http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012091516078982_ul.shtml
" Lämpötilaa ovat nostaneet muun muassa teollisuuden ja liikenteen lisääntyminen ja niistä tulevat päästöt.
- Tiedämme, että Maa imee enemmän lämpöenergiaa kuin laskee sitä pois, joten odotettavissa on yhä lämpenevä ilmasto, GISS:n johtaja James Hansen sanoo. "
Kun katselee aamuisin esim. kerrostaloja ikkunat ovat pimeinä vielä klo 7.30 1970-luvulla hyvin harva ikkuna oli silloin enää klo 6.00 pimeänä. Ihmiset olivat lähdössä töihin iltaisin taasen ikkunat olivat pimeinä jo klo 23.00 jälkeen.
Missä tämä ilmaston lämmittäjä = teollisuus on nyt?
Eikös keskustassa ole ilmaston laatu huomattavasti parempi kun viime vuosi tuhannella?
Ketä ja mitä uskoa?
Jos vastakkain asetetaan autoilu ja teollisuus, yksityinen ihminen voi vaikuttaa vain autoiluun. Onko julkinen liikenne kehitetty parhaaksi mahdolliseksi liikkumispalvelukseksi..?
Helsingissä keskustelaan ilmaisesta kaupunki liikenteestä http://www.hel.fi/hki/HKL/fi/Etusivu malli idästä?
TKL ei keskustele mistään. http://www.tampere.fi/tkl/ .
" Lämpötilaa ovat nostaneet muun muassa teollisuuden ja liikenteen lisääntyminen ja niistä tulevat päästöt.
- Tiedämme, että Maa imee enemmän lämpöenergiaa kuin laskee sitä pois, joten odotettavissa on yhä lämpenevä ilmasto, GISS:n johtaja James Hansen sanoo. "
Kun katselee aamuisin esim. kerrostaloja ikkunat ovat pimeinä vielä klo 7.30 1970-luvulla hyvin harva ikkuna oli silloin enää klo 6.00 pimeänä. Ihmiset olivat lähdössä töihin iltaisin taasen ikkunat olivat pimeinä jo klo 23.00 jälkeen.
Missä tämä ilmaston lämmittäjä = teollisuus on nyt?
Eikös keskustassa ole ilmaston laatu huomattavasti parempi kun viime vuosi tuhannella?
Ketä ja mitä uskoa?
Jos vastakkain asetetaan autoilu ja teollisuus, yksityinen ihminen voi vaikuttaa vain autoiluun. Onko julkinen liikenne kehitetty parhaaksi mahdolliseksi liikkumispalvelukseksi..?
Helsingissä keskustelaan ilmaisesta kaupunki liikenteestä http://www.hel.fi/hki/HKL/fi/Etusivu malli idästä?
TKL ei keskustele mistään. http://www.tampere.fi/tkl/ .
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomen elinkeino rakenne 2010
maatalous 3,3 %
palvelut 66,5 %,
teollisuus 30,2 % BKT:sta
http://www.stat.fi/tup/suomi90/helmikuu.html
Luvuissa on aika suuria vaihteluita,
tilastokeskus 2004 teollisuus 19,2 %
Palvelualojen osuus kaikista työpaikoista oli 72,9 prosenttia vuonna 2010.
Helsinki tiedot löytyvät ihan ominaan Tampereen eivät..
http://www.tilastokeskus.fi/til/tyokay/2010/03/tyokay_2010_03_2012-09-04_tie_001_fi.html ihan mielenkiintoista
asuin Tampereella 1965- 1975.
Ihmiset olivat töissä tekstiili- ja kenkä tehtaissa.. Sitten tuli lenkkitossut..
Paperi ja metalli teollisuus voivat kai yhä hyvin.
Pakkaspäivinä, taivaalla näki tehtaiden piippujen sauhut, ilma oli sakeaa pakokaasuista..
Bensa ja muut polttoaineet ovat puhtaampia nykyään.
Tuliko teollisuudesta vientiä, kiristyneiden ilmasto päästöjen myötä. Teollisuus vietiin sinne missä ei rajoittavia ilmastolakeja ole?
minne siirtyi teollisuuden ylijäämä työntekijät?
UKK kirjoitus kyntäjästä.
"1940 maa- ja metsätaloudessa oli 2.2100.000 henkeä, oli tämä luku kymmenessä vuodessa alentunut 535.000:lla 1.586.000:een. Teollisuudessa ja käsityössä oli v. 1940 775.000 henkeä, mutta kymmentä vuotta myöhemmin vastaava luku oli 1.304.000, joten lisäys oli 529.000 henkeä."
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/7736/TMP.objres.1138.html?sequence=1
http://matkaopassuomalaisuuteen.blogspot.fi/2012/02/kaupungistuminen-ja-palveluyhteiskunnan.html
" Maatalous koneistui 1960- luvulla, joten ihmisten työpaikat vähenivät, joten he muuttivat kaupunkeihin. Kun rintamamiehet palasivat sodasta maaseudulle, ja perustivat perheitä, työpaikkoja ei ollut enää tarjolla. Niinpä toimeentuloa lähdettiin etsimään teollisuus- ja palveluelinkeinojen parista Etelä-Suomen kaupungeista.
1980- luvun alussa Suomi kuului maailman vauraimpien valtioiden joukkoon. Teollisuuden kasvu perustui teknisen kehityksen myötä parantuneeseen tuottavuuteen, joten teollisuudesta ei tullut työvoimalle mitattuna koskaan hallitsevaa elinkeinoa. Aluksi tuotteita vietiin vain Neuvostoliittoon, mutta kun Suomi teki vapaakauppasopimuksen EEC:N (European Economic Community) kanssa vuonna 1973, vientiteollisuus monipuolistui. Kasvavat vientitulot toivat Suomeen varallisuutta."
Minäkin muistan tuon 70-luvun puolivälin. Ensinnäkin ansiotaso silloin on kokolailla sama , jos muutetaan markat euroiksi, eli ammattimiehen tuntipalkka oli yli 15 mk/h, kun se nyt on yli 15 €/h. Sitten asiaan.
Muistan kun ostin silloin talvikengät ja housut.
Talvikenkiä ei saanut minkäänlaisia alle 300:n markan. Hosujakaan ei saanut alle satasella mitään kuin jotain kirpputoritavaraan verrattavia teryleenihousuja VaVa:sta.
Jos tänne silloin alkoi tuli lenkkitossuja ja tuulipukuja kaukoidästä, niin ei ollut ihme, kotimaan tekstiili- ja kenkäteollisuuden tuotteiden hinnat olivat aivan järkytäviä, vai maksaako talvikengät nykyään yli 300 ja housut yli sata euroa?
Ei kai kukaan noita NASA.n Hansenin juttuja tosissaan ota?
Noi Hansenin väärennökset on naurettu läjään jokaisella vähänkään tieteellisellä palstalla. Onhan se noista väärennöksistä jo muutaman kerran kerran päässyt oikein tuomioistuimen eteenkin. Vielä ei ole päässyt lusimaan, kun ei ole pystytty osoittamaan teon tahallisuutta, vääriksihän noi on osoitettu aina.
Ilmasto ei ole lämmennyt yli 15 vuoteen, eikä hiilidioksidilla sitä ikinä pystytä lämmittämään.
Tehtaita voi olla, mutta myrkkypäästöjä ei. Ilmanlaadun pitää pysyä hyvänä. -Sitä en tiedä onko tehtaissa minkälaisia suodattimia nykyään, miten on pienhiukkasten ja muiden ainesten laita laita? Autoilu ei ole aina hyvä hengitystä, keuhkoja ja ilmanlaatua ajatellen... Pitäisi olla vaihtoehtoisia juttuja. -Tehdtaan ei tarvitse olla perinteinen kolossi, vaan siellä voi olla ikkunat ja työviihtyvyyttä. Ei liikaa melua.