tästä on keskusteltu useaan kertaan ja osa suorastaan haukkuu vanhempia, jotka pitävät lapset hoidossa, vaikka jäävät työttömäksi. Nyt ymmärrän miksi lapsien hoitopaikkaa ei todellakaan kannata antaa pois.
Olin ollut jo jonkin aikaa työtön ja silloin tällöin hakenut työvoimakoulutuksiin. Eräänä päivänä tuli postia, että teidät on valittu koulutukseen (aloitus seuraavan viikon maanantaina). Soitin ja kysyin että entä jos lastenhoito ei järjesty, kun on näin lyhyt varoaika. Virkailija sanoi, että koulutuksesta ei voi kieltäytyä sillä perusteella että on lapsenhoito-ongelmia. Jos kieltäytyy, niin todennäköisesti tulee karenssi. Työttömänhän oletetaan olevan täysipäiväisesti työmarkkinoiden käytettävissä ja lyhyelläkin varoajalla on mentävä töihin tai koulutukseen (on edellytys päivärahan maksamiseen).
Jos päivähoitopaikan hakemiseen jää vain muutama arkipäivää aikaa, niin kyllä voi olla toivoton tilanne. Ja jos pienet lapset kyseessä, niin olisi enempi kuin suotavaa ensin tutustua hoitopaikkaan ja hoitajiin. Ei ole lapsien etu sekään, jos pukataan 8-10 h ihan outoon paikkaan :( Onneksi meillä hoitojärjestely sujui helposti, tosin en hakenutkaan kunnalta hoitopaikkaa (järjestyi muulla tavoin).
Päivähoitolain mukaanhan alle kouluikäisten lasten vanhemmilla on subjektiivinen oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka, mutta vanhempien oikeus ei ulotu päivähoidon järjestämispaikkaan. Lapselle voidaan siis osoittaa hoitopaikka asuinalueen ulkopuolelta (aikanaan meillekin ehdotettiin kunnasta hoitopaikkaa, joka olisi tarkoittanut 50 km ylimääräisen mutkan eli päivässä 100 km pelkästään hoitomatkoja).
Eli niille jotka tuomitsevat työttömät, joiden lapsi on vaikkapa osa-aikahoidossa, tässä vähän mietittävää. Kärjistäen se menee näin, että työtön ei ole kotiäiti eikä koti-isä, vaan täysipäiväinen työnhakija. Kotiäitiyttä/isyyttä varten on olemassa perhevapaat tai sitten pitää olla pois työmarkkinoilta (tosin ei saa sitten korvauksiakaan ellei lapsi ole alle 3v.).
Olin ollut jo jonkin aikaa työtön ja silloin tällöin hakenut työvoimakoulutuksiin. Eräänä päivänä tuli postia, että teidät on valittu koulutukseen (aloitus seuraavan viikon maanantaina). Soitin ja kysyin että entä jos lastenhoito ei järjesty, kun on näin lyhyt varoaika. Virkailija sanoi, että koulutuksesta ei voi kieltäytyä sillä perusteella että on lapsenhoito-ongelmia. Jos kieltäytyy, niin todennäköisesti tulee karenssi. Työttömänhän oletetaan olevan täysipäiväisesti työmarkkinoiden käytettävissä ja lyhyelläkin varoajalla on mentävä töihin tai koulutukseen (on edellytys päivärahan maksamiseen).
Jos päivähoitopaikan hakemiseen jää vain muutama arkipäivää aikaa, niin kyllä voi olla toivoton tilanne. Ja jos pienet lapset kyseessä, niin olisi enempi kuin suotavaa ensin tutustua hoitopaikkaan ja hoitajiin. Ei ole lapsien etu sekään, jos pukataan 8-10 h ihan outoon paikkaan :( Onneksi meillä hoitojärjestely sujui helposti, tosin en hakenutkaan kunnalta hoitopaikkaa (järjestyi muulla tavoin).
Päivähoitolain mukaanhan alle kouluikäisten lasten vanhemmilla on subjektiivinen oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka, mutta vanhempien oikeus ei ulotu päivähoidon järjestämispaikkaan. Lapselle voidaan siis osoittaa hoitopaikka asuinalueen ulkopuolelta (aikanaan meillekin ehdotettiin kunnasta hoitopaikkaa, joka olisi tarkoittanut 50 km ylimääräisen mutkan eli päivässä 100 km pelkästään hoitomatkoja).
Eli niille jotka tuomitsevat työttömät, joiden lapsi on vaikkapa osa-aikahoidossa, tässä vähän mietittävää. Kärjistäen se menee näin, että työtön ei ole kotiäiti eikä koti-isä, vaan täysipäiväinen työnhakija. Kotiäitiyttä/isyyttä varten on olemassa perhevapaat tai sitten pitää olla pois työmarkkinoilta (tosin ei saa sitten korvauksiakaan ellei lapsi ole alle 3v.).
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus. TIlanteesi on tyypillinen esimerkki siitä miten ihmiset näkevät asiat mustavalkoisesti hyvinä ja pahoina eivätkä tajua että ihmisten elämäntilanteet voivat vaihdella hyvinkin paljon. Siksi minustakaan ei pidä tehdä nopeasti liian radikaaleja muutoksia vaikka juuri päivähoito-oikeuteen sillä helposti käy niin että kun tarkoitetaan hyvää, saadaan aikaan myös joidenkin elämän kannalta pahaa.
Samaa mieltä. Ja myös muitakin hyviä syitä viedä "turhaan" tarhaan on mm. lasten erityistarpeet. Esim. meillä lapsi aloitti 3 vuotiaana tarhan tavallisessa ryhmässä monien eri lääkäreiden, psykologien, terapeuttien ym suosituksesta. Meillä lapsi oli vielä vaativampi tapaus erityistarpeiden takia ja vei jopa kahden lapsen paikan, mutta ei meillä ollut vaihtoehtoja, sillä tuollaisia virikkeellisiä ryhmiä ei järjestetä kuin lyhyinä kerhoina ja se ei olllut riittävää meidän lapselle.
Eli tilanteita ja syitä on monia ja se ei ole näiden perheiden syy miksi joku tarvitseva sitten jää ilman hoitopaikkaa vaan kehitettävää on vielä koko systeemissä!
Kunpa subjektiivinen päivähoito koskisi vuorotyöläisiäkin.