Niin, tänäänkin mä ajattelen sua ja odotan että
ottaisit yhteyttä ja haluaisit tavata minut, olen
odottanut jo 14 päivää. Kaksi kuukautta on jo
kulunut ensi tapaamisestamme ja kaikki on
epäselvää tai sitten toisaalta varsin selvää, jos
et haluakaan minua.
Minä olen ollut se aktiivinen osapuoli ja
ilmaissut että pidän sinusta, haluan tavata,
kertonut jopa ikävöiväni joskus! Myötäilet muttet
ilmaise tuntemuksiasi...! Päätin että annan tilaa
enkä intoile vaan annan sinun tehdä siirtoja
omaan tahtiisi. Aika ei lopu, mutta kuluu! nyt
alan olla huolissani kun kaksi viikkoa on jo
kulunut etkä ole kutsunut minua mihinkään,
muistanut vain pinnallisin viestein. Miten paljon
aikaa voi antaa toiselle, kun omat tarpeet eivät
tyydyty??? Olen yrittänyt pitää itseni ahkerana
etten kerkiäisi ajatella. Olen käynyt treffeillä
muidenkin miesten kanssa, mutta he eivät ole
sytyttäneet. Olen saanut heistä kavereita
kuitenkin. Pelkään, että haikaillessani sinua,
jään lopulta yksin, koska en osaa antaa muille
mahdollisuutta.
Miksi asiat ovat niin monimutkaisia? Keksin
itselleni selityksiä siitä, miksi sinusta ei
kuulu mitään välillä moneen päivään tai jopa
viikkoon. Sen kyllä tiedän ettet kovin tosissasi
ole, oletkohan ikinä?? Tiedän, että sinulla on
sydänsuruja vielä entisestä suhteestasi ja
ymmärrän sen.
Viestein kyllä ilmaiset minulle minun olevan
ihana, mutta mihin jäävät kutsut treffeille tai
vaikka aito kiinnostus siihen miten päiväni
kuluvat eli kysymys mitä kuuluu???
Ihmettelen näitä asioiden
ristiriitaisuuksia...ällöttää ajatus siitä että
olisin joku hoito tai pito sinulle! kuinka voin
senkään tietää, kun pirullinen ylpeytenikään ei
anna enää periksi kysyä. Pelottaa omat tunteet ja
varsinkin tyrmätyksi tuleminen! Taidan aina
haikailla sen saavuttamattoman perään. Aika
senkin näyttää...mutta mitäs sillä aikaa???
ottaisit yhteyttä ja haluaisit tavata minut, olen
odottanut jo 14 päivää. Kaksi kuukautta on jo
kulunut ensi tapaamisestamme ja kaikki on
epäselvää tai sitten toisaalta varsin selvää, jos
et haluakaan minua.
Minä olen ollut se aktiivinen osapuoli ja
ilmaissut että pidän sinusta, haluan tavata,
kertonut jopa ikävöiväni joskus! Myötäilet muttet
ilmaise tuntemuksiasi...! Päätin että annan tilaa
enkä intoile vaan annan sinun tehdä siirtoja
omaan tahtiisi. Aika ei lopu, mutta kuluu! nyt
alan olla huolissani kun kaksi viikkoa on jo
kulunut etkä ole kutsunut minua mihinkään,
muistanut vain pinnallisin viestein. Miten paljon
aikaa voi antaa toiselle, kun omat tarpeet eivät
tyydyty??? Olen yrittänyt pitää itseni ahkerana
etten kerkiäisi ajatella. Olen käynyt treffeillä
muidenkin miesten kanssa, mutta he eivät ole
sytyttäneet. Olen saanut heistä kavereita
kuitenkin. Pelkään, että haikaillessani sinua,
jään lopulta yksin, koska en osaa antaa muille
mahdollisuutta.
Miksi asiat ovat niin monimutkaisia? Keksin
itselleni selityksiä siitä, miksi sinusta ei
kuulu mitään välillä moneen päivään tai jopa
viikkoon. Sen kyllä tiedän ettet kovin tosissasi
ole, oletkohan ikinä?? Tiedän, että sinulla on
sydänsuruja vielä entisestä suhteestasi ja
ymmärrän sen.
Viestein kyllä ilmaiset minulle minun olevan
ihana, mutta mihin jäävät kutsut treffeille tai
vaikka aito kiinnostus siihen miten päiväni
kuluvat eli kysymys mitä kuuluu???
Ihmettelen näitä asioiden
ristiriitaisuuksia...ällöttää ajatus siitä että
olisin joku hoito tai pito sinulle! kuinka voin
senkään tietää, kun pirullinen ylpeytenikään ei
anna enää periksi kysyä. Pelottaa omat tunteet ja
varsinkin tyrmätyksi tuleminen! Taidan aina
haikailla sen saavuttamattoman perään. Aika
senkin näyttää...mutta mitäs sillä aikaa???
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuntui kovin tutuille tuntemuksille.Olen itse
ollut samanlaisessa tilanteessa pari vuotta
sitten.Viimein kyllästyin ja kysyin suoraan
mieheltä , että mitä hän oikein meinaa ja kerroin
myös omat tunteeni rehellisesti. En väitä , että
tuo olisi helppoa , mutta ajattelin , että pääsen
näin omasta " ahdistuksestani " , käy miten käy.
Ja meille kävi hyvin , asumme nyt yhdessä ja
kaikki on o.k. Jotkut miehet ovat vain
epävarmoja , ja varsinkin jos heillä huonoja
kokemuksia tai tuore suhde takana , jossa on
tullut pettymylsiä , niin he eivät kertakaikkiaan
osaa ilmaista omia tuntemuksiaan. Eivätkä aina
kyllä oikein edes tiedä mitä haluavat.
Tsemppiä sinulle ja aurinkoisia kevätpäiviä!!!
saman koin.
jätkä ilmeni täydellisesti naiiviks, pettäjäksi.
tunteettomaksi siaksi.
Jos joku todella välittää sinusta niin hän
siirtää maat ja taivaat saadakseen olla kanssasi.
Ne jotka jahkaavat tekevät sitä loppuelämänsä.
Jos vielä sattuu että kyseinen henkilö väittää
olevansa vapaa mutta ei olekkaan niin mitä sitten
teet? Odotatko että hän vapautuu, mistä voit
tietää että hän yleensä haluaa vapautua, tai jos
hän on niitä joka etsii seikkailuja koska ne
tuovat sokeria elämään, tai jos hän on toipumassa
edellisestä suhteesta eikä käsittele sitä
kunnolla läpi niin hän tuo suhteeseenne mukanaan
kaikki vanhan liittonsa ongelmat. Paras tapa
suhtautua on elää hetki kerrallaan ja tajuta että
sinun paras ystäväsi olet sinä itse ja jos
ihastuksesi ei tajua ainutlaatuisuuttasi vaan
käyttää sinua silloin kun haluaa niin mitä sinä
siitä hyödyt. Lopeta sureminen ja etsi itsellesi
elämä.......
Mul kävi saman lailla... jätkä kertoo olevansa
kiinnostiunu ja sit ku alkaa sen kaa ni
rakkauteen tulee iso ryppy... Kannattaa yrittää
unohtaa se.. vaik se on vaikeeta!! mä tiedän
tasan tarkkaan milt sust tuntuu... Oon kokenu sen
jo parikin kertaa... Etsi ittelles parempi jätkä
joka ansaitsee sun kaltasen muijan!!! Älä anna
elämäsi valua hukkaan... koht tulee kesä ja
rinnallasi on joku parempi jätkä joka
välittää/muistaa sua!!!! Kyllä sä pärjäät, niin
tein mäkin!!!