Mites se nyt meneekään, kuka perii kun kysessä naimaton ja lapseton "vanhapoika". Henkilön vanhemmat kuolleet ajat sitten Veljiä ja siskoja on viellä jokune elossa. Veljet ja siskot kai siis perivät mutta mites sitten se, että kun osa sisaruksista onm jo kuollut niin saako sitten heidän laosensa sen osuuden joka heille olisi tullut (jos eläisivät) vai perivätkö nämä elossa olevat sisarukset ainoastaan?
Nyt en ymmärrä ;(
Nyt en ymmärrä ;(
Vastaukset 73
Vanhimmat
Veljien ja siskojen lapsilla on rajaton sijaantulo-oikeus, eli jos veli tai sisko on kuollut heidän lapsensa saavat kuolleitten vanhempiensa osuuden.
15 16 Juuri nuin se menee,jos ei ole testamenttiä.
Kiitos, tämä oli tärkeä tieto!!!
TOSI HYVÄ MAINOS KIKKA 1:nen
"LAKITOIMISTOILLE"
KYLLÄHÄN TÄMÄ KORRUPTIO VALTIO OTTAA AIVAN VARMAAN OMAN OSAN KAIKILTA,JOTKA TEKEE TÖITÄ!!!
EN SIIS TARKOITA LAHJOTTUJA VIRKAMIEHIÄ/NAISIA!!!
Veljet ja siskotkaan eivät automaattisesti peri jos vainajalta jäi testamentti missä määrätään toisin. Testamentilla voi muuttaa sen asian.Sisarukset perii vain jos testamenttia ei ole.
http://www.juridicus.fi/fi/perintooikeus
Asian voi myös ilmaista niin päin että perintö menee sisarruksille, ellei testamentilla toisin määrätä.
Ehdottomasti kannattaa tehdä testamentti, jos ei ole omia jälkeläisiä!
Pahinta on, kun valtio vie, testamenttaa meilummin vaikka oman alasi järjestöille, jollekkin kivalle kaverille tai kummilapselle!
testamentin teon pitäisi olla pakollinen aina kaikille, vaikka samalla kun avaa pankkitilin, ei sitä kukaan tiedä, milloin joutuu vaikka auto-onnettomuuteen.
Nimimerkki läheltä seurannut.
Höpö höpö, valtio olemme me! Totta kai omaisuus mieluummin valtiolle kuin jollekin kummin kaimalle!
Tiedoksi niin perintövero on myös aika hulppea kun ei ole rintaperillinen ...
Riippuu perinnön koosta. Jos perintö on muutaman tuhat niin veroa ei mene.
Perintö se on pienikin perintö.
Perinnönjättäjää ei perintöverot enää vaivaa. Tarkoitus on, että viimeinen tahto toteutuu. Ennemmin jätän vaikka naapurille kuin laiskotteleville siskoksilleni.
Ei kai se perintövero voi olla enempää kuin perinnön rahallinen arvokaan. Niin että kai siitä jotain jää käteen verojenkin jälkeen.
Vähän niinkuin sanoisi että huomhuom. töitä ei kannata tehdä koska joutuu maksamaan veroa.
Jos perii vain kiinteää omaisuutta, kuten rapistuva mökki jossain peräkorvessa, ongelma on, ettei se hevin mene kaupaksi ja vero pitäisi maksaa.. Vielä hankalampaa, jos perikunta ei ole yhtä mieltä mökin myymisestä. Tällöin varattomalle tulisi vain menoja perinnöstä. Parasta olisi testamentata se sellaiselle, joka mökin haluaa, jo riitojenkin välttämiseksi.
Muistan tapauksen, kun oli samanlainen juttu. Kuolleiden sisarten lapset saivat puolet vähemmän jaettavaksikeskenään, kuin elävät sisarukset.
Noin on voinut käydä, jos perittävä on testamentilla määrännyt omaisuutensa elossa oleville sisaruksilleen. Kuolleen sisaruksen lapset ovat siinä tapauksessa saaneet jaettavakseen vain lakiosan (puolet perintöosuudesta). Jos testamenttia ei ole, kuolleen sisaruksen jälkeläiset saavat tälle sisarukselle tulevan perintöosuuden.
Tuossa edellisessä vastauksessa on käynyt lipsahdus, koska sisaruksillahan ei ole lakiosaoikeutta.Testamentin sisältö on tosin saattanut olla tuollainen tai sitten Minttu55.n muistikuvat perustuvat väärinkäsitykseen.
Kyllä Minttu nyt taitaa muistaa väärin.
Sama osuus jaettavana on kuolleen sisaren jälkeläisillä,
kuin elävillä sisaruksilla.Siitä ei rangaista jos isä tai äiti
on sattunut kuolemaan.
Ei ole pitkäkään aika siitä kun perin yhtenä kuolleen tätini.
Olen ainoa lapsi ,niin osuus ei mennyt jakoon,äitini kuoli aiemmin kun sisarensa.
Just sama oli summa minkä saivat tätini elossa olevat sisaret
tuli minun osalleni,koska olen ainoa lapsi.
Testamentti tehty SISAREN LAPSILLE, tuleeko jo kuolleen sisaren lapset perimään?
Testamentti oli tehty jo kun yksi sisaren lapsi oli kuollut ja häneltä jäi kaksi lasta.
KVG
Mitä sinä täällä muille päätä auot?
".k.":lle!
Kenelle osoitit kommenttisi? Vai aloittajalleko?
Paviaanit perivät erään rikastuneen mummon joilla rahoilla saneerattiin paviaanilinna
Korkeasaaressa verokarhun luvalla.
Elukoille tehty testamentti on Suomessa pätemätön, mutta Korkeasaaren pyörittäjien kautta raha on voitu määrätä paviaanilinnan remonttiin.
Sen sijaan esim. eläinsuojeluyhdistykselle tehty testamentti on pätevä.
Jos tällä loukataan rintaperillistä on hänellä kuitenkin oikeus lakiosaan eli puoleen siitä , mikä hänelle kuuluisi ilman testamenttiä.
Eläinsuojeluyhdistys hyvä vaihtoehto ja ne ei joudu maksamaan veroa eli saavat kaiken.
Lapsettomana ja vaikkakin naimisissa olevana laitan tuonne omaisuuteni kun en halua mitään menevän mieheni ekan avioliiton lapselle (todella törkeä) vaikka en mitenkään ole syyllinen hänen vanhempiensa avioeroon.
Olen vapaaehtoisesti lapseton ja hyvä vaihtoehto ollut kun en vaan välitä perinteisestä perhelämästä. Aina pärjännyt omillani, miestä en ole ottanut elättäjäksi vaan ihan rakkaudesta. Mies on saanut myös vähän kerättyä omaisuutta tämän toisen liiton aikana.
Tänne muuttaessaan hänellä ei ollut kuin auto ja vaatteita vähän. Ex-vaimo oli ollut mieletön tuhlari (ja on vieläkin).
Kaikki mitä avioliiton aikana on hankittu, on jomman kumman ostama, ei sitten tarvitse missään tilanteessa riidellä kumpi omistaa mitäkin oli kyseessä sitten ero tai kuolema.
Olen vielä luetteloinut kaiken arvokkaan omaisuuden jotta sitten tietävät perinnönsaajat (eläinsuojelu ja läheisen ystävän lapset) mitä täältä hakevat ja mikä kuuluu kenellekin.
Mieheni ei tästä määrästä arabiaa sun muuta kamaa välitä eli ne jaetaan heti ja on sanonut ettei myös käytä asumisoikeuttaan jos poistun ensin tästä elämästä.
Odotatko perintöä???? :D
Ei kannata jättää kenellekään mitään. Miksi jättäisi kovalla työllä ansaitut roposet tai talon jollekin laiskalle velliperseelle.
Niin. Testamenttaa roposet itselleen hautaan mukaan.
Entä talo?
Tämä vanhapoika on saattanut tehdä testamentin kummipojalle, kummitytölle, kissojen hoitokodille tai lempisukulaiselleen.
Ei kannata vielä elätellä perintötoiveita.
Jos testamenttia ei ole sisarukset tai heidän jälkipolvensa eli lapset, lapsenlapset tai ketkä nyt elossa siinä vaiheessa on sen osuuden, mikä olisi kuolleen sisaruksille tasan jaettu. Eli jos 8 sisarusta, 8 osuutta ja vaikka ei kaikki heistä elossa, niin heidän lapset...
Ja sitten maksetaan tietenkin perintöverokin, ainakin jos omaisuus on merkittävämpi.
voiko ulkomaille testamentata. Esim. Afrikaan aids-orpojen hyväntekeväisyysjärjestölle????Tai pyytää pari orpolapsen nimeä sieltä ja laittaa heidän nimet paperiin. Kantsi tehdä, ainakin he saavat ruokaa ja vaatetta.
Rahat arvotaan jollekkin vanhalle tytölle.
haluan rajata minulle 10 vuotta vitt**lleen sisareni ULOS testamentistani. Riittäkö pelkkä paperinpalanen jossa ilmoitan tahtoni?Siis ei muita perijöitä, ellei vanhempani elossa.
Etsi testamentin malleja ja ohjeita. Testamentti kannattaa laatia muodollisesti oikein, ettei siskosi voi kiistää sitä oikeudessa muotoseikkoihin nojaten. Eli mikä tahansa lippunen ei taida riittää testamentiksi.
Muita sisaruksia ei siis ole kuin tuo v...ttumainen sisko, eikä hänellä lapsia. Voit rajata hänet pois ja testamentata varasi jollekin muulle.
Minkä ikäinen mahdat olla? Tilanne menee Suomessa pikku hiljaa siihen suuntaan, että ainoastaa rahalla voi saada kunnollista hoitoa vanhana. Miksi jättäisit kenellekään mitään? Tuhlaa rahasi omaan hyvinvointiin ja osta vanhana palveluja.
Testamentin tiedoksi toimittaminen muille perikunnan jäsenille voi jo tulla maksamaan jollei he allekirjoita vapaa ehtoisesti testamentti ilmoituksen perille tuloa siitä alkaa puolen vuoden odotus jos joku tekee kanteen, esim, väittää ettei vainaja testamenttia tehdessään ollut enää täydessä ymmärryksessä. ja jos joku kanteen nostaa sitten mennään oikeuteen ja asianajajat vie tuhkatkin pesästä..
Se ei ole ongelma, että en halua jättää mitään valehtelevalle ja tuhlailevalle alkoholistisiskopuolelleni tai hänen luuseripojalleen. Kun muita sukulaisia ei ole, niin heidän sulkemisensa perinnön ulkopuolelle on yksinkertaista.
Ongelma on se, että haluaisin jättää omaisuuteni ystävileni ja heidän lapsilleen, mutta he eivät suostu keskustelemaan asiasta. Testamenttia varten minun pitäisi saada asianomaisten henkilötunnukset, mutta he eivät halua edes kuulla testamentin tekemisestä.
Ilmeisesti ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi jää joku eläinsuojeluyhdistys tms.
>>Testamenttia varten minun pitäisi saada asianomaisten henkilötunnukset
Jos testamentissä sanotaan asunto menee sisarenpojalle ja varat omalle siskolleen ja tämä sisko kerkiää kuolla ennen perunkirjoitusta kenelle menee varat ? Tämän kuolleen siskolla oli lähiomainen hänen sisko ja hänen kaksi siskonpoikaa ja nyt jos kerkiää kuolla tämä sisko kuka saa tämän siskon varat ?
//varat omalle siskolleen ja tämä sisko kerkiää kuolla ennen perunkirjoitusta kenelle menee varat ?//
Jos tuo sisko eli testamenttaajan kuolihetkellä (perunkirjoituksen ajankohdalla ei ole merkitystä), hän peri sen, mitä testamentti hänelle antoi. Siskon sittemmin kuoltua hänet perivät, jollei hänen mahdollisesta testamentistaan muuta johdu, hänen lähimmät perillisensä eli hänen siskonsa ( kaksi siskonpoikaa, jos he ovat toisen kuolleen siskon jälkeläisiä).
Testamenttiin on mahdollista liittää ns. toissijaismääräys eli määräys siitä, kenelle omaisuus on ensisaajan (siskon) kuoltua menevä.
Jos lapseton testamentinsaaja-sisko kuolee ennen testamentin tekijää, hänelle testamentatun osuuden jakavat testamentin tekijän lähimmät sukulaiset (sisarukset ja kuolleiden sisarusten lapset), jollei testamentista selviä, että muunlaista jakoa olisi tarkoitettu.
Eli äitini jos kerkiää kuolla ennen siskonsa varojen saamista menee varat minulle ja veljelleni.Veljeni sai asunnon kokonaan niin kuin testamentissä mainittiin ja tätini varat menevät siskolleen mutta jos hän kerkiää kuolla niin varat tulevat minulle ja veljelleni ? Onko näin ? Nämä varat on mainittu testamentissä menevän siskolleen mutta jos kuolee niin me veljekset saamme ne silloin ?
Ymmärsinkö siskot, tädit, äidin, siskonpojat oikein? Oliko se siis näin?
T = testaattori, äitisi sisko, sinun ja veljesi täti (T:llä ei muita lähisukulaisia)
S = testaattorin sisko, sinun ja veljesi äiti, testamentinsaaja "muut varat"
V = T:n siskonpoika, S:n poika, sinun veljesi, testamentinsaaja "asunto"
A = sinä, S:n poika, V:n veli
T:n testamentin mukaan V saa asunnon ja S saa muut varat.
Jos T kuolee ensin, V saa asunnon ja S saa muut varat. Kun S sitten kuolee, S:n perinnön jakavat puoliksi V ja A (jollein S:n testamentista muuta johdu).
Jos S kuolee ensin eikä T:n testamentista tulkinnallakaan muuta johdu, V saa asunnon ja S:n osuus testamentista ("muut varat") tulee jaettavaksi T:n kuolinpesän osakkaiden kesken eli puoliksi V:lle ja A:lle (jollei muita osakkaita ole).
Väärä vastaus, vaikka saattaa sattumalta olla oikeinkin.
Jos S kuolee ensin, menee "muut varat" V:lle ja A:lle puoliksi, koska mainitut ovat S:n sijaantulijoita perintökaaren mukaisesti. Hehän perisivät myös T:n. S:n osuus jaetaan siis S:n peirllisille V ja A puoliksi.
Muiden osakkaiden olemassa olemisella ei ole merkitystä, koska he eivät ole T:n testamentin sijaantulijoita, ellei testamentin tulkinnasta muuta johdu.
Eli luultavasti tulen saamaan jotain kun äitini on huonossa kunnossa ettei varmaan elä siihen saakka kun on perunkirjoitus ja onko minun oltava perunkirjoituksessa mukana kun perin tätini valokuvat ja arvokkaan astiaston ? Mutta jos äiti saa elää niin silloin perii varat ja hänen tultava kanssa perunkirjoituksiin.
Perunkirjoitukseen voi lähettää jonkun puolestaan taikka ottaa sinne avustajan mukaan (vaikkapa omainen tai lakimies). Perunkirjoitukseen ei kuitenkaan ole pakko osallistua, se ei vaikuta perimiseen. Perunkirjoituksessa vain luetellaan vainajan varat ja velat (samoin kuin aviopuolisonsa, jos on elossa). Siellä viimeistään näkee testamentin ja kuulee pitääkö leski asunnon hallinnan ja tuleeko leski saamaan tasinkoa (ja mahdollisesti myös voidaan ainakin likimääräisesti laskea perintöosuuksia ja mahdollisia veroja). Perukirja toimitetaan verottajalle ja se onkin eräänlainen veroilmoitus.
Perinnönjako on eri asia, se voidaan tehdä vasta kun vainajan velat on maksettu tai muuten hoidossa, mahdollinen tasinko maksettu ja muutenkin vasta kun tiedetään vainajan (lopullinen) jäämistö. Joskus myös sovitaan, että osa jäämistöä myydään kuolinpesän lukuun ennen jakoa. Joskus vain osa jäämistöstä jaetaan ja vaikka kokonaankin jaettaisiin, niin vielä voi esim. leskelle jäädä hallintaoikeus johonkin.
Kuka perii mut kun on yksi velipuoli samasta isästä .mä oon jäänyt oman äitini ainoaksi.kysympähän vain. Mulla ei omia lapsia.
Tee testamentti, niin saat itse määrätä, kenelle omaisuutesi menee. Ohjeita löytyy netistä. Jos elät vielä jonkun aikaa, ongelma 'ratkeaa' itsestään, Klaus Schwabin suuren nollauksen kautta. Olet kai kuullut, että ihmisiltä aiotaan viedä oikeus omistaa mitään (paitsi 'eliitiltä'). Velat nollataan, ja talletukset. Asuntoonsa saa jäädä asumaan, ellei sitten asu maaseudulla. Maaseudulla asumisesta yritetään jo nyt tehdä mahdotonta rajoittamalla puiden kaatoa, puulämmitystä, määräämällä jätevesistä ja eristämisistä ja muuta. Eli sinunkin omaisuutesi siirtyy parempiin taskuihin ja sinusta tulee eliitin torppari. Mutta ei hätää; olet kuulemma onnellinen silloin.
Ei kannata panna turvaansa maalliseen omaisuuteen, vaikka omistamisen oikeus on Jumalan antama synnyinlahja jokaiselle ihmiselle. Ainut pysyvä investointi on uskoa Jeesukseen ja sen jälkeen toimia hänen valtakuntansa hyväksi, niin kerää itselleen aarteita taivaassa.
Yksi kolmesta lapsestani kieltäytyy lakiosastaan. Hänellä poikia, siirtyykö perintö heille. Sitä en tahtoisi. Mitä teen?
On siis testamentti olemassa.
Lakiosa siirtyy sijaantulijoille, jos perillinen on kuollut tai luopuu tehokkaasti perinnöstään.
Väärin. Lakiosaa ei saa kukaan, kun perillinen siitä luopuu. Jäämistö jaetaan testamentin mukaisesti. Sanottu koskee tietenkin sellaista tilannetta, jossa mainittu testamentti loukkaa lakiosaa. Esimerkki: P on määrännyt testamentissaan kaiken omaisuuden ystävälleen Y. P:n rintaperillinen R ei vaadi lakiosaa, joten Y saa koko jäämistön, eikä R:n jälkeläiset saa mitään.
Jollei testamentti loukkaa lakiosaa, perintö siirtyy perinnöstä luopuneen perillisen jälkeläisille siltä osin kuin testamnetin toimeenpanon jälkeen jää jaettavaa. Esimerkki: P on tehnyt testamentin ystävän Y hyväksi niin, että ystävä saa puolet jäämistöstä. P:n rintaperillinen R ei halua "lakiosaansa", jolloin se menee hänen sijaantulijanaan olleelle lapselleen LL.
Väärin. Et vain osaa asioita ja tunnista termejä.
Lakiosaa ei saa kukaan, kun perillinen siitä luopuu.
Lakiosa kuitenkin siirtyy sijaantulijalle, jos ensijainen perillinen luopuu tehokkaasti perintöosastaan tai on kuollut. Lakiosa, vaikka sitä pitääkin erikseen vaatia, on osa perintöosaa.
Lakiosaoikeus siirtyy, jos rintaperillinen on kuollut ennen perittävää. Jos ensisijainen perillinen luopuu hyväksymällä testamentin eikä vaadi lakiosaansa, jäämistä menee testamentinsaajalle.
Lakiosaoikeus on vaatimus testamentinsaajaa vastaan. Jollei sitä vaadi, noudatetaan testamenttia.
Perinnöstä voi luopua sekä ennakkoon että jälkikäteen. Tämä riippumatta testamentista. Oikeudesta vaatia lakiosaa ei voi luopua ennakolta, ellei ole saanut asiaan liittyvää korvausta.
Jos ensisijainen perillinen luopuu perinnöstään tehokkaasti, oikeus vaatia lakiosaa on sijaantulijalla.
Miten vaikeaa tuo asia on ymmärtää?
Miksi puhut asian vierestä. Puhutaan perinnöstä luopumisesta, ei lakiosasta luopumisesta, lakiosa on osa perintöosaa.
"Väärin."
Väärin, mikä on väärin, missä puhutiin lakiosasta luopumisesta? Kirjoitin, että "lakiosa siirtyy sijaantulijoille, jos perillinen on kuollut tai luopuu tehokkaasti perinnöstään." Kirjoitin tilantessa, jossa perillinen luopuu tehokkaasti perinnöstä, eikä siihen ole millään tavoin ryhtynyt.
Tarkennetaan edelleen, että lakiosassa on kyse rintaperillisen oikeudesta testamenttia vastaan, oikeudesta vaatia lakiosaa. Oikeus vaatia lakiosaa siirtyy ensisijaisen rintaperillisen omille rintaperillisille kaikissa niissä tapauksissa, joissa perimys määräytyy siten kuin perijä olisi kuollut ennen perittävää, vaikka perijä onkin elossa.
Tällainen tilanne on perintökaaren mukaan ainakin
(1) perinnöttömäksi tehtäessä (PK 15 luku);
(2) perimisasemassa olevan perillisen perintöoikeuden vanhennuttua (PK 16 luku);
(3) perinnöstä luovuttaessa (PK 17 luku).
--
PK 17: "Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. Perillinen saa kuitenkin lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuullista vastiketta taikka jollei hänen puolisolleen testamentin tahi jälkeläisilleen lain tai testamentin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta."
Jos perillinen luopuu ennakolta perinnöstä, luopuminen on pätevä. Luopuminen ei kuitenkaan nimenomaisesti koske lakiosaa, joka luopumisen myötä siirtyy luopujan omille rintaperillisille. Sijaantulijat käyttävät niitä oikeuksia, jotka perilliseltä asiassa on jäänyt.
PK 17: "Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti."
Jos perillinen ek. tavoin luopuu perinnöstä, oikeus vaatia lakiosaa siirtyy luopujan omille rintaperillisille. Kun perillinen luopuu tehokkaasti perinnöstään, jaetaan omaisuus siten, kuin perillinen olisi kuollut ennen perittävää. Jos luopuja on perittävän lapsi, tulevat hänen sijaansa hänen rintaperillisensä. Oikeus vaatia lakiosaa siirtyy sijaantulijoille, jos kokonaisuutta käsitellään siten kuin perillinen olisi kuollut ennen perittävää.
Älä siis sotke jatkossa asioita, ellet ymmärrä mistä kirjoitetaan.
Kun perillinen hyväksyen testamentin luopuu perinnöstä, sen saa testamentin mukaisesti testamentinsaaja. Mikä voi tässä olla vaikea ymmärtää?
Sinä et selväsitkään ymmärrä lakitekstiä. Joten sinun ei kannata kirjoittaa mitään.
Laki: "Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. Perillinen saa kuitenkin lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuullista vastiketta taikka jollei hänen puolisolleen testamentin tahi jälkeläisilleen lain tai testamentin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta."
Tällöin perillisen sijaantulija ei saa mitään, jos testamentin mukaan jäämistö menee kokonaan testamnetin mukaan muille henkilöille. Mikä tässä itsestään selvässä asiassa on noin vaikeaa?
Oletko simppeli vai todella simppeli?
"Yksi kolmesta lapsestani kieltäytyy lakiosastaan. Hänellä poikia, siirtyykö perintö heille. Sitä en tahtoisi."
Missä testamentti on hyväksytty? Siitä ei ole vielä mainittu sanallakaan. Oletko ennustaja?
Mitä jos hyväksyy testamentin, menettääkö samalla oikeuden lakiosaan?
Ei menetä. Testamentin hyväksyminen tarkoittaa vain moiteoikeudesta luopumista.
Jos kiistaa tulee, näyttö lakiosasta luopumisesta jää testamentin saajan varaan. Osapuolien etu on, että pääasiat - tiedoksianto, moiteoikeudesta luopuminen ja lakiosa - erotellaan toisistaan selväsanaisesti.
Kyllä menettää. Pääsääntö on, että testamentin hyväksyminen on kokonaisuus, eli hyväksyjä haluaa testamentin toimeenpantavan niin kuin siinä lukee. Sitähän hyväksyminen tarkoittaa.
Mutta jos asiasta jää epäselvyyttä, onko testamentin hyväksyjä tarkoittanut luopua myös lakiosan osalta, näyttövelvollisuus on sillä, joka laati asiakirjan. Jos se on siis testamentinsaajn laatima, hänen on näytettävä, että hyväksyjä halusi paperilla luopua myös lakiosasta. Jos se on hyväksyjän itsensä laatima, hänen on näytettävä, että EI HALUNNUT luopua lakiosastaan.
Testamenttiasioissa kannattaa käyttää asiantuntijaa neuvoja saadakseen ennen kuin tekee mitään.
Testamentin hyväksymisen voi perillinen tehdä joko ennen perittävän kuolemaa tai sen jälkeen. Jos perilliset ovat hyväksyneet testamentin ennen perittävän kuolemaa, on heillä oikeus vaatia lakiosaansa.
Sen lisäksi, ellei lakiosasta erikseen ole mainintaa, testamentin voi hyväksyä, mutta vaatia silti 6 kk määräajassa lakiosaansa. Lakiosaa voi siis vaatia myös lainvoimaista testamenttia vastaan.
On siis mahdollista, että hyväksyn tammikuussa testamentin, mutta vaadin lakiosaa vasta maaliskuussa.
Testamentin aktiivinen hyväksyminen suoritetaan antamalla kirjallinen ilmoitus testamentinsaajalle kuuden kuukauden kuluessa todisteellisesta tiedoksisaannista. Myös lakiosavaatimus esitetään kuuden kuukauden määräajassa. Määräaika alkaa kulua, kun osakas allekirjoittaa tiedon testamentista vastaanotetuksi, ja saa testamentin jäljennöksen.
Vaikka määräajat ovat samat, ne ovat toisistaan riippumattomat eri oikeudet.
Näin voi todellakin tehdä, ellei hyväksymisilmoituksessa ole erillistä mainintaa lakiosasta.
Mutta menettääkö perillinen oikeutensa lakiosaan, jos hän hyväksyy testamenttia? Ei menetä, jos perillinen testamentin hyväksymisen yhteydessä ilmoittaa vaativansa lakiosaansa. laki24
Perillinen voi kuitenkin estää lakiosan menettämisen ilmoittamalla lakiosavaatimuksensa testamentin hyväksyessään. minilex.
Erillinen lauseke hyväksymisilmoitukseen että vaadit lakiosaa,muutoin jos sellaista lauseketta ei ole niin oikeus lakiosaan menetetään samalla kun hyväksyy testamentin.
Oikeuskirjallisuudessa kuvataan testamentin hyväksymistahdonilmaisun monimerkityksellisyyttä. Testamentin hyväksyminen voi viitata moiteoikeudesta luopumiseen, toisaalta lakiosasta luopumiseen. Testamentin hyväksyminen voi merkitä myös näitä molempia yhdessä, toisin sanoen sekä moiteoikeudesta että lakiosasta luopumista. Tällöin puhutaan testamentin kokonaishyväksymisestä.
Usein tiedoksiantoklausuuli on muotoiltu yleisesti. Monesti lauseke on seuraavanlainen:
”Minä allekirjoittanut ilmoitan täten saaneeni tiedon tästä testamentista sekä vastaanottaneeni siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen. Ilmoitan hyväksyväni testamentin ja sitoutuvani olemaan sitä moittimatta.”
Tässä tapauksessa tiedoksiantolausekkeeseen sisältyy ilmoitus testamentin tiedoksisaamisesta, ilmoitus siitä, että saajalle on annettu lain mukaisesti testamentista oikeaksi todistettu jäljennös sekä ilmoitus siitä, että hyväksyjä luopuu mahdollisesta lakiosastaan ja sitoutuu olemaan moittimatta testamenttia. Lyhyt klausuuli tuottaa siten monia oikeusvaikutuksia, joita maallikon saattaa olla vaikea hahmottaa hyväksymisilmoitusta allekirjoittaessaan. Kokonaishyväksyntä on tulkinnallisena lähtökohtana.
Testamenttia hyväksyessään on siten tärkeää olla tietoinen omasta asemastaan ja oikeuksistaan. Tiedoksiantoklausuuli on luettava huolella. Mikäli perillinen esimerkiksi haluaa hyväksyä testamentin, mutta vaatia lakiosaansa, tulee tiedoksisaantitodistukseen merkitä tätä koskeva varauma. Tällöin ei tarvitse pohtia ja tulkita tiedoksiantoklausuulin hyväksymisen ulottuvuuksia, jolloin vältetään myös mahdolliset ristiriitatilanteet jatkossa. Anni Honka, VT, OTM
Paras on laatia testamentti asianmukaisesti, että se ei loukkaa kenenkään lakiosaa.
Kerro lisää tuosta.
Jokainen voi laatia testamenttinsa asianmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti siten, että perittävän itsensä tahto tulee selväksi. Silloin ei jää epäselväksi se, kenelle on tarkoitettu ja mitä.
Kyse ei ole perillisten varoista vaan perittävän varoista.
Lakiosan loukkaaminen on kuitenkin aina lakiosan loukkaamista.
"Testamentti, jolla loukataan rintaperillisen, ottolapsen tai tämän jälkeläisen oikeutta lakiosaan, on perillistä kohtaan tältä osin tehoton.
Perillisen on tehtävä lakiosailmoitus. Tarvittaessa on käytettävissä virallinen kuulutus asiasta.
Se, kenelle omaisuus on testamentin perusteella määrätty, voi myös suorittaa rintaperilliselle hänelle kuuluvan lakiosan rahana. Tällöin testamentti ei ole tehoton.
Testamentinsaajan oikeus suorittaa perilliselle lakiosa edellyttää kuitenkin, että testamentissa ei ole erikseen kielletty rahasuoritusta. Rahasuoritus lakiosaan oikeutetulle perilliselle tulee tehdä kohtuullisen ajan kuluessa. Kohtuullinen aika on sen perillisen määrättävissä, jonka lakiosaa on testamentilla loukattu."
Loukatun loukkaantuminen voidaan välttää.
"Loukatun loukkaantuminen voidaan välttää."
Miksi tällaisen pitäisi kiinnostaa perittävää? Hän päättää vain siitä, mihin hänellä on oikeus.
Ns. loukattu loukkaantuu joka tapauksessa koska ei saa sitä mitä haluaa. Loukattu haluaisi kaiken ja vähän enemmänkin.
Yleensä nykyajan minäminäminulle-manian vastaisesti testamentin laatijat ovat yrittäneet välttää eripuuraa ja lakiosat on osattu jättää loukkaamatta testamenteissa. Syynä loukkaamiseen tai sellaisen ryhtymisen luuloon voi olla varojen puute testamenttia tehtäessä.
Eripuran estämiseen ovat pyrkineet lakitoimistotkin. Perunkirjoittajat ovat perinteisesti ottaneet lakiosan hyvin huomioon jo perukirjaan merkiten.
Hevonpaskaa. Perittävä päättää omastaan ihan itse.
"Eripuran estämiseen ovat pyrkineet lakitoimistotkin."
Vähänkös naurattaa tuollainen väite.
Lakitoimistoissa testamentti laaditaan sen mukaan, mitä maksava asiakas eli perittävä haluaa. Kaikki muu olisi vastoin lakia ja sen tarkoitusta. Perittävää ei saa koskaan painostaa tai taivutella päätöksenteossa.
Sallittu avustaminen ja neuvominen testamentin laatimisessa on selkeästi erotettava sopimattomasta tahdonmuodostukseen vaikuttavasta taivuttelusta.