Jos elintarvikkeiden ALV alennettaisiin EU-maiden keskitasolle, eli sitä alennettaisiin 22%:sta 10%:iin, vaikuttaisi se ruokamenoihin n. hieman vajaat 9%. Elintarvikkeiden osuus kulutuksesta putoaisi 12%:sta 11%:iin. Ja vaikutus ALV-tulojen kehitykseen ILMAN kulutuksen lisäystä jäisi n. 1%:iin. 80% kuluttajista lisäisi muuta kulutusta - joka on sidottu pääsääntöisesti 22%:n ALV-kantaan, niinpä ALV-tuotto laskisi enintään 0.2%.
Elintarvikkeiden ALV:n alennus on siis ennemminkin ideologinen, kuin taloudellinen kysymys. Koska pienituloisen tulosta suurempi osa menee elintarvikkeisiin ja veronalennus aina lisää alennuksen kohdalla olevien hyödykkeiden kulutusta, näyttäisi elintarvikkeiden ALV:n alennuksen kohdalla kysessä olevan lähinnä hallituksen halusta hillitä pienituloisten ruokamenoja.
Elintarvikkeiden ALV:n alennus on siis ennemminkin ideologinen, kuin taloudellinen kysymys. Koska pienituloisen tulosta suurempi osa menee elintarvikkeisiin ja veronalennus aina lisää alennuksen kohdalla olevien hyödykkeiden kulutusta, näyttäisi elintarvikkeiden ALV:n alennuksen kohdalla kysessä olevan lähinnä hallituksen halusta hillitä pienituloisten ruokamenoja.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hinnat saatiin kaupassa 1.1. 1995 laskemaan kun ruuan alvi pudotettiin 22:stä 17:ään.
Olen kirjoittanut asiasta Veropörssilehteen 2002.
Ruuan alvin laskeminen ei ole ollut hallitusohjelmissa. Eikä tule, koska valtio menettää verotuloja.
Hmm... tarkistanpa lähteeni... Vaikutus oilsi siis suurempi, ehkä 0.2%:n luokkaa koko verokannasta.
Menettää kyllä, mutta pienipalkkaisille kohdistettavaa veronalennusta on aika hankala muutoin enää (vuoden 2001 alimman tuloveroluokan poiston jälkeen) järjestää. Elintarvekkeiden ALV:n alennus on yksi halvimmmista vaihtoehdoista. Ja ainoa, jos kuntien verotuottoon ei haluta koskea tai kuntien valtionosuutta ei haluta kasvattaa. Työnantajien eläkemaksun alennushan ei kohdistuisi työntekijän näkemään bruttopalkkaan.
Elintarvikkeiden ALV nostettiin VÄLIAIKAISESTI vuonna 1994 12 prosentista 17 prosentiin
http://www.tiina-saavalainen.org/ruuan_alv.html
Vuonna 1994 tehdyn Valtiovarainministeriön muistion mukaan yhden ruuan alv-prosentin alentaminen olisi merkinnyt valtion budjettiin 425 miljoonan markan lovea, joka olisi saatava jostakin muualta.
1.1. 1995 "EU-jäsenyyden ansiosta" tapahtunutta alentumista ei saatu 5% suuremmaksi, koska muutenkin vaikeuksissa olut valtiontalous olisi joutunut vielä enemmän vaikeuksiin.
Laskemalla ruuan alvia saatiin ruuan hintaa "EU:n ansiosta" laskemaan, kuten Pertti Salolainen oli kansalle luvannut.
Pointti on siinä, ettei maatalouden tuottajahintojen EU-hinnanromahduksella saatu luvattua alennusta aikaan.
Siksi oli pakko laskea 1.1. 1995 alvia 5 %, siis 22:sta 17 %iin.
Salolainen toivoi elokuussa 1993 kirjoittamassaan erillisessä kokouslausunnossaan haluavansa elintarvikkeiden alvin laskettavaksi 12 %:iin.
Se olisi merkinnyt 4,25 mrd markan siis, 4250 miljoonan markan lovea valtion budjettiin.
Jos elintarvikkeiden alvia olisi tuolloin (1.1 1995) laskettu 10 %, olisi ruuan hinta kaupassa laskenut niin paljon kuin Salolaisen kertoi EU:n laskevan hintoja.
Elintarvikkeiden alvin suurempi alennus 1.1. 1995 olsi ollut varsinkin köyhempiä hyödyntävä toimenpide, mutta siihen valtiolla ei ollut varaa.
Jos ruuan alvia nyt alennetteisiin, ei kuluttaja kuitenkaan kuitenkaan suuremmin hyötyisi, vaan hyöty menisi jalostuksen ja kaupan hyväksi hintojen pikkuhiljaa noustessa.
Samalla valtio jäisi ilman ruuan alvista kertyviä tuloja.
Tilaapa Ulkoministeriöstä tämä paperi
"Valtiovarainministeriön muistio
Maatalouden EU-sopeutus
8.4.1994" !
Tässä muistiossa ovat mielenkiintoisina asioina Elintarvikkeiden alv ja elintarviketeollisuuden auttaminen Valtion bubjetin ulkopuolelle perustettavine rahastoineen (laiton).
Rahastolle annettiin lainananto-oikeus.
Kesällä 1994 (jo ennen jäsenyttä) rahastoon tuli
tuli 100-prosenttista EU-rahaa, joka sitten ohjattiin LSOn pelastamiseen.
Em. muistion kohdat, jotka kerroin, ovat kohdassa Ongelmia.
LSOn pelastaminen oli Suomen maatalouden myymisestä saatu hinta.
Neuvottelujen loppuvaiheessa tehtiin lisäpöytäkirja, jossa EU lupasi, ettei tule puuttumaan EY-kilpailulainsäädännön vastaiseen toimintaan Suomessa.
Suomen puolesta paperiin kirjoittivat nimensä Pertti Salolainen ja Heikki Haavisto.
Kesällä 1994 Pohjanmaalla kiersi huhu, jonka mukaan LSO sai saksalaispankilta rahaa ilman vakuuksia.
Myöhemmin on selvinnyt, että heinäkuussa 1994 tuli Suomeen 100 %:sta CAP-tukea finassitavavaratalo Sammon kautta.
Heinäkuussa 1994 LSOn johtaja Simo Palokangas sanoi, että LSOn keväiset vaikeudet olivat liioiteltuja...
Jorma Jaakkola
[email protected]
A) Valtion arvonlisäverotuotto oli vuonna 2003 11,050 mrd €.
B) Suomalaisten kulutuksesta n. 12% (n. 1/8) on elintavikkeita
C) Elintarvikkeiden alv on nyt 17%
D) oletetaan elintarvikkeiden alv alenettavaksi 12%:iin
E) keskimääräinen ALV-kanta ennen muutosta 20%
Tästä saadaan elintarvikkeiden alv-alennuksen 17%:sta 12%:iin maksavan
F = A * B * C / E * (C-D)/C
= A * B * (C-D)/E
= 345 milj. €
ilman minkäänlaista kulutuksen kasvua. Eli todellisen kustannusvaikutuksen täytyy olla tätä pienempi.
Jos 80% säästyneestä rahasta (F) siirtyisi muuhun kulutukseen ja loput elintarvikkeisiin olisi vaikutus:
(E-B*C)/(1-B)*F*(4/5) = 56.38 milj €
( Ennen F:ää lasketaan muun kulutuksen keskimääräinen ALV = 20.42857% )
ja
F*(1/5)*D = 8.28 milj €
eli 64.66 milj. € pienempi. Eli koko kustannus olisi n. 280 milj. €, eli n. 0.75% valtion budjetista.
Kulutuksen rakenne ja määrä on tänään tyystin toinen, kuin 1993 ja ruuan alv on tällä hetkellä 22%:n sijaan 17%. Siinä suurimmat syyt ylläolevan kustannuslaskelman poikkeamaan Salolaisen vuonna 1993 tekemiin laskelimiin (n. 715 milj. €).
Kiitos hyvästä selvityksestä!
Tallennan arkistooni.
Haluan vielä kertoa jotakin.
Otsikon vuosina oli olemassa alkutuotevähennysjärjestelmä, jota EU ei sitten jäsenyydessä enää hyväksynyt.
Ei hyväksynyt koska oli EY-kilpailulainsäädännön vastaista, että Suomi olisi saanut valtion tuella pitää ruuan hintaa alempana.
Alkutuotevähennysjärjestelmään päädyttiin yleislakon seurauksena.
Työväki ja viljelijät olivat silloin napit vastakkain.
Alkutuotevähennysjärjestemällä subventoitiin elintarvikkeiden hintoja kaupassa niin, että lopullinen silloinen lvv-kanta oli keskimäärin 13,8 %.
Koska Suomi demarien suussa ns. maataloustuilla eli alkutuotevähennysjärjestelmällä tuki köyhien perheiden toimeentuloa, olisi ollut oikeampi "tie" budjetoida alkutuotevähennysjärjestelmän käytössä olleet rahat sosiaali- ja terveysministeriön kautta, koska nuo rahat eivät tulleet viljelijän tilipussiin.
Kuten kerroin, olen tehnyt vuoden 2002 lopulla Veropörssi-lehteen perusteelisen selvityksen.
Hyvät lukijat, antakaa emailosoitteenne, niin lähetän kirjoitukseni.
Terveisin
Jorma Jaakkola
[email protected]
>Elintarvikkeiden ALV nostettiin VÄLIAIKAISESTI vuonna 1994 12 prosentista 17 prosentiin
Kumpikaan luku ei pidä paikkaansa.
Media on kyllä kertonut noin.
Jopa elintarviketyöläistenliiton puheenjohtaja.
Olen selvittänyt asian Elintarviketyöläisten liiton lehden päätoimittajalle, jonka tapasin Porissa erään tilaisuuden yhteyteen etukäteen sovittuna tapaamisena.
SHR vaatii ruoka- ja ravintolapalveluiden samanarvoista kohtelua ruoan kanssa arvonlisäverotuksessa.
Tiedote SHR:n sivuilta: "Suomen on hyödynnettävä nyt syntynyt tilanne ja vaadittava yhdessä Ranskan kanssa oikeutta veron alentamiseen. Suomen Hotelli- ja Ravintolaliiton laskelmien mukaan ruokatarjoilun arvonlisäveron alentaminen on tehokkain ravintola-alan työllisyyttä kohentava toimenpide. Liitto arvioi, että veron alennus lisää ravintola-alan työllisyyttä 2000 henkilötyövuodella."
Mitä enemmän opimme syömään ruokaa palveltuna, sitä enemmän kasvaa BKT ja työllistämme toisiamme. Hallitus on muuten kirjannut tämän tavoitteen ohjelmaansa, jos oikein muistan.
Ehdotan demokratian nimissä ALVin laskemista inhimilliselle tasolle.
Miksi nyhtää viattomilta kansalaisilta riistoluokan veroja! Valtio on liian ahne.
Eli kaikkien välttämättömien tuotteiden/palveluiden/hyödykkeyiden alvit alas. Se olisi aitoa demokratiaa ja kansalaisten arvostamista ja ostovoiman nostamista.
Hinnat/verot ovat nyt liian kovat Suomessa.
Eli ALV olkoot jatkossa vain 5 % seuraavissa tuotteissa:
-asunnot ja asuminen
-autot ja liikenne
-bensa yms.
-ruoka ja juoma
-vaatteet
Moinen matala ALV olisi koko kansan etu koska kaikki mm. syövät ruokaa ja asuvat jossakin.
Nykyinen alv 22% on mielestäni laillistettua sosialistista rosvousta. Alas ALV.
Kansa ansaitsee paremman elintason kuin nyt.
Alas sosialistinen kovan linjan riistoverotuspolitiikka. Syytän vasemmistoa kovista veroista = köyhyydestä ja matalasta ostovoimasta.
Puhun koko kansan edun nimissä.
Matala verotus on kaikkien etu. Myös tuloverotusta on kevennettävä.
Toiveita tästä on, jos ministerit alkavat TUPO:n ja budjettiriihen alla puhua tällaista:
http://www.ruusuverkko.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=ruusuverkko&mid=14&sid=3&a=show&id=2511
"
– Olisiko arvonlisänveron alennus eräs täsmäkeino esimerkiksi palvelualoilla sekä ravintola- ja majoituspuolella paitsi työllisyyden myös turvallisuuden näkökulmasta, ministeri kysyy.
"
Elintarvikkeiden alv:n alennus on yksi halvimmista matalapalkkaisten henkilöiden tukemisen vaihtoehdoista. Lisäksi se kohdistuu pelkästään valtionverokertymään. Eli se on varsin varteenotettava vaihtoehto jo tämänvuotisessa budjettiriihessä!´
Minusta siellä ruuan alkulähteilläkin tapahtuu kaikenlaista jos prosenttia ruuvataan, siitä vaan ollaan oltu melko hiljaa. Eikö se ole melkoinen tulonsiirto myös sinne alkulähteille sen kauppiaan lisäksi. Tuskin se nyt ihan kuluttajalle saakka vaikuttaa. Kun maaatalous tuli alv:n piiriin ei sieltä ole valituksia kuulunut kuten esim. pieniltä käsityöaloilta. Johtuisikohan se siitä että ovat alv-palautuksen nettosaajia? Ai miksikö. Olen ymmärtänyt sen niin, ja tehnyt pikku laskelmiakin, että jos ostoista, investoinneista ym tuotantopanoksista saa 22% vähennysoikeuden ja taas vastaavasti vain noin puolesta tulosta peritään 17% verokantaa, siinä syntyy tätä nettopalautusta ainakin jossain määrin. Ja se taas kasvaa jos jos verokantojen ero kasvaa. Ymmärtääkseni siitä n. toisesta puolesta tuloa, siis EU ym. tuista ei mene alv:a.
Teillä kun siellä on tilastot ja laskumallit käytössä, kertokaahan kuinka sen kanssa oikein on. Onko esim. maatalous tai muu ruuantuotanto alvn maksaja vai saaja.