Olisikohan syy että saavat omaa lääkettään!
Mitenkähän suomenkieliset aikoinaan pärjäsivät koulussa kun joutuivat opiskelemaan
täysin vieraalla kielellä, koska Ruotsi kielsi opettamasta suomeksi.
Mitenkähän suomenkieliset aikoinaan pärjäsivät koulussa kun joutuivat opiskelemaan
täysin vieraalla kielellä, koska Ruotsi kielsi opettamasta suomeksi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Men inom arbetslivet klarar de sig bra.
Men inom arbetslivet klarar de sig bra.
Kiinteistöt kun on tarpeeksi suuria niin kyllähän sitä voi mällätä vähemmälläkin älyllä!
- Katso YLE:ä, pitääkö vielä lisätä jotain?
Lahjuksilla ja suhteilla sitä svekko Suomesta töitä löytää tai
sitten tomaattiviljelmiltä !
Är du avundsjuk ?
Opiskelemaan kun on tukiaiset ja kaikki muut etuudet jo valmiina.
Jag har hela mitt liv städat finskspråkiga "bättre folks " skit ,det är ett bra arbete.
SUOMEN RUOTSINKIELISILLÄ PARANTAMISEN VARAA
Suomen ruotsinkieliset oppilaat menestyivät kaikilla neljällä osa-alueella hieman suomenkielisiä heikommin. Ero johtui erikoistutkija Viking Brunellin mukaan – paitsi vähäisemmästä panostuksesta opiskeluun – myös oppilaiden lukuharrastuksen ja kodin tuen pienemmyydestä. Esimerkiksi ruotsinkielisillä oppilailla ei ole niin usein omaa kirjoituspöytää ja rauhallista opiskelupaikkaa kuin suomenkielisillä, vaikka suomenruotsalaisten kotien sosioekonominen tausta on keskimäärin korkeampi.
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2005/05/tiedote-2009-10-01-20-24-58-610593
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä/a1305549759227
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat laiskoja läksyissä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/2914002
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.