"Kokeessa käytettiin myös negatiiviseksi kontrolliksi kutsuttua ryhmää: hiiriä joille syötettiin mahdollisimman turvallisena pidettyä sienilajia, joksi valittiin herkkutatti (Boletus edulis). Yllättäen myös herkkutattia syöneiden hiirien veressä näkyi merkkejä lihassoluvauriosta, ja entsyymiaktiivisuuden nousu oli samaa suuruusluokkaa kuin keltavalmuskalla. Yllättävien tulosten vuoksi tutkimusprojektia laajennettiin seulontatutkimukseksi, jossa selvitetään parhaillaan useiden ruokasieniksi luokiteltujen sienilajien mahdollisia vaikutuksia hiiren lihaskudokseen. Toistaiseksi on testattu haperoita (Russula spp.), punikkitatti (Leccinium versipelle), kantarelli (Cantharellus cibarius) ja lampaankääpä (Albatrellus ovinus) – kaikki eri sieniryhmien lajeja. Kaikilla näillä lajeilla on havaittu sama ilmiö: hiirillä veren kreatiinikinaasiaktiivisuus nousee viiden päivän altistuksen jälkeen, kun kuivattuja sieniä on syöty 6 – 9 grammaa painokiloa kohti vuorokaudessa. Kuitenkaan mikroskooppisesti lihassoluissa ei ole ollut havaittavissa muutoksia. Myös maksa-arvojen pientä nousua on havaittu joidenkin sienilajien – haperoiden ja kantarellin – yhteydessä. Tutkimushanke jatkui vuonna 2006, ja viimeisimmissä kokeissa on havaittu neljän viikon mittaisen altistuksen aiheuttavan hiirille myös merkkejä maksavauriosta (TEE 2/2006).
Parasta siis kun ei syö mitään sieniä liikaa, vaan pysyy kohtuudessa. Tämä koskee toki muitakin ruoka- ja nautintoaineita. Keltavalmuska on herkullinen sieni, joskin usein hieman hiekkainen. Kukaan tuskin kiistää, että myös herkkutatti, lampaankääpä, kantarelli ja haperot edustavat ruokasieniemme parhaimmistoa. Viimeisen tutkimustiedon mukaan suosittelemme pysymään kohtuudessa kaikkien ruokasienten käytössä."
http://www.funga.fi/keltavalmuska.php
Parasta siis kun ei syö mitään sieniä liikaa, vaan pysyy kohtuudessa. Tämä koskee toki muitakin ruoka- ja nautintoaineita. Keltavalmuska on herkullinen sieni, joskin usein hieman hiekkainen. Kukaan tuskin kiistää, että myös herkkutatti, lampaankääpä, kantarelli ja haperot edustavat ruokasieniemme parhaimmistoa. Viimeisen tutkimustiedon mukaan suosittelemme pysymään kohtuudessa kaikkien ruokasienten käytössä."
http://www.funga.fi/keltavalmuska.php
Vastaukset 32
Vanhimmat
v--- voita näppäilyvirheitä.
"..kuivattuja sieniä on syöty 6 – 9 grammaa painokiloa kohti .."
Ein non paljoa pysty kukaan sieniä syömään!
Toihan tarkoittaa jotain yli kilo tuoreita sieniä ja vielä painokiloakohden!
Eli 60 kilonen söis 60 kiloa sieniä kerralla!
Tuliko lintsattua peruskoulun matematiikantunneilta? 6 grammaa kertaa 60 painokiloa on 360 grammaa sieniä, ei sen enempää! Oh oh oh!
Paljonkohan tuo on tuoreina sieninä? Ainakaan kantarelleistä ei jää juuri mitään kun ne kuivaa.
kanttarelleja ei eds kannattaisi kuivat lukee useimmissa sieniohjeissa. pannulla paistaa voissa nii nei paljoa kutistu.
Niin lukee, mutta todella hyviä on kuivattuina. Muutankaan en oikein noihin virallisiin ohjeisiin luota. Kantarelli on arvotettu kolmen tähden sieneksi, mitä se ei mielestäni ole. Enemmän tykkään rouskuista, ne jopa maistuu sienelle.
Kantarellit pitää paistaa ilman rasvaa!
Arvokkaita kantarelleja ei pidä mennä pilaamaan voilla!
Voita ja paljon!
Vähän sienistä riippuen jotakuinkin näin:
1 g kuivattuja sieniä vastaa 10 grammaa tuoreita sieniä
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=367&lang=fi
Tosta kun laskee, niin kuiva-aineita kanttarellissa on vähän alle 10 g sadassa grammassa.
Joten 6-9 grammaa on tuoreita sieniä 60-90 grammaa. Ja jos painaa 60 kiloa, pitää sienä syödä 3,6-5,4 kiloa. = Järjetön määrä!
D-vitamiini tarvitsee imeytyäkseen rasvaa ja voi parantaa makuakin. Ei tietysti liikaa.
Ilmankos käteisin hyvinvointisuomessa köyhät käsketään mettään sieniä keräämään..
Sienien paino putoaa noin kymmenesosaan kuivattaessa. Joten 60 grammaa tuoretta sientä painokiloa kohden. 80-kiloinen söisi siis tuohon kokeeseen osallistuakseen 4,8 kg tuoretta sientä päivässä !
Kaljalla joka on terveyttä edistävä aine..saadaan samanlaisia tuloksia!
Ei tuota tuskaa juoda viittä litraa olutta, mutta 5 kiloa sieniä päivässä kyllä.
Koittakaa nyt vaikka syödä kilo per painokilo perunoita taikka vaikka omenoita päivässä! Tai juokaa ihan vaan vettä painonne verran päivässä!
Ravintoketjussa korkeammalla olevaa ei pitäisi koskaan syödä. Sieni on huipulla.
Mulle jäi epäselväksi mitä tuossa nyt oli havaittu:
"veressä näkyi merkkejä lihassoluvauriosta"
"Kuitenkaan mikroskooppisesti lihassoluissa ei ole ollut havaittavissa muutoksia"
?
Tämä vaatii ehdottomasti lisää tutkimusta - siis rahaa!
Apuraha-anomus on jo vetämässä!
Joo varmaan ne lihakset sijaitsevat verisuonissa? Tyypillistä valhepropagandaa.
hajoamistuotteet kulkevat verisuonissa. Voi olla parempi, etteivät urheilijat syö paljoa ennen kilpailuja.
Venäjällä syövät paljon sieniä ja lyhyt elinikä. Taitaa olla huonot lihaksetkin, kun yhtä suomalaista vastaan tarvittiin 10 russaa.
Niin, hiirikokeet eivät vastaa ihmiskokeita. Ja jos noilla määrillä huomataan vauriota, niitä voi toisaalta tulla jo pienemmilläkin.
Pitäisi tutkia runsaasti sieniä syöviä ihmisiä eri sienilajikkeilla.
Onko sienten syönnistä mitään hyötyä edes? Ravintoarvot ovat aika vähäiset, ovat lähinnä vettä. Ei kuitua, keräävät raskasmetalleja...
JOS mietimme onko hyödyllistä syödä jotain, täytyisi tuumia parantaisiko aines joltain osalta ravitsemustamme. Eli onko hyödyllisiä kuituja tai flavonoideja tai omega-3-rasvahappoja tai vitamiineista lähinnä D josta on puutosta useimmilla pohjoisen asukeilla.
Sekä toki proteiini hyvälaatuisella aminohappojakaumalla (millainen ei ole esim. soijan tai tofun jakauma), jota tarvitsee lapsi ja urheileva enemmän kuin esim. kouluruoasta saa.
seleeniä on sienissä, mitä suomalaiset saa vähän muuten.
Suolatessa, keittämällä ja liottamalla häviää osa ravintoaineista.
Tuolta löytyykin enemmän tietoa.
http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset aromit/sienet/ravintosisalto/
"Sienet ovat hyviä kuidun lähteitä ja sataa grammaa kohden ne sisältävät 1,5-6 grammaa liukenematonta kuitua. Sienet sisältävät kohtalaisia määriä A-, B- ja D-vitamiineja. Metsäsienistä kantarelli ja suppilovahvero sisältävät runsaasti D2-vitamiinia. Suppilovahvero sisältää D-vitamiinia noin 27 µg/100 g ja kantarelli 12,8 µg/100 g, kun päivittäinen saantisuositus on aikuisille 7,5 µg. Myös rouskut sisältävät kohtuullisia määriä D-vitamiinia, noin 5,5 µg/100 g. Kantarelli sisältää myös keltaisen värinsä ansiosta runsaasti A-vitamiinin esiasteita, karotenoideja. Sienet sisältävät B-ryhmän vitamiineista erityisesti B2-vitamiinia eli tiamiinia ja B3-vitamiinia eli riboflaviinia.
Sienten ravitsemuksellisesti tärkeä ominaisuus on niiden suuri kivennäis- ja hivenaineainepitoisuus, joka on viljoihin ja puutarhakasveihin verrattuna parempi. Luonnonolosuhteissa kasvaessaan ne ottavat tehokkaasti ravintoaineita kasvualustastaan. Sienet sisältävät erityisesti kaliumia, rautaa, sinkkiä ja seleeniä. Natriumia sienet sisältävät vain vähän, joten ne ovat sopivaa ravintoa myös verenpainettaan tarkkaileville. "
Toisaalta sieniä on "aina" syöty. Joten mitään järisyttävää vaaraa niistä ei todellakaan voi olla, jos syö "terveellisiksi" havaittuja lajikkeita. Voi tehdä vaikka miljoona tälläistä tutkimusta, eikä se muuta sitä, että suomalaiset elävät sienistä huolimattakin.
Sieniä syödään kuivagrammoina laskettuna (vesi pois) joka tapauksessa niin vähän, että ravitsemuksellinen merkitys on olematon. Hyödyllisintä saattaisi olla tuo D-vitamiini, mutta täytyisi syödä tosi paljon ja säännöllisesti, että silläkään merkitystä olisi.
Muiden "vitamiinien" metsästys ei ole tarpeellista normaaliravintoa syöville, vaan vanhentunutta luuloa.
Seleeniä lisätään nykyisin viljoihin jne.
Rautaa sienistä eivät lisääntymisikäiset naiset kuitenkaan saa merkittäviä määriä, ja yli 30-vuotiaille miehille jo normaaliravinnon rauta on liikaa, ja elinikää lyhentävää.
Kuituprosentit ovat normaalin viljan luokkaa, mutta taidettu laskea kuivapainosta?
Karotenoidit ovat hyvä juttu niille, jotka syövät tiettyjä vihanneksia vähänlaisesti. Jos siis syövät paljon kanttarelleja useita kertoja viikossa, läpi vuoden...
Kaliumlisä hyvä, sinkin suuri tarve vanhentunutta luuloa, ja viitteitä on, että runsas sinkin syönti lyhentää elinikää.
Riboflaviini... joillakin aukeilevat suupielet jos saavat tätä liian vähän, eli lienee hyödyllistä. Jos syö paljon sieniä säännöllisesti...
nisäkkäät taitaa sieniä syödä. Lehmien olen nähnyt syövän tatteja. Ahnein sairastui möyrytautiin, mutta tuskin johtui sienistä.
Itse en ole nähnyt kuin etanien ja oravien syövän sieniä. No etana ei nisäkäs ole, mutta onko orava?
Suppilo- ja kosteikkovahveroissa on d-vitamiinia melko mukavasti. Samoin kantarelleissa.
Ei löytynyt kuitenkaan kuvaa imettävästä oravasta. Aika pienet rinnat taitaa olla.
Eräällä miehellä oli aina tapana kysyä emännältä, että milloin myrkky alkaa vaikuttaa, kun hänelle tarjottiin sieniä. No, eihän siihen kukaan voinut vastata, ellei sieni ollut esim. kärpässieni, jonka myrkky vaikuttaa nopeasti ja niinpä kaveri jätti aina sienet syömättä.
Se mies oli tässä suhteessa profeetta.
Kanttarellit ovat aivan yliarvostettuja. Sikurirousku on aivan toista luokkaa maultaan ja tuoksultaan kuin kanttarellit. Sikurirouskut tuoksuvat aivan mahtavalle ja maistuvat erinomaisilta. Kuivatuissa sokurirouskuissa säilyy niiden ainutlaatuinen tuoksu(sikuri). Kanttarelleja ei kuulemma kannata kuivata. Ovat parempia heti paistettuina. VOISSA luuluu sienet paistaa,NAM.
Kantarellien kuivaus onnistuu ihan hyvin. On tosiaan yliarvostettu sieni. Omia suosikkeja haaparousku ja kalvashaaparousku. Niitä onkin jo suolassa reilu 10kg.
aika paljon pieneltä kangasrouskulta, olen varmaan kerännytkin vahingossa.
Mustarouskukin on hyvä suolasieni, vaikka aliarvostettu ja sekaisin useita lajeja paras. Mustarousku lähes aina toukaton ja paksumaltoinen.