Valtion budjetti on tänä vuonna 54 miljardia euroa. Verotulot ovat 45 miljardia (arvonlisäveroa nostetaan prosentilla) joten ulkomailta otetaan lisää velkaa 7 miljardia euroa.
Yritystuet ovat 5 miljardia euroa/vuosi euroa (MOT-ohjelman mukaan). Lisäksi maataloustuet ovat 3 miljardia/vuosi. Ellei yritystukia ja maataloustukia maksettaisi, niin ulkomaan velkaa ei tarvitsisi ottaa. Samansuuruinen maataloustuki, kuin mitä Ruotsin valtio maksaa pitäisi riittää myös Suomessa.
Tutkijan mielestä suurin osa yritystukiaisista on tarpeettomia. Toisen tutkijan mukaan (Etlan tutkija) yritystukia saavat "kanta-yritykset" eli samat yritykset vuodesta toiseen. Yritystukia ei ole sidottu työllistämiseen eikä tuotannon pysyttämiseen Suomessa. Yritystukien tarpeellisuutta ei tutkita - eivätkä ne ole tarveharkintaisia. Koko yritystukiviidakko pitäisi lopettaa ja rakentaa nyky-yhteiskunnan vaatimalle tasolle, kun metsäteollisuus loppuu, kun vientiyritykset "globalisoituvat" orjatyövoiman maihin otettuaan Suomesta ensin kaikki mahdolliset tukiaiset.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies, kok, ei tiennyt, miten monikansalliset kaivosyhtiöt tukea saavat tukea ja mihin veronsa maksavat. Yritystukia myönnetään lukemattomien eri instanssien toimesta, niiden vaikutusta kilpailukykyyn ei tiedetä.
Vaikka yritykset maksavat vähemmän veroa kuin mitä saavat tukiaisia, niin siitä huolimatta pääministeri Jyrki Katainen, kok, haluaa alentaa yhteisöveroa Ruotsin mallin mukaan.
Ruotsi ei ole euro-maa. Ruotsilla on oma valuutta, Ruotsin kruunu. Ruotsin kruunu on vahvistunut 20-30 % euroon verrattuna, joten Ruotsin pitää alentaa yhteisöveroaan kilpailukyvyn vuoksi. Suomen ei tarvitse, euro heikentyy jatkuvasti, joten vientiyrityksillä kilpaiukykyä riittää.
Suomen kansantalous ei kestä nykyistä yritystukiviidakkoa. Yritysten tukeminen ei ole estänyt tuotannon siirtoa halpatyövoiman maihin. Tulevaisuudessa ainoastaan niitä yrityksiä pitää tukea Suomessa, jotka pitävät tuotannon Suomessa, maksavat verot Suomeen ja siis työllistävät Suomessa. Tuet on perittävä takaisin, jos tuotanto siirretään ulkomaille.
Ruotsalaiset maksoivat kulutusveroja (v. 2010) keskimäärin 29,5 % verotuloista. Suomalaiset vastaavasti 31,5 %. Nyt Suomessa nostetaan jälleen arvonlisäveroa, koska se vaikuttaa verokertymään Kataisen mukaan samoin kuin buracaps päänsärkyyn.
Pääministeri Katainen ei näe, että päänsärky siitä vaan pahenee, kun kotimainen kysyntä heikkenee ja työttömyys kasvaa. Arvonlisäveron korotukset vaikuttavat eniten pieni- ja keskituloisten ostovoimaan ja aiheuttavat pienten paveluyritysten konkursseja.
Yritystuet, 5 miljardia euroa, ovat suurten yritysten saamia. Nokia ja Viking-line ovat olleet suurimpia tukiaisten saajia. Missä lienee nykyään Nokian tuotanto? No orjatyövoiman maissa tietenkin. Sitä suuremmat bonukset ja palkkiot yritysjohtajat saavat, mitä nopeammin tuotanto siirretään orjatyövoiman maihin.
Pienet yritykset maksavat jopa enemmän veroja kuin palkansaajat - progressiivinen verotus (veroprofessori Tuomalan mukaan). Hallitus ei budjettiriihessään huomioinut pienten yritysten elinkelpoisuuden tukemista.
Yritystuet ovat 5 miljardia euroa/vuosi euroa (MOT-ohjelman mukaan). Lisäksi maataloustuet ovat 3 miljardia/vuosi. Ellei yritystukia ja maataloustukia maksettaisi, niin ulkomaan velkaa ei tarvitsisi ottaa. Samansuuruinen maataloustuki, kuin mitä Ruotsin valtio maksaa pitäisi riittää myös Suomessa.
Tutkijan mielestä suurin osa yritystukiaisista on tarpeettomia. Toisen tutkijan mukaan (Etlan tutkija) yritystukia saavat "kanta-yritykset" eli samat yritykset vuodesta toiseen. Yritystukia ei ole sidottu työllistämiseen eikä tuotannon pysyttämiseen Suomessa. Yritystukien tarpeellisuutta ei tutkita - eivätkä ne ole tarveharkintaisia. Koko yritystukiviidakko pitäisi lopettaa ja rakentaa nyky-yhteiskunnan vaatimalle tasolle, kun metsäteollisuus loppuu, kun vientiyritykset "globalisoituvat" orjatyövoiman maihin otettuaan Suomesta ensin kaikki mahdolliset tukiaiset.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies, kok, ei tiennyt, miten monikansalliset kaivosyhtiöt tukea saavat tukea ja mihin veronsa maksavat. Yritystukia myönnetään lukemattomien eri instanssien toimesta, niiden vaikutusta kilpailukykyyn ei tiedetä.
Vaikka yritykset maksavat vähemmän veroa kuin mitä saavat tukiaisia, niin siitä huolimatta pääministeri Jyrki Katainen, kok, haluaa alentaa yhteisöveroa Ruotsin mallin mukaan.
Ruotsi ei ole euro-maa. Ruotsilla on oma valuutta, Ruotsin kruunu. Ruotsin kruunu on vahvistunut 20-30 % euroon verrattuna, joten Ruotsin pitää alentaa yhteisöveroaan kilpailukyvyn vuoksi. Suomen ei tarvitse, euro heikentyy jatkuvasti, joten vientiyrityksillä kilpaiukykyä riittää.
Suomen kansantalous ei kestä nykyistä yritystukiviidakkoa. Yritysten tukeminen ei ole estänyt tuotannon siirtoa halpatyövoiman maihin. Tulevaisuudessa ainoastaan niitä yrityksiä pitää tukea Suomessa, jotka pitävät tuotannon Suomessa, maksavat verot Suomeen ja siis työllistävät Suomessa. Tuet on perittävä takaisin, jos tuotanto siirretään ulkomaille.
Ruotsalaiset maksoivat kulutusveroja (v. 2010) keskimäärin 29,5 % verotuloista. Suomalaiset vastaavasti 31,5 %. Nyt Suomessa nostetaan jälleen arvonlisäveroa, koska se vaikuttaa verokertymään Kataisen mukaan samoin kuin buracaps päänsärkyyn.
Pääministeri Katainen ei näe, että päänsärky siitä vaan pahenee, kun kotimainen kysyntä heikkenee ja työttömyys kasvaa. Arvonlisäveron korotukset vaikuttavat eniten pieni- ja keskituloisten ostovoimaan ja aiheuttavat pienten paveluyritysten konkursseja.
Yritystuet, 5 miljardia euroa, ovat suurten yritysten saamia. Nokia ja Viking-line ovat olleet suurimpia tukiaisten saajia. Missä lienee nykyään Nokian tuotanto? No orjatyövoiman maissa tietenkin. Sitä suuremmat bonukset ja palkkiot yritysjohtajat saavat, mitä nopeammin tuotanto siirretään orjatyövoiman maihin.
Pienet yritykset maksavat jopa enemmän veroja kuin palkansaajat - progressiivinen verotus (veroprofessori Tuomalan mukaan). Hallitus ei budjettiriihessään huomioinut pienten yritysten elinkelpoisuuden tukemista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kalle Isokallio sanoi joskus, Nokianmaksamat verot yhteiskunnalle on plusmiinusnolla. Sillä nokia saa niinpaljon yhteiskunnantukea että nokianmaksama vero on vain rahan kierrättämistä, Ahonpoika oikein kiärrätti.
Yritykset jakavat ylimääräisä osinkoja (kuten Metso) ja samaan aikaan irtisanovat henkilökuntaa. Ministeri Heidi Hautala oli tyytyväinen, kun Metso peruutti tällä kertaa ylimääräset osingot mutta ei irtisanomisia.
Metso on valtion osaomistama, joten irtisanotut joutuvat työttömiksi ja aikaa myöten valtion tukien piiriin. Metson osakkeenomistajile jaetaan tulevaisuudessa suuremmat osingot (eikä siitä tehdä julkista).
Poliitikot peräänkuuluttavat elinkeinoelämältä moraalia! On moraalitonta jakaa ylimääräisiä osinkoja osakkeenomistajille ja samalla irtisanoa työvoimaa.
Yritysjohtajien moraalia tai yhteiskuntavastuuta on ihan turha anella - sitä ei ole eikä sitä tule. Panos/tuotos-ajattelu yritysjohtajien jumalan-sana ja sitä suurempi tuotos mitä pienempi panos eli työvoimakustannukset.
Heti, kun yritys ilmoittaa henkilöstön irtisanomisista tai lomautuksista yrityksen kurssit nousevat ja panos kasvaa.
Heti, kun yritys palkkaa tunnetun irtisanojan rationalisoimaan, saneeraamaan ja siirtämään tuotantoa ulkomaille, kurssit nousevat ja osingot kasvavat.
Näin kävi Nokiassa kun Elop palkattiin ja palkittiin. Kun tuotanto alkaa orjatyövoiman maissa sujua ja Lumiat (esp. huora) alkavat käydä kaupaksi, niin kurssi nousee. Nokia on siirtynyt ulkomaille ja vienyt mennessään suomalaisten veronmaksajien maksava tukiaiset, jotka maksettiin, jotta Nokia pysyisi Suomessa.
Hallituksen pitäisi toteuttaa kaksi tärkeää tehtävää:
1) kaikki yritystuet jäädytetään. Yritystuet sidotaan työllistämiseen ja tuotannon pysyttämiseen Suomessa Yritystukia myönnetään vain sitä tarvitseville innovaatioyrityksille, jotka tekevät tukien käytöstä myönnettyyn tarkoitukseen tarkan selvityksen. Tuet ovat kertaluonteisia, eivätkä ne saa vääristää kilpailua tai tukea yrityksen monopoliasemaa. Lisäksi tuet tehdään tarveharkintaisiksi.
2) maataloustuet tehdään tarveharkintaisiksi ja ne pudotetaan samansuuruisiksi kuin muissa pohjoismaissa. Tukia ei enää makseta pinta-alojen tai tuotantojen perusteella eniten tuottaville, vaan tukia myönnetään luontoa säästäville, innotaviisille tuottajille sekä luomutuotantoon.
Tukiviidakkoa karsitaan (nyt yli 200 erilaista tukea) ja tukiaisille päätetään enemmäismäärät. Pienten tuottajien tuotantoa tuetaan luonnonsuojelullisista näkökohdista. Vientituista luovutaan kokonaan.
3. Yritysverotus ja maataloustuottajien verotus palautetaan samalle tasolle kuin palkansaajien ja eläkeläisten verotus. Energiatukia ei myönnetä teollisuudelle eikä maataloustuottajille. Energialuokka II poistetaan.
Kepu ja kokoomus tekivät omille intressiryhmilleen sulle-mulle-ei muille politiikkaa ja niin sorat yritys- ja maataloustukiaiset nousivat vuosi vuodelta samoin kuin yritysten ja maataloustuottajien saamat verotuet.
Kokoomus jatkaa suuryritysten tukiaisia ja veroetuja, vaikka ne siirtävät tuotantonsa orjatyövoiman maihin ja irtisanovat työvoimaa mutta maksavat samanaikaisesti ylim. osinkoja. Entisten tukien, 5000 miljoonaa e/vuosi, lisäksi yritykset saavat nyt 300 miljoonaa uutta tukea, mutta yhtään vanhaa tukea yrityksiltä ei poisteta. Sen sijaan tingitään vanhuspaveluista. Risikon mukaan ei ole mahdollista laittaa hoitajamitoitusta vanhuslakiin...