Euroopan komission julkaisemasta raportista käy ilmi, että lasten vieraiden kielten opetus alkaa Euroopassa yhä varhemmin, useimmilla oppilailla 6–9 vuoden iässä. Valtaosa maista tai alueista on varhaistanut pakollisen vieraan kielen tuntien aloittamisikää viimeisten 15 vuoden aikana, ja joissakin niistä opetetaan vierasta kieltä jopa ennen kouluikää: esimerkiksi Belgian saksankielinen yhteisö tarjoaa vieraan kielen opetusta jo 3-vuotiaille.
Kyseinen vuoden 2012 raportti Euroopan koulujen kieltenopetusta koskevista keskeisistä tiedoista (Key Data on Teaching Languages at School in Europe 2012) vahvistaa sen, että ylivoimaisesti yleisin opetetuista kielistä lähes kaikissa Euroopan maissa on englanti – ranska, espanja, saksa ja venäjä seuraavat kaukana perässä.
Suomessa ollaan siis oikeilla jäljillä, kun lähes kaikki valitsevat ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin. Ongelma meillä on pakkoruotsi, joka suppeuttaa väestön kielitaidon kirjoa.
Keinotekoinen virallinen kaksikielisyys on tavattoman kallis. Viiden prosentin kielivähemmistön äidinkieli ei saa olla pakollinen 95 prosentille. Sen sanoo jo järki!
Kyseinen vuoden 2012 raportti Euroopan koulujen kieltenopetusta koskevista keskeisistä tiedoista (Key Data on Teaching Languages at School in Europe 2012) vahvistaa sen, että ylivoimaisesti yleisin opetetuista kielistä lähes kaikissa Euroopan maissa on englanti – ranska, espanja, saksa ja venäjä seuraavat kaukana perässä.
Suomessa ollaan siis oikeilla jäljillä, kun lähes kaikki valitsevat ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin. Ongelma meillä on pakkoruotsi, joka suppeuttaa väestön kielitaidon kirjoa.
Keinotekoinen virallinen kaksikielisyys on tavattoman kallis. Viiden prosentin kielivähemmistön äidinkieli ei saa olla pakollinen 95 prosentille. Sen sanoo jo järki!
Vastaukset 66
Vanhimmat
Niinhän se sanoo,mutta kuka näille rkp:n kielitalibaneille sen järjen valon toisi..
Mutta svekosurut vähät välittävät yleisestä edusta ja maan parhaasta. Heille merkitsee vain surujen etuoikeudet ja niiden puolustaminen.
Ja tuollainen sakki meillä istuu aina hallituksessa! Jotain on mätää Suomenmaassa...
Tämän pienen kielivähemmistön aiheuttamista mahtavista kustannuksista valtion- ja kunnallishallinnolla vastaa enimmäkseen suomenkielinen enemmistö eli me veronmaksajat. Maksamaan toki kelpaamme, vaikka muuten olemme ankdamin mielestä alempaa rotua.
"Ongelma meillä on pakkoruotsi, joka suppeuttaa väestön kielitaidon kirjoa."
Ennen oli jopa enemmän pakkoruotsia ja kuitenkin luettiin paljon enemmän vieraita kieliä kuin nyt. Pakkoruotsio ei siis ole ongelman ydin. Englanti on. Ja kyllähän sinä sen tiesit.
"Viiden prosentin kielivähemmistön äidinkieli ei saa olla pakollinen 95 prosentille."
Kummallinen väite. Ja vailla persuteluja. Taas.
Pärjääkö ruotsilla siis Amerikassa. En tiennytkään.
.
Amerikassa ei voi edes kuolla ruotsiksi! Missä Jernit ja Toffet, tämä on skandaali
.
Ns. pakkoruotsi tuli peruskoulun myötä 1970-luvulla. Sitä ennen ei "pakko"ruotsia ollut. Oppikouluissa sitä toki luettiin ensimmäiseltä luokalta lähtien mutta oppikoulua kävi vain osa ikäluokasta. Aikanaan ruotsia tarvittiin enemmän kuin nykyisin, mutta ei kaikkien silti edellytetty lukevan ruotsia.
Arvoitukseksi jää, miksi englanti olisi ongelma. Sitä tarvitaan ja sen osaamista vaaditaan myös muualla kuin kielipoliittisissa keskusteluissa.
On totta että peruskoulussa ruotsin opetusta vähennettiin 1990-luvulla, jotta ruotsi pysyisi ylioppilaskirjoitusten pakollisena aineena. Vähentäminen oli typerää. Jos kieltä luetaan vuosikausia, on sitä luettava kunnolla eikä niin, että oppiminen jä vajaaksi. Valinnanvaraisuus tekee mahdolliseksi:: joko luetaan tai sitten ei. Kompromissi ei hyödytä ketään.
Ajatella, jos svekot kuolee vaikka Italiassa, tai Marokossa, tai vaikka Espanjassa. Sehän on hirvee katastrofi, kun kukaan ei puhu pakkoruotsia!!! Hellan lettas sentään!!!!
"Ajatella, jos svekot kuolee vaikka Italiassa, tai Marokossa, tai vaikka Espanjassa."
Kyllä kielitaitoisena ja iloisen sosiaalisena pärjää.
"Sitä ennen ei "pakko"ruotsia ollut"
Ei ollut kansalaiskolussa. Oppikoulussa oli.
"Arvoitukseksi jää, miksi englanti olisi ongelma."
Miksi se olisi ongelma? Englannin suosio kuitenkin on pääsyyllinen siihen että vieraiden kielten opiskelu ei oikein maistu.
Miksiköhän svekoilla tuntuu olevan ylipääsemättömän suuria vaikeuksia selvitä Suomessa suomen kielellä?
Ai niin, ne Pisa-testien tulokset, nehän ne kertoo surujen olevan varsin heikkolahjaisia suomenkielisiin verrattuna.
Niin eihä ne surut edes kuole, vai mitä rautaako?
Kumisaappaitako ne sitten hautaavat hautuumaihinsa?
Ja en ole kuullut kenenkään muun pitävän ruotsalaisia iloisina ja sosiaalisina kuin suomalaisten wanna-be ruotsalaisten kuten esim. rautaako, Ankdam ja vadelmavenepakoloiset.
Mikäli joku yleensä tietää Ruotsista jotain, he pitävät ruotsalaisia synkkinä, hiljaisina, ahdistuneina ja ujoina. Noin kuvailivat ruotsalaisia mm. englantilaiset ja amerikkalaiset ihmetellessään Ruotsin ja ruotsalaisten dekkareiden eksotiikkaa.
Vai pärjää. Mitenhän sinä olet "pärjännyt".
Pakkoruotsi on niin järjetön juttu, että sille ei meinaa keksiä tarpeeksi voimakasta ilmaisua, kuinka järjetöntä se on. Pakkoruotsin kohdalla kaikki adjektiivit (älytön, järjetön, sairas, pystyyn kuollut, vanhanaikainen...) tuntuvat liian laimeilta.
Positiivista tällä hetkellä on se, että pakkoruotsi on alkanut tulemaan läpikuultavaksi, kuin läpivalaistuksi yhteiskunnassa. Näkyy, kuinka tyhjää täynnä pakkoruotsin "aarrearkku" on, ja kuinka seitinohut verkko on ns. "kaksikielisyys".
Toivoa siis on.
Kohta pakkoruotsi lässähtää omaan mahdottomuuteensa.
Tala on totaalisesti ja omien traumojensa
(potkujensa) kautta "unohtanut", että Suomi on Pohjoismaa, vaikka itse ilmeisesti mielummin kuuluisi Venäjän alistettuihin kansoihin.
Mistä lähtien Suomi muuten on ollut "Pohjoismaa", Suomen skandinavian maaksi nimittämistä on ainakin Norjalaisten taholta pidetty suoranaisena loukkauksena.
Miksi teille suruille ainoat vaihtoehdot ovat aina pakkoruotsin perusteeksi kätevästi sopivat Pohjoismaat, tai sitten ylimieliseksi pelotteluksi kelpaava Venäjä?
Suomi voi hakea viiteryhmänsä sieltä mistä Suomi toivotetaan tervetulleeksi, ilman vaatimuksi kulttuurin muuttamisesta, tai pysyä itsenäisen riippumattomana.
Ai niin, näistä puskasta ampumisiin Talaa henkilöä kohtaan ei viitsi edes puuttua, mitä surulta, joka on saanut surun sivistyksen voi muuta odottaakaan.
Suomen suureksi onneksi Ruotsi joutui luopumaan Itä-Ruotsista siis Suomesta 1808-09 sotien seurauksena. Vasta senjälkeen Suomen väkiluku alkoi kasvamaan normaalilla tavalla ja Suomesta tuli valtakunta valtakuntien joukossa. Ketä tästä on kiittäminen?
Tala ampuu tapansa mukaan puskista. Kysykää nyt avoimesti venäläisiltä, oletteko niin haluttuja ystäviä kuin yritätte esittää. epäilen, ettette ole !
Tala esittää omalla nimellään mielipiteensä, mutta mikä mahtaa olla nim. "Missä Tala" syy miksei omalla nimellään esiintyvään henkilöön kohdistuvaa kritiikkiä voi tehdä ilman anonymiteettiä?
"Kysykää nyt avoimesti venäläisiltä, oletteko niin haluttuja ystäviä kuin yritätte esittää. epäilen, ettette ole ! "
Venäläisiin suhtaudutaan sitä paremmin mitä enemmän he sulautuvat ja integroituvat pääkulttuuriin, ja he myös tekevät niin, eivätkä vaadi pakkovenäjää. Mutta kysymykseksi jääkin mikseivät surut pysty samaan?
Eremenko on ainakin haluttu rutsala Jakobstadissa.
"Tala ampuu tapansa mukaan puskista."
Talan ja suomalaisten enemmistön vaatimus kuuluu: "Viiden prosentin kielivähemmistön äidinkieli ei saa olla pakollinen 95 prosentille."
"rautaako?" vaatimuksesta ylempänä näin: "Kummallinen väite. Ja vailla persuteluja. Taas."
"rautaako?" näin toisaalla: "Taloudessa, kulttuurissa, politiikassa ja jopa urheilussa olemme ylivoimaisesti eniten tekemisssä juuri Ruotsin kanssa."
Yksi esimerkki monista. Suomen kaupankäynnistä Ruotsin, Saksan ja Venäjän osuudet ovat olleet vuosikymmeniniä 10-15 prosenttia, kunkin erikseen. Tämä tosiasia tässä yksittäisessä asiassa puoltaa ruotsin, saksan ja venäjän kielen valinnaisuutta eikä suinkaan yhden nostamista ylitse muiden pakolliseksi.
Suomen ja Ruotsin välisestä tekemisissä olemisesta huomattava osa lankeaa ruotsikoille, luultavasti osuus on yli puolet. Siksi ruotsikoiden ja aitoruotsalaisten kanssakäymistä ei juuri kannata laskea ruotsin kielen pakollisuutta puoltavaksi tekijäksi suomenkielisille.
Kaikki muutkin "rautaakon?" ynnäysmenetelmällä esittämät perustelut pakkoruotsin puolesta erikseen ja yhdessä on osoitettu täällä moneen kertaan riittämättömiksi.
Lisään vielä, että kielitaitolailla ei voi perustella pakkoruotsin oikeutusta. Sitä ennen on pystyttävä perustelemaan kielitaitolain vaatimus koko korkeakoulutetulta henkilöstöltä vaadittavasta ruotsintaidosta. Ilman perustuslain remonttiakin päästään alkuun tosiasioiden mukaan elämisessä korjailemalla kielitaitolakia. Ioni¤, juristi kun on, on asian esittänyt näin, ja häneen nyt nojaan (http://keskustelu.suomi24.fi/node/10099960#comment-51094915):
"2. Kielilain mukaisten velvoitteiden tulee kohdistua viranomaiseen tai tuomioistuimeen. Yksittäisellä virkamiehellä ei ole velvoitetta kielen osaamiseen vaan velvoite kielipalvelujen järjestämiseen - eriasteisena virka-alueen kielijakaumasta riippuen - on tuomistuimen ja viranomaisen velvoite. Yksittäisen virkamiehen tai tuomarin osalta ei kielitaitovaatimusta ole ja näin ollen kielitaitoa koskeva lainsäädäntö voidaan kumota. Kielilakia täsmennettäköön tämän periaateen topteuttamiseksi. mallini perustuu käitykseen, jossa voimassa olevia resursseja kohdennetaan sinne, missä kiellisten palvelujen tarvetta ilmenee. Mallini olisi kustannustehokas ja tuottaisi myös nykyistä parempia kielellisä palveluja."
Itse menisin Ioniakin¤ pitemmälle lainsäädännössä: suomen kieli Suomen pääkieleksi, ruotsin kieli ensimmäiseksi vähemmistökieleksi. Edetä voi hyvin Ionin¤ mallilla.
"Mistä lähtien Suomi muuten on ollut "Pohjoismaa", Suomen skandinavian maaksi nimittämistä on ainakin Norjalaisten taholta pidetty suoranaisena loukkauksena."
Pohjoismaat ja Skandinavia eivät ole synonyymejä, kuten eivät ole myösään skandinavialaiset ja pohjoismaiset kielet.
"Miksi teille suruille ainoat vaihtoehdot ovat aina pakkoruotsin perusteeksi kätevästi sopivat Pohjoismaat, tai sitten ylimieliseksi pelotteluksi kelpaava Venäjä?"
Miten niin ainoa perustelu? Olisiko meidän tilanteemme auvoisampi jos 800 vuotta sitten oltaisiin liittoduttu Novgorodiin eikä Göötien ja Sveeojen heimoihin? Tai jos Venäjä/NL jossain vaiheessa olisi niellyt meidät?
Jos halumme sisällyttää Suomen Skandinaviaan niinn puhutaan Fennoskandiasta.
Maantieteellisesti Skandinavia on vain Norja ja Ruotsi, mutta kulttuurisesti siihen kuuluvat myös Tanska ja Islanti (skandinaavialaiset kielet).
"Pohjoismaat ja Skandinavia eivät ole synonyymejä, kuten eivät ole myösään skandinavialaiset ja pohjoismaiset kielet."
Ja se käsitteiden ero on mikä, kun pohjoismaiden neuvostossakin hyväksytään työkielisiksi vain skandikielet?
"Olisiko meidän tilanteemme auvoisampi jos 800 vuotta sitten oltaisiin liittoduttu Novgorodiin eikä Göötien ja Sveeojen heimoihin? Tai jos Venäjä/NL jossain vaiheessa olisi niellyt meidät? "
Eli jos nyt luovumme ruotsista kansalliskielenä, ja siirrämme sen vähemmistökieleksi, niin meidän tulee varautua Novgorodin tai NL:n uhkaan?
Siis miten nuo yleensä liittyvät siihen mitä kieliä suomenkieliset nykyään opiskelevat, sillä on ollut hyviä ja huonoja kokemuksia Ruotsin kuningaskunnan alaisuudessa olemisesta, ja samoin Venäjän vallan alaisena autonomisena suuriruhtinaskuntana?
Mikä merkitys näillä on nykyajan kieliopintojen, tai valtakunnan virallisen kielen valinnan kannalta, miksi te surut vetoatte aina näihin historiallisiin argumentteihin, joilla ei kuitenkaan asiaan liittyvää yhteyttä.
"Maantieteellisesti Skandinavia on vain Norja ja Ruotsi, mutta kulttuurisesti siihen kuuluvat myös Tanska ja Islanti (skandinaavialaiset kielet). "
Koita vastata yhteen kommenttiin yhdellä kommentilla. Siis mikä on se skandinaavisuuden ja pohjoismaisuuden ero? Muistelisin muuten etteivät tiukan linjan norskiskandinaavit hyväksyneet edes Islantia osaksi skandinaviaa.
Maantieteellisesti Suomen lappi on osa samaa skandinavian niemimaata, joten ei se skandinavia niin helposti rajattava ole.
Missä Tala kirjoitti :"Tala ampuu tapansa mukaan puskista."
Näinhän asia ei ole, vaan Heikki Tala kirjoittaa tapansa mukaan omalla nimellään, ja soisinkin kaikkien niiden, jotka nimerkkien suojista arvostelevat häntä, tekevän samoin. Suomessa ei ole puskista ampujaa koskaan kovin suuresti arvostettu."
Missä Tala:"Kysykää nyt avoimesti venäläisiltä, oletteko niin haluttuja ystäviä kuin yritätte esittää. epäilen, ettette ole !"
Minusta tuo kommentti on omituinen ja paljastava. Näyttää tosiaankin siltä, että ainakin osa ruotsinkielisestä vähemmistöstämme on kieltämässä suomenkielisen kulttuurin historiallisen pohjan ja merkityksen. Heille tilanne näköjään on jatkuvaa taistelua pohjoismaisen ja venäläisen kulttuurien välillä ja suomenkieliset suomalaiset edustavat jotakin venäläisen kulttuurin alalajia. Se, että ruotsin sijasta Itä-Suomen kouluissa voisi valita venäjän, on ilmeisesti tuolle joukolle länsimaisen kulttuurin tappio Idän laumojen rynnistyksessä.
Oma isänpuoleinen sukuni asui Isonvihan aikoihin Limingassa, ja joutui valtaosaltan tuhotuksi Venäjän armeijan hävittäessä kaiken asutuksen Pohjanlahden rannikkokaistalla aina neljänkymmen kilometrin päähän sisämaahan asti. Talvisodassa isäni menetti Viipurissa olevan kotinsa,. Hän muutti sinne vuonna 1942 takaisin ja mentti sitten kotinsa toistamiseen. Tätä taustaa vasten en voi kerskua olevani russofiili. Mutta olen realisti, ja pidän venäjän opiskelua Suomessa tärkeänä.
Suomi on ja pysyy euroalueen jäsenenä, ja tämä korostaa saksan ja ranskan osaamisen tärkeyttä. Jos pakkoruotsista luovuttaisiin, ja jonkun noista kolmesta muusta kielestä voisi valita ruotsin asemasta, niin se monipuolistaisi suomalaisten kielitaitoa.
"Ja se käsitteiden ero on mikä, kun pohjoismaiden neuvostossakin hyväksytään työkielisiksi vain skandikielet?"
No sinä vastasit jo itse kysymykseesi - eli skandikiliä käytetään vaikka kyseessä on Pojoismaat.
Jos haluat maantieteellisesti liittää Suomen mukaan, niin oikea termi on Fennoskandia (esim. sääennusteet). Maantieteellisesti Skandinavia on Norjasta ja Ruotsista muodostuva "niemi".
"Eli jos nyt luovumme ruotsista kansalliskielenä, ja siirrämme sen vähemmistökieleksi..."
Kyse oli siis nettifennojen venäjäihannoinnista. Meidän yhteiskuntamallin perusteet loimme jo 1200-luvulla ja tätä tasa-arvoistavaa ja oikeusvaltioperinnettä olemme vaalineet siitä asti. Suurin uhka tälle on aina tullut idästä. Suurin tuki, turva ja viiteryhmä on viimeiset 200 vuotta ollut läsinaapurimme.
"Mikä merkitys näillä on nykyajan kieliopintojen, tai valtakunnan virallisen kielen valinnan kannalta, miksi te surut vetoatte aina näihin historiallisiin argumentteihin, joilla ei kuitenkaan asiaan liittyvää yhteyttä. "
No perustelujahan on aika monta ja tämä oman maan historian ja kultuurikirjon tunteminen on vain yksi niistä - ja tietysti yksin ja itsessään aika köykänen.
Ja jos tällä ei olisi merkitystä, miksi nettifennot käyttävät niin paljon energiaa omiin omituisiin historiantulkintoihin, kuten siihen että ruotsinkieliset olisvat sortaneet, olleet erityisen kallellaan rasismiin, vastustaneet suomenkielistä koulutusta, sivistystä ja toisen virallisen kielen asemaa. Tai että Itämeren länsipuoleiset heimot olisi olisi jotenkin oudosti valloittaneet länsipuoliset heimot ja heidän maat (minneköhän itäpuoliset heimot sitten siirtyivät?) ja että "Suomi" olisi sen jälkeen ollut siirtomaavallassa.
Miksi nettifenot keksii näitä tarinoita?
"Maantieteellisesti Suomen lappi on osa samaa skandinavian niemimaata, joten ei se skandinavia niin helposti rajattava ole."
Torneojokea pitkin voidaan olettaa rajan luonnollisesti kulkevan, mutta koska Skandinavia ei ole valtio niin mitää tarkkoja maantieteellisiä rajoja ei ole määritetty.
Maantieteellisesti kaikki nimimaat ovat tyvstään kytketty johonkin suurempaan maantieteelliseen kokonaisuuteen. Skandinavian niemimaan on siis tyvessään pohjoisessa kytketty koko Mannereuroopaan ja Manneraasiaan.
Poohjoismaalaisuuden ja skandinaavialaisuuden erot voidaan määritellä myös kultuuristei ja lähinnä nimenomaan kielellisesti. Silloin skandinavilaisuus kattaa maat jossa näitä sukulaiskieliä puhutaan. Saat ihan itse määritellä kuulummeko ruotsinkielisen vähemmistön kautta skandinavialaisuuteen. Minä tunnen kuulvani, mutta sinä saatat tuntea eri tavalla.
"Suomen suureksi onneksi Ruotsi joutui luopumaan Itä-Ruotsista siis Suomesta 1808-09 sotien seurauksena."
Tuona aikana Ruotsin, Norjan ja Suomen hyvinvointi ja vauraus, joka siihen asti oli kehittynyt tasatahtia, kehittyi erilleen. Suomen vauhti oli huomattavasti hitaampi. Lisäksi on muistettava että oli vain onnellinen sattuma että juuri silloin kun Venäjä todellakin oli kiristämässä otetta meistä syttyi vallankumous jossa sekasorron vallitessa pääsimme luikkimaan pakoon. Saimme kun saimmekin pitää satojen vuosien aikana rakentamamme ylivertaisen yhteiskuntamallin.
Suomen suureksi onneksi Venäjä onnistui vatsa 1809 valloittamaan Suomenlahden pohjoisrannikon läänit ja näin turvaamaan 1601 perustamansa pääkaupungin sekä kontroloinmaan joet ja sitä kautta koko alueen kaupankäynnin. Ja siinä rytäkässä meidän varsinainen onni oli että saimme pitää rakentamamme yhteiskuntajärjestelmän. Vain sen turvin saatoimme kehittyä ja esimerkiksi penkoa suomenkielen metsistä ja nostaa se sivistyskieleksi.
"No sinä vastasit jo itse kysymykseesi - eli skandikiliä käytetään vaikka kyseessä on Pojoismaat."
Niin ja nyt yrität kiemmurrella vastaamisesta, siis mikä on skandinavian ja pohjoismaiden ero?
" Kyse oli siis nettifennojen venäjäihannoinnista. Meidän yhteiskuntamallin perusteet loimme jo 1200-luvulla ja tätä tasa-arvoistavaa ja oikeusvaltioperinnettä olemme vaalineet siitä asti. Suurin uhka tälle on aina tullut idästä. Suurin tuki, turva ja viiteryhmä on viimeiset 200 vuotta ollut läsinaapurimme."
Nettifennot ymmärtävät sen tosiasian, että ilman Venäjän toimintaa suomen kielelle ja suomalaisille omana kansanaan olisi käynyt huonosti. Venäjä ei ole siis ollut suurin uhka historiassa, eikä ainakaan suomenkielisten suomalaisten suurin tuki ja turva ole koskaan ollut Ruotsi. Suomella ja suomalaisilla on lisäksi useita muitakin viiteryhmiä.
Miksi eräiden nettifennojen ylimenevä Venäjäihannointi on niin erityisen ongelmallista muttei itäruotsalaisiksi ja skandinaaveiksi itsensä määrittelevien suru-luopioiden epäisänmaallinen Ruotsin ja Nordenin ihannointi?
Suurin osa fennoista on maltillisia nationalisteja, jotka ajavat vain Suomen valtion, kansan ja kielen asemaa, sekä ainakin jonkin verran kannattavat suomalaisugrilaisten veljeskansojen tukemista.
"No perustelujahan on aika monta ja tämä oman maan historian ja kultuurikirjon tunteminen on vain yksi niistä - ja tietysti yksin ja itsessään aika köykänen."
No miksi te jatkuvasti vetoatte tähän köykäiseen perusteeseen, jos teillä on sellaisia perusteita joilla voitte oikeuttaa riipparuotsin eri inkarnaatioineen sekä teidän muista vähemmistöistä poikkeavan erityisaseman?
"Ja jos tällä ei olisi merkitystä, miksi nettifennot käyttävät niin paljon energiaa omiin omituisiin historiantulkintoihin, kuten siihen että ruotsinkieliset olisvat sortaneet, olleet erityisen kallellaan rasismiin, vastustaneet suomenkielistä koulutusta, sivistystä ja toisen virallisen kielen asemaa."
En tiedä, varmaan pieni osa harrastaa historiaa ja pitää olennaisena aiheen kiinnittämisestä historialliseen kontekstiin, suuri osa taas näistä historiakeskusteluista liittyy siihen, että joka kerta oli sitten kyse pakkoruotsista tai mistä vaan vastaavasta, niin surujen perustelut liukuvat aina keskustelun edetessä ja muiden perusteluiden kumoutuessa historiaan, päätyen välillä aina iki-ihaniin "Back to the U.R.A.L." -toivotuksiin.
"Tai että Itämeren länsipuoleiset heimot olisi olisi jotenkin oudosti valloittaneet länsipuoliset heimot ja heidän maat (minneköhän itäpuoliset heimot sitten siirtyivät?) ja että "Suomi" olisi sen jälkeen ollut siirtomaavallassa."
En tiedä missä olisi keskusteltu siitä, että länsipuoliset heimot olisivat valloittaneet länsipuoliset heimot?
Mutta Suomen alueen tosiasiallinen luonne Ruotsin vallan aikana oli, vaikkakin valtakunnan itäosana, niin samalla resursseja tuottavana kolonialistisena osana.
"Torneojokea pitkin voidaan olettaa rajan luonnollisesti kulkevan, mutta koska Skandinavia ei ole valtio niin mitää tarkkoja maantieteellisiä rajoja ei ole määritetty."
Puhe oli maantieteellisestä skandinaviasta, eli lapin kallioperä on samaa muodostelmaa muun skandinavian kanssa.
Toisaalta jos rajoja ei olekaan vedetty, niin kuinka silloin edes Tornionrajaa voidaan pitää skandinavian rajana, kun sen molemmilla puolin on pohjoisessa samaa samaa skandinavian niemimaata.
"Poohjoismaalaisuuden ja skandinaavialaisuuden erot voidaan määritellä myös kultuuristei ja lähinnä nimenomaan kielellisesti."
No mikä se ero sitten siis on? Ihan kuin yrittäisit väistellä vastaamista?
"Silloin skandinavilaisuus kattaa maat jossa näitä sukulaiskieliä puhutaan."
Ja Pohjoismaita on sitten mitkä, ja millä perusteella. Ja mihin tarvitaan tätä Norden -käsitettä, jos on jo olemassa skandinavia.
"Saat ihan itse määritellä kuulummeko ruotsinkielisen vähemmistön kautta skandinavialaisuuteen. Minä tunnen kuulvani, mutta sinä saatat tuntea eri tavalla. "
No omaan identiteettiinin kuuluu kyllä suomalaisuus, pohjalaisuus, ja jopa pohjois-eurooppalaisuus, eli samaa kulttuuripiiria aina Irlantiin asti, sekä viimeksimainittua lukuun ottamatta muun pohjois-euroopan protestanttisuus osana identiteettiä. Samoin suomalaisugrilaisuus ja itämeren ympäristöön kuuluminen, ja jopa eurooppalaisuus, mutta täytyy myöntää etten löydä mitään nordismia tai skandinavisuutta itsestäni.
Mutta tietenkin sinulla on oikeus määritellä itseidentifikaation kautta omaa identiteettiä, kunhan et väitä että se olisi jotenkin yleisesti suomalaisuuteen kuuluvaa.
Venäjä ennen vuotta 1917 oli oikein mukava ystävä suomalaisille. Arvaas ketkä tämän pilasivat? Toinen oli puolalainen tollo ja toinen.... annan vihjeen. Tällä henkilöllä oli ruotsalainen isoäiti ja hän oli bolsujen johtaja.
Hesarin jutun mukaan (10.9.) kieltenopettajat ovat huolestuneita, kun ruotsinopetus aikaistetaan 6. lk alkavaksi, mutta samalla kuntia ei velvoitettu järjestämään vapaaehtoista A2-kieltä. Hallituksen esitystä luvataan vasta vuoden 2014 loppuun mennessä. Kieltenopettajat pelkäävät, että suomalaisten kielitaito yksipuolistuu ja heikkenee ja kielten osaaminen tulee peruskoulun loppuvaiheessa olemaan heikompaa kuin nyt. Tämä teema tulisi nostaa esille voimakkaasti myös kuntavaalien yhteydessä ympäri Suomea. Suomalaislasten kielitaidon monipuolistumisen luulisi olevan tärkeintä tuntijakouudistuksessa, mutta tässäkin tapauksessa taisi taas poliittinen lehmänkauppa ratkaista asian.
Kieltenopettajat tietävät hyvin, että pakkoruotsi on este suomalaisten kielitaidon monipuolistumiselle. Jos pakkoruotsia ei olisi, niin kielikirjo olisi monipuolinen ja suomalaiset osaisivat monia kieliä.
Kuka kieltenopettajista rohkenee sanoman ääneen, että keisarilla ei ole vaatteita eli että pakkoruotsissa ei ole mitään mieltä?
"Tämä teema tulisi nostaa esille voimakkaasti myös kuntavaalien yhteydessä ympäri Suomea."
Ehdottomasti pitäisi. Mutta samalla on muistettava että tällainen muutos maksaa - ja ikävällä tavalla suhteessa enemmän pienissä kunnissa ja pienissä kouluissa. Mistä rahat?
Juna kulkee nyt kohti monipuolisempaa kieltenopetusta, missä ruotsi ei enää ole kaikille pakollinen - se on vain yksi vieras kieli muiden joukossa. Myös siirtyminen yksikielisyyteen on kokonaan uudessa tilanteessa, kun kansalaiset ovat alkaneet ymmärtää, mitä sudenkuoppia kaksikielisyyteen liittyy.
Siis, minä luulin, että jos ruotsista pääsee eroon, ei tarvitse lukea mitään muutakaan kieltä ainakaan englannin lisäksi. Onko toi ihan totta, mitä sinä kirjoitit?
"Juna kulkee nyt kohti monipuolisempaa kieltenopetusta, missä ruotsi ei enää ole kaikille pakollinen"
Luultavasti ei. Siihen on kaksi hyvää syytä. Toinen on Soinin rintamakarkuruus ja toinen on kuntien erittäin heikko talous joka ei kohene pitkään aikaan.
"Myös siirtyminen yksikielisyyteen on kokonaan uudessa tilanteessa, kun kansalaiset ovat alkaneet ymmärtää, mitä sudenkuoppia kaksikielisyyteen liittyy."
Mistäköhän "sudenkuopista" sinä tällä kertaa puhut?
Kun pakkoruotsinkin tuki vastullisten poliitikkojen kesken on niinkin vankka kun se on, niin miten hiivatissa luulet että perustuslain yhden kansanryhmää heikentävä päätös, siihen liittyvine suorine ja epäsuorine yhteikunnalisine kielteisine vaikutuksineen, saataisiin ikinä aikaiseksi?
"Kun pakkoruotsinkin tuki vastullisten poliitikkojen kesken on niinkin vankka kun se on, niin miten hiivatissa luulet että perustuslain yhden kansanryhmää heikentävä päätös, siihen liittyvine suorine ja epäsuorine yhteikunnalisine kielteisine vaikutuksineen, saataisiin ikinä aikaiseksi?"
Mitenkä? Samalla tavalla kuin saatiin aikaan ruotsin kielen ylimitoitettua asemaa heikentävä päätös ylioppilaskirjoitusten pakkoruotsista. Sama resepti sopii käytettäväksi koulutuksen ja virkakoneiston pakkoruotsin poistamisessa. Koko juttu onnistuu tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
"Kun pakkoruotsinkin tuki vastullisten poliitikkojen kesken on niinkin vankka kun se on, niin miten hiivatissa luulet että perustuslain yhden kansanryhmää heikentävä päätös, siihen liittyvine suorine ja epäsuorine yhteikunnalisine kielteisine vaikutuksineen, saataisiin ikinä aikaiseksi? "
Pakkoruotsi ei liity perustuslakiin. Kuinka yleensä pakkoruotsin poistaminen tai olemassaolo vaikuttaa ruotsinkielisten asemaan yleensä mitenkään?
Samalla kertaa voidaan tehdä valinnaisiksi sekä pakkoruotsi että pakkosuomi, joten mitään epätasapainoa ei edes synny.
Olet aikaisemmin sanonut ettei pakkoruotsi kiinnosta sinua, ja silti liityt aina suurella innolla eri keskusteluihin keksimään syitä miksei pakkoruotsista saa luopua.
EU suosittaa, että jokainen eurooppalainen osaisi tulevaisuudessa äidinkielensä lisäksi kaksi muuta kieltä. Tuorein selvitys kertoo, että englanti on ylivoimaisesti yleisin ensimmäinen vieras kieli kaikkialla Euroopassa. Kyse on siis toisesta vieraasta kielestä, joka Suomessa on pakkoruotsi. Siitä on päästävä eroon, jotta suomalaisten kielipaletti monipuolistuu.
"Siitä on päästävä eroon, jotta suomalaisten kielipaletti monipuolistuu. "
Sinä tiedät varsin hyvin ettei pakkoruotsi ole merkittävin este vaan käytännössä pakollinen englanti. Miksi niin harva kahdeksaluokkalainen lukee toisen vieraan kielen vaikka vielä kaksikymmentä vuotta sitten (kun pakkoruotsi oli nykyistä laajempi) melkein kaikki valitsi joko saksan, ranskan tai englannin kasilla.
Miksi käytännössä alasteella ei voida valita muuta kuin englantia joitakin suurkaupunkien suuria kouluja lukuunottamatta, vaikka vielä kaksikymmentä vuotta sitten oli paljon runsaampi valikoima.
Lisäksi sinun on muistettava että valinnaisuus maksaa. Kunnilla ei ole varaa juuri mihinkään menolisäyksiin, joten toivomiasi muutokisa ei taida olla tulossa aika pitkään aikaan.
"Miksi käytännössä alasteella ei voida valita muuta kuin englantia joitakin suurkaupunkien suuria kouluja lukuunottamatta, vaikka vielä kaksikymmentä vuotta sitten oli paljon runsaampi valikoima."
Kyselet itse, mistä rahat kielten valinnaisuudelle. Juuri ala-asteilla, joita on eniten, on hankalinta ja kalleinta järjestää useiden kielten opetus vaihtoehtoiseksi. Yläasteille kootaan monien ala-asteiden oppilaat, joten niissä saadaan eri kielille ryhmät kokoon. Yläasteen oppilaiden olisi pitänyt ja pitäisi nyt vihdoinkin saada heti yläasteelle tullessaan valita pakkoruotsin sijasta toinen vieras kieli ala-asteella aloitetun englannin lisäksi. Opettajat ovat valmiina, juuri ne opettajat, jotka ovat tähänkin asti kahdennaksella luokalla aloittaneet muun muassa saksan, ranskan, venäjän ja espanjan opettamisen.
Ei ole tarkoitus, että kaikki opiskelisivat kaikkia tarpeellisia kieliä. Riittää, että englannin lisäksi osa osaa saksaa, osa ranskaa, osa venäjää, osa ruotsia jne. maan varojen ja tarpeiden mukaan. Tästä on kysymys, mutta "rautaako?" ei ota ymmärtääkseen sitä, ei ymmärrä, että pakkoruotsi on sellaisen esteenä.
Hyvin oleellinen seikka tässä kielikysymyksessä on se, että
RUOTSI ON SUOMENKIELISILLE VIERAS KIELI!
Pakkoruotsi on suomenkielisille pakollinen vieras kieli, ja siinähän ei ole mitään järkeä, koska pakkoruotsi on suomenkielisille turha ja hyödytön vieras kieli.
"RUOTSI ON SUOMENKIELISILLE VIERAS KIELI!"
Siltä vaikuttaa. Kaksikislset lapseni kiittää kehitystä jossa tuollainen tollous lisääntyy. Toinen asia on että kyseinen tollous ei lasteni viiteryhmssä kasva samalla tavalla kuin nettifennojen syvissä rivissä. Siitä pitää huolen ensin nettifennoja vähemmän tollot vanhemmat ja vähän vanhempana nettifennoja vähemmän tollot nuoret. Niin ja alati yleistyvät kaksikieliset perheet.
"Siltä vaikuttaa. [että "RUOTSI ON SUOMENKIELISILLE VIERAS KIELI!"] Kaksikislset lapseni kiittää kehitystä jossa tuollainen tollous lisääntyy. Toinen asia on että kyseinen tollous ei lasteni viiteryhmssä kasva samalla tavalla kuin nettifennojen syvissä rivissä. Siitä pitää huolen ensin nettifennoja vähemmän tollot vanhemmat ja vähän vanhempana nettifennoja vähemmän tollot nuoret. Niin ja alati yleistyvät kaksikieliset perheet."
Pitäisikö tuossa tekstissä nähdä erään nettisvekon tollous? Ilmeisesti, koska siinä ei ymmärretä lainkaan, mitä lause "RUOTSI ON SUOMENKIELISILLE VIERAS KIELI!" oikein tarkoittaa.
"Kaksikislset lapseni kiittää kehitystä jossa tuollainen tollous lisääntyy."
Ja haluat siis toimia vastustamalla pakkoruotsin poistoa lastesi etua vastaan. Näyttää että nettifennot ovat jopa sinun tavallasi katsottuna enemmän lastesi etua edistäviä kuin sinä vanhempana.
Mitä kaksikielisiin perheisiin ja koko surujen kaksikielistymiseen tulee, niin sehän on vain positiivista, itse asiassa kannatan että pitäisi olla mahdollista määritellä itsensä virallisesti kaksikielisesti, tietenkin myös muilla kieliyhdistelmillä kuin suomi/ruotsi.
Unohtui tuo pakkosuomi. Yhä useampi suomenkielinen ei haluaisi haaskata aikaansa suomen opiskeluun. Onhan se minikieli jolla ei maailmalla mitään tee. Tai no, kaljanhakureissulla Tallinnassa, vielä.
Maailmalla? Riittää kun suomella pärjää Suomessa. Taitaa suomella silti parjätä miljoonkaupunki Pietarissakin paremmin kuin ruotsilla.
"Maailmalla? Riittää kun suomella pärjää Suomessa."
Tuossa oli järkeä - vaikka osittain vahingossa.
Minäkin olen aina sanonut että vaikka maailmalla pärjääminen on tärkeää niin kotona pärjääminen on vielä tärkeämpää. Siksi toinen kansallinen kieli on meille kaikille tärkeä Suomessa. Minullekin.
Kyllä ensimmäinen kansalliskieli on tärkein koko maata ajatellen ja toinen kansalliskieli, saame, tärkeä vain Lapissa. Kolonialistisella ruotsillakin on merkityksensä, mutta onneksi se on asettumassa omaan asemaansa, vähemmistökieleksi.
PaskaViroon menee vähemmän porukkaa nykyään mitä PaskaRuotsiin. Merkittävimmät kohteet on juuri Englanti, Yhdysvallat ja Saksa sekä Venäjä.
Ja missähän maailmalla sinä olet pärjännyt. Viimeksihän väitit olleesi Saudi-Arabiassa töissä. Mikäs nyt on Tapio tarinasi. Korkeintaan Lepotexia syönnyt Kellokoskella. Nyt olet vihainen kun hoitaja ei puhunnut ruotsia.
Tala 25.9.2012 19:09 näin: "Juna kulkee nyt kohti monipuolisempaa kieltenopetusta, missä ruotsi ei enää ole kaikille pakollinen - se on vain yksi vieras kieli muiden joukossa."
Tuon mukaan Tala haluaa edetä kohti "monipuolisempaa kieltenopetusta", mutta näin Disapointed 25.9.2012 19:15 sen ymmärsi: "Siis, minä luulin, että jos ruotsista pääsee eroon, ei tarvitse lukea mitään muutakaan kieltä ainakaan englannin lisäksi."
Tuollainen Disapointedin ymmärtämisen taktiikka on "passee", vanhanaikaista, ja sen vuoksi täysin hakoteillä. Ilkeämminkin asian voisi ilmaista, mutta olkoon näin.
"Tuollainen Disapointedin ymmärtämisen taktiikka on "passee", vanhanaikaista, ja sen vuoksi täysin hakoteillä. Ilkeämminkin asian voisi ilmaista, mutta olkoon näin. "
Suppeamman kielitaidon puolestapuhujia on aika paljon. Luonnontiede haluaisi enemmän tunteja. Yhteiskuntatieteen aidosti tarvitsisi enemmän tunteja (kun yhteiskunta monimuotoistuu). Liikuntaa voisi hyvinkin perustella lisättäväksi ja jopa siten että siihen liittyisi kotitehtäviä ja testejä.
Eli ei tuo näkemys lainkaan ole passé! Mutta se ei sovi ruotsinvastasuuskiihkoilijoille, jotka väkinäisesti yrittävät piiloutua asiallisuuden kaapuun.
"Suppeamman kielitaidon puolestapuhujia on aika paljon."
Sekoitat yksilön ja valtiokokonaisuuden suppean ja monipuolisen kielitaidon. Yksilöiden vapaista valinnoista koostuu yhteiskunnan monipuolinen kielitaito. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkia tarpeellisia kieliä, mutta Suomi tarvitsee nykyään - ainakin toistaiseksi - lähes kaikkien englannin taitoa (kuten muissa Pohjoismaissa) ja lisäksi, että sen käytettävissä on riittävästi eri kielien taitajia: erikseen saksan, ranskan, venäjän, viron, ruotsin, espanjan . . . taitajia. Nyt ei niin ole. Syynä on pakkoruotsi. Ruotsissa se olisi vastaavasti pakkosuomi, jos siellä asiat olisivat yhtä hullusti kuin meillä Suomessa.
"Mutta se ei sovi ruotsinvastasuuskiihkoilijoille, jotka väkinäisesti yrittävät piiloutua asiallisuuden kaapuun. "
Meidän ei tarvitse piiloutua, meidän ongelma on enemmänkin löytää asiallisesti keskusteleva vastapuoli.
No jos te kerta niin kieliä osaatte ja olette menestyjiä niin miksi mikään ei näytä onnistuvan. Kaikki urheiluseurat mihin koskette menee päin helvettiä. Harkimollakaan ei olisi mitään ilman Kurria ja Selännettä. Ei yhtään mitään. Tuskin läski-Hjallis mitään ranskaa tai saksaa osaa. Oikeasti nyt. Trolliksi yritä edes.
Pakkoruotsi on jäänne 70 luvulta, jota Suomen nuoriso inhoaa , ja jonka poistamisen eteen myös me sivistyneet vanhemmat alamme nyt tehdä töitä toden teolla.
Suomenruotsalaisten on syytä tunnustaa tilanne ja tyytyä osaansa, kuten marginaaliväestöjen kuuluukin. Silloin selviää isommitta vaurioitta.
En usko noihin höpinöihin. Itse en ole mitenkään lahjakas kielelliseti(kään) mutta oman äidinkieleni (suomi) pärjään ruotsilla, saksalla ja englannilla. Ruotsin jälkenn sakasa ja englanti olivat helppo oppia. En voi ymmärtää miten nykyisin ei jakseta opiskella, kaikki pitäisi mennä helposti. Ns. pakkoruotsi on ongelma vain perussuomalaisille, meille muille ei siitä moista älämölöä sieluumme synny.
"Ns. pakkoruotsi on ongelma vain perussuomalaisille, meille muille ei siitä moista älämölöä sieluumme synny."
Perussuomalaisia on 15-18 prosenttia. He ovat vain osa siitä 60-75 prosentista suomalaisia, jotka heittäisivät pakkoruotsin menneisyyteen, kuten koko Eurooppa on tehnyt sivistyksemme peruskielelle latinalle. Kokoomusnuoret ja huomattava osa Kansallisen Kokoomuksen puolue-edustajistakin hylkäisivät mielellään pakkoruotsin. Pakkoruotsi on todellakin ongelma suomalaisten enemmistölle.
"En usko noihin höpinöihin..."
"Isoäiteekö" se siellä taas höpisee ja teksti täynnä kielioppivirheitä.
Pakkoruotsi ei kuulu Suomeen. Niin asia on.
Yksinkertaista. Pakkoruotsi on vieras elementti suomalaisessa yhteiskunnassa.
Pakkoruotsi on lähetettävä maitojunalla Huitsin Nevadaan.
"Ei kai nyt" ole asialla RKP:n agitaattori ja pakkoruotsihuora rakkikoira "Rautaako?" alias
"Ankdam" alias "Tapio Rautalapio" ?
VAPAA KIELIVALINTA
Mutta sehän olisi RKP:lle punainen vaate jos suomalaiset lukisivat enemmän "suuria"
kieliä!
Vuoden 2012 raportti Euroopan koulujen kieltenopetusta koskevista keskeisistä tiedoista (Key Data on Teaching Languages at School in Europe 2012) vahvistaa, että ylivoimaisesti yleisin opetetuista kielistä lähes kaikissa Euroopan maissa on englanti – ranska, espanja, saksa ja venäjä seuraavat kaukana perässä.
Noinhan se siis on ja niin myös Suomessa - ja Ruotsissa ja Tanskassa ja Norjassa ja Islannissa. Ja myös Kiinassa! Pakkoruotsia ei ole missään muualla vieraana kielenä kuin Suomessa ja siitä on päästävä eroon.
Jos pakkoruotsi on sellainen "rikkaus", kuin mitä svekot väittävät sen olevan, niin pakkoruotsi pitäisi ilman muuta saada Kreikan ja muiden konkurssimaiden kouluihin ja virkamiehille vaurautta tuomaan.
Suomen ehdotus EU:n talousongelmiin: pakkoruotsi kaikkiin maihin rikkauksien lähteeksi!