Kalle osti muutaman hehtaarin avohakkuuta.
Sen sai edullisesti sillä puut olivat jo viety sahalle ja tonttimaaksi se ei sijaintinsa puolesta kelpaa.
Kalle ei odota saavansa mitään voittoa sijoitukselleen mutta lapset ja lapsenlapset vuosikymmenien päästä voivat tehdä hyvän tilin myymällä palstan puineen ja päivineen.
Miten on selitettävissä palstan valtava arvonnousu ilman ihmiskäden kosketusta?
............................
Kallen metsäkauppa
68
216
Vastaukset 68
- Suurtilallinen
Metsä ei ole tänä päivänä mikään hyvä kultakaivos hoitokuluja metsästä kumminkin on ihan joka vuosi, puunmyyntituloja ei.. Ei kannata sijoittaa rahojaan metsään, jos tavoittelee pelkästään vain rahaa.Mutta jos on kiinnostusta metsään, silloin sen omistaminen on hyvin mielekästä. Metsää on mielekäs omistaa, jos kiinnostaa sen kasvu ja kehittyminen ilman mitään taloudellisa voiton tavoitteita.
Niin.
Siitähän tässä ei ollut kysymys.
Tärkeintä on todeta metsän arvon kasvaminen jopa ilman hoitotoimenpiteitä.
Kalle on siis esimerkillään osoittanut arvon voivan lisääntyä ilman työntekoa.
..................- Suurtilallinen
antipunikki kirjoitti:
Niin.
Siitähän tässä ei ollut kysymys.
Tärkeintä on todeta metsän arvon kasvaminen jopa ilman hoitotoimenpiteitä.
Kalle on siis esimerkillään osoittanut arvon voivan lisääntyä ilman työntekoa.
..................Se metsäsi arvo nousee minimaalisen vähän ilman noita todella tärkeitä metsän hoitotoimenpiteitä.
Metsää täytyy hoitaa aina hyvin että se metsäsi säilyy terveenä ja arvokkaana, ja siitä on sitten joskus iloa ja hyötyä jälkukasvullesi.
Jos sinä annat metsän olla täysin hoitamatta kymmeniä vuosia.Ei sen arvo silloin ole yhtään mitään.Eikä siitä silloin ole mitään iloa tai hyötyä jäljikavullesi. Suurtilallinen kirjoitti:
Se metsäsi arvo nousee minimaalisen vähän ilman noita todella tärkeitä metsän hoitotoimenpiteitä.
Metsää täytyy hoitaa aina hyvin että se metsäsi säilyy terveenä ja arvokkaana, ja siitä on sitten joskus iloa ja hyötyä jälkukasvullesi.
Jos sinä annat metsän olla täysin hoitamatta kymmeniä vuosia.Ei sen arvo silloin ole yhtään mitään.Eikä siitä silloin ole mitään iloa tai hyötyä jäljikavullesi.Niin, kyllä metsän arvo kasvaa ilman hoitotoimenpiteitäkin.
Siitähän tässä ei ollut kysymys.
Tärkeintä on todeta metsän arvon kasvaminen jopa ilman hoitotoimenpiteitä.
Kalle on siis esimerkillään osoittanut arvon voivan lisääntyä ilman työntekoa.
..................
- Kysyjä
Sinäkö et sinne istuta puuntaimia?
Oletko täysin urbaani pentu, joka ei tiedä puiden pystyvän lisääntymään itsestään ihan ilman ihmisen apua?
Ei niitä kenekään ihminen tarvitse istuttaa vaan luonto hoitaa kylvötyöt.
Kallen rintaperilliset saavat sitten arvonnousun itselleen - arvonnousu, johon ei ole tarvittu yhtään ihmiskäden työtä.
..................- tuskinpä saa..
antipunikki kirjoitti:
Oletko täysin urbaani pentu, joka ei tiedä puiden pystyvän lisääntymään itsestään ihan ilman ihmisen apua?
Ei niitä kenekään ihminen tarvitse istuttaa vaan luonto hoitaa kylvötyöt.
Kallen rintaperilliset saavat sitten arvonnousun itselleen - arvonnousu, johon ei ole tarvittu yhtään ihmiskäden työtä.
..................Metsänomistaja saa yleensä metsästään suurimman taloudellisen hyödyn silloin, kun metsää hakataan sen metsänhoidollisen tilan edellyttämällä tavalla. Harvennus- ja päähakkuut on syytä tehdä ajallaan, vaikka metsänomistajalla ei olisikaan välitöntä rahantarvetta.
Metsän hoitaminen oikea-aikaisin hakkuin on taloudellisesti ajattelevan metsänomistajan tärkeimpiä päätöksiä. Kahden hehtaarin uudistuskypsän metsän puuston arvo on Etelä- ja Keski-Suomessa 15 000-30 000 euroa. Pohjois-Suomessa arvo on keskimäärin 5 000-15 000 euroa.
Hoida metsää niin omaisuuden arvo säilyy
Metsä ei ole pankki. Hoitamaton metsä on kuin rakennus, jonka kattoa ei pidetä kunnossa. Välittömästi ei tapahdu mitään kovin näkyvää, mutta omaisuuden arvo alkaa vääjäämättä laskea. Tarvitaan ajoissa kaukonäköisiä ratkaisuja.
Metsässä puuston kasvu on suurinta nuorena. Kun puusto on kasvanut kuitupuun mitoista tukkipuustoksi, on suurin arvokasvun vaihe takana. Vanhetessaan puiden kasvu hidastuu. Lisäksi vanhenevan puuston vastustuskyky laskee ja metsä on alttiimpi erilaisille sieni- ja hyönteistuhoille.
Jos puustoa vaivaa lahottajasieni, saattaa puuston arvo olla aleneva. Esimerkiksi kuusirungon järeimmän osan, tyvitukin arvosta katoaa noin 70-80 prosenttia, kun siihen tulee lahoa. Jos lahoa on paljon, puulla on enää polttoarvoa. Lisäksi sienitaudit saastuttavat metsämaata. Ne ovat kasvava uhka seuraavalle puusukupolvelle.
Suomessa metsän hoito on pitkäjänteistä. Moni metsänomistaja pyrkii hoitamaan metsiänsä niin, että niiden tuottamasta taloudellisesta hyödystä pääsevät osalliseksi myös seuraavat sukupolvet.
Omaisuudenhoidon näkökulmasta suurin pääoma ja suurimmat riskit ovat sitoutuneet vanhoihin metsiin. Siksi niiden uudistamista ei tule pitkittää tulevien sukupolvien tarpeisiin. tuskinpä saa.. kirjoitti:
Metsänomistaja saa yleensä metsästään suurimman taloudellisen hyödyn silloin, kun metsää hakataan sen metsänhoidollisen tilan edellyttämällä tavalla. Harvennus- ja päähakkuut on syytä tehdä ajallaan, vaikka metsänomistajalla ei olisikaan välitöntä rahantarvetta.
Metsän hoitaminen oikea-aikaisin hakkuin on taloudellisesti ajattelevan metsänomistajan tärkeimpiä päätöksiä. Kahden hehtaarin uudistuskypsän metsän puuston arvo on Etelä- ja Keski-Suomessa 15 000-30 000 euroa. Pohjois-Suomessa arvo on keskimäärin 5 000-15 000 euroa.
Hoida metsää niin omaisuuden arvo säilyy
Metsä ei ole pankki. Hoitamaton metsä on kuin rakennus, jonka kattoa ei pidetä kunnossa. Välittömästi ei tapahdu mitään kovin näkyvää, mutta omaisuuden arvo alkaa vääjäämättä laskea. Tarvitaan ajoissa kaukonäköisiä ratkaisuja.
Metsässä puuston kasvu on suurinta nuorena. Kun puusto on kasvanut kuitupuun mitoista tukkipuustoksi, on suurin arvokasvun vaihe takana. Vanhetessaan puiden kasvu hidastuu. Lisäksi vanhenevan puuston vastustuskyky laskee ja metsä on alttiimpi erilaisille sieni- ja hyönteistuhoille.
Jos puustoa vaivaa lahottajasieni, saattaa puuston arvo olla aleneva. Esimerkiksi kuusirungon järeimmän osan, tyvitukin arvosta katoaa noin 70-80 prosenttia, kun siihen tulee lahoa. Jos lahoa on paljon, puulla on enää polttoarvoa. Lisäksi sienitaudit saastuttavat metsämaata. Ne ovat kasvava uhka seuraavalle puusukupolvelle.
Suomessa metsän hoito on pitkäjänteistä. Moni metsänomistaja pyrkii hoitamaan metsiänsä niin, että niiden tuottamasta taloudellisesta hyödystä pääsevät osalliseksi myös seuraavat sukupolvet.
Omaisuudenhoidon näkökulmasta suurin pääoma ja suurimmat riskit ovat sitoutuneet vanhoihin metsiin. Siksi niiden uudistamista ei tule pitkittää tulevien sukupolvien tarpeisiin.Niin, kyllä metsän arvo kasvaa avohakkuun arvoon nähden ilman hoitotoimenpiteitäkin.
Siitähän tässä ei ollut kysymys.
Tärkeintä on todeta metsän arvon kasvaminen jopa ilman hoitotoimenpiteitä.
Kalle on siis esimerkillään osoittanut arvon voivan lisääntyä ilman työntekoa.
.................- höpö höpö..
antipunikki kirjoitti:
Niin, kyllä metsän arvo kasvaa avohakkuun arvoon nähden ilman hoitotoimenpiteitäkin.
Siitähän tässä ei ollut kysymys.
Tärkeintä on todeta metsän arvon kasvaminen jopa ilman hoitotoimenpiteitä.
Kalle on siis esimerkillään osoittanut arvon voivan lisääntyä ilman työntekoa.
.................Metsäsi puut alkaa kuolla reilun 100 vuoden jälkeen.Tälläinen metsä sitten on todella ikävä katsella missä kuolleet rungot ovat ihan sikin sokin.Kuusikko jota ei koskaan hoidettu on niin tiheeää ja pimeä ettei siellä varjossa kasva kuin sammaleet. Tätäkö todella haluat?
Lähes kaikki metsät kumminkin on edes jollain tavoin hoidettuja.
Jälleen kerran voidaankin todeta että, jokainen tehkööt omaisuudellaan mitä huvittaa ja ne joilla ei ole minkäänlaista maata edes kynsiennsä alla, älkööt puhuko "meidän"metsistä mitään.Toisia on aina helppo neuvoa kunhan itse ei vaan tarvitse mitään tehdä, puhumattakaan siitä että pitäis vielä jostain jotain maksaakkin höpö höpö.. kirjoitti:
Metsäsi puut alkaa kuolla reilun 100 vuoden jälkeen.Tälläinen metsä sitten on todella ikävä katsella missä kuolleet rungot ovat ihan sikin sokin.Kuusikko jota ei koskaan hoidettu on niin tiheeää ja pimeä ettei siellä varjossa kasva kuin sammaleet. Tätäkö todella haluat?
Lähes kaikki metsät kumminkin on edes jollain tavoin hoidettuja.
Jälleen kerran voidaankin todeta että, jokainen tehkööt omaisuudellaan mitä huvittaa ja ne joilla ei ole minkäänlaista maata edes kynsiennsä alla, älkööt puhuko "meidän"metsistä mitään.Toisia on aina helppo neuvoa kunhan itse ei vaan tarvitse mitään tehdä, puhumattakaan siitä että pitäis vielä jostain jotain maksaakkinLapset ja lapsenlapset ovat myyneet puut jo 50-60 vuoden kuluttua.
Eikö olekin ihmeellistä, että metsän arvo sattaa kasvaa ihmiskäden koskematta.
...................- höpö höpö..
antipunikki kirjoitti:
Lapset ja lapsenlapset ovat myyneet puut jo 50-60 vuoden kuluttua.
Eikö olekin ihmeellistä, että metsän arvo sattaa kasvaa ihmiskäden koskematta.
...................Ei ainakaan tähän päivään mennessä ole minulla eteen tullut sellaista metsää jonka arvo olisi jotenkin kasvanut ilman mitään ihmiskäden kosketusta.
Metsähän tarvitsee aina hoitoa,aivan samoin kuin ihminenkin.Että se pysyy terveenä ja hyvässä kunnossa. höpö höpö.. kirjoitti:
Ei ainakaan tähän päivään mennessä ole minulla eteen tullut sellaista metsää jonka arvo olisi jotenkin kasvanut ilman mitään ihmiskäden kosketusta.
Metsähän tarvitsee aina hoitoa,aivan samoin kuin ihminenkin.Että se pysyy terveenä ja hyvässä kunnossa.Ei tässä ollut kysymys siitä, mikä sinua on tullut vastaan.
Vaan tässä on kysymys siitä, että että metsän arvo kasvaa ihmiskäden koskematta.
...................- höpöjä..
antipunikki kirjoitti:
Ei tässä ollut kysymys siitä, mikä sinua on tullut vastaan.
Vaan tässä on kysymys siitä, että että metsän arvo kasvaa ihmiskäden koskematta.
..................."metsän arvo kasvaa ihmiskäden koskematta."
Tuohan on nyt vain sinun asioista tietämättömän oma henkilökohtainen mielipide.
Ei mikään muu.
Me normaalit suomalaiset kyllä tiedämme sen että omaa omaisuttaan kanntaa hoitaa ja varjella että se on silloin parhaassa arvossaan. höpöjä.. kirjoitti:
"metsän arvo kasvaa ihmiskäden koskematta."
Tuohan on nyt vain sinun asioista tietämättömän oma henkilökohtainen mielipide.
Ei mikään muu.
Me normaalit suomalaiset kyllä tiedämme sen että omaa omaisuttaan kanntaa hoitaa ja varjella että se on silloin parhaassa arvossaan."Me normaalit suomalaiset kyllä tiedämme sen että omaa omaisuttaan kanntaa hoitaa ja varjella että se on silloin parhaassa arvossaan."
Ei tässä ollut kysymys siitä..
Vaan tässä on kysymys siitä, että että metsän arvo kasvaa ihmiskäden koskematta.
...................- olet väärässä.
antipunikki kirjoitti:
"Me normaalit suomalaiset kyllä tiedämme sen että omaa omaisuttaan kanntaa hoitaa ja varjella että se on silloin parhaassa arvossaan."
Ei tässä ollut kysymys siitä..
Vaan tässä on kysymys siitä, että että metsän arvo kasvaa ihmiskäden koskematta.
..................."Vaan tässä on kysymys siitä, että että metsän arvo kasvaa ihmiskäden koskematta."
Ei kasva..Ihmiskäden on ihan pakko loskea metsään että sen arvo kasvaisi edes hiukan. olet väärässä. kirjoitti:
"Vaan tässä on kysymys siitä, että että metsän arvo kasvaa ihmiskäden koskematta."
Ei kasva..Ihmiskäden on ihan pakko loskea metsään että sen arvo kasvaisi edes hiukan.Niin.
Niin sinulle on varmaan opettu ideologian oppitunnilla sillä muutoin opit eivät pitäisikään paikkaansa arvon lisääntyessä ihmisen tekemättä työtä.
Mutta et sitten tullut ajatelleeksi, että miten metsät kasvoivat ennenkuin ihmiset alkoivat niitä hoitamaan. Miten sinä sitä olisit miettinytkään - ajatuksenpuutostautinen kun olet.
........- tollo!!
antipunikki kirjoitti:
Niin.
Niin sinulle on varmaan opettu ideologian oppitunnilla sillä muutoin opit eivät pitäisikään paikkaansa arvon lisääntyessä ihmisen tekemättä työtä.
Mutta et sitten tullut ajatelleeksi, että miten metsät kasvoivat ennenkuin ihmiset alkoivat niitä hoitamaan. Miten sinä sitä olisit miettinytkään - ajatuksenpuutostautinen kun olet.
........" että miten metsät kasvoivat ennenkuin ihmiset alkoivat niitä hoitamaan"
Niin kasvoivat mutta ei ihminen saanut niistä silloin mitään arvoakaan.
Miten sinä sitä olisit miettinytkään - ajatuksenpuutostautinen kun olet. tollo!! kirjoitti:
" että miten metsät kasvoivat ennenkuin ihmiset alkoivat niitä hoitamaan"
Niin kasvoivat mutta ei ihminen saanut niistä silloin mitään arvoakaan.
Miten sinä sitä olisit miettinytkään - ajatuksenpuutostautinen kun olet."Niin kasvoivat mutta ei ihminen saanut niistä silloin mitään arvoakaan.
Miten sinä sitä olisit miettinytkään - ajatuksenpuutostautinen kun olet."
Niin, eivät saaneet kun eivät ymmärtäneet ottaa.
Mutta sinäkin siis tunnustat nyt metsien voivan kasvaa ilman ihmiskäden apua.
Ja olet siis myöntänyt arvon voivan lisääntyä ilman ihmisen tekemää työtä. Tätä et tietenkään ymmärrä vieläkään sillä ajatuksenpuutostautisi estää sinua tekemästä omia johtopäätöksiä. Vaikka nyt ymmärrätkin metsän kasvavan ihmisen tekemättä työtä sen eteen niin et kuitenkaan ajatuksenpuutustautisi johdosta tule koskaan ymmärtämään myös metsän arvon kasvavan ilman ihmisen työpanosta.
.....................- HYVÄ KALLE..
antipunikki kirjoitti:
"Niin kasvoivat mutta ei ihminen saanut niistä silloin mitään arvoakaan.
Miten sinä sitä olisit miettinytkään - ajatuksenpuutostautinen kun olet."
Niin, eivät saaneet kun eivät ymmärtäneet ottaa.
Mutta sinäkin siis tunnustat nyt metsien voivan kasvaa ilman ihmiskäden apua.
Ja olet siis myöntänyt arvon voivan lisääntyä ilman ihmisen tekemää työtä. Tätä et tietenkään ymmärrä vieläkään sillä ajatuksenpuutostautisi estää sinua tekemästä omia johtopäätöksiä. Vaikka nyt ymmärrätkin metsän kasvavan ihmisen tekemättä työtä sen eteen niin et kuitenkaan ajatuksenpuutustautisi johdosta tule koskaan ymmärtämään myös metsän arvon kasvavan ilman ihmisen työpanosta.
....................."""""""""""Niin kasvoivat mutta ei ihminen saanut niistä silloin mitään arvoakaan.
Niin, eivät saaneet kun eivät ymmärtäneet ottaa.""""""""""
............................................................................................................................................
Nythän sinä antipunikki ihan itse tyrmäät tuon pelkän oman väittämäsi että metsän arvo muka lisääntyy ilman ihmisen tekemää työtä.
Mutta miten sinä sitä olisit miettinytkään - ajatuksenpuutostautinen kun olet HYVÄ KALLE.. kirjoitti:
"""""""""""Niin kasvoivat mutta ei ihminen saanut niistä silloin mitään arvoakaan.
Niin, eivät saaneet kun eivät ymmärtäneet ottaa.""""""""""
............................................................................................................................................
Nythän sinä antipunikki ihan itse tyrmäät tuon pelkän oman väittämäsi että metsän arvo muka lisääntyy ilman ihmisen tekemää työtä.
Mutta miten sinä sitä olisit miettinytkään - ajatuksenpuutostautinen kun oletLuulet siis, ettei metsä kasva ilman ihmisen apua.
Kyllä uskosi marxin kaikkivoipaisuuteen on todella vahva - uskot siis, etteivät metsät kasvaneet ennenkuin ihminen alkoi niitä kasvattamaan.
No, meitä on moneen junaan ja osa jää vielä asemallekin..
..........................- yritähän uudestaan..
antipunikki kirjoitti:
Luulet siis, ettei metsä kasva ilman ihmisen apua.
Kyllä uskosi marxin kaikkivoipaisuuteen on todella vahva - uskot siis, etteivät metsät kasvaneet ennenkuin ihminen alkoi niitä kasvattamaan.
No, meitä on moneen junaan ja osa jää vielä asemallekin..
..........................Edelleenkin sinä ihan itse tyrmäät tuon pelkän oman väittämäsi että metsän arvo muka lisääntyy ilman ihmisen tekemää työtä.
Mutta miten sinä sitä olisit miettinytkään - ajatuksenpuutostautinen kun olet yritähän uudestaan.. kirjoitti:
Edelleenkin sinä ihan itse tyrmäät tuon pelkän oman väittämäsi että metsän arvo muka lisääntyy ilman ihmisen tekemää työtä.
Mutta miten sinä sitä olisit miettinytkään - ajatuksenpuutostautinen kun oletOnkohan sinulla kompetenssia keskustella aiheesta?
Testataan:
Voiko metsä kasvaa ilman ihmiskäden apua?
........................- yritähän uudestaan
antipunikki kirjoitti:
Onkohan sinulla kompetenssia keskustella aiheesta?
Testataan:
Voiko metsä kasvaa ilman ihmiskäden apua?
........................Edelleenkin sinä ihan itse tyrmäät tuon pelkän oman väittämäsi että metsän arvo muka lisääntyy ilman ihmisen tekemää työtä.
Mutta miten sinä sitä olisit miettinytkään - ajatuksenpuutostautinen kun olet - Se johtunee siitä
höpö höpö.. kirjoitti:
Ei ainakaan tähän päivään mennessä ole minulla eteen tullut sellaista metsää jonka arvo olisi jotenkin kasvanut ilman mitään ihmiskäden kosketusta.
Metsähän tarvitsee aina hoitoa,aivan samoin kuin ihminenkin.Että se pysyy terveenä ja hyvässä kunnossa.ettet ole ilmeisestikään käynyt muiden maiden kuin Suomen metsissä. Esim. Venäjän metsät ovat 99 prosenttisesti luonnon metsiä ja etenkin Siperiassa valtaosassa metsistä ensimmäinen ihmisen tekemä toimenpide on avohakkuu. Sama homma Kanadassa. Ja tropiikin metsissä. Eurooppalainen metsien hoito on itse asiassa pinta-aloilla mitattuna suht. harvinaista.
- Eivät ala
höpö höpö.. kirjoitti:
Metsäsi puut alkaa kuolla reilun 100 vuoden jälkeen.Tälläinen metsä sitten on todella ikävä katsella missä kuolleet rungot ovat ihan sikin sokin.Kuusikko jota ei koskaan hoidettu on niin tiheeää ja pimeä ettei siellä varjossa kasva kuin sammaleet. Tätäkö todella haluat?
Lähes kaikki metsät kumminkin on edes jollain tavoin hoidettuja.
Jälleen kerran voidaankin todeta että, jokainen tehkööt omaisuudellaan mitä huvittaa ja ne joilla ei ole minkäänlaista maata edes kynsiennsä alla, älkööt puhuko "meidän"metsistä mitään.Toisia on aina helppo neuvoa kunhan itse ei vaan tarvitse mitään tehdä, puhumattakaan siitä että pitäis vielä jostain jotain maksaakkinSuomen oloissa nimenomaan havupuut ovat varsin pitkäikäisiä. Kansallispuistoissa (vaikkapa Pyhähäkki) voi tutkiskella yli 300 vuotiaita mäntyjä - ovat varsin elinvoimaisia edelleen. Metsät pärjäävät varsin hyvin ilman minkäänlaisia hoitotoimenpiteitä - luonnonmetsässä toki myyntikelpoisen puutavaran määrä jää pienemmäksi kuin ns. "hoidetuissa metsissä".
- juttuja riittää
"Kalle on siis esimerkillään osoittanut arvon voivan lisääntyä ilman työntekoa."
Eipä ole osoittanut. On vain väittänyt.
Jos luontoon ei kosketa, sen arvo ei muutu miksikään. Maan hinta voi vaihdella mutta sen arvo maana on yhtä kuin nolla.
Maan muuttuessa maatalousmaaksi tai rakennusmaaksi, sille markkinat määrittelevät arvon ja jota Marx nimittää maankoroksi.
Tonttimaa esim. Sallan syrjäkylillä olkoon esim. 5, niin sama koskematon tonttimaa Helsingin keskustassa voi olla 500.
Metsämaan hinta laskee automaattisesti hakkuun jälkeen. Hoidettu metsä kasvaa uudelleen vasta noin 80 - 100 vuoden kuluessa.
Hoitamaton hakattu metsä kasvaa tureikkoa ja uusiutuu itsestään vasta vuosisatojen kuluttua.
Talousmetsien oikea tuottotapa on suorittaa vesontaa, harvennushakkuita ja ojituksia. Metsän tuottamiseen tarvitaan työtä sitä hoidettaessa että otettaessa siitä puuta.
Puulla metsässä ottamattomana ei sinänsä ole mitään taloudellista arvoa kuin ei ole malmillakaan maan alla tai kaloilla järvissä.
Kullekin luonnon tuotteelle syntyy arvo niitä otettaessa käyttöön tavaraksi.
Se siitä seuraa kun arvo ja hinta eivät ole käsityskyvyn puitteissa.Niin juuri - maan arvo ei ole muuttunut puiden kasvamisen myötä.
Mutta puut kasvavat ilman ihmiskäden apua ja puun arvo kasvaa puun kasvaessa.
........................Niin.
Kallen metsäpalstan käyttöarvo myös lisääntyy puiden kasvaessa - eikä siis pelkästään sen arvo.
..................
- juttuja riittää
Älä pelle jauha talousasioista, kun et ymmärrä niistä mitään.
Öljy, rautamalmi, kala, ruis ym. luonnon tuote eivät omaa mitään taloudellista arvoa, ellei niitä käytetä.
Osta lapsellesi tyhjiin louhittu kuparimalmikaivos, rukoile Manituasi, että se kasvaisi uutta malmia.
Kaikilla luonnon aineilla on potentiaalinen käyttöarvo mutta ollessaan luonnossa koskemattomina ne ovat luonnon tuotteita.
Niille tulee arvo vasta kun ne otetaan käyttöön. Niiden arvo muodostuu niiden muokkaamisessa joksikin tavaraksi markkinoita varten.
Kasvaako öljylähde täyteen, kun se on pumpattu tyhjiin? Ei. Silti öljyn hinta voi vaihdella paljonkin tuotantokustannusten ollessa muuttumattomia.
Kun et kykene erittelemään tavaran arvoa ja käyttöarvoa, pitäisit suusi kiinni.
Puu, mäntymetsä kasvaa ja uusiutuu tuhansia vuosia ihmisen siihen koskematta. Tällöin sillä ei ole edes käyttöarvoa.
Jos ajat uuden autosi korjauskelvottomaksi, onko sillä enää autona käyttöarvoa?"Osta lapsellesi tyhjiin louhittu kuparimalmikaivos, rukoile Manituasi, että se kasvaisi uutta malmia."
Niin.
Kalle osti avohakkuun ja näyttää siltä, että Kallen ei tarvitse rukoilla ketään sillä metsä kasvaa jo.
Mutta rukoilehan sinä marxiasi saadaksesi metsänkasvun ilman ihmiskäden apua loppumaan.
Ja Kallen metsäpalstalla puut kasvavat ihan silmissä kenekään niitä maasta nostamatta.
Jos kaadat kaikki puut metsäpalstaltasi niin onko sillä vielä käyttöarvoa?
Niin onhan sillä käyttättöarvoa sillä kaikki muut paitsi marxiin sokeasti uskovat kommunistit tietävät puiden kasvavan takaisin - ennemmin tai myöhemmin.
"Kaikilla luonnon aineilla on potentiaalinen käyttöarvo mutta ollessaan luonnossa koskemattomina ne ovat luonnon tuotteita.
Niille tulee arvo vasta kun ne otetaan käyttöön. Niiden arvo muodostuu niiden muokkaamisessa joksikin tavaraksi markkinoita varten."
Tässä ei nyt marxin viisaudet auta sillä tuuhean ja isopuisen metsän arvo on avohakkuuta korkeampi vaikka puut ovatkin vielä pystyssä.
......................Sirittääkö - vai vituttaako vain muuten?
Miten ihmeessä sinulla tuli edes mieleen verrata avohakkuuta tyhjiin louhittuun kuparikaivokseen?
Oletko todella näin desperaatti Kallen metsää kasvavan avohakkuun takia?
Etkö pysty mitenkään selittämään metsänkasvua marxin oppien avulla?
Mitä luulet - onko tuuhean ja isopuisen metsäpalstan käyttöarvo suurempi kuin juuri hakatun aukion, josta puut on jo viety sahalle?
...............
- selkäkeikkanauraja
Jahas,,, täälläkin Kalle-parka saa näköjään korvamakiaa.
Vastaus toverille "yritähän uudestaan", 18.9.2012:
Et sitten pystynyt vastaamaan saamaasi kysymykseen metsän mahdollisuudesta kasvaa ilman ihmiskäden apua joten sinulla ei liene kompetenssia keskustalla asiasta - sinun kompetenssisi riittää juuri ja juuri ison turpasi aukomiseen asiasta, josta et tunnu tietävän edes perusasioita.
Et tunne edes metsän kasvuedellytyksiä luullen ihmiskäden avun olevan edellytys metsän kasvulle.
...................- juttuja riittää
"Mutta rukoilehan sinä marxiasi saadaksesi metsänkasvun ilman ihmiskäden apua loppumaan."
Pelle on pelle aikä pääse karvoistaan. Saanko kysyä? Kysyn kuitenkin.
Minkä ikäisenä huomasit, että luonto kasvattaa kasveja, eläimiä ja bakteereja iilman että ihmiset niitä kasvattaisivat.?
Kysymys lienee pellelle vaikeahko.
Menepä kertoon kapitalisisille metsänomistajafirmoille, että heittävät huis menemään siemenpuut tai istutuksen ja vesonnan sekä harvennushakkuut, koska siihen menee mielestäsi turhaan satoja miljoonia vuodessa. Puut kun kasvavat itsekseen.
He antavat sulle pelleritarin arvomerkin ja miljoona taalaa heti nyrkkiin tai passittavat h.....huoneelle.
Älä kerro Metsähallitukselle (valtiolle) sillä sen komut eivät sua kuuntele.Näin sanoi toveri "juttuja riittää":
"Osta lapsellesi tyhjiin louhittu kuparimalmikaivos, rukoile Manituasi, että se kasvaisi uutta malmia."
Joten hän aloitti rukoilut tässä viestiketjussa ja Kalle vain ehdotti, että toveri rukoilisi omaa jumalaansa saadakseen asiat haluamalleen tavalle.
Mahtaako toveri rukoilla - mene ja tiedä, mutta sinä ainakin käytät hänen nimimerkkiään joten saatat olla jopa sama rukoilija.
Toistaiseki eivät toverin marxin rukoilemiset ole auttaneet ja metsä kasvaa ilman ihmiskäden kosketustakin. Mutta voihan olla niin, että se kasvaa vielä nopeammin ja paremmin mainitsemiesi hoitotoimenpiteiden avulla. Mutta ei tässsä siitä ole kysymys vaan siitä, että kasvaako metsä ilman ihmisen apua vai eikö se kasva. Kalle arvelee, ettei meidän tarvitse edes keskustella siitä, että kasvaako metsän arvo puiden kasvaessa - jotakin sentään kommunismin hapattamat aivotkin ymmärtänevät näin pitkän keskustelun jälkeen.
Kommunisteilla on todella hauska tapa kiertää ikäviä totuuksia oppinsa puutteista. Tässäkin keskustelussa kommunisti toisensa jälkeen kertoo metsän kasvavan paremmin erilaisin hoitotoimenpitein ja näin he kuvittelevat todistaneensa, että ihmistyötä TARVITAAN puiden kasvamiseen metsässä.
Voit heitä raukkoja - aate estää kaiken terveen ajattelun ja aiheuttaa pahan ajatuksenputustaudin.
.......................- rikot lakia..
antipunikki kirjoitti:
Näin sanoi toveri "juttuja riittää":
"Osta lapsellesi tyhjiin louhittu kuparimalmikaivos, rukoile Manituasi, että se kasvaisi uutta malmia."
Joten hän aloitti rukoilut tässä viestiketjussa ja Kalle vain ehdotti, että toveri rukoilisi omaa jumalaansa saadakseen asiat haluamalleen tavalle.
Mahtaako toveri rukoilla - mene ja tiedä, mutta sinä ainakin käytät hänen nimimerkkiään joten saatat olla jopa sama rukoilija.
Toistaiseki eivät toverin marxin rukoilemiset ole auttaneet ja metsä kasvaa ilman ihmiskäden kosketustakin. Mutta voihan olla niin, että se kasvaa vielä nopeammin ja paremmin mainitsemiesi hoitotoimenpiteiden avulla. Mutta ei tässsä siitä ole kysymys vaan siitä, että kasvaako metsä ilman ihmisen apua vai eikö se kasva. Kalle arvelee, ettei meidän tarvitse edes keskustella siitä, että kasvaako metsän arvo puiden kasvaessa - jotakin sentään kommunismin hapattamat aivotkin ymmärtänevät näin pitkän keskustelun jälkeen.
Kommunisteilla on todella hauska tapa kiertää ikäviä totuuksia oppinsa puutteista. Tässäkin keskustelussa kommunisti toisensa jälkeen kertoo metsän kasvavan paremmin erilaisin hoitotoimenpitein ja näin he kuvittelevat todistaneensa, että ihmistyötä TARVITAAN puiden kasvamiseen metsässä.
Voit heitä raukkoja - aate estää kaiken terveen ajattelun ja aiheuttaa pahan ajatuksenputustaudin.
.......................Suomen metsälakihan velvoittaa maanomistajan istuttamaan, kylvämään tai muulla tavalla uudistamaan aiheuttamansa metsän häviämisen. Kun nykyään lähes valtaosaltaan metsä kaadetaan aukoksi, niin sitä ei saa jättää sen jälkeen oman onnensa nojaan, vaan se on uudistettava. Kuusen paakkutaimet ovat helpoin tapa suoriutua velvoitteesta.
Olen usein ihmetellyt sitä shokkia, mikä taimille tulee, kun ne joutuvat usein hyvinkin kuivaan ja paahteiseen maahan turvallisen ja suotuisan taimitarhakasvatuksen jälkeen.
Istutuksen jälkeen taimi joutuu taistelemaan olemassaolostaan. Ensin sen juuret saavat kosteutta istutuksen mukana tulleesta juuripaakusta, mutta kun se loppuu, on taimen löydettävä vettä itse tai se kuivuu. Hakkuuaukolla on paahteista ja kuivaa. Taimi nököttää ilman suojaa ja varjostusta usein hyvinkin monta viikkoa. Vasta aivan loppukesästä se voi saada jonkin verran suoja ympärillä kasvavista heinistä. Sen jälkeen alkaakin taistelu juuri heiniä vastaan.
Kun olen kierrellyt kasviretkilläni metsissä, olen nähnyt paljon puutteellisesti hoidettuja taimikoita. Monesti me olemme valmiit ottamaan metsästä sen hyödyn, minkä sieltä saamme hakkaamalla aukkoja, mutta emme ole valmiita maksamaan sitä vaivaa, jonka taimikonhoito tuo. Tuo pieni kaksivuotinen taimi ei pärjää aukolla ilman hoitoa. Sen pahimpia uhkia ovat muut kasvit, jotka kasvavat sitä nopeammin. Kuusen taimi kasvaa aluksi vain muutaman sentin vuodessa, se juroo ja ottaa vauhtia. Myöhemmin vuosikasvain voi olla useita kymmeniä senttejä. Kuusi on varjokasvi ja sietää varjostusta hyvinkin paljon, mutta jos koivunoksat hakkaavat tuulessa sen latvaa tai heinät ja lumi kaatavat sen talvella maahan, sen kasvu kärsii ja se saattaa tukehtua. Niinpä taimikko on käytävä läpi parikin kertaa joka vuosi, syksyin keväin. Silloin on poistettava häiritsevät lehtipuut ja tallottava liian liki tuppaavat heinät. Tämä usein unohtuu ja sen jälkeen taimikko onkin surkeaa katsottavaa.
Pienen taimen uhkana ovat myös jyrsijät. Viime talvi oli jo lievä myyrätalvi, mutta tulevasta on odotettavissa pahempi. Lumen sulettua kiersin muutamia taimikoita ja peltomyyrän paljaaksi kaluamia kuusentaimia löytyi kasapäin. Nämä eivät enää toivu, vaan paikalle on istutettava uusia taimia. Toisaalla näkyi metsämyyrän katkomia latvuksia ja oksia. Näitä tuhoja ei ensin huomaakaan, mutta kun kumartuu tarkastamaan taimen pihkaista latvaa, huomaa, ettei siinä ole silmua enää ollekaan. Taimi toipuu ottamalla uuden latvan, mutta kasvu hidastuu. Onneksi hirvet eivät koske kuusentaimiin. Metsäkauris lienee uusi tuholainen kuusitaimikoille, mutta ainakin toistaiseksi se on vielä harvinainen Etelä-Suomen asukas.
Puu on ystävämme ja ystävästä on pidettävä huolta. Työstä tämä ystävyys saattaa käydä silloin, kun näitä istutettuja on tuhansia. Hehtaarin aukolle istutetaan n. 2000 tainta ja jokaisesta olisi pidettävä huoli. Kun kerran ottaa hyödyn, on syytä ottaa haittakin. On ilo silmälle katsella hyvin hoidettua taimikkoa.
Jos pitää metsänhoitoa vaivana, niin ainahan voi ajatella, että niin istutus kuin taimikonhoitokin käyvät hyvästä kuntolenkistä. Tällöin huvi ja hyöty tulevat samalla kertaa! - sorppa!!
rikot lakia.. kirjoitti:
Suomen metsälakihan velvoittaa maanomistajan istuttamaan, kylvämään tai muulla tavalla uudistamaan aiheuttamansa metsän häviämisen. Kun nykyään lähes valtaosaltaan metsä kaadetaan aukoksi, niin sitä ei saa jättää sen jälkeen oman onnensa nojaan, vaan se on uudistettava. Kuusen paakkutaimet ovat helpoin tapa suoriutua velvoitteesta.
Olen usein ihmetellyt sitä shokkia, mikä taimille tulee, kun ne joutuvat usein hyvinkin kuivaan ja paahteiseen maahan turvallisen ja suotuisan taimitarhakasvatuksen jälkeen.
Istutuksen jälkeen taimi joutuu taistelemaan olemassaolostaan. Ensin sen juuret saavat kosteutta istutuksen mukana tulleesta juuripaakusta, mutta kun se loppuu, on taimen löydettävä vettä itse tai se kuivuu. Hakkuuaukolla on paahteista ja kuivaa. Taimi nököttää ilman suojaa ja varjostusta usein hyvinkin monta viikkoa. Vasta aivan loppukesästä se voi saada jonkin verran suoja ympärillä kasvavista heinistä. Sen jälkeen alkaakin taistelu juuri heiniä vastaan.
Kun olen kierrellyt kasviretkilläni metsissä, olen nähnyt paljon puutteellisesti hoidettuja taimikoita. Monesti me olemme valmiit ottamaan metsästä sen hyödyn, minkä sieltä saamme hakkaamalla aukkoja, mutta emme ole valmiita maksamaan sitä vaivaa, jonka taimikonhoito tuo. Tuo pieni kaksivuotinen taimi ei pärjää aukolla ilman hoitoa. Sen pahimpia uhkia ovat muut kasvit, jotka kasvavat sitä nopeammin. Kuusen taimi kasvaa aluksi vain muutaman sentin vuodessa, se juroo ja ottaa vauhtia. Myöhemmin vuosikasvain voi olla useita kymmeniä senttejä. Kuusi on varjokasvi ja sietää varjostusta hyvinkin paljon, mutta jos koivunoksat hakkaavat tuulessa sen latvaa tai heinät ja lumi kaatavat sen talvella maahan, sen kasvu kärsii ja se saattaa tukehtua. Niinpä taimikko on käytävä läpi parikin kertaa joka vuosi, syksyin keväin. Silloin on poistettava häiritsevät lehtipuut ja tallottava liian liki tuppaavat heinät. Tämä usein unohtuu ja sen jälkeen taimikko onkin surkeaa katsottavaa.
Pienen taimen uhkana ovat myös jyrsijät. Viime talvi oli jo lievä myyrätalvi, mutta tulevasta on odotettavissa pahempi. Lumen sulettua kiersin muutamia taimikoita ja peltomyyrän paljaaksi kaluamia kuusentaimia löytyi kasapäin. Nämä eivät enää toivu, vaan paikalle on istutettava uusia taimia. Toisaalla näkyi metsämyyrän katkomia latvuksia ja oksia. Näitä tuhoja ei ensin huomaakaan, mutta kun kumartuu tarkastamaan taimen pihkaista latvaa, huomaa, ettei siinä ole silmua enää ollekaan. Taimi toipuu ottamalla uuden latvan, mutta kasvu hidastuu. Onneksi hirvet eivät koske kuusentaimiin. Metsäkauris lienee uusi tuholainen kuusitaimikoille, mutta ainakin toistaiseksi se on vielä harvinainen Etelä-Suomen asukas.
Puu on ystävämme ja ystävästä on pidettävä huolta. Työstä tämä ystävyys saattaa käydä silloin, kun näitä istutettuja on tuhansia. Hehtaarin aukolle istutetaan n. 2000 tainta ja jokaisesta olisi pidettävä huoli. Kun kerran ottaa hyödyn, on syytä ottaa haittakin. On ilo silmälle katsella hyvin hoidettua taimikkoa.
Jos pitää metsänhoitoa vaivana, niin ainahan voi ajatella, että niin istutus kuin taimikonhoitokin käyvät hyvästä kuntolenkistä. Tällöin huvi ja hyöty tulevat samalla kertaa!Linkki tuosta Suomen metsälaista unohtui laittaa näkyville palstalle.
Mutte se tulee nyt tässä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093 rikot lakia.. kirjoitti:
Suomen metsälakihan velvoittaa maanomistajan istuttamaan, kylvämään tai muulla tavalla uudistamaan aiheuttamansa metsän häviämisen. Kun nykyään lähes valtaosaltaan metsä kaadetaan aukoksi, niin sitä ei saa jättää sen jälkeen oman onnensa nojaan, vaan se on uudistettava. Kuusen paakkutaimet ovat helpoin tapa suoriutua velvoitteesta.
Olen usein ihmetellyt sitä shokkia, mikä taimille tulee, kun ne joutuvat usein hyvinkin kuivaan ja paahteiseen maahan turvallisen ja suotuisan taimitarhakasvatuksen jälkeen.
Istutuksen jälkeen taimi joutuu taistelemaan olemassaolostaan. Ensin sen juuret saavat kosteutta istutuksen mukana tulleesta juuripaakusta, mutta kun se loppuu, on taimen löydettävä vettä itse tai se kuivuu. Hakkuuaukolla on paahteista ja kuivaa. Taimi nököttää ilman suojaa ja varjostusta usein hyvinkin monta viikkoa. Vasta aivan loppukesästä se voi saada jonkin verran suoja ympärillä kasvavista heinistä. Sen jälkeen alkaakin taistelu juuri heiniä vastaan.
Kun olen kierrellyt kasviretkilläni metsissä, olen nähnyt paljon puutteellisesti hoidettuja taimikoita. Monesti me olemme valmiit ottamaan metsästä sen hyödyn, minkä sieltä saamme hakkaamalla aukkoja, mutta emme ole valmiita maksamaan sitä vaivaa, jonka taimikonhoito tuo. Tuo pieni kaksivuotinen taimi ei pärjää aukolla ilman hoitoa. Sen pahimpia uhkia ovat muut kasvit, jotka kasvavat sitä nopeammin. Kuusen taimi kasvaa aluksi vain muutaman sentin vuodessa, se juroo ja ottaa vauhtia. Myöhemmin vuosikasvain voi olla useita kymmeniä senttejä. Kuusi on varjokasvi ja sietää varjostusta hyvinkin paljon, mutta jos koivunoksat hakkaavat tuulessa sen latvaa tai heinät ja lumi kaatavat sen talvella maahan, sen kasvu kärsii ja se saattaa tukehtua. Niinpä taimikko on käytävä läpi parikin kertaa joka vuosi, syksyin keväin. Silloin on poistettava häiritsevät lehtipuut ja tallottava liian liki tuppaavat heinät. Tämä usein unohtuu ja sen jälkeen taimikko onkin surkeaa katsottavaa.
Pienen taimen uhkana ovat myös jyrsijät. Viime talvi oli jo lievä myyrätalvi, mutta tulevasta on odotettavissa pahempi. Lumen sulettua kiersin muutamia taimikoita ja peltomyyrän paljaaksi kaluamia kuusentaimia löytyi kasapäin. Nämä eivät enää toivu, vaan paikalle on istutettava uusia taimia. Toisaalla näkyi metsämyyrän katkomia latvuksia ja oksia. Näitä tuhoja ei ensin huomaakaan, mutta kun kumartuu tarkastamaan taimen pihkaista latvaa, huomaa, ettei siinä ole silmua enää ollekaan. Taimi toipuu ottamalla uuden latvan, mutta kasvu hidastuu. Onneksi hirvet eivät koske kuusentaimiin. Metsäkauris lienee uusi tuholainen kuusitaimikoille, mutta ainakin toistaiseksi se on vielä harvinainen Etelä-Suomen asukas.
Puu on ystävämme ja ystävästä on pidettävä huolta. Työstä tämä ystävyys saattaa käydä silloin, kun näitä istutettuja on tuhansia. Hehtaarin aukolle istutetaan n. 2000 tainta ja jokaisesta olisi pidettävä huoli. Kun kerran ottaa hyödyn, on syytä ottaa haittakin. On ilo silmälle katsella hyvin hoidettua taimikkoa.
Jos pitää metsänhoitoa vaivana, niin ainahan voi ajatella, että niin istutus kuin taimikonhoitokin käyvät hyvästä kuntolenkistä. Tällöin huvi ja hyöty tulevat samalla kertaa!Estääkö lain rikkominen metsää kasvamasta??
Niin, ei estä.
....................sorppa!! kirjoitti:
Linkki tuosta Suomen metsälaista unohtui laittaa näkyville palstalle.
Mutte se tulee nyt tässä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093Laissa ei lue, että metsän kasvaminen edellyttäisi hoitotoimenpiteitä.
Siis vaikka Kalle rikkookin lakia niin se ei estä metsän puiden kasvua ja arvon nousua.
Marx pyörii haudassaan - arvo nousee ilman ihmiskäden kosketusta.
...................- Mehtäläinen
rikot lakia.. kirjoitti:
Suomen metsälakihan velvoittaa maanomistajan istuttamaan, kylvämään tai muulla tavalla uudistamaan aiheuttamansa metsän häviämisen. Kun nykyään lähes valtaosaltaan metsä kaadetaan aukoksi, niin sitä ei saa jättää sen jälkeen oman onnensa nojaan, vaan se on uudistettava. Kuusen paakkutaimet ovat helpoin tapa suoriutua velvoitteesta.
Olen usein ihmetellyt sitä shokkia, mikä taimille tulee, kun ne joutuvat usein hyvinkin kuivaan ja paahteiseen maahan turvallisen ja suotuisan taimitarhakasvatuksen jälkeen.
Istutuksen jälkeen taimi joutuu taistelemaan olemassaolostaan. Ensin sen juuret saavat kosteutta istutuksen mukana tulleesta juuripaakusta, mutta kun se loppuu, on taimen löydettävä vettä itse tai se kuivuu. Hakkuuaukolla on paahteista ja kuivaa. Taimi nököttää ilman suojaa ja varjostusta usein hyvinkin monta viikkoa. Vasta aivan loppukesästä se voi saada jonkin verran suoja ympärillä kasvavista heinistä. Sen jälkeen alkaakin taistelu juuri heiniä vastaan.
Kun olen kierrellyt kasviretkilläni metsissä, olen nähnyt paljon puutteellisesti hoidettuja taimikoita. Monesti me olemme valmiit ottamaan metsästä sen hyödyn, minkä sieltä saamme hakkaamalla aukkoja, mutta emme ole valmiita maksamaan sitä vaivaa, jonka taimikonhoito tuo. Tuo pieni kaksivuotinen taimi ei pärjää aukolla ilman hoitoa. Sen pahimpia uhkia ovat muut kasvit, jotka kasvavat sitä nopeammin. Kuusen taimi kasvaa aluksi vain muutaman sentin vuodessa, se juroo ja ottaa vauhtia. Myöhemmin vuosikasvain voi olla useita kymmeniä senttejä. Kuusi on varjokasvi ja sietää varjostusta hyvinkin paljon, mutta jos koivunoksat hakkaavat tuulessa sen latvaa tai heinät ja lumi kaatavat sen talvella maahan, sen kasvu kärsii ja se saattaa tukehtua. Niinpä taimikko on käytävä läpi parikin kertaa joka vuosi, syksyin keväin. Silloin on poistettava häiritsevät lehtipuut ja tallottava liian liki tuppaavat heinät. Tämä usein unohtuu ja sen jälkeen taimikko onkin surkeaa katsottavaa.
Pienen taimen uhkana ovat myös jyrsijät. Viime talvi oli jo lievä myyrätalvi, mutta tulevasta on odotettavissa pahempi. Lumen sulettua kiersin muutamia taimikoita ja peltomyyrän paljaaksi kaluamia kuusentaimia löytyi kasapäin. Nämä eivät enää toivu, vaan paikalle on istutettava uusia taimia. Toisaalla näkyi metsämyyrän katkomia latvuksia ja oksia. Näitä tuhoja ei ensin huomaakaan, mutta kun kumartuu tarkastamaan taimen pihkaista latvaa, huomaa, ettei siinä ole silmua enää ollekaan. Taimi toipuu ottamalla uuden latvan, mutta kasvu hidastuu. Onneksi hirvet eivät koske kuusentaimiin. Metsäkauris lienee uusi tuholainen kuusitaimikoille, mutta ainakin toistaiseksi se on vielä harvinainen Etelä-Suomen asukas.
Puu on ystävämme ja ystävästä on pidettävä huolta. Työstä tämä ystävyys saattaa käydä silloin, kun näitä istutettuja on tuhansia. Hehtaarin aukolle istutetaan n. 2000 tainta ja jokaisesta olisi pidettävä huoli. Kun kerran ottaa hyödyn, on syytä ottaa haittakin. On ilo silmälle katsella hyvin hoidettua taimikkoa.
Jos pitää metsänhoitoa vaivana, niin ainahan voi ajatella, että niin istutus kuin taimikonhoitokin käyvät hyvästä kuntolenkistä. Tällöin huvi ja hyöty tulevat samalla kertaa!Metsän voi uudistaa myös luontaisesti ts. ilman istutusta tai kylvöä. Uusi puusukupolvi syntyy siemenpuiden siemenestä. Paljon käytetty menetelmä. Metsänhoitopakkoa ei Suomessa ole - metsän saa jättää rempalleen.
- niinkö??
antipunikki kirjoitti:
Laissa ei lue, että metsän kasvaminen edellyttäisi hoitotoimenpiteitä.
Siis vaikka Kalle rikkookin lakia niin se ei estä metsän puiden kasvua ja arvon nousua.
Marx pyörii haudassaan - arvo nousee ilman ihmiskäden kosketusta.
...................8 §
Uuden puuston aikaansaaminen
Uudistushakkuun jälkeen alueelle on saatava taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. Se on saavutettu, kun kasvatuskelpoisten puiden keskipituus on 1,3 metriä eikä niiden kehittymistä uhkaa välittömästi muu kasvillisuus. (10.9.2010/822)
Taimikon perustamista koskevat toimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa uudistushakkuun päättymisestä. Uudistushakkuu katsotaan päättyneeksi, kun hakkuu on edennyt niin pitkälle, että hakkuualalle on syntynyt metsänuudistamista edellyttävä aukko tai hakkuualueella ei enää ole 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kasvatuskelpoista puustoa. (10.9.2010/822)
Edellä 2 momentissa tarkoitettujen taimikon perustamistoimenpiteiden lisäksi tulee tarvittaessa huolehtia taimikon täydennysistutuksesta tai -kylvöstä ja metsää luontaisesti uudistettaessa taimettumisedellytyksiä ylläpitävistä toimenpiteistä. Samoin tulee huolehtia aikaansaadun nuoren taimikon eloonjäämisen ja kehittymisen kannalta tarpeellisesta ruohon-, heinän- ja vesakontorjunnasta ja muusta jälkihoidosta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu velvoite raukeaa, jos kohtuullisiksi katsottavista toimenpiteistä huolimatta alueelle ei kasva taimikkoa. (23.3.2007/315)
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin taloudellisesti kasvatuskelpoisen taimikon arviointiperusteista, 1 momentissa tarkoitetun velvoitteen raukeamisen arvioimiseksi kohtuullisiksi katsottavista toimenpiteistä uuden puuston aikaansaamiseksi, 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista perustamis- ja hoitotoimenpiteistä ja luontaisen uudistamisen toteuttamisen määräajoista sekä metsänuudistamisaineiston määrästä ja laadusta. (10.9.2010/822)
8 a § (10.9.2010/822)
Uuden puuston aikaansaamisessa käytettävät puulajit
Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun taimikon saa perustaa männyn, kuusen, rauduskoivun, hieskoivun ja haavan sellaisilla siemenillä tai taimilla, jotka soveltuvat alkuperältään ja muilta ominaisuuksiltaan uudistettavan alueen olosuhteisiin. Taimikon voi perustaa myös muilla Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvilla puulajeilla sekä hybridihaavalla ja siperianlehtikuusella, jos siihen on erityisiä syitä ja jos puulajin siemenet tai taimet soveltuvat alkuperältään ja muilta ominaisuuksiltaan alueen olosuhteisiin.
Jos taimikko perustetaan Suomen luontaiseen lajistoon kuulumattomilla puulajeilla, on sen, jonka on huolehdittava uuden puuston aikaansaamisesta, esitettävä 14 §:ssä tarkoitetussa metsänkäyttöilmoituksessa riittävä selvitys niiden kasvatuskelpoisuudesta ja alkuperän soveltuvuudesta uudistettavan alueen olosuhteisiin.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvista muista kuin 1 momentissa nimetyistä puulajeista, eri puulajien soveltuvuudesta maan eri osiin ja eri kasvupaikoille, Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien muiden kuin 1 momentissa nimettyjen puulajien sekä hybridihaavan ja siperianlehtikuusen soveltuvuudesta taimikon perustamiseen ja näiden puulajien erityisen käytön edellytyksistä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin Suomen luontaiseen lajistoon kuulumattomien puulajien käytöstä metsänviljelyyn.
9 §
Vastuu uuden puuston aikaansaamisesta
Edellä 8 §:ssä tarkoitettu velvollisuus huolehtia uuden puuston aikaansaamisesta kuuluu maanomistajalle. (30.12.1998/1224)
Kiinteistön tai muun alueen omistusoikeuden siirtyessä uudelle omistajalle tälle siirtyy myös 8 §:n mukainen velvollisuus.
Siltä osin kuin kiinteistön tai muun alueen sellainen hallintaoikeus, käyttöoikeus tai muu erityinen oikeus, johon sisältyy oikeus tehdä uudistushakkuu, kuuluu muulle kuin maanomistajalle, velvollisuus huolehtia vastaavasti uuden puuston aikaansaamisesta kuuluu tällaisen oikeuden haltijalle, jollei toisin ole sovittu tai määrätty taikka jollei olosuhteet huomioon ottaen ole erityisestä syystä kohtuullista kohdistaa velvoite oikeuden haltijan sijasta maanomistajaan. Silloin kun maanomistaja on luovuttanut yksinomaan metsänhakkuuoikeuden, mainittu velvollisuus kuuluu maanomistajalle. niinkö?? kirjoitti:
8 §
Uuden puuston aikaansaaminen
Uudistushakkuun jälkeen alueelle on saatava taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. Se on saavutettu, kun kasvatuskelpoisten puiden keskipituus on 1,3 metriä eikä niiden kehittymistä uhkaa välittömästi muu kasvillisuus. (10.9.2010/822)
Taimikon perustamista koskevat toimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa uudistushakkuun päättymisestä. Uudistushakkuu katsotaan päättyneeksi, kun hakkuu on edennyt niin pitkälle, että hakkuualalle on syntynyt metsänuudistamista edellyttävä aukko tai hakkuualueella ei enää ole 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kasvatuskelpoista puustoa. (10.9.2010/822)
Edellä 2 momentissa tarkoitettujen taimikon perustamistoimenpiteiden lisäksi tulee tarvittaessa huolehtia taimikon täydennysistutuksesta tai -kylvöstä ja metsää luontaisesti uudistettaessa taimettumisedellytyksiä ylläpitävistä toimenpiteistä. Samoin tulee huolehtia aikaansaadun nuoren taimikon eloonjäämisen ja kehittymisen kannalta tarpeellisesta ruohon-, heinän- ja vesakontorjunnasta ja muusta jälkihoidosta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu velvoite raukeaa, jos kohtuullisiksi katsottavista toimenpiteistä huolimatta alueelle ei kasva taimikkoa. (23.3.2007/315)
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin taloudellisesti kasvatuskelpoisen taimikon arviointiperusteista, 1 momentissa tarkoitetun velvoitteen raukeamisen arvioimiseksi kohtuullisiksi katsottavista toimenpiteistä uuden puuston aikaansaamiseksi, 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista perustamis- ja hoitotoimenpiteistä ja luontaisen uudistamisen toteuttamisen määräajoista sekä metsänuudistamisaineiston määrästä ja laadusta. (10.9.2010/822)
8 a § (10.9.2010/822)
Uuden puuston aikaansaamisessa käytettävät puulajit
Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun taimikon saa perustaa männyn, kuusen, rauduskoivun, hieskoivun ja haavan sellaisilla siemenillä tai taimilla, jotka soveltuvat alkuperältään ja muilta ominaisuuksiltaan uudistettavan alueen olosuhteisiin. Taimikon voi perustaa myös muilla Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvilla puulajeilla sekä hybridihaavalla ja siperianlehtikuusella, jos siihen on erityisiä syitä ja jos puulajin siemenet tai taimet soveltuvat alkuperältään ja muilta ominaisuuksiltaan alueen olosuhteisiin.
Jos taimikko perustetaan Suomen luontaiseen lajistoon kuulumattomilla puulajeilla, on sen, jonka on huolehdittava uuden puuston aikaansaamisesta, esitettävä 14 §:ssä tarkoitetussa metsänkäyttöilmoituksessa riittävä selvitys niiden kasvatuskelpoisuudesta ja alkuperän soveltuvuudesta uudistettavan alueen olosuhteisiin.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvista muista kuin 1 momentissa nimetyistä puulajeista, eri puulajien soveltuvuudesta maan eri osiin ja eri kasvupaikoille, Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien muiden kuin 1 momentissa nimettyjen puulajien sekä hybridihaavan ja siperianlehtikuusen soveltuvuudesta taimikon perustamiseen ja näiden puulajien erityisen käytön edellytyksistä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin Suomen luontaiseen lajistoon kuulumattomien puulajien käytöstä metsänviljelyyn.
9 §
Vastuu uuden puuston aikaansaamisesta
Edellä 8 §:ssä tarkoitettu velvollisuus huolehtia uuden puuston aikaansaamisesta kuuluu maanomistajalle. (30.12.1998/1224)
Kiinteistön tai muun alueen omistusoikeuden siirtyessä uudelle omistajalle tälle siirtyy myös 8 §:n mukainen velvollisuus.
Siltä osin kuin kiinteistön tai muun alueen sellainen hallintaoikeus, käyttöoikeus tai muu erityinen oikeus, johon sisältyy oikeus tehdä uudistushakkuu, kuuluu muulle kuin maanomistajalle, velvollisuus huolehtia vastaavasti uuden puuston aikaansaamisesta kuuluu tällaisen oikeuden haltijalle, jollei toisin ole sovittu tai määrätty taikka jollei olosuhteet huomioon ottaen ole erityisestä syystä kohtuullista kohdistaa velvoite oikeuden haltijan sijasta maanomistajaan. Silloin kun maanomistaja on luovuttanut yksinomaan metsänhakkuuoikeuden, mainittu velvollisuus kuuluu maanomistajalle.Kalle ei sinun hapatustasi viitsinyt edes lukea. Suomen eduskunta - miten kaikkivoipa se sitten onkin - ei pysty lailla kieltämään puun kasvua ilman metsänhoitotoimenpiteitä.
Uskotko sinä eduskunnan siihen pystyvän?
........................- metsäsuunnitelma
antipunikki kirjoitti:
Kalle ei sinun hapatustasi viitsinyt edes lukea. Suomen eduskunta - miten kaikkivoipa se sitten onkin - ei pysty lailla kieltämään puun kasvua ilman metsänhoitotoimenpiteitä.
Uskotko sinä eduskunnan siihen pystyvän?
........................Metsän omistajilla Suomen metsälain mukaan antipunikki täytyy aina olla metsäsuunnitelma olemassa ja se täytyy pystyä esittämään aina viranomaisille viranomaisten sitä kysyessä.
Metsäsuunnitelmallahan antipunikki tarkoitetaan metsänomistajan yhden tai useamman metsäkiinteistön metsien puuvaroja ja tilaa sekä hoitoa ja käyttöä koskevaa ajantasaista suunnitelmaa, joka on laadittu aina usealle vuodelle. Metsäsuunnitelmassa esitetyt toimenpiteethän eivät ikinä saa olla suunnitelman laatimisajankohtana voimassa olevien metsien hoitoa ja käyttöä Suomen metsälaissa koskevien säännösten vastaisia.
Joten kerrohan nyt antipunikki minkälainen metsäsuunnitelma sinulla on nyt oikein olemassa? metsäsuunnitelma kirjoitti:
Metsän omistajilla Suomen metsälain mukaan antipunikki täytyy aina olla metsäsuunnitelma olemassa ja se täytyy pystyä esittämään aina viranomaisille viranomaisten sitä kysyessä.
Metsäsuunnitelmallahan antipunikki tarkoitetaan metsänomistajan yhden tai useamman metsäkiinteistön metsien puuvaroja ja tilaa sekä hoitoa ja käyttöä koskevaa ajantasaista suunnitelmaa, joka on laadittu aina usealle vuodelle. Metsäsuunnitelmassa esitetyt toimenpiteethän eivät ikinä saa olla suunnitelman laatimisajankohtana voimassa olevien metsien hoitoa ja käyttöä Suomen metsälaissa koskevien säännösten vastaisia.
Joten kerrohan nyt antipunikki minkälainen metsäsuunnitelma sinulla on nyt oikein olemassa?Yritätkö sanoa, että metsä ei kasva ilman metsäsuunnitelmaa?
................- sivistän sinua..
antipunikki kirjoitti:
Yritätkö sanoa, että metsä ei kasva ilman metsäsuunnitelmaa?
................"Yritätkö sanoa, että metsä ei kasva ilman metsäsuunnitelmaa?"
En,vaan yritän kertoa sinulle nyt sen faktan.Että sinulla ei ole edes minkäänlaista aavistustakaan siitä minkälaista se on olla metsänomistaja maassa nimeltä Suomi vuomma 2012.
Kyllä metsänomistaja maassa nimeltä Suomi joutuu ottamaan ihan kaikki säädökset ja lait huomioon ihan veroja myöten tuossa metsänomistuksessaan. sivistän sinua.. kirjoitti:
"Yritätkö sanoa, että metsä ei kasva ilman metsäsuunnitelmaa?"
En,vaan yritän kertoa sinulle nyt sen faktan.Että sinulla ei ole edes minkäänlaista aavistustakaan siitä minkälaista se on olla metsänomistaja maassa nimeltä Suomi vuomma 2012.
Kyllä metsänomistaja maassa nimeltä Suomi joutuu ottamaan ihan kaikki säädökset ja lait huomioon ihan veroja myöten tuossa metsänomistuksessaan.Siis metsä kasvaa ilman hoitotoimenpiteitä.
Se osuus metsän kasvusta - ja siis metsän arvonnoususta - tapahtuu siis ilman ihmiskäden vaikutusta.
Loppuosuus kasvusta tapahtuu metsänhoidollisin keinoin.
Näyttää siis toteennäyttetyltä, että metsä voi kasvaa - ja sen arvo metsän kasvun mukana - ilman ihmisk'äden kosketustakin.
.................- höpöhöpö..
antipunikki kirjoitti:
Siis metsä kasvaa ilman hoitotoimenpiteitä.
Se osuus metsän kasvusta - ja siis metsän arvonnoususta - tapahtuu siis ilman ihmiskäden vaikutusta.
Loppuosuus kasvusta tapahtuu metsänhoidollisin keinoin.
Näyttää siis toteennäyttetyltä, että metsä voi kasvaa - ja sen arvo metsän kasvun mukana - ilman ihmisk'äden kosketustakin.
................."Siis metsä kasvaa ilman hoitotoimenpiteitä"
Tuo on käytännössä oikeassa todellisessa elämässä täysin mahdonta tämän päivän Suomessa.
Siitä pitävät kyllä nykyiset Suomen lakipykälät huolen.
Ja hoitmalla metsääsi sinulle tulee mahdollisuus saada mm. maataoustukiaisia. höpöhöpö.. kirjoitti:
"Siis metsä kasvaa ilman hoitotoimenpiteitä"
Tuo on käytännössä oikeassa todellisessa elämässä täysin mahdonta tämän päivän Suomessa.
Siitä pitävät kyllä nykyiset Suomen lakipykälät huolen.
Ja hoitmalla metsääsi sinulle tulee mahdollisuus saada mm. maataoustukiaisia.Mitä, eikö metsä sitten kasvakkaan ilman metsänhoitotoimenpiteitä?
Ja Kalle luuli, että metsänhoitotoimenpiteet vain nopeuttavat kasvua - eivät ole edelytys sille.
...................- niinpä..
antipunikki kirjoitti:
Mitä, eikö metsä sitten kasvakkaan ilman metsänhoitotoimenpiteitä?
Ja Kalle luuli, että metsänhoitotoimenpiteet vain nopeuttavat kasvua - eivät ole edelytys sille.
..................."Kalle luuli, että metsänhoitotoimenpiteet vain nopeuttavat kasvua - eivät ole edelytys sille."
Luulosi antipunikki ei ole todellakaan mikään tiedon väärti.Mutta hyvä että sinä antipunikki myönnät nyt ihan itse olevasi väärässä tämän kyseisen asian suhteen.
Ottaisit antipunikki nyt ensin asioista selvää ennen kuin alat kirjoittelemaan ihan mottipäisiä juttujasi palstalle
Pelkästään mottipäisiä kirjoittelemalla sinä antipunikki saat nyt itsellesi vain sen typerän kirjoittelijan maineen aivan suotta. niinpä.. kirjoitti:
"Kalle luuli, että metsänhoitotoimenpiteet vain nopeuttavat kasvua - eivät ole edelytys sille."
Luulosi antipunikki ei ole todellakaan mikään tiedon väärti.Mutta hyvä että sinä antipunikki myönnät nyt ihan itse olevasi väärässä tämän kyseisen asian suhteen.
Ottaisit antipunikki nyt ensin asioista selvää ennen kuin alat kirjoittelemaan ihan mottipäisiä juttujasi palstalle
Pelkästään mottipäisiä kirjoittelemalla sinä antipunikki saat nyt itsellesi vain sen typerän kirjoittelijan maineen aivan suotta.Mitä, metsä siis sittenkin kasvaa ilman metsänhoitotoimenpiteitä?
Ja Kallen oletus, että metsänhoitotoimenpiteet vain nopeuttavat kasvua - eivät ole edelytys sille - pitää siis paikkansa.
Se osuus metsän kasvusta, mikä tapahtuisi ilman hoitotoimenpitäitä, kasvaa ilman ihmiskäden apua ja näin metsän arvo siltä osin lisääntyy itsestään kenenkään tekemättä työtä sen eteen.
...................- väärä oletus..
antipunikki kirjoitti:
Mitä, metsä siis sittenkin kasvaa ilman metsänhoitotoimenpiteitä?
Ja Kallen oletus, että metsänhoitotoimenpiteet vain nopeuttavat kasvua - eivät ole edelytys sille - pitää siis paikkansa.
Se osuus metsän kasvusta, mikä tapahtuisi ilman hoitotoimenpitäitä, kasvaa ilman ihmiskäden apua ja näin metsän arvo siltä osin lisääntyy itsestään kenenkään tekemättä työtä sen eteen.
...................Väärä oletus kalle nyt sinulla.
Oletuksesi antipunikki ei ole todellakaan mikään tiedon väärti.Mutta hyvä että sinä antipunikki myönnät nyt ihan itse olevasi väärässä tämän kyseisen asian suhteen.
Ottaisit antipunikki nyt ensin asioista selvää ennen kuin alat kirjoittelemaan ihan mottipäisiä juttujasi palstalle
Pelkästään mottipäisiä kirjoittelemalla sinä antipunikki saat nyt itsellesi vain sen typerän kirjoittelijan maineen aivan suotta. väärä oletus.. kirjoitti:
Väärä oletus kalle nyt sinulla.
Oletuksesi antipunikki ei ole todellakaan mikään tiedon väärti.Mutta hyvä että sinä antipunikki myönnät nyt ihan itse olevasi väärässä tämän kyseisen asian suhteen.
Ottaisit antipunikki nyt ensin asioista selvää ennen kuin alat kirjoittelemaan ihan mottipäisiä juttujasi palstalle
Pelkästään mottipäisiä kirjoittelemalla sinä antipunikki saat nyt itsellesi vain sen typerän kirjoittelijan maineen aivan suotta."Väärä oletus kalle nyt sinulla."
Mikä Kallen oletus on väärä?
Pystytkö myös perustelemaan väitteesi vai onko se vain mutua?
Jos Kallen oletus on väärä niin mikä on totuus asiassa?
Miksi et tule puolustamaan sairasta väitettäsi Kallen oletuksen virheellisyydestä?
Mikä maksaa - eikö kommunismin hapattamat aivot pysty prosessoimaan totuutta metsän kasvusta ilman ihmiskäden apua?
Miks tulet vaihtamaan puheenaihetta - vittuunnuksissasiko?
.....................- höpöjä..
antipunikki kirjoitti:
"Väärä oletus kalle nyt sinulla."
Mikä Kallen oletus on väärä?
Pystytkö myös perustelemaan väitteesi vai onko se vain mutua?
Jos Kallen oletus on väärä niin mikä on totuus asiassa?
Miksi et tule puolustamaan sairasta väitettäsi Kallen oletuksen virheellisyydestä?
Mikä maksaa - eikö kommunismin hapattamat aivot pysty prosessoimaan totuutta metsän kasvusta ilman ihmiskäden apua?
Miks tulet vaihtamaan puheenaihetta - vittuunnuksissasiko?
....................."Mikä Kallen oletus on väärä?"
Tämä:
"""Se osuus metsän kasvusta, mikä tapahtuisi ilman hoitotoimenpitäitä, kasvaa ilman ihmiskäden apua ja näin metsän arvo siltä osin lisääntyy itsestään kenenkään tekemättä työtä sen eteen.""""
Asia ei todellakaa todellisessa elämässä ole noin kuin nyt väität.
Sillä tuo väittämäsihän kalle on käytännössä oikeassa todellisessa elämässä täysin mahdonta tämän päivän Suomessa.
Siitä pitävät kyllä nykyiset Suomen lakipykälät ja säädökset huolen.
Ja hoitamalla metsääsi sinulle tulee mahdollisuus saada mm. maataoustukiaisia. höpöjä.. kirjoitti:
"Mikä Kallen oletus on väärä?"
Tämä:
"""Se osuus metsän kasvusta, mikä tapahtuisi ilman hoitotoimenpitäitä, kasvaa ilman ihmiskäden apua ja näin metsän arvo siltä osin lisääntyy itsestään kenenkään tekemättä työtä sen eteen.""""
Asia ei todellakaa todellisessa elämässä ole noin kuin nyt väität.
Sillä tuo väittämäsihän kalle on käytännössä oikeassa todellisessa elämässä täysin mahdonta tämän päivän Suomessa.
Siitä pitävät kyllä nykyiset Suomen lakipykälät ja säädökset huolen.
Ja hoitamalla metsääsi sinulle tulee mahdollisuus saada mm. maataoustukiaisia.Sirittääkö?
Kalle sanoo näin:
"Se osuus metsän kasvusta, mikä tapahtuisi ilman hoitotoimenpitäitä, kasvaa ilman ihmiskäden apua ja näin metsän arvo siltä osin lisääntyy itsestään kenenkään tekemättä työtä sen eteen."
Jos kerran metsä kasvaa ilman metsänhoitotoimenpiteitä niin silloin hoitotoimenpiteet - toivottavasti - vain parantavat kasvua. Silloin metsänkasvusta vain se osuus, joka on luonnonmetsän kasvunopeuden yläpuolella, johtuu ihmiskäden puuttumisesta asiaan ja loppu metsänkasvu tapahtuu ihan ilman ihmiskäden vaikutusta.
Esitähän vasta-argumenttisi - jos sinulla on.
..................- höpöjä..
antipunikki kirjoitti:
Sirittääkö?
Kalle sanoo näin:
"Se osuus metsän kasvusta, mikä tapahtuisi ilman hoitotoimenpitäitä, kasvaa ilman ihmiskäden apua ja näin metsän arvo siltä osin lisääntyy itsestään kenenkään tekemättä työtä sen eteen."
Jos kerran metsä kasvaa ilman metsänhoitotoimenpiteitä niin silloin hoitotoimenpiteet - toivottavasti - vain parantavat kasvua. Silloin metsänkasvusta vain se osuus, joka on luonnonmetsän kasvunopeuden yläpuolella, johtuu ihmiskäden puuttumisesta asiaan ja loppu metsänkasvu tapahtuu ihan ilman ihmiskäden vaikutusta.
Esitähän vasta-argumenttisi - jos sinulla on.
..................Ei tähän nyt mitään vasta-argumentteja tarvita.
Totean vain että käytännössä tuo pelkkä oma väittämäsi ei antipunikki toimi yhtään mitenkään ainakaan Suomessa .
Koska suomalaiset viranomaiset vaativat metsänomistajilta toimenpiteitä metsänsä hoitamiseen.
Viranomaiset tekevät myös tarkastuksia että metsänomistajat ovat myös hoitaneet kaikki velvollisuutensa metsänomistajana.
Ja siitä tulee sitten metsänomistajalle harmia ja sanktioita jos ei ole hoitanut velvoitteitaan. rikot lakia.. kirjoitti:
Suomen metsälakihan velvoittaa maanomistajan istuttamaan, kylvämään tai muulla tavalla uudistamaan aiheuttamansa metsän häviämisen. Kun nykyään lähes valtaosaltaan metsä kaadetaan aukoksi, niin sitä ei saa jättää sen jälkeen oman onnensa nojaan, vaan se on uudistettava. Kuusen paakkutaimet ovat helpoin tapa suoriutua velvoitteesta.
Olen usein ihmetellyt sitä shokkia, mikä taimille tulee, kun ne joutuvat usein hyvinkin kuivaan ja paahteiseen maahan turvallisen ja suotuisan taimitarhakasvatuksen jälkeen.
Istutuksen jälkeen taimi joutuu taistelemaan olemassaolostaan. Ensin sen juuret saavat kosteutta istutuksen mukana tulleesta juuripaakusta, mutta kun se loppuu, on taimen löydettävä vettä itse tai se kuivuu. Hakkuuaukolla on paahteista ja kuivaa. Taimi nököttää ilman suojaa ja varjostusta usein hyvinkin monta viikkoa. Vasta aivan loppukesästä se voi saada jonkin verran suoja ympärillä kasvavista heinistä. Sen jälkeen alkaakin taistelu juuri heiniä vastaan.
Kun olen kierrellyt kasviretkilläni metsissä, olen nähnyt paljon puutteellisesti hoidettuja taimikoita. Monesti me olemme valmiit ottamaan metsästä sen hyödyn, minkä sieltä saamme hakkaamalla aukkoja, mutta emme ole valmiita maksamaan sitä vaivaa, jonka taimikonhoito tuo. Tuo pieni kaksivuotinen taimi ei pärjää aukolla ilman hoitoa. Sen pahimpia uhkia ovat muut kasvit, jotka kasvavat sitä nopeammin. Kuusen taimi kasvaa aluksi vain muutaman sentin vuodessa, se juroo ja ottaa vauhtia. Myöhemmin vuosikasvain voi olla useita kymmeniä senttejä. Kuusi on varjokasvi ja sietää varjostusta hyvinkin paljon, mutta jos koivunoksat hakkaavat tuulessa sen latvaa tai heinät ja lumi kaatavat sen talvella maahan, sen kasvu kärsii ja se saattaa tukehtua. Niinpä taimikko on käytävä läpi parikin kertaa joka vuosi, syksyin keväin. Silloin on poistettava häiritsevät lehtipuut ja tallottava liian liki tuppaavat heinät. Tämä usein unohtuu ja sen jälkeen taimikko onkin surkeaa katsottavaa.
Pienen taimen uhkana ovat myös jyrsijät. Viime talvi oli jo lievä myyrätalvi, mutta tulevasta on odotettavissa pahempi. Lumen sulettua kiersin muutamia taimikoita ja peltomyyrän paljaaksi kaluamia kuusentaimia löytyi kasapäin. Nämä eivät enää toivu, vaan paikalle on istutettava uusia taimia. Toisaalla näkyi metsämyyrän katkomia latvuksia ja oksia. Näitä tuhoja ei ensin huomaakaan, mutta kun kumartuu tarkastamaan taimen pihkaista latvaa, huomaa, ettei siinä ole silmua enää ollekaan. Taimi toipuu ottamalla uuden latvan, mutta kasvu hidastuu. Onneksi hirvet eivät koske kuusentaimiin. Metsäkauris lienee uusi tuholainen kuusitaimikoille, mutta ainakin toistaiseksi se on vielä harvinainen Etelä-Suomen asukas.
Puu on ystävämme ja ystävästä on pidettävä huolta. Työstä tämä ystävyys saattaa käydä silloin, kun näitä istutettuja on tuhansia. Hehtaarin aukolle istutetaan n. 2000 tainta ja jokaisesta olisi pidettävä huoli. Kun kerran ottaa hyödyn, on syytä ottaa haittakin. On ilo silmälle katsella hyvin hoidettua taimikkoa.
Jos pitää metsänhoitoa vaivana, niin ainahan voi ajatella, että niin istutus kuin taimikonhoitokin käyvät hyvästä kuntolenkistä. Tällöin huvi ja hyöty tulevat samalla kertaa!Eikai näin ole? Laki?
Eikö Suomessa voi jättää metsäänsä esimerkiksi tälle Linkolan nimeä kantavalle säätiölle, joka käsittääkseni jättää sen metsätilkun täysin luonnontilaan? Metsä saa lahota ja palaa ja kasvaa taas?
Eikö istutusvelvoite koske ns. talousmetsiä?
Vastaus toverille "höpöjä.."
Yritähän nyt keskittyä saamaasi tehtävään.
Jos kerran metsä kasvaa ilman metsänhoitotoimenpiteitä niin silloin hoitotoimenpiteet - toivottavasti - vain parantavat kasvua. Silloin metsänkasvusta vain se osuus, joka on luonnonmetsän kasvunopeuden yläpuolella, johtuu ihmiskäden puuttumisesta asiaan ja loppu metsänkasvu tapahtuu ihan ilman ihmiskäden vaikutusta.
Esitähän vasta-argumenttisi - jos sinulla on.
..................
..................- Juuri näin
Metsä kasvaa vallan hyvin ilman mitään toimenpiteitä, mutta silloin metsässä on ns. luonnon rakenne eli kaikkia läpimittaluokkia löytyy. Ts. melkoinen osa puista on läpimitaltaan pientä - ne kelpaavat korkeintaan kuitupuuksi, osa ei siihenkään. Hoitotoimenpiteillä saadaan metsän tukkipuuosuus suuremmaksi ja sehän on metsänomistajan lompakkoa pullistava asia.
Juuri näin kirjoitti:
Metsä kasvaa vallan hyvin ilman mitään toimenpiteitä, mutta silloin metsässä on ns. luonnon rakenne eli kaikkia läpimittaluokkia löytyy. Ts. melkoinen osa puista on läpimitaltaan pientä - ne kelpaavat korkeintaan kuitupuuksi, osa ei siihenkään. Hoitotoimenpiteillä saadaan metsän tukkipuuosuus suuremmaksi ja sehän on metsänomistajan lompakkoa pullistava asia.
Niin juuri.
Metsän arvo nousee ilman ihmiskäden kosketusta mutta hoitotoimenpiteiden avulla voidaan kasvua nopeuttaa ja metsän tuottoa parantaa. Silloin hoitotoimenpiteiden vaikutus on hoidetun metsän ja hoitamattoman metsän tuoton erotus ja näin koko metsän tuotto ei perustu hoitotoimenpiteisiin.
Taitaa olla vaikea asia käsittää kommunismin hapattamin aivoin - siinä metsän arvo kasvaa osittain ilman ihmiskäden kosketusta ja se on kommunistille kauhistus.
..................- ohooh hooo
antipunikki kirjoitti:
Niin juuri.
Metsän arvo nousee ilman ihmiskäden kosketusta mutta hoitotoimenpiteiden avulla voidaan kasvua nopeuttaa ja metsän tuottoa parantaa. Silloin hoitotoimenpiteiden vaikutus on hoidetun metsän ja hoitamattoman metsän tuoton erotus ja näin koko metsän tuotto ei perustu hoitotoimenpiteisiin.
Taitaa olla vaikea asia käsittää kommunismin hapattamin aivoin - siinä metsän arvo kasvaa osittain ilman ihmiskäden kosketusta ja se on kommunistille kauhistus.
.................."Taitaa olla vaikea asia käsittää kommunismin hapattamin aivoin - siinä metsän arvo kasvaa osittain ilman ihmiskäden kosketusta ja se on kommunistille kauhistus."
Miten metsän kasvu, joka on sen luonnollinen ominaisuus, vaikuttaa kommunisteihin kauhistuksena? Ei minuun ainakaan?
- lopetahöpötykset
antipunikki:
"Mutta voihan olla niin, että se kasvaa vielä nopeammin ja paremmin mainitsemiesi hoitotoimenpiteiden avulla."
Voi ressukkaa. Eikö hän vieläkään tajua, että luonto kasvattaa mitä kasvattaa luonnonvalinnan kautta ja sen ehdoilla.
Mutta. Menepä poimimaan villikaurasta, villiruiksesta jyviä ja tee siitä leipää.
Antipunikki on tainnut saada monetkin potkut yrityksistä, koska puhuu selvää potaskaa ja kantaa siitä kaunaa kommunisteille. Onpa tainnut käydä niin, että kommunistit kun ovat hyviä työntekijöitä, ovat jääneet töihin.
Luonnon tuotteilla ei ole kuin kuvitteellinen (yhtä fiktiivinen kuin velkojen ketjuttamisen avulla muodostuva lisäraha) arvo, ellei sitä oteta käyttöön ja jolloin se samalla muuttuu tavaraksi.
Hakattu metsä (avohakkuu) on raiskio. Hoitamattomana se kasvaa vuosikymmeniä tureikkoa ja voi kestää vuosisatoja ennenkuin siihen kasvaa mm. uljas mäntymetsä tai kasvaako enää koskaan.
Tietysti luonto kasvattanut mäntymetsiä ja kuusikkoja kenenkään koskematta. Tämä tuntuu pataporvarille oudolta ilmiöltä. Sen voi hakata ja saada tavarapuuta (rahaa). Vielä oudompaa! Mutta sitten metsä uusiutuu Manitun voimalla entiselleen! Ei ihme, että potkuja tulee.
Avohakkuun jälkeen maan voi jättää silleen ja huutaa Manitua. Kommunisti (yhteiskunta) ei tee siten. Se hoitaa metsää ja saa sille siten isomman tuoton eli nopeammin ja enemmän puuraka-ainetta käyttöä varten.Niin.
Kalle sanoi:
"Mutta voihan olla niin, että se kasvaa vielä nopeammin ja paremmin mainitsemiesi hoitotoimenpiteiden avulla."
Eikö sinun mielestäsi metsänhoitotoimenpiteet nopeuta metsän kasvua vai mitä oikein tarkoitat sekavalla viestilläsi, jossa ei ole päätä eikä häntää - vain puhdasta puuta heinää?
.................- Ei pidä paikkaansa
Neuvostoliitossa ei metsiä kovin kummoisesti hoidettu. Suuret pinta-alat mahdollistivat jatkuvat hakkuut ilman mitään sen kummempia uudistamistöitä. Ne vähät istutustyöt, joita tehtiin, yleensä epäonnistuivat. Suotta ei Neuvostoliiton metsätaloutta ole verrattu kaivostoimintaan - sama periaate. Neuvostoliitossa puu oli halpaa - Uralin maisemissa puu maksoi muutaman ruplan per motti. Suomeenkin tuotiin Neuvostoliitosta vuosittain miljoonia kuutioita puuta - kun halvalla sai.
- Rajanvartija
Selailin tämän viestiketjun päällisin puolin läpi.
Uusi tuleva metsälaki vapauttaa metsänomistajan monista eri velvollisuuksista, mitä on ollut voimassa. Metsän saa mm. sitten uuden lain voimassa ollessa uusia vaikka ensiharvennus vaiheessa, jos siltä tuntuu.
Uudessa laissakin määrätään uudistamisvelvoite. Aikarajat uuden taimikon perustamisessa pitkittyvät.
Nykyisen lain 8§ 1.luku kertoo uudistamisesta. Jos metsä uudistetaan luontaisesti, on huolehdittava taimien kasvuun lähdön edellytyksistä, jos taimiainesta ei ole hakkuun jäljiltä jäänyt tarpeeksi.
Jos uudistaminen onnistuu ilman ihmiskättä, voi metsän omistajaa onnitella.
Tämä on kylläkin harvinaista, etenkin Etelä-Suomen rehevillä mailla.
Tietääkseni mikään laki ei edellytä metsäsuunnitelman olemassa oloa., kuten joku väitti.
-uuninpankolla maatessa ei tule kuluja eikä vahinkoja- joskaan ei tulojakaan-- metsäsuunnitelma
Metsäsuunnitelmastahan selviää nykyinen puuston määrä ja sen arvo, kehitysluokat, kasvu, maapohja ja mahdolliset erikoiskohteet. Suunnitelmaan sisältyy aina myös lausunto, miten metsää olisi hoidettava, että se antaisi mahdollisimman tasaisen tuoton pitkällä aikavälillä. Hakkuu- ja hoitoehdotuksien laatimisessa on aina ensisijaisesti huomioitu metsänomistajan toiveet - niin taloudelliset, ympäristölliset kuin muutkin toiveet.
Hakkuuehdotuksessa on 5 eri kiireellisyyttä. Puumäärien ja hakkuutapojen lisäksi arvioidaan hakkuutulot kiireellisyyksittäin. Halutettasi voidaan laatia myös vuosittainen hakkuuohjelma. Tällöin Sinun on helppo laatia jopa 10 vuoden talousarvio omille hankinnoillesi ja menoille.
Suunnitelmasta selviävät tarpeelliset hoitotyöt, niiden kiireellisyys ja kustannukset sekä mahdollisuus saada valtion tukea. Luonnollisesti voit myös hoitotöille saata vuosiohjelman, jolloin tulojen ja menojen laskeminen on entistä helpompaa. Kartat on myös mahdollista räätälöidä sinun tarpeittesi mukaan.
Suunnitelma on myös helposti luettava. Kaikki kuvion tiedot ovat samalla sivulla; niin kuvion nykypuusto, hakkuuehdotus ja -tulo, hoitoehdotukset ja lisätiedot.
Metsäsuunnitelman laatiminen mahdollistaa myös hakemaan vapautusta muunmuassa metsänhoitomaksusta.
- Rajanvartija
Minä olen vapautettu metsänhoitomaksusta. Metsäsuunnitelmia löytyy. Niiden taso on vaihteleva, sillä suunnitelman tekijällä ei ole nykypäivänä aikaa maleksia yksittäisellä kuviolla kovin kauan. Hän ottaa puustotiedot, kasvupaikkatiedot ja selvät ehdotukset ja siinä se. Kone hoitaa loput.
Onhan siitä kirjasta hyötyä monella tapaa. Varsinkin, jos ei muuten ymmärrä metsäasioista kovin paljoa. Pätevän ammattilaisen tekemänä puuston määrätkin ovat lähellä oikeaa. Itse pidän opusta pitkälti päiväkirjana, sillä ehdotukset ja käytäntö eivät kulje käsi kädessä.
Mutta ei kai ketään voi pakottaa ostamaan metsäsuunnitelmaa, jos sitä ei itse halua?
Kallekin todennäköisesti pääsisi luistelemaan uudistusvelvoitteestaan ilmoittamalla tekevänsä aukkoapalstansa pelloksi. Metsäkeskus poistaa metsän tiedoistaan ja ei hätyyttele uudistamisen kanssa. Tuskin ne viljelyksiä tarkastelevat, kasvoi siellä sitten vaikka vattua tai horsmaa. - Karjalan mänty
Kalle sotkee kaksi eri asiaa, tarkoituksellako?
Kalle kysyy;" Voiko metsä kasvaa ilman ihmiskäden apua?"
Kyllä metsä kasvaa ilman ihmiskäden apua, mutta huom.
metsän ARVO ei välttämättä kasva ilman ihmiskäden apua.
Eihän paskanpuhuminenkaan edistä metsänkasvua, vai?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1081317
- 91784
- 57718
Miten uimaportaat voivat maksaa 250 000 euroa?
Ei mitenkään, jokainen täysjärkinen sen tietää. Ei se ihme ettei verovarat riitä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2121687- 84672
Jussi kutsuisi eduskunnan koolle, jos joku pyytäisi
Eikös oppositio ole huudellut eduskuntaa koolle jo monta viikkoa? "– En ole saanut siihen liittyvää pyyntöä tai toivett106649Rakas, ihana rakkain elämäni rakkaus
Minäkin tarvisin ne sanat sinulta. Tosin annat sen tunteen läsnäolollasi.. jos vain me vielä nähdään.. pelkään sitä maai36643- 77570
Rakastamisesi tarkoitus
Mikä oli kaiken tarkoitus? En sitä tiedä, en ymmärrä. Olet mielessäni, alati. Olen miettinyt. Ei sillä taida olla merki49530Martinalle onnea
Kaunis Martina täyttää tänään 44 vuotta! Olkoon syntymäpäivä iloa ja onnea täynnä.215519