TAKUUHINNALLA TUOTTAJIEN TULOT

KUNTOON..

Takuuhinnalla olisi paljon hyviä puolia mm. maataloustuista voitaisiin luopua..

"Takuuhinta kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Se on viljelijöiden turvaverkko, jonka avulla he selviävät silloin, kun maailmanmarkkinahinnat laskevat tasolle, joka ei takaa toimeentuloa. Ilman takuuhintaa tuottajat ovat markkinoiden armoilla, ja pahimmillaan he ovat joutuneet myymään tuotteensa hinnalla, joka ei kata edes tuotantokustannuksia.
FLO, joka luo Reilun kaupan kriteerit, seuraa tuotteiden hintoja ja tuotantokustannuksia sekä konsultoi kauppaa käyviä tahoja, viljelijöitä ja muita osallisia. Takuuhinnat syntyvät FLO:n tutkimusten ja konsultaatioiden pohjalta, ja niitä tarkistetaan ajoittain. Myös viljelijät ovat mukana päättämässä takuuhinnan tasosta."

51

121

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

      tosi on,,,,,,,,,,,,,,,,

      • -

        -


      • -
        - kirjoitti:

        -

        -


      • -
        - kirjoitti:

        -

        -


      • -
        - kirjoitti:

        -

        -


      • -
        - kirjoitti:

        -

        -


      • -
        - kirjoitti:

        -

        -


      • ---
        - kirjoitti:

        -

        ---


      • --++--++--++--++--

        ------


      • --++--++--++--
        --++--++--++--++-- kirjoitti:

        ------

        ------


      • ---
        - kirjoitti:

        -

        ---


      • ---
        - kirjoitti:

        -

        ---


    • --------------------

      -----------------

    • Pelkkä siirtyminen takuuhintajärjestelmään ei
      juurikaan veronmaksajien rasitusta maatalous-
      tuotannosta keventäisi, pikemminkin päinvastoin.

      Olisi tehtävä suuri EU-tasoinen maatalousreformi,
      jossa luovuttaisiin vaatimuksesta harjoittaa
      maatalouttaa laaja-alaisesti kaikissa EU:n
      kolkissa ja tehtäisiin maataloudelle EU-tasoinen työnjako,
      joka tähtäisi muun muassa siihen että epäsuotuisilla
      alueilla ei viljeltäisi lajikkeita, jotka
      eivät siellä menesty.

      EU:ssa on kosolti alueita, joissa esimerkiksi vehnän
      hehtaarisato on Suomeen verrattuna nelinkertainen,
      puhumattakaan sadon laadussa. Suomessahan on vuosia,
      jolloin vehnäsadosta vain alle 20 % on myllykelpoista.
      On siis suoranaista yhteisien resurssien törkeää
      haaskaamista viljellä vehnää kiveliöissämme.

      Onnistuneen työnjaon ansiosta sitten ehkä saattaisi
      olla mahdollisesti tilaa EU-takuuhintajärjestelmällekin.

      • Havainnoitsijatar

        Sinä se sitten vastustat kaikea, mutta oletat muiden kannattavan yksin tuuleen huutamistasi?


      • ihmettelijä...

        Hei haloo, onko sun jutuissa enää mitään yhteyttä reaalimaailmaan?

        Oheisessa linkissä vehnästoja maailmalta, yksikkönä tonni/hehtaari http://www.nationmaster.com/graph/agr_yie_whe-agriculture-yield-wheat

        Suomessa keskimääräinen vehnäsato on ollut viime vuosina ollut 3700 - 3900 kg/ha paikkeilla. Maailmanlaajuisesti tämä on ihan kelpo noteeraus, esim. USA:ssa 2970 kg/ha, Canadassa 2250 kg/ha, Brasiliassa 2370 kg/ha...

        Myllykelpoista oli viime vuonna 80 % mikä on pikkuisen enemmän kuin mainitsemasi 20 % http://www.hs.fi/talous/Suomessa saatiin enn%C3%A4tyksellisen suuri vehn%C3%A4sato/a1305601925651

        Jos katsotaan globaaleja viljasatotilastoja, Suomi on hehtaarisadoissa karkeasti ottaen sijalla 60, kun maita on yhteensä yli kaksisataa. Eli jos hehtaarisatojen mukaan viljely pitäisi lopettaa Suomessa ja sitä heikommissa maissa, niin yli 70 % maailman maista pitäisi lopettaa oma tuotanto.


      • .,.,.,.,.,.,.,.

        Myllykelpoisuuden raja on alaraja. Moni vehnäerä ylittää rajan reippaastikkin. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes joka vuosi koko suomen vehnäsato olisi myllykelpoista eriä sekoittamalla. Tähän vaan ei ole tarvetta, sillä myllykelpoisuuden ylittävää vehnää on aina niin paljon, että se ylittää tarpeen.
        Viime talvenakin vietiin ulos myllykelpoista vehnää hyvään hintaan, kun oli yli oman tarpeen.


      • kompetenssiko

        Korjaan sen verran JO-PAN valheita, että kahtena viime vuonna Suoemsta on viety runsaat määrät huippuvehnää Eu-maihin, koska sääolot ovat pilanneet keskisen euroopan sadot.
        Tiesitkö, että suomalainen korkean valkuaispitoisuuden omaava vehnä on kysyttyä Euroopassa ja maailmalla ?
        Jätit (tahallisesti ) mainitsematta suomalaista veronmaksajaa eniten rasittavan ryhmän , SEON VALTAVA JULKISEN ALAN SEKTORI.
        Sen palkka ja eläkepotti on noin 25 miljardia vuodessa.
        Riittääkö JO-PAN kompetenssi laskemaan mitä tämän ryhmän vuotuiset parin % korotukset vaativat lisää rahaa vuosittain ???
        Kansallinen maataloustuki kalpenee sen rinnalla.


      • Vientiin vai
        kompetenssiko kirjoitti:

        Korjaan sen verran JO-PAN valheita, että kahtena viime vuonna Suoemsta on viety runsaat määrät huippuvehnää Eu-maihin, koska sääolot ovat pilanneet keskisen euroopan sadot.
        Tiesitkö, että suomalainen korkean valkuaispitoisuuden omaava vehnä on kysyttyä Euroopassa ja maailmalla ?
        Jätit (tahallisesti ) mainitsematta suomalaista veronmaksajaa eniten rasittavan ryhmän , SEON VALTAVA JULKISEN ALAN SEKTORI.
        Sen palkka ja eläkepotti on noin 25 miljardia vuodessa.
        Riittääkö JO-PAN kompetenssi laskemaan mitä tämän ryhmän vuotuiset parin % korotukset vaativat lisää rahaa vuosittain ???
        Kansallinen maataloustuki kalpenee sen rinnalla.

        tuki maksetaan omavaraisuuden turvaamiseksi!!


    • jahas,

      "On siis suoranaista yhteisien resurssien törkeää
      haaskaamista viljellä vehnää kiveliöissämme".

      Minkälaisesta resurssien haaskaamisesta on kysymys. Vehnän ravintoarvo rehuna on korkeampi kuin kauran ja ohran joten hehtaarillta saadaan suurempi ravintömäärä rehua. Sinähän olet aita tolkuttanut kustannustehokkuutta.

      Olisi myös hyvä saada tietää mihin laskelmasi perustuvat kun kerroit että: "Olisi tehtävä suuri EU-tasoinen maatalousreformi, jossa luovuttaisiin vaatimuksesta harjoittaa maatalouttaa laaja-alaisesti kaikissa EU:n kolkissa, eli että niissä jäljelläolevissa maissa tuotanto riittää kaikille.


      "Ihmiskunta on valtavien haasteiden edessä. Tulevina vuosikymmeninä meidän tulee kasvattaa maailman ruuantuotantoa ympäristöä enempää vahingoittamatta samanaikaisesti, kun väestönkasvu, ilmastonmuutos ja kilpailu luonnonvaroista kiihtyvät. Tuotannon kasvu vaatii yhä suurempia

      Edessämme olevat haasteet edellyttävät, että ruuan tuotantoa tulee jatkaa kaikilla nykyisillä tuotantoalueilla ja myös uusia tuotantoalueita tulee ottaa käyttöön ympäristöllisesti kestävillä menetelmillä. EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolos totesi syyskuussa Pohjois-Suomeen tekemällään vierailulla, että edellytykset harjoittaa maataloutta kaikkialla Euroopassa säilytetään myös yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa. Tämä on hyvä uutinen Suomelle, jonka pitää kantaa vastuunsa omasta ruokahuollostaan ja resurssiensa rajoissa osallistua myös maailman ruokaturvan varmistamiseen".

      Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen avauspuheenvuoro maailman ruokapäivän seminaarissa Säätytalolla 11.10.2012

      http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/puheet/puhe/fi.jsp?oid=366887

    • Yksittäisen vuoden lukuja ei kannata esittää
      kokonaistotuutena myllykelpoisuudesta kerrottaessa.

      Ohessa alla vehnä myllykelpoisuus vuosina 2005 - 2011
      Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja



      Syysvehnä, myllykelpoisuus %
      2005 10 %
      2006 25 %
      2007 30 %
      2008 37 %
      2009 25 %
      2010 42 %
      2011 71 %

      Kevätvehnä, myllykelpoisuus %
      2005 33 %
      2006 43 %
      2007 56 %
      2008 17 %
      2009 31 %
      2010 70 %
      2011 79 %

      Yhteensä vehnä, myllykelpoisuus %
      2005 32 %
      2006 42 %
      2007 51 %
      2008 20 %
      2009 30 %
      2010 67 %
      2011 77 %

      Kun neljänä vuotena seitsemästä myllykelpoisuus
      jää alle 50 %, niin onhan se yhteisten resurssien
      törkeää tuhlausta syytää tukirahaa vehnänviljelyyn
      Suomessa.

      Riittää kun Suomen vehnänviljelykykyä verrataan
      EU-alueella tapahtuvan viljelyyn. EU:n parhaimmilla
      vehnänvilejlyseuduilta saatavat sadot riittävät
      kaikille EU:n kansalaisille, joten kituliailla
      laita-alueilla, kuten Suomi resurssit olisi voitava
      kohdentaa johonkin tehokkaampaan.

      • korkea laatu

        Tilastosi osoittaa, että suomi on omavarinen myllykelpoisen vehnän suhteen. Sitäpaitsi se on maailman puhtainta.

        Mikä olisi se "johonkin tehokkaampaan"?


      • eiks vaa ?

        Jätit taas mainitsematta oleellisen asian eli mikä on myllykelpoisuuden raja kansainvälisesti ???
        Voin sen verran auttaa , että meillä tuo raja mikä kelpaa mylly ja mikä jää rehuksi , vaihtelee vuosittain .
        Myllyvehnä rajaa nostetaan sitä mukaa mikä on syksyn sadon valkuaispitoisuuus..
        Meinaako JO-PA, että teollisuus ei osaa taktikoida , ettei kaikesta tarvii maksaa myllyvehnän korkeampaa hintaa kun "pelaa" valkuaisrajalla.
        JO-PAN KOMPETENSSI EINYT OIKEIN OLLUT KOHDILLAAN ?KUN ET YMMÄRRÄ ASIOITA NIIN MENEE HELPOSTI paaskanjauhamiseksi.


      • ---
        eiks vaa ? kirjoitti:

        Jätit taas mainitsematta oleellisen asian eli mikä on myllykelpoisuuden raja kansainvälisesti ???
        Voin sen verran auttaa , että meillä tuo raja mikä kelpaa mylly ja mikä jää rehuksi , vaihtelee vuosittain .
        Myllyvehnä rajaa nostetaan sitä mukaa mikä on syksyn sadon valkuaispitoisuuus..
        Meinaako JO-PA, että teollisuus ei osaa taktikoida , ettei kaikesta tarvii maksaa myllyvehnän korkeampaa hintaa kun "pelaa" valkuaisrajalla.
        JO-PAN KOMPETENSSI EINYT OIKEIN OLLUT KOHDILLAAN ?KUN ET YMMÄRRÄ ASIOITA NIIN MENEE HELPOSTI paaskanjauhamiseksi.

        ---


      • kumm

        Kuinka pitkäaikaiset tilastot jopalla on muiden maiden vehnäsadoista ja sen laadusta, vai onko tilastosi vain yhdeltä vuodelta ?


    • jahas,

      Kysyinin:
      Minkälaisesta resurssien haaskaamisesta on kysymys. Vehnän ravintoarvo rehuna on korkeampi kuin kauran ja ohran joten hehtaarillta saadaan suurempi ravintömäärä rehua. Sinähän olet aita tolkuttanut kustannustehokkuutta.

      • Kappasvaan,

        Mikä olisi tehokkaampaa? Miten veronmaksajat ja suomi yleensä häviää rahallisesti kasvattamalla ja syöttämällä vehnää tuotantoeläimille, jos sinä nyt sallisit tuotantoeläimet.
        Olisiko edes kerran mahdollista saada asiallinen vastaus esitettyyn kysymukseen.


    • Maksamme vehnän omavaraisuudesta karseata
      hintaa maataloustuen muodossa ja turhaan.
      Siirrettäessä työnjako EU-tasolle riittää,
      että ollaan omavaraisia EU:n tasolla.

      Uskon, että EU kykenee hyvin päättämään,
      mitä Suomen alueen pelloilla tuotetaan, jotta
      EU-tasoinen maatalouden tuottavuus saadaan
      huippuunsa.

      Ja varmasti käy niinkin, että osa pelloista
      joutaa bioenergian tuotantoalustoiksi, jolle
      joko pystytetään tuulimyllyjä tai viljellään
      energiapajua tai ruokohelpeä tai kaikkea näitä.

      • ...

        "Maksamme vehnän omavaraisuudesta karseata hintaa...".

        Mutta miten, selvitä nyt ihmeessä. ei pelkkä hokeminen riitä.
        Miten ne lisäkustanukset tulevat kylvetrtäessä peltoon vehnää kauran tai ohran asemasta ja syöttämällä se tuotantoeläimille.

        Lopetakto taas kirjoittamisen tai alat solvaukset kun et muuta keksi.

        Siis LISÄKUSTANUKSISTA oli kysymys viljeltäessä vehnää rehuksi.
        Aivan yksinkertainen kysymys johon voit antaa vaikka laskelman muodossa vastauksen.


      • kumm

        Taidat olla vähän jäljessä ruokohelpinesi, et sitten tiedä että ruokohelven viljely on lopetettu lähes kokonaan, kun teollisuus ei pysty sitä käyttämään. Miten on jopan kompetenssi, ettei vain olisi vajetta.


    • rehuvehnä

      "Hehtaarilta tulee selvästi enemmän vehnää kuin kauraa tai ohraa.
      Vehnä sopii myös erinomaisesti kokoviljasäilörehun raaka-aineeksi.
      Kotoisista viljoistamme vehnä on rehuarvoltaan paras.

      MMT Juha Nousiainen vastaa Rehutohtorin vastaanotolla lypsykarjan ruokintaa koskeviin kysymyksiin".
      http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/mm4_08/rehutri4_08.htm

      "Rehuteollisuus käytti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä eniten rehuvehnää. Viljapakka heitti volttia, sillä karjanrehujen selkärankana pidettyä ohraa käytettiin vasta kolmanneksi eniten. Kauraakin päätyi teollisiin rehuihin ohraa enemmän.

      Alkuvuoden luvut ovat yllätyksellisiä sikäli, että rehujen perusraaka-aineena käytettyä ohraa korvattiin vehnällä ja kauralla. Kolmen alkukuukauden aikana vehnä nousi tärkeimmäksi rehuviljaksi teollisissa rehuissa ja kauran käyttökin ohitti ohran".
      http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/vehnä-ohitti-ohran-rehuteollisuudessa-1.39187

      "Vehnä on hyvä energiarehu nautakarjalle, sillä se on ohuempikuorista ja energia-arvoltaan ohraa ja kauraa parempaa".
      http://hinkalo.fi/kurssit/pluginfile.php/524/mod_resource/content/0/vaekirehut_lihanautojen_ruokinnassa.pdf

    • Kappasvaan,

      Näihän siinä aina käy, jopa lopettaa kirjoittelun kun ei pysty antamaan asiallista vastausta.

      On aivan sama tuetetaanko ohraa, kauraa, tai vehnää, tuki on sama.
      Enää ei käy edes hänen kömpelöksi vastaukseksi se että kun vehnää syöttää
      sioille, se lisäisi vientitarvetta ylituotannon muodossa koska sianlihatuotannossa on siirrytty alituotannon puolelle.

      Ajoittaisesta ylituotannosta ei koskaan päästä koska syksyllä saatavan sadon määrä on kiinni kasvukauden säästä. Ei ole olemassa ennustajaa joka pystyisi sanomaan paljonko kyseisenä vuonna pitää olla hehtaareita tuotannossa.

    • "On aivan sama tuetetaanko ohraa, kauraa, tai vehnää, tuki on sama."

      EU-tasoisen maatalouden työnjaon ensimmäinen peruspilari
      on tietenkin tukien poistaminen, joten sillä, että
      tukien määrä on kaurasta ja ohrasta sama kuin vehnästä,
      ei voida perustella vehnän viljelyä. Vehnän viljelyn
      lakkaaminen Suomesta EU-tasoisessa työnjaossa
      yksinkertaisesti johtuisi siitä, että on tarpeeksi
      paremmin vehnän viljelyyn soveltuvia alueita muualla
      uninonin alueella.

      Tässä keskustelussa ei taaskaan tunnuta ymmärrettävän, että
      kustannustehokkuuteen pyrkimisen päätarkoitus on
      tukiaisista eroon pääseminen, joten toistettakoon se taas
      kerran selvennykseksi: EU-tasoisen maataloustuotannon
      ensimmäinen peruspilari on tietenkin maataloustukiaisien
      totaalinen poistaminen. Se tarkoittaa, että tukea ei
      makseta kauran viljelystä, ohran viljelystä kuin
      mistään muustakaan viljelystä. Tukien määrä tulee
      olemaan nolla.

      • Jopalla selviä

        lämpöhalvaus oireita, mitä ihmeen nollaa, EU:han koko tukitalouden on viljelijöiden riesaksi luonut ja miksi vehnän viljelyn pitäisi Suomesta lopettaa, sille ei löydy mitään perusteita..


      • ---
        Jopalla selviä kirjoitti:

        lämpöhalvaus oireita, mitä ihmeen nollaa, EU:han koko tukitalouden on viljelijöiden riesaksi luonut ja miksi vehnän viljelyn pitäisi Suomesta lopettaa, sille ei löydy mitään perusteita..

        ---


    • jahas,

      "Vehnän viljelyn
      lakkaaminen Suomesta EU-tasoisessa työnjaossa
      yksinkertaisesti johtuisi siitä, että on tarpeeksi
      paremmin vehnän viljelyyn soveltuvia alueita muualla
      uninonin alueella".

      http://www.farmit.net/talous/viljamarkkinat/rehuvehnan-markkinahinta-eu

      Siis se että eläinten väkirehuihin käytettävä ohra ostettaisiin ulkoa, esimerkiksi
      Bortugalista hintaan 257.00€ tonni kun suomesta saisi 204.00€/tonni,
      eli 50€/tonni kalliimmalla. 4 tonnin hehtaarisadolla lisähinta on 200€ hehtaaria
      kohden. Kun miltei kaikki viljan viljelyn tuki on EU tukea, jäisi se noin 500€ hehtaarilta saamatta EU,lta.
      Joka hehtaari minkä ostaisimme rehuohraa ulkoa väkirehun valmistukseen kasvattaa 500€-700€ kauppataseen alijäämää saamatta jääneen EU-tuen kanssa.
      Ehkä minulla on vajavainen kombedenssi mutta en nyt tajua miten on suomen kannalta perusteltavissa ostaa kaikki vehnämme ulkoa kun emme saisi EU hehtaaritukea ja vehnän tuottajahinta on euroopassa korkeampi. Ilmeisesti emme saisi ostettua edes tuotajahinnalla koska kauppa ja muut väliportaat ottavat oman osansa ennen kuin vilja on rehunvalmistajalla. Suomessahan rehutehtaat usein ostavat suoraan tuottajalta tuottajahintaan.

      • jahas,

        Tuossa tarkoitin kyllä vehnää.


    • Jos maataloustukiaisien poistamisen jälkeenkin ohratonnin, vai oliko
      se vehnää vai mitä, Suomesta saa hintaa 204 €/tonni, niin se vaan
      passaa. Todistaako tuo väittämä, että tuki onkin jo nyt tarpeeton?

      • utopiaaaa

        Hienoahan olisi, jos noin olisi, varsinkin jos saksasta ostettuna maksaisi 400 €/tonni.


      • jiikoor

        kerro nyt JO-PA miten olisi mahdollista tuottaa ohraa tai vehnää korottamatta tuottajahintoja ilman tukia ?
        miksi esim vehnästä maksettiin viime satokaudella Euroopassa lähes 300 euroa tonni lisättynä tuilla ???
        kerro nyt mikä joustaa ??
        myydäänkö polttoaineet alehintaan jos tuet poistetaan??
        myydäänkö koneet puoleen hintaan ???
        halpeneeko typpikilo ???
        halpeneeko fosforikilo ???
        tiesitkö , että vehnätonnin tuottamiseen tarvitaan tietty määrä typpeä joka maksaa tietyn määrän ???
        joustaako tuotantopanoksissa olevat palkat ???
        mikä joustaa kerro ???miksi teollisuus maksaa lähes 300 euroa tonnilta ???
        Miksi kuivuus tai märkyys eri puolilla maailmaa heiluttaa viljan hintoja , jos tavraa on yllin kyllinn markkinoilla.
        kerro ????


    • Se oli nimimerkki 'jahas', joka touhotti tuosta
      vehnän hinnasta näin: "Siis se että eläinten väkirehuihin käytettävä
      ohra ostettaisiin ulkoa, esimerkiksi Bortugalista hintaan 257.00€ tonni
      kun suomesta saisi 204.00€/tonni, eli 50€/tonni kalliimmalla."

      Oma arvioni on ollut ja on, että EU-tasoinen järkevä työnjako
      maataloussektorissa tuo mukanaan sen, että Suomessa ei viljellä
      vehnää lainkaan. Ei millään hinnalla. Jos joku kompetenssivajeinen
      kansallisromantikko haluaa silti - täysin ilman tukiaisia -
      vehnää viljellä ja myydä 204 €/tonni, niin sehän passaa.

      • Paskajuttuja

        tuki keskeisissä EU maissa on vehnälle kaksinkertainen, suuremman satotason lisäksi, Jopan kompetensi falskaa nyt pahasti..


    • ------

      ------

      • ----

        ----


      • ---
        ---- kirjoitti:

        ----

        ---


    • ---

      ---

    • ---

      ---

    • jepulis,

      Suurin osa suomalaisten tuloista perustuu takuuhintaan. Esimerkiksi palkansaajille on työehtosopimusten kautta määritelty palkkataso. Monilla yrittäjillä tulot ovat de facto takuuhintoja, eli lain tai maan tavan mukaan määriteltyjä. Ainoastaan ne yritykset jotka kohtaavat ulkomaisen kilpailun ovat maailmanmarkkinahintojen armoilla, ja monilla niistä taitaa mennä aika heikosti nykyään. Maataloustuotteiden hinnat ovat myös täysin avoinna ulkomaiselle kilpailulle ja maailmanmarkkinahintojen armoilla.

      • Hehtaarit tuottaa

        kylvön jälkeen tili on turvattu, kasvutulos sivuseikka.


      • Niin kenelle,
        Hehtaarit tuottaa kirjoitti:

        kylvön jälkeen tili on turvattu, kasvutulos sivuseikka.

        viljelijä saa mitä muilta jää, huonona vuonna tappion kantaa viljdlijä, kukaan muu siihen odallisru..


      • Muamuija
        Hehtaarit tuottaa kirjoitti:

        kylvön jälkeen tili on turvattu, kasvutulos sivuseikka.

        Ja höpö höpö taas, siellä suuri tietämättömys taas puhuu. Lehmät ei syö rahaa vaan rehua, kuten muutkin eläimet. Jos rehua on vähän jokaisella ei se runsaammaksi muutu, vaikka miten paljon olisi rahaa, ei virtasta voi viljalla korvata kuin murto-osaltaan. Ja harvoinpa se niin menee, että huono sato olisi vaan toisessa pääsadossa -jos tulee huonosti vihreää rehua samat sääolot haittaa viljankin kasvua.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen

      "Y­lei­ses­sä tie­dos­sa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki
      Maailman menoa
      195
      5783
    2. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      141
      2758
    3. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      44
      2267
    4. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      93
      1979
    5. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      238
      1971
    6. Mitkä on ne arvot?

      Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu
      Sinkut
      229
      1355
    7. Missä näit kaivattusi

      ekaa kertaa?
      Ikävä
      75
      1299
    8. Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."

      Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää
      Tanssii tähtien kanssa
      12
      1250
    9. Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.

      Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j
      Kajaani
      4
      1187
    10. Naton korkein sotilasjohtaja: Meidän on iskettävä ensin

      Olen täysin samaa mieltä ja nämä iskut pitäisi olla jo suunniteltu ja tuhota käytännössä kaikki venäjän hyökkäysmateriaa
      Maailman menoa
      279
      1165
    Aihe