Suomen kieli on aikoinaan kehittynyt niin että sitä puhuvilla oli niin huonot hampaat, että eivät pystyneet lausua konsonantteja.
Kuuntele silmät kiinni ja vertaile kun joku puhuu suomea ja joku puhuu indoeurooppalaisa kieltä. Suomen kieli kuulostaa siltä kun puhuja olisi kahdeksankymppinen mummo tai vaari jolla ei ole hampaita. Monotonista ja tylsää ja suorastaan epäeroottista. Ainoastaan R on se konsonantti jota suomalaiset osaavat lausua jotenkin vahvasti ja tunteella ja siksi sitä käytetään kirosanoissa paljon.
Indoeurooppalaisissa kielissä, siis ei pelkästään ruotsissa vaan enemmänkin välimeren alueen ja myös slaavilaisissa kielissä konsonanttien ääntelyn voimakkuuden ja soinnin persteella pystyy aistimaan henkilön iän ja tunnetilan.
Kielen tarkoitus on pystyä viestimään paljon muitakin asioita kuin vain asiasisältöä.
Kuuntele silmät kiinni ja vertaile kun joku puhuu suomea ja joku puhuu indoeurooppalaisa kieltä. Suomen kieli kuulostaa siltä kun puhuja olisi kahdeksankymppinen mummo tai vaari jolla ei ole hampaita. Monotonista ja tylsää ja suorastaan epäeroottista. Ainoastaan R on se konsonantti jota suomalaiset osaavat lausua jotenkin vahvasti ja tunteella ja siksi sitä käytetään kirosanoissa paljon.
Indoeurooppalaisissa kielissä, siis ei pelkästään ruotsissa vaan enemmänkin välimeren alueen ja myös slaavilaisissa kielissä konsonanttien ääntelyn voimakkuuden ja soinnin persteella pystyy aistimaan henkilön iän ja tunnetilan.
Kielen tarkoitus on pystyä viestimään paljon muitakin asioita kuin vain asiasisältöä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Kielen tarkoitus on pystyä viestimään paljon muitakin asioita kuin vain asiasisältöä."
Sinun avauksellasi täytyi olla tämä tarkoituksen esimerkki, sillä asiaa siinä ei ainakaan ollut.
Onko Donnerilla hampaita sen ryyppäämisen ja sauhuttelun jälkeen. Hiuksia sillä ei ainakaan ole.
Mitä Tala on tehnyt kun on täysin hampaaton?
http://video.google.com/videoplay?docid=4354138926659425668
Sairastatko Tourettia kuten Donner.
Suomen kieli on rikkaimpia maailmassa ilmaisuvoimaltaan. Monet kaksikieliset kirjailijat ja runoilijat ovat sen sanoneet ja siksi kirjoittaneet suomeksi ruotsin sijasta.
Suomi on foneettinen kieli, mikä on vain eduksi. Lapset oppivat nopeammin lukemaan ja kirjoittamaan, mikä näkyy PISA-tuloksissa. Esim. englanninkielisissä maissa vielä yläasteella(!) opetellaan vaikeiden sanojen kirjoitusta.
Suomen kieli on vokaalipitoisuutensa vuoksi helpompi puhua ja kuulostaa kauniimmalta kuin konsonanttipitoiset germaani- ja slaavikielet.
Esim italia on vokaalipitoinen kieli ja siksi on kaunein kaikista suurista eurooppalaiskielistä.
"Indoeurooppalaisissa kielissä, siis ei pelkästään ruotsissa vaan enemmänkin välimeren alueen ja myös slaavilaisissa kielissä konsonanttien ääntelyn voimakkuuden ja soinnin persteella pystyy aistimaan henkilön iän ja tunnetilan."
Suomen kieli kuuluu vokaalirikkaimpiin kieliin italian, muinaiskreikan ja espanjan rinnalla. Sataa vokaalia kohden suomen kielessä on 96 konsonanttia, italiassa (oopperan, laulamisen kielessä) 108 , espanjassa 122, mutta venäjässä jo 150 ja ruotsissa 161 (Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 16). Tunteet välittyvät laulaessa vokaaleilla, konsonantit ovat tunnetusti vain hankaloittamassa laulamista. Suomea, italiaa ja espanjaa voi puhua konekiväärinopeudella juuri vokaalirikkauden vuoksi. Sen on viime aikona voinut hyvin havaita tv:n espanjankielisestä sarjasta.
Suomessa, italiassa ja espanjassa k, t ja p eivät aspiroidu voimakkaasti eli eivät saa h:n kaltaista henkäyslopuketta kuten esimerkiksi englannin sanat cat (k'ät), ten (t'en) ja pen (p'en) Siksi saattaa italialaistenkin englanti olla kovin samankuuloista kuin suomalaisten, vaikka muuten puhuisivatkin kieltä ilmeikkäästi.
Mitä tunnetta kieli- tai kurkkuärrän päräyttely mahtaa ilmentää?
1. Ruotsi on epälooginen kieli, poikkeukset tekevät kielen vaikeaksi oppia.
Ääntämys ei ole linjassa kirjoitusasun kanssa. Venäjän kielessä sanotaan olevan 7 's'-äännettä. Ruotsin kielessäkin on ainakin 3 kolme.
'Allergi' lausutaan kuta kuinkin [allergii], mutta
'energi' lausutaan poikkeuksellisesti [enershii]
nimi Älvsjö (jokijärvi) lausutaan [eychöö]
'göra' lausutaan [jööra] 'Ö' kahdentuu 'öö'ksi, 'g' muutuu j:ksi
Jos kielessä ei ole riittävästi vokaaleja helpottamassa ääntämystä, ihminen joutuu tinkimään kielen ääntämisessä. Silloin sanoista jätetään pois tai lisätään jotain äänteitä ääntämisen helpottamiseksi. Se aiheuttaa eroavaisuuksia kirjoitusasuun verrattuna. Se taas tekee kirjoittamisen/lukemisen vaikeaksi koska kielen kirjoittaminen eroaa ääntämisestä. Ruotsin kielessä esiintyy paljon peräkkäisiä konsonantteja joka tekee kielen vaikeaksi ääntää ja oppia kirjoittamaan.
Ruotsin kielen Älvsjö - sanassa on peräkkäiset konsonantit lvsj - siis neljä konsonanttia peräkkäin, joka on aivan mahdoton sana ihmisen lausuttavaksi. Sanahan on suorastaan kaamea hampaattoman suhahdus. Täysin tyypillistä ruotsinkielelle.
Nordenskiöld - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit rd - nsk - ld
Wright - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit Wr - ght ja vain yksi vokaali!
2. Ruotsin kieli on köyhä kieli koska siinä ei ole edes sanoja kaikille ilmaisuille omaa sanaa. Ruotsin kielen rakenne on aivan järjetön ja se on kopioitu toisesta kielestä - saksasta. Saksan ja ruotsin kielessä verbi prepositio (tms.) muuttaa verbin merkitystä niin ettei sitä voi mitenkään loogisesti päätellä. Ruotsin sanat eivät muodosta mielleyhtymää ilmaisuun koska merkitys muuttuu sanayhdistelmässä täysin.
'se' = nähdä, katsoa
'upp' = ylös, ylhäällä, mutta 'se upp' = varoa.
Vaikka merkityksen olettaisi olevan 'katso ylös'.
'in' = sisään, sisällä
'ställä' = asettaa, mutta 'inställä' = lopettaa, keskeyttää
hålla på = olla tekemässä
ingripa = ryhtyä
angripa = hyökätä
begripa=käsittää ymmärtää
Mitäköhän tarkoittaa sanat fram-ställä, upp-ställä, på-hitta. Näitä epäloogisia sanayhdistelmiä on satoja. Kuinka niiden merkityksen voi löytää sanakirjasta? Kun katsot sanakirjasta molempien sanojen merkityksen ei se vastaa niiden yhteistä merkitystä.
3. Ruotsin kieli on rumaa koska siinä on paljon konsonantteja peräkkäin.
Tanska on rumaa ruotsalaistenkin mielestä, mutta jostain ihmeen syystä he eivät pidä omaa kieltään ollenkaan rumana, vaikka tanskan ja ruotsin ääntämys ovat poikkeuksellisen lähellä toisiaan. Ruotsalainen skånen murre on jopa enemmän tanskalaista kuin tanskan kieli itse. Yhteistä riikinruotsin murteille on että ne muistuttavat tanskaa ja ovat yleensäkin erittäin epäselviä kieliä.
Kielen tarkoitus on olla informaation välittäjä, mutta ruotsi ei siinä onnistu hyvin jos esim. puhelinlinja on huono tai ympäristö on meluinen. Tämän kuulee/näkee siinä että hurrit joutuu huutamaan 3:sen ratikassakin että pystyvät kommunikoimaan vierustoverin kanssa.
Alla on näytteitä ruotsin kielen rumuudesta ja epäselvyydestä YouTubessa. Näissä ruotsalaisten tekemissä näytteissä on oleellisena osana ruotsin kielen epäselvyys jota käsitellään osana aihetta. Tällaista kielen epäselvyyttä ei suomen kielen kohdalla tule mieleenkään käsitellä, koska kielen epäselvyys ei ole mikään ongelma suomen kielessä.
Carl Bildt - en ärans man (ironi)
http://www.youtube.com/watch?v=9Bd6PpIhWwU&feature=related
Carl Bildt pratar IT 1995
http://www.youtube.com/watch?v=Y5bYUpuU4p0
Skånska 21sek.
http://www.youtube.com/watch?v=B7mbE3OFVyg&NR=1
Skånska 37sek. maanviljelijä viljelee perunaa (suomeksi) ?? (päron)
http://www.youtube.com/watch?v=AkQ-tcX8LGo
Tarviiko skånea tekstittää ruotsalaisille? - Tarvii jos vain pystyy --- HAHAA!
http://www.youtube.com/watch?v=GcWUhtvCrnI
Esimerkki kuinka epäselvä kieli ruotsi on.
Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1
Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related
Skånelaisia murteita - alkaa näytteellä 54sek. kohdalla.
Pang Prego - Skånska dialekter
http://www.youtube.com/watch?v=Wc3-AyPLa6I
Kuinka lausut Carl Bildt nimen? caRL ja biLDT!! Konsonananttijonot ovat aina niin rumia ja ihmiselle vaikea ääntää.
caRL ja biLDT !!?? Hohoijaaa.....