Suomen Keskustan tavoite on nostaa kotimainen lähiruoka arvoiselleen paikalle. Suora vaikutus on kuljetuskustannusten pieneneminen ja tukku- sekä vähittäiskauppojen säilytystilojen tarpeen vähentyminen. Lääkekustannukset pienenevät koska happo-, peräpukama-, särky-, kolesteroli-, ja muiden lääkekemikalien tarve vähenee. Suomalaisten terveys kohenee, kun ruoassa ei tarvita enää säilöntä-, maku-, haju-, eikä väriaineita nykyisessä määrin. Näiden ainoa tarkoitushan on ollut palvella suurteollisuuden tarvitsemaa "pitkää hyllyikää" ja saada heikkolaatuiset ja halvat raaka-aineet vaikuttamaan todellisuutta paremmilta. Mm. vaniljanmaku tuotteisiin ei suinkaan tule vaniljasta, vaan lahosta kuusesta. Pistaasijäätelöön väri tulee pinaatista ja tuotteiden koostumusta parannellaan maissi- ja soijatärkkelyksellä joka on halvempaa kuin olisi tuotteen aito raaka-aine. Näihin tarvitaan keinotekoisia kemikaleja jotta tällaiset syötävät saadaan kuitenkin kuluttajaa houkuttelieviksi.
Lähiruoan tuotannolla on kotimaassa työllistävä vaikutus ja tätähän me kipeästi juuri nyt tarvitsemme. Valjastamalla meitä ympäröivät pellot tuotantoon, ostamalla lähileipomoiden tuotteita, käyttämällä kotimaisia omenoita ja marjoja tuontihedelmien sijaan ja kohentamalla karjatalouttamme, me emme roiku pelkän tuontiruoan varassa. On aivan varmaa, että mitä kauempana ruokamme tehdään, sitä vähemmän sen tekijöitä kiinnostaa sen laatu. Ravintoteollisuutta ja suurtuotantoa kiinnostaa vain halvimmat raaka-aineet ja niistä saatu kate.
Lähiruoan tuotannolla on kotimaassa työllistävä vaikutus ja tätähän me kipeästi juuri nyt tarvitsemme. Valjastamalla meitä ympäröivät pellot tuotantoon, ostamalla lähileipomoiden tuotteita, käyttämällä kotimaisia omenoita ja marjoja tuontihedelmien sijaan ja kohentamalla karjatalouttamme, me emme roiku pelkän tuontiruoan varassa. On aivan varmaa, että mitä kauempana ruokamme tehdään, sitä vähemmän sen tekijöitä kiinnostaa sen laatu. Ravintoteollisuutta ja suurtuotantoa kiinnostaa vain halvimmat raaka-aineet ja niistä saatu kate.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Keskustapuolue on näköjään lähtenyt oikealle asialle. Kotimaisuus kunniaan.
Kerrankin jotakin aidosti järkevää.
..
..
,,
Suomalaisten ei kannata syödä kotimaista ruokaa, koska jokainen ostettu kotimainen ruoka- aine, tai kotimaiseen raaka- aineeseen perustuva ruokatuote lisää kaikkien meidän verotusta lisääntyvien maataloustukien muodossa.
Kaikkein vähiten Suomalaista ruokatavaraa kannattaa viedä ulkomaille. Mitä enemmän ruokaa viedään, sitä enemmän maksamme veroja ja samalla annamme paketeissa euroja ulkomaalaisille ostajille. Se mikä meille kannatta on ostaa ulkomaista ruokaa mahdollisimman paljon tällöin saamme joka pakkauksessa tukun rahaa mukana ko. tuottjamaan tukiasten muodossa.
Meidän kannattaa ainoastaan ostaa niitä kotimaisia tuotteita, joiden tuottamiseen ei liity valtion tukiaisa ja joiden valmistamisessa olemme maailman huippujen tasoa.
Pois putkinäkö ja muutkin arvot kunniaan, kuin pelkkä raha.
Vai lisää:d
Tuet on pinta-alaan perustuvia:D Mit'ä enemmän käytätä kotimaista ruokaa sitä pienempi on tuki yksikköä kohti:D
Sinä siis maksat verotuksessa tuet ja jätät hyödyn käyttä'mättä boikotoimalla kotimaista ruokaa. Maksat siis maataloustuet turhaa:D Joka tapauksessa sinä' ne tuet maksat syöt sinä sitten Indokiinalaista tai Suomalaista ruokaa.
Jos kotimainen tuotanto laskee 30% nousee tuki tuotettua yksikköä kohti 30%.
Kaikaista vähiten tulkea maksetaan sillä että syödään mahdollisimman paljon Suomalaista ruokaa:D
Se on jännä tuo Demarimatematiikka:D
nosto
Mitä tulee suomalaisen ruuan laatuun niin aivan perustellusti voidaan todeta, että suomalainen ruoka perustuu massamössökultuuriin. Tämä tarkoitta, että määrä on korvannut laadun ja massa on tärkeämpi kuin yksilö (tarkoittaen ruokaa, että myöskin ruuan syöjiä).
Nimenomaan Suomessa ruoka tehdään suurteolliseti ja halvimmista mahdollisita raaka- aineista. Tämän voi jokainen käydä varmistamassa esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja vaikkapa Italissa.
Yksilöllistä ruokaa ei saa - puhumattakaan vaikka riistaruuasta. Berliinin jokaisessa tavaratalossa on saatavana riistaruokaa kaikissa lajeissaan, peuraa, lintua, jänista, villisikaa ja kaikkea muuta. Metsästys on ammttilaisten puuhaa niillä main. Toisin on Suomessa, jossa kepurälssin jäänteenä maanviljelijät toimivat osa-akametsästäjinä luppoaikanaan. Riistaa ei saa kaupasta, ei edes hirvenlihaa kauden aikana, puhumattakaan riista- annoksista ravintoloissa. Metsästetyt riistaruuat mätänevät maanviljelijöiden pakastimissa siihen saakka kunnnes ne seuraavan metsästyskauden alkaessa syötetään koirille! Nämä niin sanotut metsästäjät ampuvat mm. hirvien lisäksi joka vuosi ison joukon metsästyskavereitaan ja perheenjäseniään vahingonlaukauksia toheloidessaan.
On aika siirtyä historiasta nykyaikaan!
Peruselintarvikkeista valmistettu kotimainen ruoka on turvallisinta joka maassa. Aina, kun väliin pääsee teollisuus, raha nousee kynnyskysymykseksi. Olakaa tarkkoja ostoksilla. Mm. niin kutsuttu suomalainen jauheliha on mahdollisesti Suomessa pakattua mutta ulkomailla tuotettua. Maito on viikon vanhaa, ennen kuin se on kauppojen hyllyillä. Bågenin pullat on tuotu Ruotsista ja ovat vanhoja, mutta käsitelty kemiallisesti siten, että vaikuttavat aamulla paistetuilta.
Markettien leipäosastolta kantautuva tuoreen paistetun tuoksu on usein peräisin jopa vuosi sitten Suomeen tuodusta taikinasta. Toki, eihän mainos väitäkään, että "meillä leivottua" vaan siinä tarkalleen ottaen sanotaan "meillä paistettu". Teollisuushiiva tekee tämän mahdolliseksi.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/53450-metsastaja-haavoittui-tapaturmassa-suomussalmella
Vielä kun ei ollut edes metsästyskausi alkanut niin kaksi kuoli jo kuukausi sitten. Heti perään tälläkin viikolla niin sanotut "metsästäjät" ampuivat kahta metsässä kulkenutta ihmistä, toista ammuttiin Suomussalmella ja toista Sodankylässä. Toista metsästäjä luuli Teereksi ja toista toinen metsästäjä Metsoksi.
Siteeraan nyt opettajaani: Tavoitteet ilman toimintasuunnitelmia ovat unelmia. Keskustan tavoitteet lähiruuan suhteen ovat varsin erikoisia, etenkin jos muistamme, mitä päätöksiä puolue on hallituksessa ollessaan ajanut.
Sekoilu 141/142 tukien kansa on johtanut siihen, että maassamme on epätervekilpailutilanne, maanviljely on sitä kannattavampaa mitä pohjoisemmaksi menee. Elinvoimaisimpien ja nimenomaan lähiruokaa tarjoavien viljelijöiden toiminta on tehty aika kannattamattomaksi. Lähiruokaa ei ole tuotanto, jota tuotetaan mahdollisimman kaukana kuluttajista. Mitä keskusta aikoo tehdä, jota tukijärjestelmä olisi tasapuolinen ja koko maan etua palveleva?
Keskustajohtoinen kaavoituspolitiikka on johtanut siihen, että meillä ei juuri ole kilpailua kauppojen kesken, tuloksena on se, että lähiruokaa ei kaupoista saa, ei etenkään maaseututaajamissa. Miten keskustalaiset jakeluhuollon tulevat siis järjestämään?
Suomalainen ruoka ei ole kovin laadukasta, lihavalmisteet eivät mm. kelpaa tasokkaisiin ravintoloihin, huonon laadun vuoksi. Luomulihaa on lähes mahdotonta saada kotimaisena, syy on keskitetyn teurastamotoiminnan.
MTK kaavailee rajoituksia marjanpoimintaan, kuinka, jos tämä onnistuu, keskustaväki aikoo huolehtia kotimaisten marjojen saatavuudesta. Avoimia kysymyksiä on monta, olisikin mukava tietää, puolueen toimintasuunnitelmat, muutenhan kansalaisille syntyy mielikuva vain poliittisen profiilin nostosta ja kelkan käännöstä.
Tuo soopaa jota jaksetaan jauhaa vuodesta toiseen.
Kyse ei ole siitä SUomessa päätetään. Eu:lla on maataloustuissa aluejako joka prustuu Keskieuroopan ilmastojakoon.
Tuki on sitä korkeampi mitä lyhempi kasvukausi on. Keski-Euroopassa vuoristoalueiden tuki on korkeampi kuin alvimpien alueiden tuki. Pohjois-Suomea verrataan termisen kesän pituudella Saksan vuoristoon. Tukitaluemääritelmä on sama kuin saksan vuoristossa. Mutta sillä erolla että Suomeen maksetaan ainaostaan puolet tuesta jonka Saksalainen vuoristoviljelijä saa.
Eli Pohjois- Suomeen kuuluisi EU:n omankin tukinnan mukaan kaksinkertaiset EU-tuet kuin nyt maksetaan. Sama koskee myös Keski- ja Itä-Suomea. Myös Etelä- Suomeen Eu maksaa vähemmän tukea kuin muille saman termisen kesänpituuden alueille muualla Euroopassa. Suomi kuuluisi kokonaisuutena Vuoristotukien piiriin jos EU noudattaisi OMAA linjaansa. Ruiotsissa se noudattaa koska Etelä-Ruotsin alue kuuluu kasvuolosuhteiltaan Keski-euroopan alueeseen. Ruotsissa tuo Etelä-osa vaikuttaa keskimääräisiin tukitasoihin aika paljon. Siitä tulee harha että' Ruotsin maataloutta tuetaan vähemmän kuin Suomen. Termisen kesän pituuden mukaan maksettava tuki Ruotsissa on Korkeampi kuin Suomen tuki. Haaparantalainen viljelijä saa lähes kaksinkertaisen Eu-tuen kuin Torniolainen viljelijä.
"Mitä keskusta aikoo tehdä, jota tukijärjestelmä olisi tasapuolinen ja koko maan etua palveleva?"
Ei keskusta voi paljon oppositiosta käsin tehdä. Tehtävä kuuluu hallitukselle ja eduskunnalle, jossa hallituspuolueilla on enemmistö.
"Keskustajohtoinen kaavoituspolitiikka on johtanut siihen, että meillä ei juuri ole kilpailua kauppojen kesken, tuloksena on se, että lähiruokaa ei kaupoista saa, ei etenkään maaseututaajamissa. Miten keskustalaiset jakeluhuollon tulevat siis järjestämään?"
Jos kuluttaja haluaa lähiruokaa, niin kyllä kauppa sitä tarjoaa. Markkinataloudessa kaupalla on tapana tarjota sitä mitä kuluttaja haluaa.
"Suomalainen ruoka ei ole kovin laadukasta, lihavalmisteet eivät mm. kelpaa tasokkaisiin ravintoloihin, huonon laadun vuoksi. Luomulihaa on lähes mahdotonta saada kotimaisena, syy on keskitetyn teurastamotoiminnan."
Epäilemättä tämä on mureampaa kuin kotimainen.
http://communityvet.net/2010/08/unnatural-selection-the-bovine/
"MTK kaavailee rajoituksia marjanpoimintaan, kuinka, jos tämä onnistuu, keskustaväki aikoo huolehtia kotimaisten marjojen saatavuudesta."
Jos MTK kaavailee rajoituksia marjanpoimintaan, niin miksi keskustaväen pitäisi huolehtia kotimaisten marjojen saatavuudesta? Eikö asiaa pidä silloin kysyä MTK:n väeltä eikä keskustaväeltä.
No, minulla on asiaan kaksikin ratkaisumallia. Joko niin, että marjafirmat kysyvät metsänomistajilta luvan, että saako heidän metsässään harjoittaa liiketoimintaa, tai sitten suomalaiset kaupunkilaiset tulevat poimimaan nuo marjat ihan samalla tavalla kuin maaseudun väki on aina tehnyt ja tekee tänäkin päivänä.
""Mitä keskusta aikoo tehdä, jota tukijärjestelmä olisi tasapuolinen ja koko maan etua palveleva?"
Ei keskusta voi paljon oppositiosta käsin tehdä. Tehtävä kuuluu hallitukselle ja eduskunnalle, jossa hallituspuolueilla on enemmistö."
Entäpä kun keskusta oli tuossa hallituksessa oliko peräti 12 vuotta? Mitä teki jotta tukijärjestelmä olisi ollut tasapuolinen? Tulihan noita "141-torjuntavoittoja" joiden takia tukiero on kasvanut koko ajan. Mitäpä teki keskusta? Ja nyt vaaditaan että istuvan hallituksen pitäisi per heti korjata tilanne?
Tämäkin asia korjautuisi, kun lähdettäisiin EU:sta. Suomesta on tulossa Kreikka kakkonen tätä vauhtia.
"Sekoilu 141/142 tukien kansa on johtanut siihen, että maassamme on epätervekilpailutilanne, maanviljely on sitä kannattavampaa mitä pohjoisemmaksi menee."
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
Mitä pohjoisemmas ja itään mennään Suomessa sitä enemmän löytyy maataloudesta luopujia ja maatalouden ulkopuolelle siirtyneitä tiloja, että tämmöistä kannattavuutta se Osmo Soininvaara paheksuu.
Ilmeisesti tämän cityvihreän mielestä koko "elätti-suomi" täytyisi ostaa veronmaksajain rahoilla luonnonsuojelualueeksi ja maitotuotteet Suomeen täytyisi rahdata Kiinasta.
Koska otin maitotuotannon esimerkiksi, jatketaan siis siitä. Suomessa on käytännössä maitotuotanto siirtynyt kokonaan pohjoiseen. Maitotiloja on Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, muualla ei tuotanto kannalta. Ongelmahan tästä on se, että maanparannusaineeksi sopivaa lantaa tuotetaan muualla, kuin viljaa kannattaa viljellä. Totta kai myös heillä on vaikeuksia, jotka uusivat tuotantolaitoksia etelässä ja investointi kävi kannattamattomaksi.
Maitotuotteet voidaan aivan hyvin tuoda etelän kasvukeskuksiin Virosta ja Ruotsista, tuote on aivan samalla tavalla lähiruokaa kuin kotimaassakin tuotettu.
Höpö, höpö. Miksi et katso tilastoja, vaan väität silmät ummessa mitä sattuu? Maitotilojen määrän olisit löytänyt jo pelkästään googlaamalla:
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/26
Niillä sinun ruotsinkielisilläsikin on lehmiä. Ja paljon!
Maidontuotanto kannattaa oikeastaan missä tahansa, mutta pohjalaiset ja pohjoissavolaiset ovat siihen erityisesti suuntautuneet ja investoineet. Pohjanmaa on samalla Suomen voimakkainta perunantuotantoaluetta. Perunaan ja maitoon keskittyneet tilat pyrkivät vaihtamaan silloin tällöin viljeltäviä peltolohkoja. Siitä hyötyvät erityisesti perunanviljelijät, jotka tarvitsevat vuoroviljelyä mm. välttyäkseen kasvitaudeilta.
Maidontuotanto tarvitsee nykyaikana suuria investointeja ja se edellyttää seitsenpäiväistä työviikkoa. Ne on tärkeimmät syyt, miksi Etelä-Suomen viljelijät ovat luopuneet maitotaloudesta. Kolmas syy on muuta suurempi työpaikkojen tarjonta. Viljanviljelyhän on pääasiassa kesätyötä.
"Maitotilojen määrän olisit löytänyt jo pelkästään googlaamalla:
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/26"
Ja tuolta
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
kun luet tuon raportin niin huomaat että maidosta 75% tuotetaan c-alueella ja tuotanto on EU-aikana laskenut ab-alueella ja c1:llä mutta NOUSSUT c2:lla. Ja tähän tärkeimpiä syitä on tuo KK 149/2006
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
perusteettoman suuri tukiero joka luo kannattavuuseron.
Ja varsinaista lähiruokaa? Väestöstä 70% on ab-alueella ja maidosta tuotetaan siellä vain 25%. Osin Viron ja Ruotsin maito on enemmän lähiruokaa etelän runsasväkisiin keskuksiin kuin c-alueen maito.
Yllättävän pieniltähän maidontuotannon alueelliset muutokset välillä enää EU-aikana näyttävät. Etelä-Suomessa maidontuotannosta alettiinkin luopua ja siirtyä viljanviljelyyn jo kauan ennen EU-aikaa. Jo 1980-luvulla kuulin, kun sikäläiset viljanviljelijät naureskellen muistelivat aikoja, jolloin itsekin olivat kiinni lehmissä ja suhtautuivat jotenkin säälivästi pohjoisiin kollegoihinsa.
Tuossa julkaisussa muuten todetaan:
"Pohjois-Suomen tuotantoa vähentää viljelijöiden ikääntyminen ja tuotannon jatkajien puute. Etelä-Suomessa maidontuotannosta luopumista ovat lisäksi nopeuttaneet siirtyminen viljanviljelyyn ja maatalouden ulkopuoliset työmahdollisuudet."
Ehkä siellä jossain mainitaan myös maitotalouden investoinneista. Pidän niitä merkittävänä syynä luopumiseen, sillä investointeja ei tehdä yhdeksi kaudeksi kerrallaan, kuten viljeltävän lajikkeen voi valita.
Tuossakin mainittiin, että maitoa tuotetaan koko Suomessa, mutta vahvimpia maidontuotantoalueita ovat Pohjois-Savo ja Pohjanmaa. En jaksa uskoa, että maidontuotanto enää kääntyisi uudelleen nousuun Etelä-Suomessa, vaikka tukijärjestelmä muuttuisikin.
Jos Kepulla on tällainen tavoite, miksi se ei ole tehnyt hallitusvastuussa ollessaan mitään asian edistämiseksi?
Nythän meillä on esim. lihapuolelle esiintynyt sellaista, että lihakarjaa ajetaan etelästä pohjoiseen ja kirjautetaan se pohjoisen tuotteeksi, koska silloin saadaan paremmat tuet. Sitten liha taas tuodaan etelään jalostettavaksi ja myytäväksi.
Kepulais-mtk-lainen tehotuotantomalli tarkoittaa tilakokojen suurentumista ja etäännyttämistä kuluttajista. Suurten tilojen tuottama ruoka on tarkoitettu suurille markkinoille, ei miksikään lähiruuaksi. Kepuhan suosii kaikkea muuta kuin pienviljelyä, harrasteviljelyä, osapäiväviljelyä ja erikoistuotteita. Näistä sitä lähiruokaa voitaisiin saada, mutta kehitystä viedään ihan päinvastaiseen suuntaan. Hyvä esimerkki tehotuotannon haitoista tuli esiin, kun nousi häly tuotantoeläinten huonosta kohtelusta.
Ongelman ydin on myös kaupan keskittyneisyys. Suuret ketjut määräävää hyvin pitkälle sen, mitä niiden hyllyilla ainakin pitää olla. Lähiruokaakin siellä voi olla, mutta kulutaja joutuu usein tekemään työtä erottaakseen sen bulkkiruuasta. Itse kävin kesällä useammassakin Lapin alueen marketissa ja kyllä niissä oli pääosin ihan samoja tuotteita myynnissä kuin pääkaupunkiseudullakin. Esim. poronlihatuotteet eivät tunnu mitenkään olevan erikoistuotteina esillä ja erilaiset kalatuotteet loistavat poissaolollaan. Lapin puikulaakaan ei tuoda näyttävästi esiin.
Pääkaupunkiseudulla on parhaita mahdollisuuksia ostaa laadukasta lähiruokaa. Hyviä ostopaikkoja ovat Hakaniemen halli ja Hakaniemen tori eli nämä temerikeitaat ja tietysti kauppatori, vaikka se siellä asioimista hidastaa kesäisin turistien paljous.
Itse kuluttajana suosin laatua. Hyvä esimerkki ovat peruna ja leipä. Silloin tällöin löytyy kesälläkin kunnon perunaa, joka ei ole lannoitteilla väkisin kasvatettua. Varhaisperunoiden ongelma on vetisyys, mikä johtuu pakkokasvattamisesta lannoitteiden avulla. Leivän kohdalla pääkaupunikiseudulta on alkanut löytyä pullamössöleivälle jo vaihtoehtoja. U:n pakari tuottaa esim. hyvin laadukasta leipää ja eräät marketit ovat ottaneet sen vakiokalustoonsa. Ruisleivässähän on aina ollut enemmän makua ja vaihtoehtoja.
Presidentti Halonenhan markinoi voimakkaasti lähiruokaideaa teemalla pellosta pöytään. Silloin moni kepulainen täällä naureskeli moiselle ajatukselle. Ehkä Kepu on nyt tulossa Halosen linjoille, jos kirjoituksesi Kepun tavoitteista pitää edes hitusen paikkaansa.
Bryssel, Omo..
Täydellinen tietämäömyys vai kaunako se ajaa kirjoittamaan tuollaista?
Lihan kasvatusta harrastetaan ihan joka puolella, niin etelässä kuin pohjoisessa. Kittilän entisen maatalousoppilaitoksen siirtyminen keskisen Suomen lihankasvattajien haltuun ja vasikoiden siirto sinne ei ole pelkkää tukien maksimointia. Olemassa olevat pellot ja rakennukset on näin hyödynnetty sen sijaan, että olisi tuettu uusien navetoiden rakentamista. Ongelmahan on siinä, että Kittilän tilalta eläimet on EU säännösten vuoksi kuljetettava takaisin etelään teurastettaviksi. Lihalle olisi takuulla kysyntää lähistön isoissa hiihtokeskuksissa jos EU sallisi tilateurastuksen ja lähiruuan tarjoamisen.
Sama koskee Lapin poronlihaa, pohjoisin poroteurastamo taitaa olla Rovaniemellä, satoja kilometrejä versinaisen poronhoitoalueen eteläpuolella. Liha kulkee eestaas, ensin elävänä teurastamolle ja sitten paistina takaisin Lapin hiihtokeskusten ravintoloihin ja kauppoihin.
Lähiruuan iso este on siis EU ja sen direktiivejä pilkuntarkasti tulkitsevat demarivirkamiehet Helsingissä. Tilakoolla ei ole mitään merkitystä lähiruuan kanssa, tai jos on, niin paremminkin niin päin, että isolla tilalla esim teurastus olisi kustannustehokkaampaa kun teurastettavaa olisi enemmän tarjolla.
Kuten sanot, kauppa on iso tekjä lähiruuan muuttumisessa bulkkiruuaksi. Mutta myös isojen elintarviketeollisuuden toimijoiden, kuten vaikkapa Fazerin, panos on merkittävä. Fazer edellyttää sopimuskumppaneiltaan (vaikkapa S-ryhmä) omien leipiensä esilläpitoa muiden tuotteiden ohi. Samoin Valio "määrää" missä järjestyksessä jogurtit ja juustot hyllyssä ovat, jolloin pientuottajat joutuvat tyytymään alahyllyjen täytteenä olemiseen. Kaupan ja elintarviketeollisuuden kytkös estää mahdollisen lähiruuan esillepanon, ja niin se jää väkisinkin marginaaliin.
Olet aiemmin tuonut esiin brasilialaista lihan, tanskalaista possun, norjalaisen lohen ym paremmuutta. Nyt ykskaks oletkin kotimaisen lähiruuan suuri puolestapuhuja ja väität ostavasi sitä.
Mistä moinen muutos vai valehteletko jommassa kummassa väittämässäsi.
Vetisiä varhaisperunoita ostaessasi olet ostanut ruotsalaisperunaa joka aina ensimmäisenä tulee markkinoillemme. Se on sitä vesimössöä jos mikä Vikkapa Rääkkylän peruna on jo markkinoille tullessaan hyvälaatuista,
Itse tosin kasvatan perunani itse, joten se on aina hyvää, ja 100% luomua. Samoin pyydän kalat suoraan vesistä ruokapyötään, harvemmin on tullut syötyä edellisnä päivänä pyydettyä kalaa, ehkäp jossain ravintoloissa joskus. Lihaa taas tulee näin syksyllä kun ottaa koiran ja aseen ja lähtee kävelemään metsään. Marjat ja sienet on jo poimittu. Lakkoja parikymmentä litraa, mustikoita viitisenkymmentä, vadelmia parikymmentä ja puolukoita sellaiset 100 litra. Siihen herukat ja karviaiset tuosta omasta puskasta päälle niin terveellistä lähiruokaa on meidän kahden hengen eläkeläisperheelle niin, ettei juuri kaupasta tarvitse kuin kahvia ja suolaa hakea. Ekologinen elämäntyyli se ei vaan taida kaltaisellasi olla mahdollista, kaupasta on kaikki hankittava ja se ruoka on matkustellut aikalailla ennenkuin lautasellasi on. Varmaan suoralla sähköllä lämmität talosi kuten sanankiukaasikin, olet meinaan sen verran yksirkertaisen kuvan itsestäsi antanut, että tuskin olet noissakaan asioissa ymmärtänyt ympäristön kannalta järkeviä ratkaisuja tehdä
Suomessa kannattaisi keskittyä tuottamaan juuri laadukkaita elintarvikkeita. Siihen
on täällä paremmat mahdollisuudet kuin saastuneemmilla Euroopan alueilla.
Laadusta pitäisi maksaa tietysti enemmän ja sillä kompensoida kallistuneet tuotanto-
kustannukset.
Kaupan saamaa voittoa pitää kohtuullistaa nykyisestä reippaasti. Nykyäänhän
hintojen nousu johtuu 90 %:sti kaupan ottaman voiton lisääntymisestä.
Tukia voisi leikata , mutta muissa eu-maissa myös. Muuten Suomen nettomaksu osuus Eu:n budjetista vain kasvaisi entisestään ja työttömyys lisääntyisi
täällä taas muutamalla kymmenellä tuhannella.
Maitotuotteista senverran, että hyvin moni maitoallergikko voi juoda luomumaitoa/
käsittelemätöntä tilamaitoa, mutta ei pastöroitua ja homogenoitua purkkimaitoa.
"Tukia voisi leikata , mutta muissa eu-maissa myös. Muuten Suomen nettomaksu osuus Eu:n budjetista vain kasvaisi entisestään ja työttömyys lisääntyisi
täällä taas muutamalla kymmenellä tuhannella."
Öö... Siis nythän on niin että meillä EU rahoittaa maataloustuista vain 40% vuotuisesta 1,9 miljardin potista. Loppu 1,1 miljardia eli 60% revitään suoraan omilta veronmaksajilta,. se ei ole mitään EUn maksupalautusta.
Mites muilla? Esimerkiksi Tanskassa ja Virossa EU rahoittaa eli 98% tuosta, Ruotsissakin noin 90% ja yleisesti EUssa liikutaan tasolla 82-88%. Meillä siis 40%. Että jos nyt ensi alkuun pois noi itse rahoitetut niin katsotaan sitten?
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
Suomessa tuottajien saama hinta ( ostohinta tuet ) tuottamistaan elintarviketeollisuuden raaka-aineista on EU:n alhaisin ja ruoka kuitenkin kaupassa kalleinta.
Mietippä sitä , mistä mahtaa johtua ?
Kun suomalaisille tuottajille ei makseta tuotteistaan edes samaa maailmanmarkkinahintaa , kuin muille EU :ssa, ei ole ihme että niin monet ovat lopettaneet tai harkitsevat lopettavansa maanviljelyn/karjatalouden pidon täällä.
Jos kotimainen ruoan tuotanto ajetaan alas, se on tietysti etu ulkomaalaisille toimittajille, jotka voivat myydä entistä paremmin esim. lihajalostustuotteidensa
jäännöseriä Suomeen hyvällä hinnalla.
--
Myös kasvisten ja vihannesten laatu on suomessa useinmiten tuontitavaraa parempaa. Esim. tomaatin tuotannossa käytetään lämpimämmissä maissa
enemmän tuholaisten- ja homeentorjunta-aineita. Samoin Suomessa on esim.
viljan tuotannossa kiellettyä käyttää etelämpänä käytössä olevaa glyfosaattiruiskutusta viljan tuleennuttamiseksi.
En ole itse maanviljelijä, mutta allergikkona joutunut valitsemaan
ruoka-aineet melko tarkkaan. Ruoan sisältämät lisäaineet ja torjunta-ainejäämät
vaikuttavat pidemmänpäälle kaikkien ihmisten terveyteen haitallisesti, eikä ole
viisasta olla välittämättä ruoan alkuperästä ja laadusta tuijottamalla vain hintaan.
Massamössötuotannossa joudutaan käyttämään säänönmukaisesti myrkkyjä koko villjyelyalueella. Lisäksi laajamittainen varastointi edellyttää suuria määriä tuholaismyrkkyä ja säilytysaineita. Tulee pyrkiä pois massamössötuotannosta ja siirtyä seuraavalle asteelle myös maataloutemme tulevaisuuden varmistamiseksi.
on saatavilla sekä kotimaista että ulkolaista, mutta niissä on molemmissa
sama ongelma, ne maksavat enemmän kuin ns.mössöruoka.
Laaturuokaa ostavat ne joillon rahhaa. Eivätkä valita.
Suomessa tuottajien saama hinta ( ostohinta tuet ) tuottamistaan elintarviketeollisuuden raaka-aineista on EU:n alhaisin ja ruoka kuitenkin kaupassa kalleinta.
"Suomessa tuottajien saama hinta ( ostohinta+tuet ) tuottamistaan elintarviketeollisuuden raaka-aineista on EU:n alhaisin ja ruoka kuitenkin kaupassa kalleinta. "
Täyttä kukkua... Tuolta
http://www.milkprices.nl/Reports/MPV_REPORT_2011.pdf
huomaat että 10 vuoden jaksolla maidon tuottajahinta on meillä selkeästi EUn korkein. Tämän PÄÄLLE tulee vielä litratuki jota muualla ei tunneta.
Tuolta
http://www.maataloustilastot.fi/maataloustuotteiden-hinnat_fi
kun vähän kelaat niin huomaat että meillä on sianlihan ja naudanlihan hinta pitkällä aikavälillä EUn keskitasoa. Vaihtelut pienempiä mutta keskiarvo lähellä EUn keskihintaa.
Tuolta
http://www.maataloustilastot.fi/maataloustuotteiden-hinnat_fi
selviää myös mikä on meillä selkeästi EUn halvinta niin se on vilja. Tässä on sitten vain se että suurin osa viljasta menee rehuksi kotieläintiloille, tarkoittaa sitä että EUn korkeinta tai keskihintaa omista tuotteistaan saavat tilat saavat yhden tärkeimmistä tuotantopanoksistaan selkeästi halvemmalla.
Tuolta
http://ec.europa.eu/agriculture/rica/pdf/hc0304_distribution_eu25.pdf
sivulta 20 taas selviää että kokonaistuet (EUn + omat tuet) ovat meillä toiseksi suurimmat per tila ja kolmanneksi suurimmat per hehtaari. Suurin tekijä lienee siinä että meillä EU rahoittaa tuesta 0,8 miljardia mutta 1,1 miljardia eli 60% 1,9 miljardin vuotuisesta tuesta maksetaan omien veronmaksajien rahoista, ei EUn rahoittamana. Se nostaa tukitasomme EUn korkeimpiin.
Maidon hinta on vain jostakin Hämeenlinnan meijarista.
Ei ole kyllä vertailukelpoinen.
Tukea ja pönkkää on monenlaista.
http://ohjelmat.yle.fi/mot/10_9
Ainakin valiolaiset väittävät aina että saavat parasta hintaa? Vertailukelpoinen Hinta ei siis ole ainakaan huonompi kuin Hämeenlinnalla? Joka sekin on vertailun ylivoimainen voittaja?
Tarkemmin katsottaessa nuo tilastot eivät kerro sitä mitä ed. kommentoija väittää.
V:n 2011 lopusta lähtien suomalaisen sonnin -, naudan- ja hiehonlihan hinta on ollut
n. 14 % EU:n keskihinnan alapuolella eli alin hinta koko EU:ssa.
Sianlihan hinta on ollut n. 8 % alle keskihinnan ja tälläkin hetkellä toiseksi alhaisin hinta Tanskan jälkeen (eroa 3 €/100 kg).
Rehuohran hinta sensijaan on tällä hetkellä Suomessa EU:n keskitasoa, toisin kuin ed. on väitetty.
(Lähde : Tike, maa-jametsätalousministeriön tietopalvelukeskus)
"V:n 2011 lopusta lähtien suomalaisen sonnin -, naudan- ja hiehonlihan hinta on ollut n. 14 % EU:n keskihinnan alapuolella eli alin hinta koko EU:ssa."
Ja vuonna 2010 saatiin lähes koko vuosi lähes EUn korkeinta hintaa... Kun otetaan tarpeeksi pitkä tarkastelujakso niin hintamme vastaa aika hyvin EUn keskihintaa. Tietty jos sopivia lyhyempiä jaksoja tarkoitushakuisesti etsii niin löytyyhän niitä jaksoja joilla ollaan keskihinnan alapuolella(kin)...
"Sianlihan hinta on ollut n. 8 % alle keskihinnan ja tälläkin hetkellä toiseksi alhaisin hinta Tanskan jälkeen (eroa 3 €/100 kg)."
Ja sama tässä, 2010 oltiin lähes koko vuosi EUn keskihinnan yläpuolella kuten tuosta
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/sianliha_hintoja_eu-maissa_201232_20120817_125321.pdf
nähdään.
Jos tarkastelujakso on riittävän pitkä, hintamme on aika hyvin EUn keskihinnan mukainen, selkeästi korkeampi kuin Tanskassa.
"Rehuohran hinta sensijaan on tällä hetkellä Suomessa EU:n keskitasoa, toisin kuin ed. on väitetty."
Ja kun tuolta
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/viljojen_hintoja_eu-maissa_201232_20120821_095523.pdf
otetaan koko jakso niin selkeästi EUn keskihinnan alapuolella. Ja jos tuosta olisi vielä tilastoja taaksepäin niin vielä selkeämmin EUn keskihinnan alapuolella. Nyt on menty pari vuotta "pulan puolella" ja eivät uskalla ihan sellaisia polkuhintoja maksaa kuin muutama vuosi sitten kun oli reilusti ylituotantoa. Näkyy vielä tuossakin 2010 hinnassa.
Lisäys : Kommentti on tarkoitettu nimim." Kukkua..." :lle.
No mikä ettei, mutta kun . . . . keskusliikkeet nostavat ruuan hinnan ahneuttaan aivan järjettömäksi, tuottajajärjestöthän ovat noita keskusliikkeitä omistamassa vai ? Silloin oli kai aika keskusliikkeiden ja tuottajan keskustella rahajako keskenään uusiksi, kuluttajalle kohtuulliseksi.
Tosin odotan todella että saataisiin ihan oikea eurooppalainen kauppaketju tänne, Lidl oli hyvä alku, mutta eipä oikein homma toimi, kun palkataan jämiä kilpailevasta kauppaketjusta, nythän tuo Lidl ei eroa enää oikein mitenkään muista liikkeistä, onhan siis saanut suomalainen "huippujohtaja" jotain aikaan, tuhottua kauppaketjun alkuperäisen ajatuksen ja imagon, parasta tietysti on, ja sitä "huippua", että saa saksalaiset itse maksamaan Brändinsä tuhoamisen ja peleemisen kilpailijoiden pussiin.
Tuki on sitä korkeampi mitä lyhempi kasvukausi on. Keski-Euroopassa vuoristoalueiden tuki on korkeampi kuin alvimpien alueiden tuki. Pohjois-Suomea verrataan termisen kesän pituudella Saksan vuoristoon. Tukitaluemääritelmä on sama kuin saksan vuoristossa. Mutta sillä erolla että Suomeen maksetaan ainaostaan puolet tuesta jonka Saksalainen vuoristoviljelijä saa.
Eli Pohjois- Suomeen kuuluisi EU:n omankin tukinnan mukaan kaksinkertaiset EU-tuet kuin nyt maksetaan. Sama koskee myös Keski- ja Itä-Suomea. Myös Etelä- Suomeen Eu maksaa vähemmän tukea kuin muille saman termisen kesänpituuden alueille muualla Euroopassa. Suomi kuuluisi kokonaisuutena Vuoristotukien piiriin jos EU noudattaisi OMAA linjaansa. Ruiotsissa se noudattaa koska Etelä-Ruotsin alue kuuluu kasvuolosuhteiltaan Keski-euroopan alueeseen. Ruotsissa tuo Etelä-osa vaikuttaa keskimääräisiin tukitasoihin aika paljon. Siitä tulee harha että' Ruotsin maataloutta tuetaan vähemmän kuin Suomen. Termisen kesän pituuden mukaan maksettava tuki Ruotsissa on Korkeampi kuin Suomen tuki. Haaparantalainen viljelijä saa lähes kaksinkertaisen Eu-tuen kuin Torniolainen viljelijä.
Hieno avaus. Kiitos!