Muistellaanpa otsikoissa olleen Pauliine Koskelon valintaa KKO:n presidentiksi...
Koskelon valinta käynnisti vilkkaan keskustelun kahdestakin syystä:
Koko valintamenetelmää on syytetty epädemokraattiseksi.
Toiseksi, Koskelo ohitti valinnassa ainakin yhden selvästi itseään ansioituneemman hakijan.
Toimittaja: "Miksi teidät valittiin?"
Koskelo: "Mä luulen, että se liittyy ehkä tähän yhteistyökykyyn ja sen suuntaisiin asioihin, en tiedä…"
"Toimittaja: "Valittiinko korkeimman oikeuden presidentiksi hakijoista pätevin henkilö?"
Aarnio: "Tätä on mahdoton sanoa juuri siksi, kun ei tiedetä perusteluja. Jos tiedettäisiin perustelut, voitaisiin arvioida, onko pätevin. Saattaa hyvin olla. Mutta jos kiinnitetään huomiota siihen ammatilliseen pätevyyteen, jonka puolesta minä olen puhunut eli akateemiset meriitit, kokemus tuomioistuintoiminnasta, asianajotoiminnasta, niin silloin ei valittu. Mutta voi olla muita perusteluja, jotka oikeuttavat tämän valinnan, mutta niitä ei tiedetä."
Korkeimman oikeuden presidentin julkinen merkitys on siinä, että hän on lainopillinen mielipidevaikuttaja.
Länsimaissa korkeimpien oikeuksien presidentit ovat yleensä aina tieteellisesti ansioituneita, pitkän tuomioistuin- tai asianajokokemuksen omaavia.
Tällainen ehdokas oli nytkin tarjolla, oikeusneuvos Mikko Tulokas.
Hän hävisi kamppailun Koskelolle - oikeusneuvosten salaisessa äänestyksessä.
Koskelo on oikeustieteen kandidaatti, ei tohtori, niin kuin presidentit yleensä ovat. Eikä hänellä ollut tuomioistuinkokemusta ennen kuin hän pääsi KKO:n jäseneksi vuonna 2000.
Useat eri lähteet kertovat, että Koskelon valinnan taustavoimina KKO:ssa toimivat erityisesti hänen edeltäjänsä Leif Sévon ja oikeusneuvos Gustaf Möller.
Koskelo on naimisissa entisen kuluttaja-asiamiehen, oikeustieteen lisensiaatin Gerhard af Schulténin kanssa.
Af Schultén on tunnettu sosiaalidemokraatti ja Sévonin ystävä. Hän on aikanaan ollut demarien ehdokkaana useissa virkanimityksissä.
Oikeusministeri Leena Luhtanen, SDP, käväisi korkeimmassa oikeudessa, missä hänelle kerrottiin oikeusneuvosten suosikin nimi.
Luhtanen konsultoi asiasta myös tasavallan presidentin kanssa.
Ja lopuksi Luhtanen esitteli suosikin Tarja Haloselle, SDP, joka nimitti Koskelon virkaansa.
Halosen vaalikampanja sai mukavaa lisäpotkua, kun hän sai nimittää Koskelon korkeimman oikeuden presidentiksi.
Koskelon valinnan nostaman kritiikin Halonen on pyrkinyt kääntämään tasa-arvokysymykseksi.
Halonen: "Mä toivon, että se ei häiritse, että hän on nainen.."
Aarnio: "Nimityksen pitää olla pätevyyden perusteella, oli kyseessä mies tai nainen."
Halonen viittasi vaalipaneelissa Tampereella nimityksen valmistelupapereihin, joista kävisi ilmi muun muassa, kuinka oikeusneuvokset olivat äänestäneet Koskelon ja Tulokkaan välillä.
Koskelon valinta käynnisti vilkkaan keskustelun kahdestakin syystä:
Koko valintamenetelmää on syytetty epädemokraattiseksi.
Toiseksi, Koskelo ohitti valinnassa ainakin yhden selvästi itseään ansioituneemman hakijan.
Toimittaja: "Miksi teidät valittiin?"
Koskelo: "Mä luulen, että se liittyy ehkä tähän yhteistyökykyyn ja sen suuntaisiin asioihin, en tiedä…"
"Toimittaja: "Valittiinko korkeimman oikeuden presidentiksi hakijoista pätevin henkilö?"
Aarnio: "Tätä on mahdoton sanoa juuri siksi, kun ei tiedetä perusteluja. Jos tiedettäisiin perustelut, voitaisiin arvioida, onko pätevin. Saattaa hyvin olla. Mutta jos kiinnitetään huomiota siihen ammatilliseen pätevyyteen, jonka puolesta minä olen puhunut eli akateemiset meriitit, kokemus tuomioistuintoiminnasta, asianajotoiminnasta, niin silloin ei valittu. Mutta voi olla muita perusteluja, jotka oikeuttavat tämän valinnan, mutta niitä ei tiedetä."
Korkeimman oikeuden presidentin julkinen merkitys on siinä, että hän on lainopillinen mielipidevaikuttaja.
Länsimaissa korkeimpien oikeuksien presidentit ovat yleensä aina tieteellisesti ansioituneita, pitkän tuomioistuin- tai asianajokokemuksen omaavia.
Tällainen ehdokas oli nytkin tarjolla, oikeusneuvos Mikko Tulokas.
Hän hävisi kamppailun Koskelolle - oikeusneuvosten salaisessa äänestyksessä.
Koskelo on oikeustieteen kandidaatti, ei tohtori, niin kuin presidentit yleensä ovat. Eikä hänellä ollut tuomioistuinkokemusta ennen kuin hän pääsi KKO:n jäseneksi vuonna 2000.
Useat eri lähteet kertovat, että Koskelon valinnan taustavoimina KKO:ssa toimivat erityisesti hänen edeltäjänsä Leif Sévon ja oikeusneuvos Gustaf Möller.
Koskelo on naimisissa entisen kuluttaja-asiamiehen, oikeustieteen lisensiaatin Gerhard af Schulténin kanssa.
Af Schultén on tunnettu sosiaalidemokraatti ja Sévonin ystävä. Hän on aikanaan ollut demarien ehdokkaana useissa virkanimityksissä.
Oikeusministeri Leena Luhtanen, SDP, käväisi korkeimmassa oikeudessa, missä hänelle kerrottiin oikeusneuvosten suosikin nimi.
Luhtanen konsultoi asiasta myös tasavallan presidentin kanssa.
Ja lopuksi Luhtanen esitteli suosikin Tarja Haloselle, SDP, joka nimitti Koskelon virkaansa.
Halosen vaalikampanja sai mukavaa lisäpotkua, kun hän sai nimittää Koskelon korkeimman oikeuden presidentiksi.
Koskelon valinnan nostaman kritiikin Halonen on pyrkinyt kääntämään tasa-arvokysymykseksi.
Halonen: "Mä toivon, että se ei häiritse, että hän on nainen.."
Aarnio: "Nimityksen pitää olla pätevyyden perusteella, oli kyseessä mies tai nainen."
Halonen viittasi vaalipaneelissa Tampereella nimityksen valmistelupapereihin, joista kävisi ilmi muun muassa, kuinka oikeusneuvokset olivat äänestäneet Koskelon ja Tulokkaan välillä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Viljasen nimityksen perustelut eivät vakuuta.
Nyt Räsänen samoilla linjoilla.
Presidentillä on perustuslain mukainen oikeus menettelyynsä. Mutta valtaoikeuksien kirjaimellinen käyttäminen kansliapäällikön nimittämisessä sopii huonosti tämän päivän suomalaiseen demokratiaan.
Ritva Viljanen....... Tasavallan presidentti nimitti hänet kansliapäällikön virkaan ( viisivuotiskaudelle vastoin valtioneuvoston kantaa.
Aiemmin presidentti Tarja Halonen on noudattanut periaatetta ratkaista asiat valtioneuvoston esittämällä tavalla, jos esitys on yksimielinen. Tästä syystä presidentiltä odotettiin vahvoja perusteita Viljasen nimittämiselle. Valitettavasti Halonen ei paljasta todellisia perusteitaan. Valtioneuvoston pöytäkirjaan liittämässään lausumassa hän toteaa ainoastaan, että Viljanen on hakijoista ansioitunein eikä ole esitetty sellaista syytä, miksi tätä ei nimitettäisi.
Kaikki haloskan nimitykset pitäisi ottaa uusinta käsittelyyn.
Schulte´n on Halosen perheystävä.
niinpä tietysti.