ole tarkistanut, mutta kovasti kiinnostaisi... - Kandi--
10+14 kirjoitti:
Tuolla toisessa viestiketjussa joku taisi kirjoittaa, että vuotta 2006 ennen kirjoittaneet valitaan pelkän pääsykokeen perusteella. Sen tiedon perusteella voisi tehdä hätäisen johtopäätöksen, että ylioppilastodistus huomioidaan 6 vuotta, mutta sinulla on huomioitu 9 vuotta vanha todistus....?
Paljon liikkuu väärää tietoa ja kannattaa varmistaa oikeat tiedot oikeista lähteistä, jos asia kiinnostaa tai on omalla kohdalla kovin tärkeä.
Minua kiinnostaisi tietää eri yliopistojen kiintiöt pelkän pääsykokeen perusteella ja yhteispisteillä. Joku joskus kirjoitti, että pääsykoekiintiössä hakevan kannattaa hakea Tampereelle, koska siellä pääsykoekiintiö on suurin. Tämänkään tiedon varmuutta en ole tarkistanut, mutta kovasti kiinnostaisi...Tuossa viittaamassasi viestiketjussa sanotaan näin "Ennen vuotta 2006 kirjoittaneille on eri ohje alkupisteistä.". Opiskelen Oulussa, ja siellä se tarkoittaa käytännössä tätä (kopioitu opiskelijavalintaoppaasta):
Vuonna 2006 tai sen jälkeen suoritettu suomalainen ylioppilastutkinto
1) äidinkieli (suomi tai ruotsi tai saame)
2) vieras kieli (A-kieli/pitkä kieli) tai toinen kotimainen kieli (A-kieli / pitkä kieli tai B-kieli / keskipitkä kieli) parempi näistä
3) biologian tai fysiikan tai kemian ainereaalikoe, parhain näistä
4) pitkä tai lyhyt matematiikka tai mikä tahansa ainereaalikoe pois lukien koh-dassa 3 käytetty, parhain näistä
Ennen vuotta 2006 suoritettu suomalainen ylioppilastutkinto
1) äidinkieli (suomi tai ruotsi tai saame)
2) vieras kieli (A-kieli / pitkä kieli) / toinen kotimainen kieli (A-kieli / pitkä kieli tai B-kieli / keskipitkä kieli)
3) reaali
4) matematiikka (pitkä tai lyhyt oppimäärä)
Eli siis alkupisteitä saavat kaikki yo-tutkinnon suorittaneet, riippumatta siitä onko kirjoittanut v. 2012 vai 1992.
- 6+18
Olet oikeassa. Muistin viestin sisällön väärin tai luin huolimattomasti aikaisemman väärän tiedon perusteella. Tieto oli minulle merkityksetön, mutta kun levittää tietoa eteenpäin pitänee vastaisuudessa olla tarkempi.
Tuon perusteella yo-tutkinnon arvosanat eivät vanhene ja tuo lienee käytössä muissakin yliopistoissa (?).
Yritin muistella mistä olen saanut käsityksen, että lukion arvosanoista saisi lisäpisteitä vain parille seuraavalle vuodelle, mutta liian monta vuotta on kulunut...
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sanna Marin kysyi hämmästyneenä: Onko Suomessa jäänmurtajia?
Nettilehden toimittaja kysyi Sanna Marinilta suoraan, että sovittiinko nuo jäänmurtajien kaupat jo 2019, jolloin Marin k944174- 1403651
SDP haluaa 40 000 nettomaahanmuuttajaa
SDP:n Suunnanmuutos-vaihtoehtobudjetissa, käy ilmi, että demarit itse asiassa vaativat räjähdysmäistä ”työperäisen” maah863415Mikä tuota vasemmistolaisista jankkaavaa vaivaa?
Pahasti on ihon alle, siis korvien väliin, päässeet kummittelemaan. Ei ole terveen ihmisen merkki jankata yhdestä asia392829- 1251693
Nyt meni lopulliset lämmöt.
Alan käyttäytymään yhtä kylmästi miehiä kohtaan kuin mua kohtaan on käyttäydytty ja vain käytetty viimeiset pari vuotta361546Orpo loukkaantui fasismiin viittaavasta sanavalinnasta
Mutta miksi loukkaantui? Orpohan on tehnyt yhteistyötä fasistien kanssa jo vuonna 2019, siis jo neljä vuotta ennen loukk141201Sulla on avaimet ja keinot
Jos haluat jatkaa tutustumista. Itse olen niin jäässä etten pysty tekemään enää mitään. Pidempi keppi johon on helpompi191184Meitä ei tule
Koska periaatteemme ovat rakkautta vahvempia. Tämä on siis koettelemus, jonka tarkoitus on vahvistaa meitä yksilöinä 😌221144Onko erityinen paikka jossa haluaisit nyt olla
Onko joku spesiaali lempipaikka missä mieluiten olisit?421140