Itsenäistymisen jälkeen Keskustalla oli merkittävä rooli kansakunnan itsenäisyyden takaajana. Kekkonen oli siinä avainhenkilö.
Kokoomus olisi hallitessaan aiheuttanut YYA-konsultaatioiden kännistyksen.
Demarit ym vasemmisto olisivat anoneet rauhanomaista liittymistä suureen sosialistiseen perheeseen, kute Johannes Lauristi Virossa.
Kokoomus olisi hallitessaan aiheuttanut YYA-konsultaatioiden kännistyksen.
Demarit ym vasemmisto olisivat anoneet rauhanomaista liittymistä suureen sosialistiseen perheeseen, kute Johannes Lauristi Virossa.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Voiko olla totta? Että entinen sotilas tuntee niin huonosti Suomen historian? Eli ei tunne sitä ollenkaan.
Itsenäistymisemme tapahtui 1917. Silloin ei ollut mitään kepua olemassakaan, maalaisliitt5okin oli vasta äskettäin perustettu. Kekkonen ei ollut silloin maalaisliittolainen, vaan oli kiihkeä oikeistolainen, AKS:läinen nuorukainen, 18-vuotiaana Haminan valleilla teloitusryhmän johtajana ammuttamassa punikkeina vangittuja tavallisia työläisiä, joista monetkaan eivät olleet lainkaan osallistuneet kansalaissotaan. Tämähän todettiin jo pian tuon jälkeen, ja siitä Kekkonen sai elämänsä ikuisen trauman, jota koetti sovittaa sotien jälkeen siten, kuin hänen neukkusuhteistaan tiedetään. Jos et tiedä, niin kaiva netistä minun kekkostutkielmani, siinä noistakin asioista on kerrottu lyhyesti, sillä ethän sinä pitempiä kirjoituksia kirjoista pystyne lukemaan.
Lepakko päässäsi on sinulle varmaan kertonut kokoomuksesta sitä, mitä sanot. Ei sellaista mistään historian kirjoista löydy. Demarit olivat lopulta ne, jotka Suomen pelastivat "Tsekkosliovakian tieltä", jonka Hertta Kuusinen julisti olevan meidänkin tiemme, eikä siihen Kekkoselta tai maalaisliitosta juuri vastustusta kuultu. Demarien ”jo riittää” –kampanja 1947-48, jonka puolue käynnisti silloisen puoluesihteeri Unto Varjosen johdolla, ja jossa avaintehtävissä oli mm. Väinö Leskinen, molemmat sodassa urhollisuudestaan ansioituneita ja palkittuja res. kapteeneja. Siksi tuota ryhmää alettiin kutsua asevelisosialisteiksi.
Suomessa jo ennen sotia ollut ja sodan jälkeen liittoutuneiden valvontakomissiossa toiminut silloinen brittimajuri J.H.Magill on kirjoittanut mainion kirjan ”Tasavalta tulikokeessa: Muistelmia Suomesta kuuman ja kylman sodan vuosilta”. Siinä hän toteaa: ”Jos minulta kysyttäisiin, mikä esti sen, ettei Suomi kokenut samaa kohtaloa kuin Tshekkoslovakia ja monet muut maat, vastaisin empimättä: sen estivät asevelisosialistit”. Tunnettu brittiläinen historiantutkija, professori ja mm. Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan kunniatohtori Anthony F. Upton on myös ollut samaa mieltä, vaikka hänet muistetaan ehkä parhaiten ns. ajopuuteorian upottajana (teorian esitti ensimmäisenä prof. Arvi Korhonen, että Suomi olisi joutunut sotiin kuin keväisen vuolaan virran mukaansa tempaamaa ajopuu)
Toivottavasti maltoit pitää suusi kiinni siellä sotaväessä tuollaisista asioista, sillä varusmiehissäkin taatusti on noita asioita paremmin tuntevia. Mutta eivät he kai muutenkaan sinua vakavasti ottaneet.
Lisään vielä: Eihän Kekkonen vielä noiden Haminan tapahtumien jälkeen ulospäin näkyvää traumaa saanut, vaan kyllä hän vielä vuosia toimi innokkaasti AKS:ssa ja aina allekirjoitti kirjeensäkin "Ryssänvihassa, veljesi Urho". Ja talvosodan syttymisen edellä uhosi, että "hyökkäisi nyt se ryssä, saatana, jotta loppuisi tämä hermosota". Kaikkein kiivaimpia välirauhansopimuksen vastustajiakin hän oli.
Mutta kun 1943 sodan lopputulos alkoi jo olla selvä, hän kääni täydellisesti kelkkansa, ja liittyi myöhäisjäsenenä ns. rauhanoppositioon. Ja Neuvostoliiton valvontakomission tulutua Suomeen heti sodan jälkeen, Kustaa Vilkuna Kekkosen lähettinä ensimmäisenä kiiruhti ottamaan siihen yhteyttä ja kertomaan, että meillä olisi hyvä mies, joka tarjoaisi palveluksiaan Neuvostoliiton ja Suomen suhteiden hyväksi. Kekkosen todennäköisimpänä motiivina oli pelko hänen omasta hengestään.
Noistakin asioista voit lukea kekkostutkielmastani, jonka liitetiedoissa on luettelo niistä historiankirjoista, joihin olen niiltäkin osilta tukeutunut. Meillä kun on sellainenkin ero, että minä en höpöttele mitään vain omasta päästäni, sinä sen sijaan kaiken.
Kekkosesta vähäsen:
V. -45 Kekkonen joutui hankalaan välikäteen oikeusministerinä. Hänen ministeriönsähän oli vastuussa sotasyyllisyysoikeudenkäynnin valmistelusta.
Kekkonen yritti parhaansa mukaan vetkuttaa prosessin aloittamista ja jopa estää sen. Toiminta oli presidentti Paasikiven hiljaisesti hyväksymää.
Tätä merkittävää asiaa ei HV Sinun "Kekkosaineestasi" löytynyt?
Voiko joku olla vielä noin tietämätön ja aivan kepuänkyrätotuuden saastuttamaa?
Olen nähnyt asiakirjan, se oli Hertta Kuusisen välikysymys sotasyyllisyysasiassa, tätä luonnosta oli "Timo" itse, siis Urho Kekkonen parannellut, siis jyrkentänyt Hertta Kuusisen välikysymystä.
Ankaran maalaisliittolaisen/kepurehellisyyden ilmentymä, "Timo" siis Urho Kekkonen vastasi itse oikeusministerinä "parantelemaansa" välikysymykseen!
Eikö sinne tyhmyyden tynnyrin pohjalle ikinä tule mitään pilkahdustakaan järjen ja oikean totuudevaloa?
Tässä faktaa ja vähän johtopäätöksiäkin:
Sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli Kremlistä taitavasti johdettu operaatio, jota Stalin tarkasti valvoi ja ohjasi.
Hänen käsikassaranaan oli LVK:n puheenjohtaja kenraalieversti Andrei Zdanov, apulaisenaan kenraali Styrov. He pitivät yhteyttä Suomen äärivasemmistoon, Kuusisen, Leinon ja Pessin kautta. Po. henkilöt toimivat omista vallanhimon motiiveistaan, mahdollista heidänmieleistään tulevaisuutta ajatellen.
Stalin näyttää ajatelleen, kiiruhtaessaan oikeudenkäyntiä, Suomen liittämistä Suureen Neuvostokansojen perheeseen. Tämän näkökohdan puolesta puhuisi myös Nyrnbergin tulevan oikeudenkäynnin pääsyyttäjän kenraali Roman Rudenkon läsnäolo Zdanovin ja Stalinin tappamisissa. Motiivina siis oli "bilateraalinen" operaatio, kenenkään muun sotkeutumatta asiaan.
Kekkonen tajusi asian jo varhaisessa vaiheessa ja yritti kaikin voimin hidastaa sitä. Hän kuitenkin näki tosi läheltä Neuvostoliiton maailman herruuteen pyrkimyksen, myös sen raaimmissa muodoissaan. Siitä lienee kehittynyt hänelle umpioitunut trauma, joka hellitti vasta viimeisinä vuosina.
P.S. Moni meistä turvautuu napanteriin tai pariinkin vaikeassa paikassa tai helpotuksen tullessa. Siinäkin Kekkonen oli ihminen Isolla I:llä, kuten näyttää myös Sipilä olevan.
Että sinä viitsitkin! Mistä lienet tuon kopsannut, mutta keputotuutta eli höpöhöpöä se on. Kekkonen oli sotasyyllisyysoikeudenkäyntien primus motor. Lue tuo asianajotoimisto Kari Silvennoisen selvitys (linkistä), jolla hän vaatii sotasyyllisyystuomioiden purkua. Tässä muutamia otteita kirjoituksesta:
Rautkallion ja Lehtisen tutkimukset, jotka osoittavat sotasyyllisyysoikeudenkäynnin olevan kotimaisen konspiraation tuotetta, joten on olemassa OK 31:8 §:n 1 momentin 3) kohdassa mainittuja seikkoja, jotka olisivat tiedossa ollessaan johtaneet Väinö Tannerin vapauttamiseen. Asian luonteesta johtuen on olemassa erittäin painava yleinen etu, jonka mukaan on otettava uudestaan harkittavaksi, joutuiko Väinö Tanner konspiraation uhriksi, kuten historian tutkimus on osoittanut.
Sotasyyllisyysoikeudenkäynnille ei ollut todellisuudessa olemassa sellaista ulkopuolista uhkaa, kuin tuomiota ajavat tahot antoivat laajalti ymmärtää.
Valtiovalta painosti oikeutta
Oikeusministeri Urho Kekkonen käytti oikeudenkäyntiä omien poliittisten päämääriensä toteuttamiseksi. Ilmeisesti Kekkosen disinformaation johdosta ja mahdollisesti muista, tuntemattomiksi jääneistä syistä silloinen pääministeri J.K Paasikivi puuttui oikeudenkäyntiin ainakin 16.2.1946. Oikeuden puheenjohtaja, ilmeisesti voidakseen puolustella menettelyä jälkimaailman silmissä, liitti Paasikiven tätä koskevan kirjeen oikeuden asiakirjoihin [4]. Paasikivi puuttui pääministerin arvovallalla riippumattoman tuomioistuimen päätöksentekoon tavalla, joka yksistään tekee tästä tuomiosta purkamista vaativan.
Tämä Paasikiven menettely ja kirje eivät ole olleet (eivätkä ole voineetkaan olla) aiemmin esillä OK 31 §:n 1 momentin 3) kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Pekka Peitsen kirjoitukset
Sotasyyllisyysoikeus teki 18.12.1945 menettelytapapäätöksen [9], jonka mukaan se ei hyväksynyt Väinö Tannerin puolustuksen vaatimusta Pekka Peitsen (=Urho Kekkonen) kirjoitusten ottamista todistusaineistoksi tässä asiassa. Päätös osoittaa, että siihenkin aikaan yleisesti tiedettiin, että tämän oikeudenkäynnin takana ja moottorina toimi Urho Kekkonen. Puolustus ei kuitenkaan saanut esittää puolustusta, kyseessä ei ollut senkään ajan mittapuun mukaan oikeudenmukainen oikeudenkäynti.
http://www.kolumbus.fi/kari.silvennoinen/sotasyyllisyystuomio.html
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
Tarvittaessa voisin antaa paljonkin lisätodistusta asiasta, jota kyllä hieman käsittelin tutkielmassanikin, eri lähteisiin nojaten, mutta nyt en ehdi, eikä kai oikean tiedon antaminen sinulle mitään hyödyttäisikään. Surullista, että entisestä sotilaasta joutuu toteamaan tuollaista. Enpä olisi muutama vuosi sitten luullut joutuvani koskaan niin tekemään.
Et kai sinä Kapi oikeasti usko, että tää Spaniel dux on ollut joskus sotilas? Sehän on sonnimies, mitättömyyksien mitättömyys kepulaisten puskaryssienkin joukossa, joka kuluttaa kurjaa elämäänsä vain tällä palstalla controlmannena, inventinenä, kili-kallena, mullimiehenä, tuossakin roolissaan jo monella nickillään ja yököttävintä saastaansa töntää tänne ilman vakionickkiä tai muiden nickeillä. Usko pois, ei täällä voi olla muita sanamlaisia, ei kepulaisissakaan.
Ei hänen vuokseen oikeiden sotilaiden tarvitse hävetä, kepun puoluetoimistossa häntä hävetään tarpeeksi.
On niitä Suomessa vielä suoria miehiäkin. kiitos vaan kapi.
Miten sinä kehtaat tuherrustasi edes tutkielmaksi nimittää?
No kun oletat olevasi joku parempikin kuin olet.
Kerrohan nyt missä tutkielmasi on tarkastettu, ja sellaiseksi hyväksytty/noteerattu?
Kaikkea se ihmisen narsistisuus kertoo hallittavalleen.
Lisää faktaa: Kekkonen joutui kenraali Styrovin tiukkaan puhutteluun hotelli Tornissa heinäkuussa -45, Zdanovin ollessa Moskovassa. Puhuttelu koski Kekkosen vetkuttelua sotasyyllisyysasiassa,
Rautkalliolla ja Lehtisellä voi olla eri näkemys, jota ei kovin objektiivisena voida pitää. Sen on mm. Tuomo Polvinen todennut.
Älä suotta ole surullinen vaan iloitse erilaisuudestamme. Niin minäkin teen.
>Kuule Se Lehtisen kradu on poliittinen mielipide. Sillä ei ole totuuspohjaa. Ei sinun kannata sitä pitää historiallisena dokumenttinasi.
Minun pappa kertoi että Demarit, Hän mukana ay-aktivistina, oli suunnittelemassa Suomen vallankumousta ja liittämistä Neusvostoliittoon.. Pappa oli mukana Päättämässä pyytää Itäisen naapurin apua suunnitelman toteutuksessa.
Sitten kun Tuli päätös lähteä aselliseen vallankumoukseen. Sllin pappa totesi että ei sovi enää Hänen aatteeseensa lähteä tappamaan naapureita ja erosi sosialidemokraattisesta puolueesta ja liittyi Maalisliittoon.
Kerto semmosen mukavan jutun Demareiden raittiusliikkeestäkin. Pitivät akitaatiotilaisuuksia ja sitten kun ne oli pidetty lähtivät ottamaan "perskännit". Siinä "jatkoilla" saattoi mennä seuraava päiväkin juhliessa onnistunutta akitaaiotilaisuutta:D
Tuio sama perinne on Demareita reurannut näihin päiviin asti. Maanpetturuus, naamioitu sellainen ja kierous, niin kuin raittiusaktivistien perskännit.
Minäkin voisin olla DEmari mutta onneksi Pappani on asian todennut että kieroilijoiden leirissä ei kannata olla. Kun katselee Demareiden toimintaa ulkopuolelta niin näkee mikä porukka se on. Pappa opetti kiinnittämään muutamiin asioihin hiuomiota kun arvioi puolueita. Sen pappani ehti oppia Demareista.
Olet jotenkin taantunut. Oletko ollut liian paljon "Kapia lähellä" ja saanut joka kerta nenillesi?
Sapiens dux on jälleen oikeassa, vaikka "kapiens dux Korhonen" tuossa yrittää asittaa demarimaiseen tyyliinsä muuksi muuttaakkin.
Kapin kekkosostutkielmalla ei ole edes paskapaperin hylsynkään arvoa.
Ukko on kekkos ja kepukaunassaan purkanut paineitaan tuollakin tavalla, kun Kekkonen ja Kepu on ukon sekoittanut.
Kapi pitää itseään jonain suurena tutkijanakin muiden suuruuksiensa rinnnalla.
Eli on olevinaan vaikka mitä, vaikka on helkuntinmoinen sössö vaan.
Että olet Kapia lähellä?
Jopa niin, että kapi on pääsi sekoittanut, kun et kykene asia-argumentein hänen sanojaan kumoamaan?
Pysyisit vain sitä kepuasi lähellä, se on sinunlaistasi sössöä varten.
En pidä itseäni suurena tutkijana, ja siksipä olen lukenutkin paljon niiden suurten tutkijoiden teoksia. Kekkostutkielmastani ei voi syyttää minun kekkoskaunaani, vaan syytä näitä, joiden kirjoihi perustuen tutkielmani tein (tutkielman lopussa oleva lähdeluettelo):
Juhani Suomi: Urho Kekkosen elämäkerta, 8 osaa
Paavo Haavikko: ”Tämä minun ankara vuosisatani” (Kekkosen elämäkerta)
Edwin Linkomies: ”Vaikea aika” (muistelmat)
Väinö Tanner: ”Suomen tie rauhaan 1943-44”
K-A.Fagerholm: ”Puhemiehen ääni” (muistelmat)
Matti Kalliokoski: ”Pitkä sarka” (Viljami Kalliokosken elämäkerta)
Jukka Nevakivi: ”Miten Kekkonen pääsi valtaan ja Suomi suomettui?”
Matti Paavonsalo: ”Kekkosen valta”
Mauno Koivisto: ”Historian tekijät” ja ”Kaksi kautta” (muistelmia)
Kalevi Sorsa: Kansankoti ja punamulta” (muistelmat)
Lasse Lehtinen: ”Aatosta jaloa ja alhaista mieltä” (väitöskirja)
Jukka Tarkka: ”Presidentin ministeri” (Ahti Karjalaisen ura)
Johannes Virolainen: ”Yöpakkasista juhannuspommiin”
Arvi Korhonen: ”Barbarossasuunnitelma ja Suomi”
Heikki Ylikangas: ”Tulkintani talvisodasta”
Mauno Jokipii: ”Jatkosodan synty”
Timo Vihavainen: ”Kansakunta rähmällään – suomettumisen lyhyt historia”
Martti Häikiö: ”Historia ja väärät profeetat”
Hannu Rautkallio: ”Paasikivi vai Kekkonen – Suomi lännestä nähtynä 1945-56”, ”Agenda Suomi: Kekkonen, SDP ja NKP 1956-66”, ”Laboratorio Suomi: Kekkonen ja KGP”, ”Neuvostovallan asialla: NKP:n vaikutus Suomeen 1960-luvulla” ja ”Novosibirskin lavastus: Noottikriisi 1961”
Max Jakobson: ”Väkivallan vuodet” ja ”Pelon ja toivon aika”
Risto Hyvärinen: ”Virkamiehiä, viekkautta ja vakoilua”
Keijo Korhonen: ”Sattumakorpraali”
Björn Alholm: ”Toisinajattelija suurlähettiläänä”
Matti Lukkari: ”Lauri Sutela – puolustusvoimain komentaja”
Viktor Vladimirov: ”Näin se oli” (muistelmat 1954-88)
Juri Derjabin: ”Omalla nimellä”
Oleg Gordievsky ja Inna Rogatschi: ”Sokea peili”
Jelisei T. Sinitsyn: ”Vaiettu totuus”
Rony Smolar: ”Setä Stiller”
näyt olevan. Mutta luit ehkä niitä kirjoja kuin piru raamattua. Tai ainakin tutkielmaasi otit niistä kohtia varsin valikoidusti. Ainakaan Juhani Suomen Kekkosen elämäkerrasta ei voi Kekkosesta mitään kielteistä löytää, sillä Kekkonen on Juhani Suomelle täysin virheetön, pyhimys ja enemmänkin.
Tuota sanotan meilläpäin kopioinniksi, eikä tutkielmaksi.
Tutkielman tekee tutkija, mutta kapi_korhonen kapioinnin.
Keskity vain kopioimaan hesaria, ettei oikeiden tutkijoiden maine kärsi.
Tuollaista sepustusta mitä Korhonen nimittää tutkielmaksi, yleensä nimitetään korkeintaan esitelmäksi, joita tehtiin jo kansakoulussa, sekä oppikoulun alaluokalla.
Lähdeluettelo on melkein pitempi kuin itse tutkielma.
Miksikähän sinun tutkielmaasi ei noteera muut, kuin sinä itse?
No siksi kun se ei ole sitä edes nimensä veroisesti.
Älä hyvä mies puhu tutkielmasta. Hutkielma se on. Tiedätkö sinä reppana edes mitä tutkielmalla tarkoitetaan?
Tutkielma on tutkimusprosessin loppuraportti jossa on jotain uutta annettavaa tutkimuksen aiheeseen. Tutkielmassa asetetaan kysymys johon haetaan vastausta. Hyvällä tutkielmalla on selvä juoni, punainen lanka, se ei ole kauttaaltaan oisilta lainattua kuten sinun hutkielmasi.Suora tekstin lainaaminen muista julkaisuista ei ole edes sallittua, vaan muista julkaisuista lainattu kerrotaan omin sanoin ja ajatuksin lähde esille tuoden. Tutkielmasa tuodaan esiin myös tutkimusmenetelmät ja muut tutkielman tekemisen taustatiedot ja tavoitteet, siinä on johdanto, abstrakti jne.
Älä siis hyä mies puhu tutkielmasta. Häpäiset vaan itsesi
Kyllä faktaa on ihan riittävästi hallussa. Asia on vain niin ettei sitä ole syytä sotkea yksinkertaiseen kaunaamiseen.
Oletko edes se itsensä ylentänyt kepulainen? Tuo avaus on aika pöljä jopa hänenkin tekeleekseen? Provoileeko joku nimimerkillä saattaakseen itsensä ylentäjän vielä tyhmemmän maineeseen kuin itsensä ylentäjä on?
Sen siitä saa itsensä ylentäjä, kun ei uskalla omalla nimellään esiintyä.
Vielä yksi lisäys: Tuon valitettavasti naistemme tappioon päättyneen futismatsin Suomi-Ukraina katsottuani tuli mieleeni, että kekkostutkielmassani en niiden Haminan v. 1918 tapahtumien osalta voinut tukeutua niitä parhaiten valottavaan Olli Korjuksen kirjaan ”Hamina 1918 – nimi nimeltä, luoti luodilta”, kun kirja julkaistiin vasta v. 2009.
Kirjan takakannen esittelyssä todetaan: ”Vuonna 1918 Haminan seudulla ei käyty varsinaisia taisteluja, mutta rintaman takana tapahtui. Haminassa ja sen ympäristössä teloitettiin ihmisiä, jotka avoimesti asettuivat vastahankaan tai joita vain epäiltiin vastapuolen kätyreiksi. …. Olli Korjus sukeltaa rohkeasti Haminan seudun tapahtumiin. Hän kytkee sisällissodan tapahtumat uusiin yhteyksiin, mutta selvittää myös yksittäisten miesten ja naisten kohtaloita. Ainutlaatuista teoksessa on kansalaissodan asettuminen osaksi pitkää jatkumoa ja kansainvälisiä tapahtumia. Hamina 1918 perustelee, miksi veritöiden juuret johtavat paljon pitemmälle ja laajemmalle historiaan kuin on ajateltu”.
Voin suositella kirjaa sinullekin, se on vain 390-sivuinen, ehkäpä sinäkin pystyisit sen lukemaan, ja jos niin teet, et sen jälkeen varmaan noin tyhmiä möläytyksiä suustasi päästä. Vaikka eihän sinusta ole takeita, sillä sellaisiin möläytyksiin vain olet ilmeisesti erikoistunut, kun vain sellaisia sinulta tähän mennessä on nähty.
Minä toistan: Kekkonen osasi taitavasti luovia hieman tyhmähköjen venäläisten johtajien kanssa ja teki sen monta kertaa tuntien suurta ahdistusta ja pelkoa. Varsinkin silloin kun venäläiset taustavaikuttajat ilmaisivat halunsa jyrkempään linjaan Suomen suhteen, tunsi Kekkonen suoranaista pelkoa. Hän onnistui kuitenkin erinomaisesti itsenäisyyden säilyttämisessä.
On lapsellista vetää tähän Haminan vallit. Ne ovat asioita joita jokainen tuossa tilanteessa saattaisi tehdä. Vanhetessaan ihminen kuitenkin yleensä viisastuu.
Kokoomuksen valtaantulo olisi aikoinaan aiheuttanut suoranaisen uhan Suomen itsenäisyydelle.
Demarit taas olisivat mielellään nähneet Suomen N-liiton "kainaloisena". Ei vertaus Johanne Lauristinin pyynnöstä ole kovin kaukaa haettu. Kuka se ystävälliseen neuvostoperheeseen liittymistä esittävä olisikin ollut, niin vasemmalta se kuitenkin olisi tullut.
Suurimman kunnian Suomen itsenäisyyden saavuttamisesta ja sen vakiinnuttamisesta ansaitsevat Keskustan uljaat ihmiset. Itse koen olevani suoraan heidän jatkumoaan.
P.S.Ethän Sinä vain luule, etten ole tietoinen minkä nimisissä vaatteissa mikin poliittinen ryhmä on aikojen saatossa esiintynyt?
hyi helvetti, että tämä ihmishylkiö sonnipaska on täällä edelleen.nimmarit muuttuu, avuton,alkeellinen ilmaisu pysyy.syy olemiseen, millään muulla sivustolla mitätön surkeus ei pääse julkisuuteen.
"Kokoomus olisi hallitessaan aiheuttanut YYA-konsultaatioiden kännistyksen"
Sinä olet alottanut kännistyksen jo aikaisin päivällä. Et kai selvinpäin noin älyttömiä kirjoittele.
on alottanut kännistyksen jo päivällä, kun tänään sillä keskustaa lähellä olevana on tämä juhlapäivä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10926978#comment-57320440-view
Käyttäisit höpökirjoituksessasi edes oikeita nimiä. Keskusta, kai täydeltä nimeltään Suomen keskusta on perustettu vasta Kekkosen kuoleman jälkeen. Keskustapuolueenkaan jäsen Kekkonen ei tietenkään koskaan ollut, kun sekin perustettiin vasta hänen presidenttiaikanaan, eikä presidentti voi olla minkään puolueen jäsen. Kekkonen oli maalaisliittolainen, ei kepulainen. Eikä kepulla ole ollut mitään tekemistä niissä, joihin yrität sille lapsellisesti kunniaa antaa.
Etää onko se sama asia, olkoon kyseessä maalaisliitto tai keskusta? Te kepulaiset itse siitä olette olleet jyrkästi toista mieltä, kepua myös kaupunkilaisille sopivaksi puolueeksi mainostaneet.
Pölhö-Tarja otti jäsenyyden taas koska sai ison eläkkeen ja typeryyden huipentumana pääsi presidentiksi. Hänellä ei ollut edellytyksiä hoitaa virkaansa, kuten ei Ahtisaarellakaan.
Suomen etu on ihan muualla!
Voiko olla totta? Että entinen sotilas tuntee niin huonosti Suomen historian? Eli ei tunne sitä ollenkaan.
No, en tarkoita tuolla lainauksella sinua vaan sinulle vastannutta Kapia
Totuus on mitä sanot, vaikka perustelusi ovat puujaloilla. No, älä huoli, Kapin perustelut ovat jalkojen välistä, sieltä peräpuolelta
Keskustan edeltäjä ja henkinen perusta, Maalaisliitto, oli vahvimmin luomassa tasavaltaista ja vakaata Suomea jo ennen varsinaista itsenäistymistämme. Siinä missä SDP tavoitteli kaikkea valtaa itselleen ja oikeisto toisaalta yksinvaltaista demokratian valvojaa, Maalaisliitto luotti Suomen kansaan ja sen vahvuuksiin. No, Maalaisliitto oli, ja Kekusta sen perinteen jatkajana on, sivistysliike, Kuvaavaa SDP:n toiminnalle on, että kun Suomen itsenäsyysjulistus eduskunnassa luettiin, kaikki edustajat nousivat seisomaan - paitsi DEMARIT.
Palataan tuohon Kapin historian täydelliseen ymmärtämättömyyteen
SDP siis halusi kaiken vallan itselleen, ja 1917 kun venäjän vanha tsaarinvalta romahti (siis maaliskuun vallankumouksessa, tämä Kapille, joka ei historiaa tunne, tiedoksi) Suomessa alkoi valtalain ympärillä käyty näytelmä, jossa kannat vaihtuivat sitä mukaa kun vallankumousaallot Venäjällä vyöryivät. SDP käytti tuota kuohuntaa provokatiivisesti omien valtapyrkimystensä edistämiseksi, siis vallankumouksen lietsomiseen. Vain Maalaisliitto pysyi johdonmukaisesti tasavaltaisella linjallaan.
SDP aloittikin hamuamansa vallankumouksen, puolueen päätöksellä, kuten tiedämme. Kapi kieltää tuon demarien päätöksen, joka paljolti kertonee hänen punikkiudestaan, kyvyttömyydestä tunnustaa tosiasioita
SDP:n aloittama kapina päättyi - kuten tiedämme - niinkuin demarien yritykset ovat kautta aikaian päättyneet. Katastrofiin heidän ja kansan kannalta. Tuolla kertaa sisällisotaan ja sen kautta kansanryhmien väliseen kaunaan. Onneksi meillä oli talonpoikainen perintö ja ylpeys omasta maasta. Punikkikumous tukahdetettiin ja pääpunikit luikkivat maanpakoon.
Sodan jälkeen maan yhtenäisyyden rakensi nopeasti Maalaisliitto. Kukas muukaan. Alkoi kukoistuksen kausi, SDP oli vaikutusvallaltaan heikko, nuorta tasavaltaa johti vastuulliset voimat, oikeisto ja keskustalainen Maalaisliitto. Kunnes taas alkoi kuohua. Suomessa SDP päästettiin taas hallitukseen. Ja kas vain, siellä eräs valtionvarainministeri Tanner esti puolustusvoimiemme varustautumisen aikana jollin maailmanpolitiikka militarisoitui jokapuolella. Jousuimme Talvisotaan malli Kajandeissa - todellisuudessa malli Tannerissa. Rintamilla tarvittiin taas talonpoikaisarmeijaamme pysäyttämässä SDP:n entisen puheenjohtajan O W Kuusisen kansanhallituksen valtaannousu. Kuusisesta ei tullut Suomen sosialistisen tasavallan johtajaa.
Sodat käytiin ja säilytimme itsenäisyytemme
Kekkonen näki, että naapurin kanssa pitää elää niin, että itsenäisyys säilyy, mutta samalla niin, ettei tarvitse laittaa miehiä ase kädessä sitä itsenäisyyttä puolustamaan. Kekkonen kävi yhden miehen torjuntataistelua Neuvostoliittoa kohtaan. Kekkonen onnistui. Sodassa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat sallittuja, ja tässä sodassa Kekkonen käytti kaikkia keinoja, julistaen välillä rakkauttaankin Neuvostoliittoa kohtaan. Sen hän teki vakaassa uskossa siihen, että jos joskus sosialismi voittaisi, Suomi olisi yksi viimeisimmistä maista joihin tuo järjestelmä olisi tuotu. Vakaassa uskossa siihen, että Suomi kuului länteen..
Kekkonen onnistui.
Kapi on epäonnistunut.
Kokonaiskuvan hahmottaminen lienee tärkeitä. Se tapahtuu yksittäisten tapahtumien pohjalta. En kovin pikkutarkasti pyrikään ottamaan niihin kantaa. Se jääköön muiden tehtäväksi.
Puolueiden linjat ovat aikojen saatossa vaihdelleet suuresti. Keskusta näyttää kuitenkin siinäkin valossa olevan vakain ja vakuuttavin. Sisäisiä oppositioita on toki sieläkin ollut, mutta valtaa ne eivät ole onnistuneet saamaan.
Kuitenkin tuollainen sisäinen oppositio oikealla asialla saattaisi kääntää historian kulun.
NKP:ssa oli myös 30-luvulla oppositio, joka näki maan kehityksen nomenklatuuran hallitsemaan byrokratiaan ja soti kaikin voimin sitä vastaan. Kirje keskuskomitealle ei kuitenkaan vienyt asiaa eteenpäin ja kehitys jatkui tunnetuin seurauksin.
Olisiko Keskustan nyt myös syytä aloittaa taistelu nykyistä samantyyppistä kehitystä vastaan vallan paluttamiseksi aidosti ihmistä lähelle?
Niinhän se pitää olla, kokonaisuuksien ymmärtäminen on tärkeää. Huvittaa tuo muka paljon lukenut Kapi joka opettelee yksityiskohtia ymmärtämättä asioiden keskinäisiä suhteita ja niistä syntyvää kokonaiskuvaa. Hyvin ymmärtää, ettei hän koskaa ole päässyt varsinaisiin johtamiskykyä vaativiin tehtäviin, vaan on joutunut tyytymään toisarvoisiin avustaviin toimistotöihin.
Noinhan se asia on. Helsingin neuroosi vaan pyrkii peittämään alleen kaiken oleellisen ja ihmisarvoisen.
Zdanov oli äärivasemmiston hyvä kaveri ja painosti sitä Paasikiveä vastaan. Onneksi JK näki asian hyvin ja oli Kekkosen kanssa samaa jalkaa!
Löytyykös Kapin aineesta jotakin tästäkin asiasta?
Kapin aineesta.:))
Tosiaankin korkeintaan sellaisia nuo kaposen "tutkielmat"ovat.
Ainekirjoittamisessakin kuitenkin piti aine kirjoittaa annetuista aiheista, eikä niihin voinut kopsata toisilta, kuten kaposemme tekee alituiseen.
Eli ainekirjoituksissakin piti käyttää omaa päätään, sekä käyttää omia tietojaan, eikä niiihin kirjoituksiin voinut luntata toisten "teoksia".
Kaposemme tekee itsestään milloin tutkijan, ja miloin remrantin, suuresta trubaduurista puhumattakaaan.
Myöntäkäämme toki, että demariutensa hän on todistanut oikein "vaalijulisteellaan", kuten sotaväenkäymisensä monin eri todistuksin, joten niitä hän olkoon, mutta että oikein tutkija, niin sellaiselle nauraa jo aidanseipäätkin.
Onhan Kaponen tehnyt itsestäänkin "tutkielman", jolloin on alkanut käyttämään itsestään nimitystä elämänkertakirjailija, joten hänhän nyt on mitä milloinkin.
Itsensä on laittanut oikein wikipediaankin, kun on oikein narsistuttanut.
Joten se siitä, ja sen kestävyydestä.
Ja lisää:
Tuomo Polvinen näki "sotaoikeudedenkäynnin" osana sisäpolitiikkaa ja oli myöhempien aikojen tarkastelussa ihan oikeassa.
Totta puhut! Neuvosto-Venäjän 31.12.1917 antama itsenäisyystunnustushan oli ehdollinen. Ehto oli sekakomission muodostaminen. Neuvosto-Venäjä vitkutteli sen muodostamista ja ilmoitti, että nykyiset suhteet ovat Suomeen voimassa siihen saakka kunnes sekakomissio muodostetaan. Eroa Venäjästä ei siis ollut. Sen sijaan Neuvosto-Venäjä painosti 28.1.1918 osan Suomen sosialidemokraateista mukaan maailmanvallankumoukseen. Laillinen Suomi ryhtyi vapaussotaan. Maalaisliitto eli nykyinen keskusta kannatti ja tuki valkoisten joukkoja. Näin ollen "Keskustalla oli merkittävä rooli kansakunnan itsenäisyyden takaajana".
Voidaan siis ihan perustellusti puhua punakapinasta.
Ainakin nyt näyttää pelastavan kannatusluvuista päätellen?
Kepulaisilla oli päähallitusvalta kahdeksan vuotta ja ei tuo oikein näytä nyt siltä, että kepu olisi pelastanut Suomen. Päin vastoin nuo kepulaiset yrittivät hukuttaa meidät suomalaiset velkaan, mutta äänestäjät pistivät tälle velanotolle stopin ja äänestivät kepulaiset oppositioon. Nyt pitäisi meidän suomalaisten pelastaa kunnat ja siivota heidät myös sieltä kuntein valtuustoista.
SDP on taas kerran kepulaisten jäljiltä joutunut tähän pelastuspartioon mukaan yhdessä kokoomuksen kanssa. Eiköhän nämä Suomen asiat saada taas reilaan, kun kepulaiset ovat oppositiossa?
Taitaapi se nykyinen sdp olla vielä sitä samaa kuin mitä oli vuonna 1918. Katselin vain viimeisimmän sdp:n puoluekokouksen jälkeen tv:tä. Siellä valittu puheenjohtaja pujoi nyrkkiään kattoa kohti ja sanomasta ei puuttunut sanaa: toverit!
Katselin myös 20.9.2012 ylen vaalikeskustelua. Siellä valtiovarainministeri Urpilainen jätti kertomatta kokonaisuuden valtion ensi vuoden budjetista koskien kuntien rahoitusasemaa. Hän mainitsi vain, että kuntien valtionosuudet kasvavat ensi vuonna 180 miljoonaa euroa. Hän ei kertonut kuten valtiovarainministeriön budjettitiedotteessa todetaan, että kokonaisuudessaan kuntien rahoitusasema heikkenee 193 miljoonalla eurolla tämän vuoden rahoitukseen verrattuna. Lisäksi hän luonnehti ensi vuoden budjettia työn ja oikeamukaisuuden budjetiksi.
Jos Urpilainen ei valehtelisi, ei hän demari olisikaan.
Liikanen jätti eduskunnalle kertomatta myöskin ne haitat, joita EU-n uudet ratkaisut tuovat tullessaan.
Tuollaisia ketkuja demut vain ovatten, mutta jotkut tolliskotöpöt niitäkin näkyy uskovan, ja vielä äänestäväkin.
Se olisikin vasta uutinen jos joku demari pitäisi joskus lupauksensa ja puhuisi muutakin kuin muunneltua totuutta.
Kunnat ajetaan kuseen, jotta saavat varastettua pilkkahintaan kalliit luonnovarat ökyrosvojen hyödynnettäväksi.
Kyllähän siellä demareissa edelleen elää halu saada kaikki valta näppeihinsä. Siellä myös asuu paljon antipatiaa maan pelastajaa, Keskustaa kohtaan.
Se näkyi Urpilaisen otteissa ja sitten tämä suuren valiokunnan puheenjohtajan kälkättämisenä aina kun Keskusta alkaa epäilemään valehtelusta.
Nyt on kyllä unohtunut tuon puheenjohtajan nimi, mutta mitätön täytyy olla kun ei nimikään muistu mieleen. Oisko ollu joku Peltola Katri tai sinne päin.
Mieluimmin sitä on kokoomuksen kanssa yhteistyössä kuin keskustan vellihousjen kanssa. Kääntävät takkiaan alvariinsa. Niinpä useat keskustan edustajat, kun liikkuvat vaalikentillä kehottavat ihmisiä: jos ette oikein tiedä tai tunne politiikkaa ja poliittista kenttää, niin äänestäkää keskustaa - se on siinä keskellä.
Kyllä tuo takin kääntäminen onnistuu ihan joka puolueelta. Ei Keskusta kuitenkaan ole läheskään ykkössijalla kun vertaa vaikka Urpilaisen suhtautumista tukipaketteihin oppositiossa ollessaan, hänen nykyisiin toimiinsa.
Keskusta on kuitenkin isoista puolueista tällä hetkellä uskottavin, ei vähiten Sipilän ansiosta.
Jos nyt hyljeksii kovin Keskustaa, voi äänestää vaikka IPU:a tai piraattipuoluetta koska siellä saattaa olla todellisen muutoksen airueita.
Keskustalle on ominaista omiin taskuihinsa kerääminen. Kokoomus sen sijaan pistää varallisuutensa pyörimään. Pyrkii laajentamaan ja monipuolistamaan yrityksiä sekä luomaan uutta ja uuden teknologian yrityksiä. Maailmanmarkkinoilla pärjääminen ja vientiteollisuuden menestys ovat olennaisia asioita. Näin maahan luodaan työpaikkoja ja toimeentuloa. Kokoomuksen ja sdp:n yhteistyö on siis maan kannalta hedelmällistä joka suhteessa. Yhteistyötä vain vaikkapa Saksan mallin mukaan. Työ ja toimeliaisuus on lääke moneen vaivaan - syrjäytymiseenkin.
En oikein nyt ymmärrä kenen pyöriä Kokoomus panee pyörimään. Teollisuutta kaikkoaa koko ajan ja voitot menevät ulkomaille. Myös valtionyhtiöt on myyty, Kemira etunenässä.
Ostipa Heinonen aikamoisella summalla pelkkää ilmaakin.
Kyllä Kokoomukse taloudellinen osaaminen on aika lähellä nollaa. Demareilla sitä ei koskaan ole ollutkaan.
Keskustalla oli EU:ssa hyvä tilintarkastaja ja eikös Kokomus typerässä vallanhimossa vaihtanut sinne täyden oppipojan,
Nyt Keskustalla on myös talousosaajana ylivertainen puheenjohtaja. Vai löytyykös jostakin pätevämpi.
Aika paskaista peliä Kokoomukselta ja Demareilta, Suomen syömiseksi. Ihan tulee viides kolonna mieleen.
Kyllä Juha Sipilälle tulee kohta sama eteen kuin Esko Aholle tuli - liian kokoomuslaista politiikkaa.
Kyllä Sipilä on aidosti koko Suomen asialla ja myös ihminen isolla I:llä. Ihmiset huomaavat myös ennenpitkää asian selvästi Kataisen ja Urpilaisen teeskentelyä seuratessaan.
Niinpä, kepussa on menossa isojen isäntien politiikka. Ei huomata, että soinilaiset iskevät rajusti juuri keskustaan - rajusti kuin Vennamo aikoinaan. Kepu vain yrittää nokittaa kokoomusta päästäkseen punamultaan, eikä huomaakkaan, että samalla rakennellaan soinilaista punamultaa.
Onneksi Keskustalla on Sipilä, joka ei vielä ainakaan ole osoittanut muuta kuin pelkkää vankkaa asiaosaamista Kataisen ja Urpilaisen poliittisen jargonin ja hölynpölyn sijaan.