On tietenkin aivan oikein asettaa edes jotenkuten tolkullinen katto pikavippien koroille, mutta miksi siihen tarvitaan erillinen laki? Miksi rosvousta ei pantu jo ajat sitten poikki rikoslaissa valmiina olevilla pykälillä?
Hallitus esittää, että pikavippien antajat saavat jatkossa periä vuotuista korkoa ja kuluja "vain" 50 prosenttia yli viitekoron. Se on tällä hetkellä yksi, ja pikavippien maksimikorko saisi siis olla, kuluineen 51 prosenttia vuodessa. Se on ollut keskimäärin 920 prosenttia, ilmoittaa oikeusministeriö. 1 000 euron lainasta on siis pystynyt perimään vuodessa noin 10 000 euroa.
Tästä on paisunut mittava bisnes, vaikka tämä on ollut nimenomaan kiellettyä. Rikoslain 36 luvun 6 pykälä nimittäin kriminalisoi kiskonnan:
"Joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Kiskonnasta tuomitaan myös se, joka luotonannossa ottaa tai edustaa itselleen tai toiselle korkoa tai muuta taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa luotonantajan suoritukseen ottaen huomioon:
1) myönnetyn luoton määrä, luottoaika ja luottosopimuksen muut ehdot;
2) myönnettyyn luottoon liittyvä luottoriski;
3) kulut luotonantajan sellaisista toimista, jotka kuuluvat huolelliseen luotonmyöntömenettelyyn;
4) luoton rahoittamisesta aiheutuneet tavanomaiset kulut;
5) luottotoiminnan tavanomaiset yleiskulut."
Pankit ja muutkin rahoituslaitokset lainaavat nykyään rahaa 2-6 prosentin koroilla, joka kattaa myös luottokelpoisuuden tarkistuksen (kohta 3) firman tavanomaisia kuluja (kohta 4, toki niitä peritään myös erikseen) ja firman yleiskulut (kohta 5). Korko kattaa myös luottoriskit.
Pikavippiyhtiöillä voi olla suuremmat luottoriskit, koska lainat myönnetään ilman vakuuksia, mutta eivät ne sentään voi 900-kertaiset olla. Firmat olisivat kumossa, jos ne olisivat. Riski ei voi olla edes 100-kertainen. 10-kertainen luottoriski saattaisi ehkä olla totta. Luottoriskit eivät siten selitä 920 prosentin vuosikorkoja.
On siis aika ilmeistä, että pikavippiyhtiöt ovat luotonannossaan ottaneet tai edustaneet itselleen korkoa ja muuta taloudellista etua, joka on ollut selvästi epäsuhteessa luotonantajan omaan suoritukseen.
Vaikka sivuuttaisimme 1 momentin määräykset hyväksikäytöstä, vaikka ajattelisimme kylmästi jotta kärsiköön, jos on niin tyhmä että noilla ehdoin lainaa ottaa, niin asian ratkaisee 2 momentti, joka kieltää koronkiskonnan.
Asiassa painaa myös rikoslain 36 luvun 7 §, joka korottaa rikoksen törkeäksi kiskonnaksi, jos kiskonnalla tavoitellaan huomattavaa hyötyä, aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa, rikoksentekijä käyttää häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti.
Ainakin ensimmäinen ja neljäs ehto täyttyvät. Ei ole epäilystäkään, etteikö massiivisilla kampanjoilla ja sähköpostirumballa, ynnä 920 prosentin koroilla tavoitella huomattavaa hyötyä, ja on aivan selvää, että operaatiot on toteutettu erityisen suunnitelmallisesti. Se riittää kvalifioimaan teot törkeäksi kiskonnaksi, josta maksimirangaistus on neljä (4) vuotta vankeutta.
Miksi tätä touhua ei siis ole tutkittu ja viety oikeuteen kiskontana, ja nimenomaan törkeänä kiskontana? Vai onko minulta mennyt joku merkittävä oikeustapaus ohi?
Otetaanpa esimerkki toisaalta. Kuvitellaan pienyrittäjä Ville, joka on velkaa pääomaltaan 10 000 euroa toiselle pienyrittäjälle, olkoonpa nimeltään Kalle. Villen saatava on ainakin pääomaltaan riidaton, mutta Kalle ei maksa. Ehkä hän ei pysty, ehkä hän ei halua, mutta syy on tässä samantekevä.
Kuvitellaan, että Ville palkkaa pari miestä perimään velkaansa. He menevät Kallen luokse, vaativat tätä maksamaan velkansa, sekä päälle korkoja ja perintäkuluja toiset 10 000 euroa. Siis 100 prosenttia lisää. Siinä saattaa olla mukana todellisia korkoja ja todellisia perintäkuluja, mutta toki 100 prosenttia on aika kova vaatimus. Paitsi pikavippiyhtiöiden näkökulmasta. Heidän silmissään perintämiehet ovat aivan amatöörejä. Vaivaiset 100 prosenttia, hah-hah!
Kuvitellaanpa, että perintämiehillä on päällään nahkaliivit, sellaiset joita käyttävät ne, joita poliisi tapaa tiedotteissaan nimittää rikollisiksi moottoripyöräjengeiksi.
Nyt syntyy valtakuntaan vipinää, eikä se ole kuvitteellista vaan todellista. Nyt tiedotusvälineiden sähköpostit täyttyvät KRP:n hälyttävistä tiedotteista, Aamu-TV:ssä istuu tavanomainen rikoskomisario kertomassa, kuinka järjestäytynyt rikollisuus on vallannut perintäbisneksen, ja sama tarina täyttää jo valmiiksi iltapäivälehtien lööpit ja etusivut.
Hallitus esittää, että pikavippien antajat saavat jatkossa periä vuotuista korkoa ja kuluja "vain" 50 prosenttia yli viitekoron. Se on tällä hetkellä yksi, ja pikavippien maksimikorko saisi siis olla, kuluineen 51 prosenttia vuodessa. Se on ollut keskimäärin 920 prosenttia, ilmoittaa oikeusministeriö. 1 000 euron lainasta on siis pystynyt perimään vuodessa noin 10 000 euroa.
Tästä on paisunut mittava bisnes, vaikka tämä on ollut nimenomaan kiellettyä. Rikoslain 36 luvun 6 pykälä nimittäin kriminalisoi kiskonnan:
"Joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Kiskonnasta tuomitaan myös se, joka luotonannossa ottaa tai edustaa itselleen tai toiselle korkoa tai muuta taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa luotonantajan suoritukseen ottaen huomioon:
1) myönnetyn luoton määrä, luottoaika ja luottosopimuksen muut ehdot;
2) myönnettyyn luottoon liittyvä luottoriski;
3) kulut luotonantajan sellaisista toimista, jotka kuuluvat huolelliseen luotonmyöntömenettelyyn;
4) luoton rahoittamisesta aiheutuneet tavanomaiset kulut;
5) luottotoiminnan tavanomaiset yleiskulut."
Pankit ja muutkin rahoituslaitokset lainaavat nykyään rahaa 2-6 prosentin koroilla, joka kattaa myös luottokelpoisuuden tarkistuksen (kohta 3) firman tavanomaisia kuluja (kohta 4, toki niitä peritään myös erikseen) ja firman yleiskulut (kohta 5). Korko kattaa myös luottoriskit.
Pikavippiyhtiöillä voi olla suuremmat luottoriskit, koska lainat myönnetään ilman vakuuksia, mutta eivät ne sentään voi 900-kertaiset olla. Firmat olisivat kumossa, jos ne olisivat. Riski ei voi olla edes 100-kertainen. 10-kertainen luottoriski saattaisi ehkä olla totta. Luottoriskit eivät siten selitä 920 prosentin vuosikorkoja.
On siis aika ilmeistä, että pikavippiyhtiöt ovat luotonannossaan ottaneet tai edustaneet itselleen korkoa ja muuta taloudellista etua, joka on ollut selvästi epäsuhteessa luotonantajan omaan suoritukseen.
Vaikka sivuuttaisimme 1 momentin määräykset hyväksikäytöstä, vaikka ajattelisimme kylmästi jotta kärsiköön, jos on niin tyhmä että noilla ehdoin lainaa ottaa, niin asian ratkaisee 2 momentti, joka kieltää koronkiskonnan.
Asiassa painaa myös rikoslain 36 luvun 7 §, joka korottaa rikoksen törkeäksi kiskonnaksi, jos kiskonnalla tavoitellaan huomattavaa hyötyä, aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa, rikoksentekijä käyttää häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti.
Ainakin ensimmäinen ja neljäs ehto täyttyvät. Ei ole epäilystäkään, etteikö massiivisilla kampanjoilla ja sähköpostirumballa, ynnä 920 prosentin koroilla tavoitella huomattavaa hyötyä, ja on aivan selvää, että operaatiot on toteutettu erityisen suunnitelmallisesti. Se riittää kvalifioimaan teot törkeäksi kiskonnaksi, josta maksimirangaistus on neljä (4) vuotta vankeutta.
Miksi tätä touhua ei siis ole tutkittu ja viety oikeuteen kiskontana, ja nimenomaan törkeänä kiskontana? Vai onko minulta mennyt joku merkittävä oikeustapaus ohi?
Otetaanpa esimerkki toisaalta. Kuvitellaan pienyrittäjä Ville, joka on velkaa pääomaltaan 10 000 euroa toiselle pienyrittäjälle, olkoonpa nimeltään Kalle. Villen saatava on ainakin pääomaltaan riidaton, mutta Kalle ei maksa. Ehkä hän ei pysty, ehkä hän ei halua, mutta syy on tässä samantekevä.
Kuvitellaan, että Ville palkkaa pari miestä perimään velkaansa. He menevät Kallen luokse, vaativat tätä maksamaan velkansa, sekä päälle korkoja ja perintäkuluja toiset 10 000 euroa. Siis 100 prosenttia lisää. Siinä saattaa olla mukana todellisia korkoja ja todellisia perintäkuluja, mutta toki 100 prosenttia on aika kova vaatimus. Paitsi pikavippiyhtiöiden näkökulmasta. Heidän silmissään perintämiehet ovat aivan amatöörejä. Vaivaiset 100 prosenttia, hah-hah!
Kuvitellaanpa, että perintämiehillä on päällään nahkaliivit, sellaiset joita käyttävät ne, joita poliisi tapaa tiedotteissaan nimittää rikollisiksi moottoripyöräjengeiksi.
Nyt syntyy valtakuntaan vipinää, eikä se ole kuvitteellista vaan todellista. Nyt tiedotusvälineiden sähköpostit täyttyvät KRP:n hälyttävistä tiedotteista, Aamu-TV:ssä istuu tavanomainen rikoskomisario kertomassa, kuinka järjestäytynyt rikollisuus on vallannut perintäbisneksen, ja sama tarina täyttää jo valmiiksi iltapäivälehtien lööpit ja etusivut.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kun kaksi liivimiestä käy perimässä velkaa ja vaatii 100 prosenttia korkoja ja kuluja, koko poliisiorganisaatio säntäilee ympäriinsä järjestäytynyttä rikollisuutta hokien. Kun joukko yrityksiä - siis takuuvarmasti järjestäytyneet porukat - lypsävät kymmeniltä, luultavimmin sadoiltatuhansilta ihmisiltä 900 prosentin korkoja, poliisijohto fiilailee kynsiään, sillä heidän mielestään valtakunnassa on kaikki hyvin.
http://mikkoniskasaari.fi/node/143
Näin alalla olevana ihmisenä voin kertoa teille jotain ihan todellista:
Jutun pointti on siinä kun ette erota todellista vuosikorkoa ja vuosikorkoa toisistaan.
"1 000 euron lainasta on siis pystynyt perimään vuodessa noin 10 000 euroa."
Esimerkkinä www.vippi.fi sivustolla 1000 euron laina kolmeksi kuukaudeksi maksaa kuluja 280 euroa. Jos tämä siis uusitaan joka kolmas kuukausi eli neljä kertaa vuodessa, ovat kulut yhteensä 4 x 280 eli 1120 euroa joka on jo melko kaukana tuosta 10 000 eurosta jonka mainitsit. Tässä nyt vaan yksi esimerkki todellisen vuosikoron ja vuosikoron erosta.
Toinen lauseesi:
"Hallitus esittää, että pikavippien antajat saavat jatkossa periä vuotuista korkoa ja kuluja "vain" 50 prosenttia yli viitekoron. Se on tällä hetkellä yksi, ja pikavippien maksimikorko saisi siis olla, kuluineen 51 prosenttia vuodessa"
Koska selkeästi et tiedä mistä puhut, annan sinulle esimerkin:100 euron lainan 51% todellisella vuosikorolla kuukaudeksi. Mitkä ovat siis kulut? Oikea vastaus on 3,33 euroa. Pystyisitkö itse kannattavasti takemään lainabisnestä jos kulusi per laina on jotain 8 euron luokkaa ja saat asiakkaalta periä siitä 3,33 euroa?Vertasit pankin 2%:n korkoon pikalainojen korkoa. Lainaisiko pankki 100 euroa kuukaudeksi 3,33 euron kuluilla? Tai vaikka jos lainasummaan suurennetaan 10-kertaiseksi eli 1000 euroon. Lainaisiko pankki sinulle 1000 euroa kuukaudeksi hinaan 33,33 euroa? Tässäkin on siis 51 %:n todellinen vuosikorko.
Kuten huomaat ovat sekä media että poliitikot menneet samaan ansaan kuin sinä eli tuijotetaan vaan kuikeaa vuosikorkoprosenttia eikä kuitenkaan ymmärretä mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Pikavipeistä on siis kiskonta ym. kaukana.
Perintä on sitten luokiteltu melkein yhtä pahaksi rikokseksi kuin pikavipit. Miten edes kehtaavat pyytää 8%:n viivästyskorkoa joka esim. 100 euron lainasta tekee huikeat 0,66 euroa kuukaudessa. Lisäksi tulevat tietenkin lain mukaiset perintäkulut eli esim. alle 250 euron lainasta 21 euroa per maksumuistutus. Toki sekin on unohtunut että samanhintaiset ovat myös kaikkien muiden alojen perintäkulut kuten vaikka sähkö-, vesi-, tai puhelinlaskun. Helpointa perintäkulujen välttämistä on maksaa laskut pois eräpäivänä tai sitten olla hankkimatta laskuja ollenkaan esim. jättämällä sellaiset laitteet ostamatta johon ei ole varaa.
Tarve pienille lainoille ei häivy mihinkään vaikka eduskunta ne kieltäisikin. Toiminta siirtyy osin pankeille (joka tämän homman takana onkin), panttilainaamoille ja tietysti pimeille lainamarkkinoille. Kun korkokatto tulee, tarkoittaa se vähintään 700 työpaikan menetystä sekä n. 200 miljoonan verotulojen menetystä. Tämä tietysti voidaan paikata vaikka polttoaineveroa nostamalla kun se meillä niin halpaa on jo ennestäänkin. Toivon mukaan em. laskelmat auttavat siihen että jatkossa voidaan puhua vaikka euroista vuosikorkojen sijaan, eurot me kaikki ymmärrämme.
"annan sinulle esimerkin:100 euron lainan 51% todellisella vuosikorolla kuukaudeksi. Mitkä ovat siis kulut? Oikea vastaus on 3,33 euroa. Pystyisitkö itse kannattavasti takemään lainabisnestä jos kulusi per laina on jotain 8 euron luokkaa ja saat asiakkaalta periä siitä 3,33 euroa?"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10910808
Australiassa korkokatto on 48%, Virossa ja Kanadassa 60%, USA:ssa sotilashenkilöille 36%. Korkokatto ei ole mikään uusi idea, vaan käytössä jo ihan tänään muualla maailmassa. Onko noissa maissa pikavippifirmoja? On? Eli vastaus kysymykseesi on, että näemmä pystyy.
Jokainen voi miettiä mikä on Kiinassa valmistetun tuotteen todellinen valmistushinta ja sen myyminen suomalaisessa kaupassa. Voittomarkinaali on tähtitieteellinen. TEiDÄT ON RYÖSTETTY KAUPASSA !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
MIKSI kukaan ei puutu tähän EPÄKOHTAAN !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kiva kun Huutomerkkijannu pysyit aiheessa... Kiusaavatko nuo tiedot muissa maissa käytettävistä korkokatoista sinua niin paljon, että pitää epätoivon vimmalla yrittää johdattaa keskustelua kiinalaisiin tuotteisiin?
Niinpä niin. Edelleen on nuo korkokäsitykset vähän hakusessa. Mikä noista on todlelista vuosikorkoa, mikä vuosikorkoa ja mikä KSL:n mukaista vuosikorkoa.
"Mikä noista on todlelista vuosikorkoa, mikä vuosikorkoa ja mikä KSL:n mukaista vuosikorkoa."
Kerro sinä, kun kerran olet alalla töissäkin. Muussa tapauksessa tuo sinun ulostulosi jää kovin ohueksi.
Ensiksi on hyvä todeta, että mainitsemasi ulkomaiset korkokatot ovat ihan jees, sikäli jos niille on muukin tietolähde kuin suomi24-keskustelupalsta. Toiseksi Suomessa on lainaaminen aina spesiaalitapaus, koska täällä on niin paljon kaltaisiasi munapäitä (eivät ehdi maksaa velkojaan, kun roikkuvat tällä palstalla joka päivä valittamassa), että luottotappiot ovat aivan huikeita verrattuna mihin tahansa muuhun maahan. Kaltaisesti pösilöt kyseenalaistavat vippaamisen kannattavuuden jopa tuolla 920 prosentin vuosikorolla, mitä et lukuna alunperinkään ymmärtänyt. Oletko muuten miettinyt, että miksei taksi kerro todellista vuosikustannusta kymmenen minuutin kyydistä hinnan ollessa 20 euroa? Mielestäni on NIIN VÄÄRIN, ettei taksi kerro, että todellinen vuosihinta kyydille (kun luontevasti istuu taksissa koko vuoden) on 1.051.200 euroa. Ihan selvästi Sampsan uusi vaaliteema, jos sattuu olemaan selvin päin.
" mainitsemasi ulkomaiset korkokatot ovat ihan jees, sikäli jos niille on muukin tietolähde kuin suomi24-keskustelupalsta."
Lähde löytyy siinä ketjussa, johon linkattu tänään klo 07:51. Katso sieltä.
"Suomessa on lainaaminen aina spesiaalitapaus"
Perustelematon väite, jolla yrität selittää nykykäytännön välttämättömyyttä. Tai perustelithan sinä hermostuksissasi aivan väärin:
"täällä on niin paljon kaltaisiasi munapäitä (eivät ehdi maksaa velkojaan"
En ole koskaan jättänyt maksamatta velkojani, joita on ollut tähän mennessä kolme: opintolaina ja kaksi asuntolainaa. Kaikki ovat tulleet maksettua.
"Kaltaisesti pösilöt kyseenalaistavat vippaamisen kannattavuuden jopa tuolla 920 prosentin vuosikorolla"
En ole koskaan ottanut ainoatakaan pikavippiä, joten keitähän ne kaltaiseni ovat.
Sinä ilmeisesti kuvittelet keskustelevasi pikavippaajan kanssa, joiden kaltaisten kuvittelet aiheuttavan spesiaaliongelmia Suomessa. Voithan sinä sellaista väittää, mutta sinun pitää osoittaa että sanasi ovat totta. Toisin sanoen, että ongelmia aiheuttavia pikavippaajia ei ole sellaisissa maissa, joissa on käytössä korkokatto. Toistaiseksi et ole itkultasi pystynyt mitään sen suuntaistakaan osoittamaan. Länkytyksesi Suomesta spesiaalitapauksena on siis täysin tyhjän päällä.
"miksei taksi kerro todellista vuosikustannusta kymmenen minuutin kyydistä hinnan ollessa 20 euroa?"
Ei liity korkokattoon, maksan taksille hinnaston mukaisen taksan ostamastani palvelusta. En lainaa taksinkuljettajalta pääomaa käyttööni, eikä maksamaani hintaan sisälly minkäänlaista korkokomponenttia. Jos olet nähnyt taksihinnaston, jossa hintaan sisältyy korkoprosentti, niin laita kaikin mokomin linkki tietoosi. Sitä odottaessa, en aio välittää yrityksestäsi ohjata keskustelua pikavippien korkokatosta epäolennaisuuksiin.
Tuo aiempi taksi-esimerkki oli asiaa. Aivan samalla lailla siinä maksetaan ostetusta palvelusta, hyödykkeenä saadaan maailman kyyti ja pikavipistä saadaan käyttöön rahaa. Vain edellinen lainausmerkki-hirviö voi olla niin törppö, ettei ymmärrä asiaa. Pitäisihän taksinkin ilmoittaa palvelun hinta vuositasolla kuten pikavipippaajankin, vaikkei sillä elävän elämän kanssa olisikaan mitään tekemistä, ainakin Sampsshhhan mielestä.
" Aivan samalla lailla siinä maksetaan ostetusta palvelusta, hyödykkeenä saadaan maailman kyyti ja pikavipistä saadaan käyttöön rahaa."
Korko-komponentti puuttuu taksipalvelun hinnasta. Ostat taksipalvelun, maksat sen siinä aivan kuin pikavipin käsittelykulutkin, mutta et sinä kyydistäsi muutamaa viikkoa jää maksamaan korkoa.
"Pitäisihän taksinkin ilmoittaa palvelun hinta vuositasolla "
Taksi ei ole rahan lainaamista. Jokaisen tuotteen tai palvelun ostaminen ei ole verrollinen rahan lainaamiseen. Normaali ihminen asian ymmärtää. Pikavippejä epätoivon vimmalla puolustava joutuu leikkimään ettei asiaa ymmärrä.
Samaa mieltä 11 1: n kanssa. Kyllä tämä lainausmerkkihirviö on palstan suurin törppö.
"Korko-komponentti puuttuu taksipalvelun hinnasta." Mitähän tämäkin juuso on ymmärtävinään?
"mutta et sinä kyydistäsi muutamaa viikkoa jää maksamaan korkoa". Ei korkoakaan tarvitse maksaa muutamaa viikkoa, voihan sen maksaa hetikin.
"Jokaisen tuotteen tai palvelun ostaminen ei ole verrollinen rahan lainaamiseen" Miksei olisi? Taitaa lainauismerkkihirviö okla itse vielä taapero, joka yrittää sivistyssanakirja kädessä päteä täällä, kun kaverit lyö viikolla koulussa joka päivä turpaan.
Jäämme odottamaan innolla uusia lainausmerkkisiteerauksia, tuleeko nyt lainausmerkkien lainausmerkkejä?