Muistelen tässä mennyttä kesää.
Tuli kiskottua useampia parin viikon putkia tahtiin kossupullo päivässä. Toipuminen oli yhtä helvettiä, mutta oppi ei mennyt perille. Noin kolme vuorokautta oli yhtä tuskaa ja tärisemistä, ja siitä alkoi hitaasti toimintakunnon palautuminen.
Kun olin jo fyysisesti toiminnassa, nuppi oli ilmiselvästi vielä riekaleina.
Naapuri pyysi tietokoneapua, ja niinpä hänen konetta ja siihen liitettyä Viihdettä piti säätää säätämästä päästyä pari tuntia ja juoda pannutolkulla kahvia.
Ahdistuin ja stressaannuin niin saamaristi, että kun pääsin siitä prässistä, sinkouduin aivan kuin vauhkoontuneena jalkaisin parin kilometrin päähän kaljalle.
Toisen putken jälkeen vastaavassa olotilassa nettiyhteys pätki jatkuvasti, kuten oli tehnyt ennenkin, ja sain jonkinlaisen hallitsemattoman raivarin.
Soitin operaattorin tekniseen tukeen, ja argumentoin, mutta sellaisen raivon vallassa linjat punaisina, että kymmenen minuutin päästä tuli puhelu takaisin, ja ilmoittivat, että liittymäsopimuksen määräaikaisuus voidaan purkaa ja irtisanoa sopimus vaikka heti. Tein sen myöhemmin.
Se oma puhelu oli kuitenkin sellainen, että en ikään kuin tiennyt enää, kuka raivoaa.
Viimeisen putken jälkeen alkoivat autovaikeudet, kun akku oli simahtanut, ja vielä väärässä parkkiruudussa, jossa ei ole virtatolppaa. Eikä ole akkulaturia.
Aloin jo vauhkoontumaan, ja sain kaverin apuun työntämään kosla omaan parkkiruutuun, ja toi laturinkin. Latasin päivän, auto käynnistyi, ja siirryin sohvan pohjalle. Seuraavana aamuna akku oli taas aivan sippi, ja vauhkoonnuin lisää.
Kyytiä hankkimaan ja akun ostoon. Se saatanan uusi akku oli aivan pimeä, eikä laturissa edes viisari värähtänyt, ja taas kyytiä hankkimaan, ja akkua vaihtamaan.
Koko helvetin partti samanlaisia akkuja myymälässä olivat pimeitä, kun testerillä mittasivat. Toisenmallisesta akusta ottivat vielä välirahan. Mittasivat ja hyväksi ilmoittivat. Paskat, alilatauksessa sekin.
Tämän tivolin jälkeen verenpaineet olivat pilvissä, ja vauhkona ravasin kämppää edestakaisin koko illan. Juomaan kuitenkaan en alkanut, vaikka hyvin läheltä liippasi. Nukuin kuin uppotukki, ja aamulla olin jo rauhallisempi.
Kännätessä menee hermot ja vähäinenkin stressinsietokyky.
Tuli kiskottua useampia parin viikon putkia tahtiin kossupullo päivässä. Toipuminen oli yhtä helvettiä, mutta oppi ei mennyt perille. Noin kolme vuorokautta oli yhtä tuskaa ja tärisemistä, ja siitä alkoi hitaasti toimintakunnon palautuminen.
Kun olin jo fyysisesti toiminnassa, nuppi oli ilmiselvästi vielä riekaleina.
Naapuri pyysi tietokoneapua, ja niinpä hänen konetta ja siihen liitettyä Viihdettä piti säätää säätämästä päästyä pari tuntia ja juoda pannutolkulla kahvia.
Ahdistuin ja stressaannuin niin saamaristi, että kun pääsin siitä prässistä, sinkouduin aivan kuin vauhkoontuneena jalkaisin parin kilometrin päähän kaljalle.
Toisen putken jälkeen vastaavassa olotilassa nettiyhteys pätki jatkuvasti, kuten oli tehnyt ennenkin, ja sain jonkinlaisen hallitsemattoman raivarin.
Soitin operaattorin tekniseen tukeen, ja argumentoin, mutta sellaisen raivon vallassa linjat punaisina, että kymmenen minuutin päästä tuli puhelu takaisin, ja ilmoittivat, että liittymäsopimuksen määräaikaisuus voidaan purkaa ja irtisanoa sopimus vaikka heti. Tein sen myöhemmin.
Se oma puhelu oli kuitenkin sellainen, että en ikään kuin tiennyt enää, kuka raivoaa.
Viimeisen putken jälkeen alkoivat autovaikeudet, kun akku oli simahtanut, ja vielä väärässä parkkiruudussa, jossa ei ole virtatolppaa. Eikä ole akkulaturia.
Aloin jo vauhkoontumaan, ja sain kaverin apuun työntämään kosla omaan parkkiruutuun, ja toi laturinkin. Latasin päivän, auto käynnistyi, ja siirryin sohvan pohjalle. Seuraavana aamuna akku oli taas aivan sippi, ja vauhkoonnuin lisää.
Kyytiä hankkimaan ja akun ostoon. Se saatanan uusi akku oli aivan pimeä, eikä laturissa edes viisari värähtänyt, ja taas kyytiä hankkimaan, ja akkua vaihtamaan.
Koko helvetin partti samanlaisia akkuja myymälässä olivat pimeitä, kun testerillä mittasivat. Toisenmallisesta akusta ottivat vielä välirahan. Mittasivat ja hyväksi ilmoittivat. Paskat, alilatauksessa sekin.
Tämän tivolin jälkeen verenpaineet olivat pilvissä, ja vauhkona ravasin kämppää edestakaisin koko illan. Juomaan kuitenkaan en alkanut, vaikka hyvin läheltä liippasi. Nukuin kuin uppotukki, ja aamulla olin jo rauhallisempi.
Kännätessä menee hermot ja vähäinenkin stressinsietokyky.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvä ettei juominen enää jatkunut.
Pakko tunnustaa, että nauroin ääneen, vaikka tapaukset olivat varmasti stressaavia. Jonkinlainen tragikoominen mielikuva iski :D
Ei mulla kyl mene. Mä vedän aina viinaa sammumistarkoituksessa ja ennen sammumista rauhoitun vain koko ajan lisää. Mitä nopeammin, enemmän ja vahvempaa viinaa vedän, niin sitä nopeammin saavutan sen ihanan aivojen resetointi tilan jota sammumiseksi kutsutaan. Sen sijaan vaikka kannabiksen laillistamista kannatankin, niin kuukausien pössyttelyt ovat yleensä johtaneet aina jonkinlaiseen psykoosiin ja silloin tällöin yllättäviin raivareihin. Kerran tapoin kädessä rutistamalla ex-avovaimoni huonokuntoisen kultakalan ja murruin siitä niinkuin olisin tappanut ihmisen. No ex laittoi psykiatriseen hoitoon. Kerran aloin aivan aidon tuntuisesti murisemaan exälle kuin vihainen koira ja tarrasin sitä hiuksista kiinni vessaan raahaten. Meinasin satuttaa oikeasti, mut sit sisäinen hälytyskello alkoi soimaan ja lopetin hyökkäyksen alkuunsa. No taas haki poliisit mut vessasta psykiatriseen hoitoon. Kerran sit yksinasuessani en oikein muista mitä mielessäni kuvittelin, mut potkaisin asuntoni vessanpöntän palasiksi ja lähdin alushousuissa ja farkkutakissa ulos kävelemään. Ambulanssi tai poliisit mut kadulta vähissä vaatteissa poimi ja taas olin psykiatrisessa hoidossa. Silloin kun kasvatin Nirvanan ak-48 lajiketta ei ollut psykoosista tietoakaan. Ei mitään mielenterveydellisiä ongelmia tullut. Mut se olikin unettava, jumittava ja Indica-pitoiden lajike. Täysi vastakohta olikin sit Nirvanan Sativainen Pure Power Plant josta tuli Butaanin avulla tehtyä hunajaista öljyäkin. Sit olin tuotapikaa psykoosissa, oli muuten sama kerta kun murisin exälle aivan koiran äänellä.
O.k. Alkoholilla monenlaisia terveyshaittoja kannabista enemmän ja muistikin sillä on helpompi hukata, mut oon huomannut et mun kuitenkin on turvallisempi vetää 1:1 eli yhden suhteessa yhteen Lasolia ja maitoa snapsilasista tiuhaan tahtiin kuin polttaa Sativaista kannabislajiketta jääbongista kuukausitolkulla putkeen. Muisti ja fyysinen terveys on paremmin turvassa kannabiksen kanssa leikkiessä, mut henkilökohtaisesti mun mielenterveys on vaarassa alkoholia enemmän jos alan leikkimään liikaa hampun THC-kiteiden kanssa.
Niin minkä kanssa snapsilasiin yhden suhteessa yhteen Lasolin sotkee on makuasia. En itse ole vielä appelsiinituoremehua kokeillut, se saattaisi olla maitoakin helpompi vaihtoehto. Mut tosiaan alkoholiin reagoi ihmiset erilailla ja tottakai jos sen kera vetää kokaiinia tai amfetamiinia ni vaikutukset ihan erilaiset kuin pelkällä alkoholilla.