Jos elintarvikkeiden ALV alennettaisiin EU-maiden keskitasolle, eli sitä alennettaisiin 22%:sta 10%:iin, vaikuttaisi se ruokamenoihin n. hieman vajaat 9%. Elintarvikkeiden osuus kulutuksesta putoaisi 12%:sta 11%:iin. Ja vaikutus ALV-tulojen kehitykseen ILMAN kulutuksen lisäystä jäisi n. 1%:iin. 80% kuluttajista lisäisi muuta kulutusta - joka on sidottu pääsääntöisesti 22%:n ALV-kantaan, niinpä ALV-tuotto laskisi enintään 0.2%, valtion koko verotuotto vain osan siitä (0.05-0.10%).
Elintarvikkeiden ALV:n alennus on siis ennemminkin ideologinen, kuin taloudellinen kysymys. Koska pienituloisen tulosta suurempi osa menee elintarvikkeisiin ja veronalennus aina lisää alennuksen kohdalla olevien hyödykkeiden kulutusta, näyttäisi elintarvikkeiden ALV:n alennuksen kohdalla olvan kyse lähinnä hallituksen halusta hillitä pienituloisten ruokamenoja.
Elintarvikkeiden ALV:n alennus on siis ennemminkin ideologinen, kuin taloudellinen kysymys. Koska pienituloisen tulosta suurempi osa menee elintarvikkeisiin ja veronalennus aina lisää alennuksen kohdalla olevien hyödykkeiden kulutusta, näyttäisi elintarvikkeiden ALV:n alennuksen kohdalla olvan kyse lähinnä hallituksen halusta hillitä pienituloisten ruokamenoja.
Vastaukset 9
Vanhimmat
siirtyisi käytännössä elintarviketeollisuuden ja tuottajaportaan hyväksi. Kuluttajat jäisivät nuolemaan näppejään. Tästähän tehtiin jo kertaalleen tutkimus. Irlannissa, jossa elintarvikkeiden alv on nolla hintataso on kuitenkin euroopan korkeimpia.
http://www.tiina-saavalainen.org/ruuan_alv.html
lopputulema pelkkää arvailua.
SHR vaatii ruoka- ja ravintolapalveluiden samanarvoista kohtelua ruoan kanssa arvonlisäverotuksessa.
Tiedote SHR:n sivuilta: "Suomen on hyödynnettävä nyt syntynyt tilanne ja vaadittava yhdessä Ranskan kanssa oikeutta veron alentamiseen. Suomen Hotelli- ja Ravintolaliiton laskelmien mukaan ruokatarjoilun arvonlisäveron alentaminen on tehokkain ravintola-alan työllisyyttä kohentava toimenpide. Liitto arvioi, että veron alennus lisää ravintola-alan työllisyyttä 2000 henkilötyövuodella."
Oma linkkisi viittaa vahvasti "tutkimukseen", joka on tehty elintarvikealan näkökulmasta, ei ruoan koko arvoketjua ajatellen: mitä enemmän opimme syömään ruokaa palveltuna, sitä enemmän kasvaa BKT ja työllistämme toisiamme.
kuka hitossa "saa" palvelua kun muut maksavat siitä
kaikki ennustukset ovat epävarmoja
mitä ehdottaa hän, joka "saa" palveluja?
- Ainakin minä, ja rutkasti enemmän.
Mutta keskustelun pointti on siinä että minkä ihmeen takia pitää maksaa palveluna ruoasta 22 %, kun mukaanostettuna sama ruoka on vain 17 %?
Palvelualan merkitys työllistäjänä kasvaa entisestään, ja 2000 lisätyöpaikkaa alalle, jossa uudelleenkoulutuskynnys on hyvin matala, on ainakin minusta täysin tervetullut asia.
saanko halvempaa ruokaa ravintelista vai
supermarketista
Valtio voi vain ohjailla veropäätöksillään. Siis suosia toista ryhmää toisten kustannuksella tai ohjailla kulutuskäyttäytymistä.
Koska elintarvikkeiden suhteellinen osuus kulutuksesta on suurempi pienituloisilla, kuin suurituloisilla, olisi elintarvikkeiden ALV:n alennus käytännössä tulonsiirto suurituloisilta pieniuloisille. Toki suurituloisetkin hyötyisivät, mutta kuten sanoin, eivät samassa määrin, kuin pienituloiset. Kaiken lisäksi elintarvikkeiden ALV:n alennus on lähes ainoa keino alentaa pienituloisten verotaakkaa.
Ja vaikutukset kulutuskäyytäytymismalleihin on nähty jo ajoneuvooverotuksen ja alkoholiverotuksen kohdalla.
Valmisruoka sisältää huomattavasti enemmän lisäaineita, joiden vaikutuksesta ihmiskehoon ei ole vieläkään riittävästi tietoa.
Mitä lyhyempi on ruoan elinkaari sitä terveellisempää ja maukkaampaa on myös ruoka.
Yhteiskunta vastaa Sinunkin terveydestäsi ja sen kuluista.