TS teki ikävän tempun yrittäessään nostaa vaaliteemaksi pikaraitiotien rakentamisen ja vanhusten hoidon järjestämisen. Olen jo valmistellut kaikkiin Turun lähiöihin suuntautuvan vaalikiertueeni EU:n vastustukseen ja kuntaliitosten puolestapuhumiseen. Ne olisivat olleet isoja asioita, joista on jokaisen helppo puhua. Jos puhutaan TS:n lanseeraamista kysymyksistä, ne tarkoittavat valtavia määriä rahanmenoa ihan lähiaikoina. Yksikään uusi valtuustoonpyrkijä ei voi tietää mistä sellaiset rahat lopulta sitten ovat poies vai tarkoittaako se esimerkiksi uuden ammatti-instituutin tai/ja hämähäkkitontin monitoimihallin rakentamisen viivästymistä. Olen varma, että puolueet tekevät ratkaisun puolestamme kun niiden aika on. Turha niistä on eukäteen kenenkään ruveta spekuloimaan.
Pikaratikan nostaminen vaalitemaksi
ikävä temppu!
100248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 100
Vanhimmat
Rohvessori jo kampesi Kauppatorin kaavaa vaaliteemaksi. Ei ollut huomannut, että se aihe on jo loppuunkäsitelty valtuustossa. Miksi ihmeessä menneen talven lumista enää pitäisi ehdokkaita tentata? Voihan sitä saman tien kysyä vaikka millä ilveellä ehdokas aikoo estää brontosauruksen kuolon sukupuuttoon?
Pikaraitiotien nostaminen vaaliteemaksi ei ole hyvä asia. Kyse on vain yhdestä liikennejärjestelmän osatekijästä. Ehkä on kuitenkin liian paljon vaadittu, että konsultti, poliitikko, saati äänestäjä, ymmärtäisi lähijunaliikenteen, keveiden raidevaihtoehtojen, bussien syöttöliikenteen, henkilöautoliikenteen ja kevyen liikenteen suhdetta kaavoitukseen.
Pikaraitiotie tulee menemään läpi onneksi. Se on oikean suuntainen muutos ja helpompi myydä sekä äänestäjille että veronmaksajille kuin muut kevyet raideliikennevaihtoehdot. Kun pikaraitiotie on rakennettu, on järjestelmää pakko laajentaa Turun sisäisessä liikenteessä.
Kustannustehokkainta olisi kaavoittaa radanvarsia ja tiivistää keskustaa, aloittaa lähijunaliikenne uudestaan sekä rakentaa Turun sisäinen kevyt raideliikenne kuntoon edullisemmin. Kun tuo olisi tehty, olisi helppoa laajentaa verkon kattavuutta pikaraitiotiellä sitä mukaa, kun yhdyskuntarakenteellisesti ollaan valmiita.
Edellytyksenä olisi vain ratageometrian ja pysäkkien suunnittelu heti uuden sukupolven teknologioille, vaikka liikennöinti aloitettaisiin edullisella, vanhemman sukupolven kalustolla. Helsingistä esimerkiksi vapautuu yhden linjan verran toimivia Manneja. Uudempaa matalalattiakalustoa ei kannata Helsingistä ottaa vastaan vaikka saisi ilmaiseksi. Se on liian kallista ylläpitää.
Ainoa iso riski on kuitenkin se, että pikaraitiotie rakennetaan liian lähelle olemassa olevaa ratainfraa. Silloin investointi on osaoptimointia kalleimmillaan.
" Kun pikaraitiotie on rakennettu, on järjestelmää pakko laajentaa Turun sisäisessä liikenteessä."
Huh huh, olipas veronmaksajan kannalta kalliin kuuloinen lause.
Aina kannattaa välttää viimeiseen asti tilanteita joissa on pakolla jossain kiinni.
Parempi jatkaa joustavan ja helposti muuneltavan bussiliikenteen kehittämistä.
Palataan miettimään raideliikennettä sitten kun jotain uutta tekniikkaa on saatavilla, jos se on jotenkin vanhaa parempaa.
Mihin sen toisen kiskoparin sijoitat Aurajoen ylittävän sillan jälkeen Kupittaan asemalle mentäissä? Ainoat kiskot kulkevat nykyäänkin niin liki asuintaloja, että parvekkeella ei uskalla lapsiaan pitää kun sähkö rätisee muutaman metrin etäisyydellä. Jos vielä lähemmäksi tulee uusi sähkölinja, kukaan ei uskalla taloissa edes asua - ainakin herkimmät elektroniset laitteet uhkaavat reistailla. Kukaa takaa korkeajännitteisten sähkökenttien terveellisyyden? VR?
Toinen kiskopari menee tuohon ilman haasteita - toivottavasti. Miten on kolmannen kanssa?
Päärataverkko, johon Helsinki - Salo - Turku kuuluu, rakennetaan ilman muuta kaksi kiskopariseksi. Helsingin päätä on tehty jo Leppävaaraan asti neljällä kiskoparilla ja tarkoitus on pikapuoliin jatkaa ainakin Espoon keskukseen (on siinäkin nimi slummille). Toivottavasti asia on otettu huomioon kaavassa ja vielä niin, että suunnittelussa on käytetty uudempia ratageometrioita.
Kylläpä ne rahattomat nyt rakentaa, rahaa ei ole säästössä yhtään, kaikki velaksi 25 milj. € kilometriltä.
Kuinka tyhmäksi te kansaa oikein luulette. Kehyskunnat kyllä maksaa jos Arve käskee, vai maksavatko ?
Pitkän päälle halvin vaihtoehto. Runkolinjoilla ratikan yksikkökustannukset ovat 20% pienemmät kuin bussin.
Päärata kulkee Helsingistä Tampereelle. Lähijunat eivät kannata Turun seudulla. Ei tule mitään kaksoisraidetta taantuvaan Saloon. Pikaratikka ei saa valtion tukea, kun valtiolla ei ole tapana tukea ratikkainvestointeja. Stadi rakentaa ratikkalinjansa ihan itse. Turku ja Manse tekevät samoin! Turkulaisilla on huono itsetunto - siksi typerät ratikkahaaveet! Vähän niin kuin manselaisten keskusareena utopiat :D
Pitkän päälle paras vaihtoehto on erittäin epävarma peruste. Tulevaisuuden ennustaminen on kohtuullisen vaikeaa. Nämä 20 prosentin jutut ovat tuulesta temmattuja ja perustuvat lisämatkustajiin. Onkohan niin että henkilöautot väistyisivät ? Tuleekohan seudulle niitä kymmeniä tuhansia rakennemallin mukaisia maahanmuuttajia ? Saadaankohan velkaa yleensäkään kuntatalouteen, monelle valtiollekkin se alkaa olla vaikeaa ? Maksaako kilometri 25 vai 50 miljoonaa? Mitenköhän linja-autot vastaavat kilpailuun ? Kaatuuko Suur Turku Kokoomuksen mukana ? Selviääkö Suomen valtio euro kriisistä ?
Paljon on virrattava vettä Aurajoessa ennen kuin nämäkään asiat selviää.
Totta on jo nyt, että vety autot ovat liikentessä. Ladattavat linja-autot ovat päivittäisessä Käytössä. Euro 6 moottorit hiukkassuodattimilla ovat vakiovarusteita. Linja-autoon mahtuu 250 matkustajaa. Turku on velkakierteessä. Kehyskunnat eivät halua Suur Turkua.
Turku on kuntana jo nyt liian suuri. Kuntauudistusta tarvitaan! Isot yksiköt on purettava tehokkaammiksi. Mitä tekemistä tällä on ratikan kanssa? Ratikka on edullisin järjestelmä runkolinjoilla, oli kunta rakenne mikä tahansa.
Tyhjät ja turhat yksiköt ovat kaikkein kalleimpia. Prosenttisi ei toteudu kuin sillä ehdolla että ratikalla kuskataan vain täysiä vaunullisia. Käytännössä siis bussi 10min välein korvataan ratikalla tunnin välein.
Turku voidaan pilkkoa Raision, Ruskon, Liedon, Kaarinan, Paraisten ja Naantalin kesken. Saadaan talousalueelle monta entistäkin elinvoimaisempaa kuntaa kilpailemaan keskenään.
Nyt meni laskelmaperusteet väärin - todennäköisesti tahallaan. Raitiovaunulla ajettavien runkolinjojen välit ovat pks:lla ruuhka-aikojen 4 min:sta - sunnuntaiaamuisiin 20 min. Vähän turkulaisten suunnitelmaa vastaava Nizzan linja 1 ajaa ruuhka-aikana 4 min vuorovälillä ja ruuhkan ulkopuolella välinä on 8 min.
Tiedetään kutayksikön olevan tehokkaimmillaan, kun asukkaita on 10 000 - 40 000. Tuosta voi äkkiä laskea Turun seudun uudet kunnat. Mutta sillä ei vieläkään ole mitään tekemistä sen kanssa, että raitiovaunu on tehokkain tapa hoitaa seudulliset runkolinjat, jos ne eivät jo ole radan varressa.
Parin vuoden sisällä tulee myyntiin täysin päästöttömät vetyautot. Ratikkaa ei tarvita
"Autovalmistajat Toyota, Hyundai, Daimler ja Honda ovat yhdistäneet voimansa vetyautojen tuomiseksi markkinoille. Toyota kertoo, että yhtiön ensimmäinen vetyautomalli tulee myyntiin vuoteen 2015 mennessä.
Toyotan mukaan vetyautoteknologia on jo täysin valmista. Haasteena on enää luoda vedyn jakeluverkosto.
Vetyautoissa on polttokenno, joka muuttaa vedyn ja hapen energiaksi. Lisäksi autoissa on sähkömoottori. Ainoaksi päästöksi jää vesihöyry.
"Vetyauto on ihanteellinen vaihtoehto silloin, kun tavoitteena on täysin päästötön auto, jonka käyttösäde on pitkä ja tankkausaika lyhyt", kertoo johtaja Christian Mohrdieck Daimlerilta.
Suorituskyvyltään vetyautojen luvataan vastaavan polttomoottoriautoja. Niiden etuna on myös äänettömyys. Autojen toimivuutta on kokeiltu pohjoisissa talvioloissa.
Toyota kertoo kehittäneensä vetyautoja 20 vuoden ajan."
http://www.hs.fi/autot/Vetyautot tulevat myyntiin parissa vuodessa/a1305598882951
"Stadi rakentaa ratikkalinjansa ihan itse. Turku ja Manse tekevät samoin! T"
Aivan väärää tietoa.
Helsinki rakentaa raitiotiensä itse, mutta Turun ja Mansen PIKAraitiotiehen on varauduttu jo valtion suunnitelmissa. 30 % on luvattu tähän mennessä.
Vähän samoin kuin Helsingin/Espoon metron ja sataman tie- ja ratarakennelmiin pääkaupunkiseudulla.
Onko lainaksi rakentaminen sen kummenpaa, kuin uutuuttaan kiiltävän palloiluhallin vuokraaminen sen rakentajalta? Rahat kerätään vuokrina pikkuhiljaa korkoineen(!) vuosikymmenien kuluessa.
Päätäjät - kelle asia sitten kulloinkin on delegoitukin - ovat innoissaan: ei tarvita penninkään sijoitusta ja halli on alta aikayksikön käytössä. Kun kyseessä on pienet summat kerrallaan, päätöksenteko voidaan tehdä "sopivassa" portaikossa? Kaikki voittaa...
Jaa, että jo nyt tarvitaan 10min välein bussi johon mahtuu 48 matkustajaa, niin ratikan myötä 300 matkustajan ratikka kulkee neljän minuutin välein?
Lukitsetko vastauksen jossa väität että matkustajamäärä nousee yli 15 kertaiseksi?
Onko raha yhtä varmaa kuin 8-tien moottoritiehen varattu raha?
Lukee valtioneuvoston asiakirjoissa. Eikä koske vain Turkua, jolloin toteutuminen on paljon todennäköisempää, kuin maakunnalllisten siltarumpujen. Ja Helsinki on saanut vastaavaa rahaa Vuosaaren sataman tie- ja ratainvestointeihin.
8-tielle ei rahaa tarvitakaan. Se on tyypillinen "siltarumpuhanke". Poikien pitää päästä sanomaan seuraavien eduskuntavaalien alla, jotta ollaan hankittu rahaa maakuntaan... (ihan sama mihin hankkeeseen.). Poriin pääsee ihan hyvin nykyistäkin tietä pitkin.
Aikoinaan myös pendolino Turun ja Helsingin välillä oli "siltarumpuhanke" (ja ministereinä oli Vennamo ja Kanerva), koska a. ei pendolinolla saavuteta aikasäästöä noin lyhyellä matkalla b. eikä ainakaan ilman uutta parempaa rataa (Ranskassa tehtiin jo 1980-luvulla TGV-ratoja Pariisista etelään Lyoniin ja Dijoniin).
Ja samat siltarumpuministerit junttasivat moottoritien Itäisen keskustaan, vaikka ohikulkutie olisi olllut liikenteellisesti oikea vaihtoehto. Tällöin myös grynderein kiinteistökeinottelu Kupittaalla painoi vaalikassassa.
Runkolinja. Lue runkolinja!
Missä muualla on tarvetta runkolinjoille kuin Runossuo-Keskusta-Varissuo? Näilläkin linjoilla tarvitaan nykyisinkin tiheimmilläänkin busseilla vain 10min vuoroväliä, eli hoituu hienosti. Vuoroväliä on vielä varaa tiehentää ja bussien kokoakin voidaan tarvittaessa suurentaa. Ollaan todella kaukana raideliikenteen tarpeesta.
Mihuin kaatrui Ikarus-nivelbussien hankinta? Koeajojen mukaan ne jopa mahtuivat kääntymään turkulaisissa kadunkulmissa - vastoinkuin nykyiset telibussit - ilman, että vaadittaisiin arvotalojen purkua pois bussien ja ratikoiden ajolinjojen tieltä?
Turkulaiset eivät tule saamaan päätöstä julkisen liikenteen kehittämisestä vielä vuosikymmeniin. Kantona kaskessa on viime kädessä voimakas linja-autoilijoiden lobbarijoukko - tyyliin jätteenkeräys taannoin. Kun valtuustossa asiaa puidaan isoveli valvoo lehterillä valtuutettujen käytöstä silmä kovana. Rassukat toimivat kuin on käsketty. Kysy siinä sitten äänestäjän mielipidettä? Mietitäänpä vielä ketä äänestämme?
Jos Euroopassa huonosti käy, käytämme vanhoja henkilöautojamme yhä pidempään. Osalla kansaa on aina varaa ostaa uusia, jotka sitten siirtyvät aina köyhemmille ja köyhemmille. Myös mopoautot tulevat yleistymään. Sekin kyllä tarvitsee päivittäiset parkkiruutunsa. Toriparkki ei ole kuin kuin alkusysäys. Keskusta tarvitsee yhä lisää parkkiruutuja. Heinostorouvat eivät pyörän satulaan istu! Chinchillaturkkikin siinä suttaantuu...
Mihin muuten riittää suunniteltu kolmen linjan suunta? Vain harvalle työssäkäyvälle riittää raitsikkalinja Varissuolta Runosmäkeen? 80 proenttia (about) työmatkalaisista liikkuu aivan eri suunnissa. Toi tulevaisuus mukanaan minkälaisia muutoksia näihin matkoihin tahansa, ellei naapurikuntia saada kuriin ja nuhteeseen, yhä useampi työpaikka löytyy niistä ja mikä pahinta hajallaan kuin haulikolla ammuttuna.
Olemmeko jo auttamatta myöhässä maankäytön järkevän seudullisen yleissuunnittelun kanssa? Suunnitellun ratitiotiereitistön varrellekaan kun ei näytä tätä menoa syntyvän uutta tehokasta rakentamista?
Liikennettä on paljon muutakin kuin työmatkaliikennettä. On myös työliikennettä, liikennettä harrastuksiin, liikennettä ostoksille jne...
Naapurikuntia on aivan turha syyllistää, Turussahan olisi autiota kuin huopatossutehtaassa, ellei kehyskunnat toisi Turkulaisille töitä ja toimeentuloa.
Myllynkin työntekijöistä suuri osa asuu Turussa, Liedon kunnan työntekijöistä miltei puolet asuu Turussa, Kehyskunnat maksavat TYKSIN työpaikkojen palkoista ja investoinneista suuren osan jne...
Kaupassa ei voi käydä raitiovaunulla, kukaan ei jaksa raahata maitopurkkejaan kiskoilla. Työtehtävät eivät hoidu monellakaan raitiovaunulla, siihen tarvitaan autoa ja auto on tuotava myös aamuisin töihin. Jääkiekkokasseja Turusta ei kukaan jaksa roudata Kaarinan jäähalliin.
Asuntojen hintoja pitäisi pikemminkin laskea kuin nostaa, raitiovaunuja ei tule Turkulaisten maksettavaksi velaksi hankkia.
Ääni järkijätkälle mielummin kuin Vihreälle vouhottajalle ja Kokoomus menee siinä samassa mukana.
Kukahan täällä oikein vouhottaa?
Turun työpaikkaomavaraisuus on reilusti yli 100% ja naapurikuntien reilusti alle 100%.
Pikaraititiehän palvelee niitä jotka asuvat sen reitillä tai joiden työpaikka- harrastuspaikka tai työpaikka ymms. on sen varrella.
Täällä ulvotaan kuin oltaisiin munia leikkaamassa, jos ei saataisikaan ajaa omalla peltilehmällä joka paikkaa.
Suurin osa ihmisistä menee työpaikalle paikasta a paikkaan b ja sitten kotiin.
Mahtaako "autolla aina" ja muut peltilehmäuskovaiset edes käydä missään kaupassa edes ostamassa maitopurkkia, kun eivät edes tiedä paljonko se painaa...Taitaa eukko käydä kävellen, pyörällä tai bussilla kaupassa.
Ja kakaroiden kuskaamiseen jääkiekkotreeneihin kannattaa ihan lopettaa, koska ei niistä tule huippu-urheilijoita, jos eivät jaksa omaa treenikassiaan kantaa.
Revisori se vouhottaa, toisten velkarahalla.
Turusta kun otetaan yhteiskunnan työpaikat luvuista pois, juuri ne joista kehyskunnat kustantavat osuutensa, niin työpaikkaomavaraisuus näyttää huolestuttavalta. Yritys työpaikat ovat suurelta osalta kehyskunnissa ja raitioliikenne Varissuolta tai Runosmäestä ei palvele kyllä työmatkaliikennettäkään.
Runosmäkeä asuttaa eläkeläiset ja Varissuota maahamuuttajat, ei paljonkaan tekemistä työmatkojen kanssa. Siis raitiotie on velka turhake.
Neljän hengen taloudessa yksi maitopurkki ei riitä mihinkään nykymaailmassa, ostoksia on aina kärryssä 20 kg vähintään, kasseja riittää vähintään neljälle kädelle. Raitiovaunuun ei niillä mene kukaan tai sitten Skannssin parkkihalli on tehty turhaan.
Harrastusten tarkoitus ei ole tehdä kaikista maailmanmestareita, vaan pitää perilliset pois kadulta. Onneksi toinen pojista menee harjoituksiin jo mopoautollaan itse, niin kulettamiselta välttyy puolella. Eri joukkueet kun pelaa ja harjoittelee eri aikaan tietysti.
Itse en myöskään kyllä raahaa bägiäni kentälle raitiovaunussa, se matkustaa takakontissa puhtaana kurasta.
Turussa varmasti 10 000 tarvitsee henkilöautoa työssään päivittäin, vaikka hallitus leikkaisi kilometrirahojani. Sitten työnantaja joutuu ostamaan minulle auton. Millähän aura-auton kuljettaja tulee töihin, vanhassa mainoksessa se tuli Volkkarilla.
mun miälest turus tarttis tehrä ratiotie aurajoe päällä.
Linja alkaisi halisist ja menis betoni katetun joen myätä iha sinne majakkarantaa saakka. Sitä vois vaik kutsua laihisen malliks!
Minulla ei paperiversiota ole, enkä verkosta (ts.fi) löytänyt mitään mainintaa asiasta. Onko sinulla antaa linkkiä tai osaisitko kertoa, minkä päivän paperi-TS pitäisi käydä lukemassa kirjastossa. Kiitos jo etukäteen.
. Olen jo valmistellut kaikkiin Turun lähiöihin suuntautuvan vaalikiertueeni EU:n vastustukseen ja kuntaliitosten puolestapuhumiseen.
Mitä tekemistä EU:lla on kuntavaalien kanssa?
ps. Tampereella 65% kannattaa pikaraitiotietä, joten siellä se toteutetaan, mutta Turku junnaa taas samaa rataa parkkien, siltojen ja teiden kanssa...
Onneksi!
henkilöautojen ajoneuvoliikenteestä on vain noin 15 % työmatkaliikennettä loppu 85 % on muuta ajoa joita ei pysty pikaratikan linjauksella hallitsemaan.
On täysin keinotekoista (amatöörimäistä) väittää, että pikaratikka vaikuttaisi huomattavasti liikennesuorituksiin
Huomattavasti ja huomattavasti. Raitiovaunu on kuitenkin ainoa vaihtoehdoista, joka tutkitusti vaikuttaa liikennesuoritteisiin! Kaikkissa raitiovaunuhankkeissa on yhteinen virhe. Liikennemäärät arvioidaan liian alas.
Mikä on tuo huomattavasti? Eivät kadut tyhjene autoista, jalankulkijoista ja polkupyöristä. Ei ratikka sovellu kaikille matkoille. Se on kuitenkin ainoa liikenneväline, joka oikeasti vaikuttaa liikennesuoritteisiin.
Mitä enemmän julkista liikennettä, sitä enemmän se maksaa veronmaksajille.
Totta kai hajautuneessa kaupunkirakenteen kaupungissa autoliikenne lisääntyy, kun kaupunkia ei tiivistetä ja luoda kilpailukykyistä joukkoliikennettä. Yleensä järkevä liikennepolitiikkaa edellyttää henkilöautoliikenteen rajoittamista keskusta-alueella, jotta joukkoliikenne ja kevytliikenne saadaan kunnolla toimimaan.
Ei autoillun lisääntyminen tai ylläpitäminen kaupungeissa ole mitään luonnonlaki, se on tietyn kaavoitus- ja liikennepolitikkan tulos. Valittavasti vaan autoilijoiden "ihmisoikeus" ja "vapaus" aiheuttaa terveys- ja viihtyvyyshaittoa kaupunkien keskusta-alueella asuville ja siellä liikkuville ihmisille. Esimerkiksi Turun keskusta-alueella vain kävelykadulla on alle 55 dB.n melu, muualla rikotaan ohjearvoja.
Henkilöautoilu (kaupungissa) ei ole mikään ihmisoikeus. OIkeus puhtaaseen hengitysilmaan sekä vähämeluiseen ja viihtyisään asuinalueeseen on.
Kuka on väittänyt että yksi pikaraitiotielinja lopettaa autoliikenteen tarpeen?
Vähämeluinen ja viihtyisä asuinalue ei ole keskustassa, se on Hirvensalossa.
Viihtyisä se HIrvensalo ei ole, vähämeluinen kyllä.
Vähämeluisuus on oikeus myös mantereellla kaupungissa. Joten ajakaa hirvensalolaiset ohikulkutien kautta sinne työpaikallenne.
Ja pikaraitiotie on investointi, jota voidaan rahoittaa osin korotetulla kaavoitusmaksulla. 30 % tulee valtiolta.'
Kuvitteleeko joku ihan tosissaan, että Turun sekoomusa&ALIdemokraatit laittaisivat Turun sosiaali- ja terveyssektorin tai koulutoimen järjestykseen, jos pikaraitiotietä ei rakennetta?
Hah, hah.. siellä kun sos&kok epäpätevät johtajat huseeraa, terveyskeskuslääkärillä on noin 7 pomoa, koulutoimenjohtaja on saanut tuomion väärästä valasta, sosiaalitoimessa on pallo ihan hukassa.
Rahat menee turhiin rakennuksiin, rakennusurakoihin, tietojärjestelmiin ja poliittisiin virkoihin, ei toimintaa, koska se kaikki ulkopuolinen rahaliikenne hyödyttää poliittista ellittiä monin tavoin. Mm. AMK-kampusta puuhaavat kok-kaupungijohtaja ja sdp-apulaiskaupunginjohtaja kimpassa ja juuri vuokramallilla, että joku sopiva rakennuttaja rakentaa ja Turku maksaa sikavuokraa.
Palvelujen todellinen parantaminen ei tuota rahaa vaalikassaan... siksi on ihan turha haaveilla luokkakokojen pienentämisestä (varsinkaan kun nykyinen hallitus leikkaa koulutuksesta) - rakennetaan pikaraitiotietä tai ei.
Turun Vihreä rvisori se jaksaa jauhaa raitiovaunuista ja hyvä niin, tämä keskustelu vain tulisi saada vaalikentille nyt niin kansalaiset saisivat tietoa puolin sun toisin.
Vihreä keskittämispolitiikka epäonnistumisineen alkaa jo olla kaikkien tiedossa ja Tanskan Suur kunta hankkeen perseelleen menosta ollaan hiiren hiljaa.
Revisorin kanssa olen samaa mieltä, että Turun mafia Kokoomus SDP akseli tulisi jo purkaa. Molemmista puolueista kun löytyy rehellisiäkin ihmisiä, eikä näitä iän ikuisia vehkeilijöitä enää tarvittaisi.
Rakennusurakoitsijan pojan valitseminen kaupungin johtoon on vienyt Turkua taaksepäin ja mafia jatkuu. SDP:kin perilliset ovat jo syöpyneet Turun johtopaikoille. Turun tauti sen kun jatkuu ja se on uhkaavasti leviämässä myös naapurikuntiin.
Omat miehet johtopaikoille ja palkat pilviin, kansa maksaa.
Ei ole lainkaan ihme jos Persut tekee nyt toisen Jytkyn ja jopa suohon poljettu Keskusta nousee. Veronmaksajille olisi nyt eduksi Turun mafian kaataminen, ennenkuin se on myöhäistä.
Meni vähän ohi aiheen, raitiotie velkaahan ei tarvita, meillä homma hoituu linja-autoilla. Edullisimmin ja ovelta ovelle, niiden ollessa hybridejä, ladattavia tai biokaasu autoja.
Kyllähän keskuskunnat kaikkialla pyrkivät tiivistämään asutustaan ja työpaikka-alueitaan, mutta kun ympäryskunnat tarjoavat liki ilmaisia alueita sikin sokin ympäri maakuntaa - mitä kauempaa keskustasta ja pääliikenneväylista, sen halvemmalla. Menettely ei ole kaukana suurten yhtiöitten tuotannon ulkoistamisesta tuhanisen kilometrien taa? Kestävää kehitystä?
Tyhmien maalaisihmisten pendelöintikulut ei taida kuluttaa senttiäkään kaupungin kassasta? Sen sijaan viisaiden keskustalaisten joukkoliikennekulut tulee veronmaksajien maksettavaksi.
Ettekö te ajakaan maastureillanne moottoriteitä tai Turun katuja? Joo, verot valtion maksettaviksi!? Eikö teillä rassuilla olekaan kolmea autoa, niinkuin Hirvensalossa pruukaa olemaan? Hyvä sitte.
Kun maalaiskunnat liitetään keskuskuntiin pakolla - niinkuin ensi vaalikäuden alussa käy - jokainen kuntalainen joutuu oman liikkumisensa maksumieheksi, mopoautoilijakin - tasapuolisesti.
Miksi nämä maalaistyhmyrit sitten ovat kiivenneet barrikaadeille nousialaisten moottoritiehankkeen taa? Syy mahtanee löytyä juuri työmatkapendelöinnistä. Ennemmin moottritieluokkaisen yhteyden tarvetta olisi vaikka Naantalin suuntaan?
Jopa ministeriö ihmettelee mihin tarittaisiin Nousiaisten moottoritietä? Onko taas kyseessä vanha juju? Eihän pikatie lyhennä (lue: nopeuta) matkaa rantatietä Poriin tai Vaasaan juuri lainkaan ja senkin vain osalla matkaa? Kyllä ministeri on aivan oikeassa epäilyissään! Nykyistä tietä saa ajaa kahdeksaakymppiä tunnissa. Jos nopeustta lisätään (talvisaikaan) sataan, se tarkoittaa, että tunnin ajan moottoritietä ajaessa ehtii kaksikymmentä kilometriä kauemmas! Mihin käyttäisit tuon pidemmän matkan? Muistelen oululaisten lliikenneinsinöörien kannattavuuslaskelman, jonka mukaan valtaisan Oulujärven keskeen sijoitettu pengertie lyhentäisi rekkojen matkaa huomattavasti. Niinpä!?
Ajattele moottoritien aiheuttamia hankaluuksia lähiliikenteelle! Esimerkiksi koulu- tai ostosmatkat saattavat pidentyä monilla kilometreillä kun liittymiä ja ali- tai ylikulkuja ei ole varaa rakentaa tarpeeksi tiuhaan? Moottoritie jakaa alueet tien molemmin puolin kuin joki konsanaan. Helikopteri voisi auttaaa?
Montako metriä moottoritietä on Turun kaupungin hoidettavana?
8-tien moottorieosuus ei taida olla Turkulaisten ongelma, kun se ei olle Turussa. Turun päähän on jo moottoritietä.
Tarpeellinen hanke, mutta sen toteutus on valitettavasti epävarmaa
En tiedä, mutta minun verorahoistani ne tehdään ja vähä sinunkin, usko pois. Toisaalta useaan kertaan päivässä tapahtuva ajo yli sadan kilometrin tuntivauhdilla, osan vuotta myös nastarenkailla, kuluttaa sekä tietä että bensaa rutosti. Eikä siinä kaikki, ajaminen tuottaa myös valtavat määrät saastetta, niin melua kuin vaarallisia päästöjä. Ei hyvä.
Melua vastaan on keksitty äänivallit. Kuinkas ne ilmavirrassa leijuvat myrkyt saadaan pysymään poikkeen lasten leikkipaikoilta? Ne kun tuppaavat lentelemään aitojenkin yli.
Ensin muutetaan perferiaan ilmaisten tonttien perässä. Sitten muutaman vuoden tuskaisen pendelöinnin jälkeen vaaditaan mootttoritietä, jotta päästään kaupunkiin rivakammin. Periferiassa asuu yksi perhe, jonka moottoritien maksumiehiä on satojatuhansia.
Autolijat maksaa autojensa ja polttoaiden kautta paljon enemmän veroa mitä tiestön ylläpitoon ja rakentamiseen käytetään, joten turpa kiinni. Autoilijat maksaa myös joukkoliikenteen käyttäjien kulut.
Surullinen fakta vaan on se että perheelliselle ei löydy riittävän suuria asuntoja keskustasta, tai jos löytyy, ne ovat niin satumaisen kalliita, että ei niihin ole keskituloisilla mitään asiaa.
Jokaisella kansalaisella lienee oikeus puolustaa ja ajaa itselleen hyödyllisiä asioita?
Liki jokaisella perheellä on auto, periferiassa asuvilla montakin. Siis kaikki maksavat veroissa (jotka muuten nousevat taas vuodenvaihteessa monta prosenttiyksikköä) tiestön ylläpidosta yms.
Miksi nykyinen tie ei riitä? Sese vasta halvaksi tulisi - lienee jo monta kertaa maksettukin!? Uusi tie hyödyttää vain kourallista ulkokuntalaisia, mahdollisesti äveriäitä kustavilaisia mökkeilijöitä, Miksi sen maksuun pitäisi kaupunkilaisen osallistua. Itse kerkeän kerran vuodessa Raumalle nykyistä tietäkin ja ihan turvallisesti kun en rupee kaahailemaan.
pikaratikka vie kaikki rahat muulta kaupungin kehittämiseltä. Hyvästi pienet luokkakoot, kerhotunnit, päiväkotien teemapäivät, mutta saammehan ajaa ratikalla Varissuolta Runosmäkeen.
Ratikan sadat miljoonat eurot mielummin lapsille ja ihmisille kuin kylmää kiskoon.
Hyvää alkuun ratikan rakentamisessa päästään lopettamalla vouhotus kaikenmaailman miljoonakampuksista jättimäisine koripallohalleineen!
Ajatelkaamme niinkuin Stubb: "Vain pitkällä tähtäimellä kannattaviin hankkeisiin kannattaa suhtautua myönteisesti!"
Nämä ratikkavouhottajat ovat näiden grynderien perillisiä, jotka tekivät 1960 - 70 -luvulla Turusta DDR-asbestikuutioiden lähiön. Silloin ei ollut nettiä ja TS sensuroi kaiken kritiikin, hyvä-veli systeemi pelasi.
Nyt on keksitty toriparkki ja joku huuhaa-pikaratikka. Historia toistaa itseään.
Rakentakaa noilla rahoilla asiallisia päiväkoteja, kouluja ja vanhainkoteja. Kyllä ne veronmaksajat tulevat Turkuun ilman niitä kiskojakin eikä niiden tarvitse päästä Ohlssonin ovelle autollaan.
"Nämä ratikkavouhottajat ovat näiden grynderien perillisiä,"
Haha, haha, käypäs katsomassa Århusissa...
Joku ihme sähköhäiriö pitää päässä olla jos julkiseen liikenteeseen investoiminen on turhaa, mutta teiden, siltojen, eritasoliittymien on todella kannattatettavaa.
Autoriippuvainen kaupunki kuluttaa 10-20 enemmän energiaa tulee kalliimmaksi kuin joukkoliikenteenseen pohjautuva järjestelmä, koska kun kerran on rakennttu ne linjat, niin ei tarvitse rakentaa uudestaan. Henkilöautoliikenteeseen pohjautuvassa järjestelmässä pitää koko ajan rakentaa uutta infraa ja korjata vanhaa. Ja me keskusta-alueella asuvat, ilmeisen hyvätuloiset (koska muuten ei olisi varaa keskusta-asuntoon) emme tarvitse sitä kaasuttamista ja meluamista sekä onnettomuusriskejä, mitä autoilijoiden "vapaus" meille tarjoaa.
Olet kyllä aika paskan suoltaja, huh huh! Vedätkö samalla tumppuun kun peukutat miinuksia, pikku peukku-petteri? Työnnä se peukalo hanuriisi.
Johan on vainoharhaista. Minä en peukuttele, sen sijaan minua peukutetaan.
Sehän on tullut jo selväksi, että autohulluille ei tutkimustieto kelpaa.
Ja se Århusin kokonais as-tiheys ei ole ratkaisevaa, vaan ratkaisevaa on linjojen varrella oleva asukastiheys, mikä on Varissuo-keskusta-Runomäki -linjalla reilusti yli saksalaisten ja tanskalaisten mitoitustiheyden.
"Johan on vainoharhaista. Minä en peukuttele, sen sijaan minua peukutetaan."
Arvaan: hanuriin!
århus väestötiheys 2700 asukasta/k-m2 turku 70asukasta/k-m2. Palataan ratikkaan kun Turussa on 800.000 asukasta.
Koita nyt tajuta, ettei koko kaupungin asukastiheys tämän kokoisessa kaupungissa vaan sen alueen asukastiheys tämän mihin niitä linjoja vedetään. Siksi niitä ei kannata mihinkään Paattisille tai Järkärlään tai Maariaan tai Hirvensaloon vetää. Kun jätetään rönsyt pois alasta(ja se vähäinen väki siellä), niin väentiheys mantereen perus-Turussakin ainakin kaksinkertaistuu.
Miksi jankutat väärää tietoa? Luupää on luupää on luupää...jep, jep, jep
Norjan Bergenin väentiheys (570/km2) on alhaisempi kuin Turun (730,8 as/km²) ja sinne on pikaraitiotie rakennettu.
Eiköhän jaeta turku palasiksi, ettei tarvi jauhaa paattisista mitään
Raitiovaunulinjan lähellä olevien alueiden asukastiheys ja suunniteltu liityntäliikenne ratkaisevat. Kaupungin asukastiheydellä ei ole mitään tekemistä yhden yksittäisen linjan kannattavuuden kanssa. Asia on selitetty jo moneen kertaan.
Mitä kuntarajojen uusimiseen tulee, niin kunta on tehokkaimmillaan, kun asukkaita on 10 000 - 40 000. Siitä voi laskeskella.
asukastiheys on olennaninen asia kun hankkeen kannattavuutta tarkastellaaan. Kannattava joukkoliikenne tarvitsee 2000 asukasta/k-m2, tämä on tutkittu fakta.
Turussa väestötieys ei ole 2000 asukasta/k-m2 suunniteltujen linjavaihtoehtojen varressa, vaikka tarkasteluetäisyys on 400 m linjasta. Rakennemalissa 2035 suunnitellut alueet eivät tuo riittävästi asukkaita.
2000 asukkaan tiheys tarkoittaisi massiivista korkeaa kerrostalokaavoittamista olemassa olevan asutuksen sekää ns. korttelipuistoihin. Tämäkö on kestävänkehityksen mukaista kaupunkisuunnittelua?
Kehitetään olemassa olevaa joukkoliikenne niin hyvää tulee.
Odotan
Kaavoilla ei ole väkilukuun tai väestön tiheyteen mitään merkitystä. Ihmiset kun saa näitä DDR:läisiä "kehittäjiä" kuuntelematta edelleen valita asuinpaikkansa vapaasti.
Rakennuttajat eivät myöskään rakenna asuntoja, ellei ole varmaa että ne menee myös kaupaksi.
Turussa tarvitaan talouskasvuja ja työpaikkoja, sen perässä tulee väestönkasvua, ratikat ja kaikki muu kiva.
Ihan kukkua puhut.
Lue nyt vaikka se WPS:n m Turun seudun Joukkoliikenne 2020 selvitys ja katso Kuvaa asukastiheys Turun seudulla s. 10.
Väestöpohja (n. 1900 – 3250 as/linjakm/400-600 m) vastaa Pohjois-Amerikan,
Iso-Britannian ja Saksan hankkeita.
Mistäs sinun mitoitukset ovat peräisin..? MIstäs "faktat" on peräisin, lähteitä kiitos.
Tyypillistä poliitkkojen haihattelua.
Kaavoittajan kynälläkö Turun väkiluku nousee? Sori vaan, ei se niin mene.
Kaavoittaja saa piirtää vaikka kuinka tehokkaan kerrostaloalueen kaavan, mutta jos Turussa ei ole talouskasvua eikä töitä, niin ei ole myöskään muuttovoittoa, eikä silloin myöskään aloiteta rakennushankkeita.
Kyllä ne on eri kynät millä asukkaita syntyy!
Mihin taas ollaan unohtamassa - tamperelaisittain sanottuna - rollikka? Kulkee "saasteettomalla" sähköllä, on hienompi kuin linkkarit eikä tarvii raskaita ja viiskymmenmetriseen savivelliin upotettuja kalliita kiskotuksia ja voidaan vaikka jatkaa kaksivaunuiseksi, harvaan kulkevaksi nivelhirviöksi - tyyliin jo kokeilussa ollut Ikarus.
Miksei Turussa voisi kokeilla myös kaksikerroksista bussia - tyyliin Lontoo? Kääntyisi kadunkulmissa helpommin kuin telivehkeet? Vai tuleeko laki liikuntaesteisyydestä vastaan, kun rollaattorilla ei pääse toiseen näköalakerrokseen? Koskahan meillä vaaditaan Ruissaloon asfaltoituja polkuja kallioille, kivikoihin ja pusikkoon, etteivät moottorirullatuolilaiset tunne itseään syrjäytetyiksi muiden reiteiltä?
Ratikassa on samat ongelmat vähäväkisillä alueilla: kaksivaunuisena se kulkee harvemmin välein? Näin ainakin entinen Turun ratikka. Suuren osan päivästä kulki vain "vetovaunu", ruuhka-aikoina oli käytössä perävaunukin. Käytävillä liikkuvat rahastajat oli ulkoistettu jo ajat sitten omaan karsinaansa vaunun perälle?
Entä korotetut pysäkit? Mihin ne autojen reunustamilla kaduilla sijoitetaan? Pyöäteille?
Perusteluita puolesta ja vastaan mutta totuus on että Turulla on jo velkaa järjettömästi, lienee turha kasvattaa tätä taakkaa. Kukaan asiantuntijakaan ei osaa varmaan tarkoillakaan laskelmilla määrittää kuinka paljon lopullinen lasku olisi tuosta pikaraitiotiestä. Kaupunki tarvitsee rahaa kipeästi peruspalveluiden kattamiseen ja nyt arvoisat kuntalaiset kannattaakin miettiä keitä valtuustoon äänestää. Tutustukaa ehdokkaisiin ja heidän arvoihinsa, jättäkää hyvä veli-verkostolaiset päätöksenteon ulkopuolelle. Ottakaa selvää ketkä ajavat tavallisten kuntalaisten asiaa heidän hyvinvointinsa tärkeimpänä päämääränään. Valitkaa näitä ihmisiä eikä oman edun tavoittelijoita jotka toimivat vilpillisesti. Turkulaisten on aika saada vastavuoroisuudella äänensä oikeasti kuuluviin ja vaatia avoimuutta edustajiltaan. Silloin ne veroeurotkin menevät oikeaan tarpeeseen ja kohdentuvat niille jotka eniten niitä tarvitsevat. Eli tavallisten turkulaisten hyödyksi.
Moniin ehdokkaisiin pääsee tutustumaan lauantaista alkaen kun kävelykadun vaalimökit aukeavat. Tervetuloa, itse sijaitsen Keskustan mökillä ja tapaan mielelläni ihmisiä livenä. Nähdään, kello kahdestatoista eteenpäin on kaikenlaista ohjelmaa.
Terv. Anu Söderström, ehdokas 577
aja kaupunkilaisen etua ja varsinkaan sen köyhän vuoralla asuvan pienituloisen asiaa.
Ketä kertoisi mihin kuntien pakkoliitoksia ihan oikeasti tarvittaisiin?
Ratikan nostaminen vaaliteemaksi on sittenkin ihan oikea - kunnan kehittämiseksi tehtävien päätösten kannalta, erittäin tärkeä asia.
Täällä on todistettu toiseenkin kertaan, että suunniteltujen ratikkareittien varrelle on saatava sijoittumaan runsaasti asukkaita. Siinäpä koko ongelman ydin onkin!
On siis keskusteltava kiskojen sijoituksen lisäksi asumisesta ja asuinalueista! Kiskot tullevat sijoittumaan nykyisten valtakatujen varsille. Se on: Satakunnantien, Kalevantien, Linnankadun ja mahdollisesti Uudenmaankadun ja Stålarminkadun varteen. Katujen liikenne on jo nyt vilkasta aiheuttaen lähiympäristöönsä melua ja saastetta.
Kuka ikinä haluaisi vapaaehtoisesti asettua asumaan melu- ja saastealueille? Kuka kertoisi mihin ne uudet talot saadaan mahtumaan näille pääosin jo rakennetuille alueille? Onko tarkoitus rakentaa uusia lähiöitä? Onko se kestävää kehitystä? Syntyykö tällaisista tiiviisti rakentuneista - mahdollisesti korkein kerrostaloin täyteenahdetuista - lähiöistä hyviä ja viihtyisiä onnellisten turkulaisten asuinpaikkoja? Lopettaaako tällainen asuntotarjonta kaupunkilaisten paon naapurikuntien väljille luonnonläheisille omakotialueille? Kysymyksiä näyttää riittävän.
Yhtä tärkeää kuin puhua ratikasta näyttäisi olevan miettiä miten kiskojen varret nyt ja tulevaisuudessa rakennetaan ja miten niille saadaan houkutelluksi riittävästi asukkaita. Kyseessä olevien alueiden rakentaminen ja kaikenlainen kehittäminen taitaa olla tärkeää jo nyt, vaikka raitiotielinjojen saaminen siirtyisikin, syystä tai topisesta, kymmenien vuosien päähän. Niinpä: kyse on taaskin asuinrakentamisesta ja sen laadukkuudesta.
Ajatukset, että kaupungin rajamaille perustettaisiin laajoja parkkienttiä, joille ulkokuntalaiset sankoin joukoin jättäisivät autonsa ja ajaisivat sitten ratikalla tai muulla julkisella keskustaan, taitavat olla kuolleena syntyneitä?
Keskusta ei muuten ole nyt hallituksessa, kiristämässä verotusta, vouhottamalla pakkoliitoksia ja jakamassa rahaa ympäri Eurooppaa.
ratikka vie rahat lapsilta ja vanhuksilta. Vastustan asia ja tulen valittamaan kaikista ratikkapäätöksistä hallinto-oikeuteen. Näin saan ainakin hidastettua järjettömyyttä
Et siis ole sisäistänyt koko ratikkahankkeen perusteita? Pitkässä juoksussa ratikka tuo pelkkää säästöä ja joustavuutta nopeuttamalla ja helpottamalla joukkoliikenteen käyttöä!? Ei kai sellaisia hankkeita muuten maailmalla edes mietittäisi, jos se ei toisi mukanaan huomattavia etuja? Kysytään toisin: miksi hanke Turussa ei toimisi, kun se muualla toimii.
turun väestötiheys, pohjaton savi, talvi, kaupunkirakenne, argeologiset muinaisjäännökset keskustassa, talous, toimiva joukkoliikenne, ttulevat sahköautot, yleiskaavalliset selvitykset, jne
Tuossa muutama peruste jolla TURHAKKEEN rakentamista Turkuu vastustan
Käläkäläkälä..
Vastustatko myös HIrvensalon siltoja? Ne vasta turhakkeita ovat, koska hirvensalolaiset eivät maksa koskaan omia kustannuksia ja tulevat s-tanan kalliiksi meille mantereella asuville. Saarelaiset loisivat mantereella asuvien kustannuksella. Eivätkä maksa omia kustannuksiaan, vaikka heitä olisi 10.000 (sehän lisää vaan infra, koulu, päiväkoti ja silta/tunnelikustannuksia).Kysy asemakaavaosastolta jos et minua usko.
"Valitan varmasti" on oikein tyypillinen ruikuttaja, joka ei ymmärrä mitään keskusteltavasta aiheesta.
Raitiovaunu on edullisin tapa hoitaa julkisen liikenteen runkolinjat. Samalla kun ne rakennetaan, kannattaa vaikutusalueen maankäyttö tehostaa, jotta investoinnista saadaan maksimituotto.
Oma kantani on, että ensin kannattaa tehdä keskustan sisäiset linjat ja vasta sitten pikaratikat. Varissuolle ei silloinkaan kannata rakentaa raitiovaunua, koska Varissuo on rautatien varressa.
Eiköhän vedetä rajat kiinni ja estetä Turkuun muuttaminen muualta? Kaivetaan suuri vallihauta Turun ympärille niin pendelöintikin loppuu.
Raision ja Turun rajalla näytti olevan kaivuutyöt jo käynnistymässä.
http://www.mankeli.com/kuvat/turkuirtisuomesta.jpg
Väitän että te ette ymmärrä mitään jotka väitätte ratikkaa edulliseksi.
Pelkät investoinnin korkokulut rautiotiehankkeesta on jo enemmän kuin mitä bussiliikenne Turussa maksaa tällä hetkellä (miljardi lainaa 3% korolla).
Ratikka ei todellakaan ole edullisin tapa hoitaa runkolinjat, päinvastoin kun ratikkakustannuksiin otetaan mukaan myös rakentamiskustannukset hanke on kallein joukkoliikennemuoto.
TURHAKE
Missäs huutaja on laskelmat?
Miksi esim. Freiburgissa joukkoliikenteen käyttäjämäärät nousiivat räjähdysmäisesti kun pikaraitiotie otettiin käyttöön?
Homma voidaan tehdä tietenkin huonosti ja siksi pitää tarkkaan arvioida onnistumisen tekijät, eikä ryhtyä haahuilemaan lehmänkauppaperiaatteella, että jos "vihreät saavat pikaraitiotien" niin "kokoomus saa Kakskerran loma-asuntoslumminsa", koska pitää olla joku linja. Jos jatketaan kaupunkirakennetta hajauttavaa politiikkaa, niin sitten peli on menetetty. Kaupungin poliitikan linjattomuus ja kokonaissuunnittelun puute (= kunnollinen yleiskaava kunnollisine selvityksineen ) on suuri ongelma.
Kun yleiskaavaa viimeksi perusteellisesti mietittiin, päättäjille tarjottiin kahta vaihtoehtoa:
- ns. keskusakselimalli, jossa Uudenmaankadun ja Satakunnantien suunnassa olis painotettu asutuksen tiivistämistä ja joka perustui järkevään joukkoliikenteen kehittämismalliin.
- ns. pientalovaltainen vaihtoehto, jonka tiedettiin olevan kaupungin kehityksen kannalta - rahallisestikin - raskas vaihtoeto.
Kapungin päätöksentekokokeisto valitsi tieten tahtoen pientalovaltaisen rakentamisen Turun kestäväksi strategiaksi. Ja tässä sitä nyt ollaan toriparkkeineen kaikkineen.
Väärää puuta syyttävät päättäjät - varsinkin uudelleen vakltuustoon pyrkivät - moittiessaan Turkua yleiskaavattomuudesta. Olemme juuri siinä tilassa missä päättäjät ovat meidän halunneetkin olevan.
Aina kun maakunta- tai yleiskaavaa laaditaan nousevat niin elinkeinoelämä kuin rakentajatkin lobbamaan omia näkemyksiään. Kaikki kaavoitus on kilpailulain vastaista, varsinkin yleiskaavoitus: siinä yksi saattaa saada mahtavan liikerakennusoikeuden, toinen joutuu säilyttämään puisen rötiskön. Onko muka tasapuolista? Ei ole! New Yorkissakin jokainen saa rakentaa niin paljon kuin ikinä haluaa ja kyykenee. Jos joku haluaa omistamalleen maalle toimistotornin, onko se kilpailun rajoittamista, jos hänelle luvataan vain vaivainen kioskitontti!? On!
Paljon tarkoituksenmukaisempaa on tonttikohtainen postimerkkikaavoitus. Se etenee aina hankekohtaisesti, kulloisenkin tarpeen mukaan. Ekös se ole hyvää rakentamista, jos mikä?
Jokaisella tontinomistajalla täytyy olla oikeus saada omistamalleen tontille sellainen rakennus kuin haluaa. Pienissä kaavioissa kaupunkikoneeseen vaikuttaminenkin on helppoa, tarvitsee saada vain enemmistö päättäjistä - tavalla tai toisella - hankkeensa taakse ja kas, siinä meillä on hyvä kaava! Jos joku murisee, sanotaan susikoskilaisittain: "Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee..."
freiburgissa maksaa uusin ratikkalinja 24 M€/km. Freiburgissa on yli 5000 maanalaista autopaikkaa keskustassa. Freiburgissa on 400 autoa/1000 asukasta kohden.
Tässä laskelmia unelmien Freiburgista
Sosiaalipummeille hyysääminen ei ole investointi kaupungin tulevaisuuteen. Ratikka ja toriparkki ovat investointeja lastemme tulevaisuuteen.
Niin?
Between 1982 and 1999, the contribution of cycling to the city’s volume of traffic increased from 15 to 28 percent. At the same time, public transport increased from 11 to 18 percent, whereas the distances driven by motor vehicles decreased from 38 to 30 percent. Compared with other major cities in Germany today, Freiburg has the lowest motor vehicle density, with 423 motor vehicles per 1,000 people.
MIstäs nuo luvut ovat peräisin?
Varmaan maksaa uudet linjat enemmän, koska sinne on jo vanhaan ja vuoriston ympäröimään kaupumkiin rakennettu ne helpot linjat. Pitäisi taas tietää mihin ja miten rakennetaan, kuten täällä on monta kertaa todella rakennuskustannukset ovat korkeita jos rakennetaan vanhaan kaupunkiin ja tunneleita tai suurkaupunkien siltarakennelmia. Saksassa on esimerkiksi Braunschweigin pikaraitiotie toteutettiin (valmistui 2006) hintaan 10 miljonaa euroa/km.
Ei ole kuitenkaan Freiburgin parkkihallien ajoluiskat keskellä kaupunkia... tai savessa...
Ja Turun autotiheys on 453 autoa per 1000 henkilöä eli korkeampi kuin Freiburgissa ja korkeampi kuin Helsingissä ( 386 autoa/1000 as), joten eikös jotain ole saatu aikaiseksi?
vaikka freiburgissa asutaan lähellä keskustaa ja on ratikka niin silti yli 450 autoa tuhatta asukasta kohden eipä taida ratikka auttaa autojen vähemiseen. turussa asutaan kaukana keskustasta ja on Suomen kylmä talvi. Raikka on todellakin TURHAKE, kuten freiburgin esimerkki osoittaa autohalleineen
Helppoheikit huutaa: lisäämällä autopaikkoja keskustaan vähennetään autoilua keskustassa!? Ja röhönaurua päälle! Siinä meillä pettämätöntä logistiikkaa joakisen mieleen!
Mistäs huutaja-revihsoorin tiedot ovat peräisin?
Freiburgin autotiheys on alempi kuin Turussa ja se on alentunut liki 500:sta tuohon 420:heen.
Niin on Bergenissäkin talvi ja Oulussa, jos pyöräillään eniten per pärstä ympäri vuoden vaikka on pakkasta ja lunta paljon enemmän kuin Turussa.
äänestän varmasti sitä joka kannattaa autotonta keskustaa ja maanalaisia pysäköintipaikkoja.
Niin minäkin. Pysäköintipaikat muualla kuin katuvarsilla auttavat eniten kevyenliikenteen parannussuunnitelmia - kunhan kaupunki vielä toteuttaisikin...
kaikkihan tietävät, että Bergenissä ei ole lunta, kiitos golfvirran.
Niin?
Eihän Turussakaan ole kuin loskaa ja jäätynyttä loskaa. Talvipyöräilykin sujuisi, jos kaupunki ei auraisi lunta pyöräteille ja pitäisi Tuomiokirkkotoria jääkenttänä.
Ja kyllä siellä Bergenissäkin lunta sataa ja on pakkasta vaikka keskilämpötila olisi lähellä 0 celsiusta.
Turussa kadut pääosassa hyvin kapeita ja lumitilaa ei käytännössä laisinkaan. Ajolangat myös vaarallisia lumen kuormauksessa.
Tulee suuria ongelmia katutilan kanssa, Tampereen katutila on aivan toista maata.
Autoparkkien rakentaminen maan alle olisi hyvä ratkaisu, mutta maksaa taas maltaita. Ellei keskustaan pääse autolla, häipyy asukkaat ja asiakkaat, se näivettyy varmasti.
Raitiotie väkisin Turkuun on järjettömin hanke mitä ainakin Suomesta olen kuullut.
Arvaukseni on että ainakin 97 prosenttia maailman kaupunkien joukkoliikenteestä hoituu linja-autoin jostain syystä.
Mistä sait 97%? Metrot ja lähimiikennejunat hoitavat kaikki todella isot suoritteet. Raitiovaunulla taas ajetaan enenevässä määrin pienten ja keskisuurten kaupunkien runkolinjoja sekä suurkaupunkien reunoilla. Eli mistä sait tuon 97%?
Bergenissä ei ole juuri koskaan pakkasta, sehän sijaitsee aina sulan meren rannalla. Tammikuun keskilämpötila 1,5C. Turussa tammikuun keskilämpötila on -5C.
Pakkastalvi on yksi syy, joka luo tarpeen kertoimille kun puhutaan Bergenin raitkkahankkeen hinnoista, toinen kerroin tulee Turun savimaasta.
Otetaanko myös lentokoneet mukaan laskuihin, maailmassa on ilmassa Suomen verran ihmisiä jatkuvasti.
Pienissä kaupungeissa raitiovaunuja on hyvin harvassa ja suurissa tietysti metro.
Nyt verrattiin raitiovaunua ja linja-autoa ja silloin suhde on 97 % linja-auton eduksi.
Linja-autoilla sitten hoidetaan paljon muutakin kuin runkolinjoja, ei kalustoa kannatakkaan välttämättä hankkia ja ihmisiä pelkkiin runkolinjoihin.
Linja-autoyhtiöt ovat varsin monipuolisia ja samalla henkilökunnalla voidaan pyörittää lisäksi vaikka matkatoimistoa.
Siitä sitä edullisuutta alkaa tulla ja kun vielä verrataan että linja-autoilu on usein yksityisyrittäjyyttä ja raitiovaunut kunnallista sosialismia, alkaa kulupuolellakin eroja näkymään.
Maailmassa on kymmeniä tuhansia kaupunkeja, joissa ei ole nähtykkään raitiovaunuja, mutta linja-auto asema on miltei kaikissa.
Kumipyörä on ylivoimainen juuri Turun kokoisissa kaupungeissa on fakta.
Höpöhöpö.. ei se rakennushintoihin vaikuta, jotka on muutenkin Norjassa + 20-30% Suomen hinnoista. Käyttämiseen voi vaikuttaa, mikä on nähty jo Helsingin viime talvesta, mutta siellä seisoi myös bussit ja niin Turussakin oli bussien kanssa vaikeuksia (ja henkilöautojen. "talvi yllätti autoilijat").
Ja Bergenissä voi olla talvikuukausina -2 -- - 10 C:tä ja lunta 5-15 cm. Jopa huhtikuussa 2012 oli useina päivinä pakkasta.
http://www.yr.no/place/Norway/Hordaland/Bergen/Bergen/statistics.html
huh huh ompas talvi joskus jopa -6 astetta pakkasta (poikkeus) ja luntakin oli kerran 12 cm kunnes suli ilpäivällä pois. Sanoisin VIHREÄ TALVI, varmaankin ratikan ansiota. Äkkiä Turkuun ratikka hinnalla millä hyvänsä niin saadaan talvikin pois
RATIKKA = TURHAKE
Joopa joo.. jollakulla on aivot jäässä ihan plusasteissakin...