http://www.iltalehti.fi/asuminen/2012092116104543_an.shtml
Lutikoiden eli seinäluteiden kannat ovat kasvaneet Suomessa viime vuosina räjähdysmäisesti.
Lutikoita on vaikea havaita, sillä ne liikkuvat vain öisin. (MARKKU RUOTTINEN)
FAKTA
- Lutikka eli seinälude on vertaimevä loishyönteinen, joka imee verta vain öisin
- Aikuinen lutikka on 3,5-8,0 millimetrin kokoinen ja naaras munii peräti 1-12 munaa päivässä
- Lutikka käy syömässä ihmisestä keskimäärin noin kerran viikossa
- Lutikka oli alun alkaen lepakon loinen, mutta nykyään imee verta ihmisestä ja myös esimerkiksi lemmikkieläimistä
- Lutikat eivät pääse piiloon erityisen nopeasti, joten niiden näkeminen on mahdollista
Näky lutikoiden asuttamasta asunnosta voi olla tuholaistorjujille raaka.
- Pahimmissa paikoissa kun avaamme lattiat, verta voi löytyä todella paljon. Vertaimeviä lutikoita voi olla yhdessä asunnossa pahimmillaan jopa 10 000, Tuholaistorjunta Rentokilin tekninen päällikkö Jouni Siltala kertoo.
Lutikoiden eli seinäluteiden kannat ovat kasvaneet viime vuosina räjähdysmäisesti Suomessa. Rentokil on toiminut tuholaistorjujana Suomessa vuodesta 1932, ja Siltalan mukaan tilanne on verrattavissa sota-aikojen lutikkaongelmiin.
Myös Helsingin Ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Niina Kupiainen myöntää, että lutikoiden määrä on kasvussa.
- Meille on tullut paljon kyselyjä lutikoista, ja kannat ovat selkeästi lisääntyneet, Kupiainen sanoo.
Siltalan mukaan matkustaminen ja muuttaminen maasta toiseen ovat aiheuttaneet ludekantojen kasvun Suomessa. Yhdysvalloissa ludetilanne on katastrofaalinen, ja Keski-Euroopassa tilanne on myös paha.
- Ennen vuotta 2007 Rentokilillä oli vuodessa vain yksittäisiä ludekäyntejä Suomessa. Vuoden 2007 aikana käyntejä oli noin 50, seuraavana vuonna noin 200 ja vuonna 2009 jo 450. Tällä hetkellä meillä on useita ludekeikkoja päivässä, Siltala kertoo kasvusta.
Torjuminen vaikeaa
Sota-aikojen ludeongelmat ratkesivat vasta, kun luteet saatiin tuhottua lähes kokonaan 50-luvulla pitkälti DDT-aineen ansiosta. Ainetta ei ole kuitenkaan voitu käyttää enää vuosiin sen aiheuttamien ympäristöongelmien takia.
Lutikoiden torjuminen on suuri urakka. Ympäristötarkastaja Kupiainen neuvoo kertomaan ongelmasta heti taloyhtiölle, jotta kaikki asunnot saadaan hoidettua kerralla. Jos luteita alkaa karkottaa itse, voi lopputulos olla pahimmillaan se, että lutikat muuttavat naapurin asuntoon.
Siltalan mukaan lutikoista pääsee harvoin eroon ilman ammattilaisten apua.
- Lutikat voivat olla kuukausia ilman ruokaa. Niiden kyky selvitä hengissä tekee niistä äärimmäisen vaikeita tuhota.
Tärkeää on, että lutikat saadaan asunnosta kerralla kokonaan pois. Patjat on yleensä syytä hävittää kokonaan, ja tuholaistorjujat tutkivat yleensä myös lattiarakenteet.
Huonekalujen hävittämisessä pitää olla myös tarkkana. Mikäli luteita sattuu tippumaan vaikkapa rappukäytävään, voivat ne sieltä kulkea muihinkin asuntoihin.
Siltala painottaa, että vanhojen huonekalujen kanssa tulee olla tarkkana.
- Monet kertovat, että he löysivät täysin hyvän sängyn roskakatoksesta ja ottivat sen käyttöön - ja siitä ludeongelma alkoi. Huonekalut on hävitettävä huolella ja merkittävä selkeästi luteiden asuttamat huonekalut. Myös esimerkiksi kirpputoreilta ostetut tavarat on syytä tarkistaa, Siltala neuvoo.
Katso sängyn alle
Ludeongelmasta kertovat parhaiten iho-ongelmat. Luteiden puremat aiheuttavat punaisia ja kutiavia paukamia. Luteet eivät ole kuitenkaan vaarallisia, eivätkä ne levitä tauteja - toisin kuin monet muut vertaimevät hyönteiset.
Siltala vinkkaa ensimmäisenä kurkkaamaan sängyn alle, kun epäilee ludeongelmaa.
- Luteista jää ruskeita pieniä jälkiä niiden ulosteista. Useimmiten jäljet näkyvät sängyn alla. Niitä voi huomata myös ihan lakanoistakin.
Myös ulkomailla matkustaessa kannattaa aina kurkistaa hotellihuoneen sängyn alle. Mikäli merkkejä lutikoista löytyy, pyydä heti uusi huone.
Kupiaisen myöntää, että lutikat ovat nykyään ihmisille vieras ongelma.
- On totuttu ajattelemaan, että luteet ovat menneen ajan ongelma. Luteet yhdistetään myös usein siivottomuuteen, mikä on väärin. Lutikkaongelmaa ei kannata häpeillä, koska sillä ei ole mitään tekemistä siisteyden kanssa.
Siltalalla löytyy taskustaan 50-lukulainen vinkki, joka estää salakavalien luteiden pääsyn sänkyyn.
- Rautasängyt. Luteet eivät pääse kipuamaan kiiltävää pintaa pitkin sänkyyn, Siltala naurahtaa.
Luteiden leviämisestä kertoi ensimmäisenä MTV3.
MIMOSA HEDBERG
[email protected]
Lutikoiden eli seinäluteiden kannat ovat kasvaneet Suomessa viime vuosina räjähdysmäisesti.
Lutikoita on vaikea havaita, sillä ne liikkuvat vain öisin. (MARKKU RUOTTINEN)
FAKTA
- Lutikka eli seinälude on vertaimevä loishyönteinen, joka imee verta vain öisin
- Aikuinen lutikka on 3,5-8,0 millimetrin kokoinen ja naaras munii peräti 1-12 munaa päivässä
- Lutikka käy syömässä ihmisestä keskimäärin noin kerran viikossa
- Lutikka oli alun alkaen lepakon loinen, mutta nykyään imee verta ihmisestä ja myös esimerkiksi lemmikkieläimistä
- Lutikat eivät pääse piiloon erityisen nopeasti, joten niiden näkeminen on mahdollista
Näky lutikoiden asuttamasta asunnosta voi olla tuholaistorjujille raaka.
- Pahimmissa paikoissa kun avaamme lattiat, verta voi löytyä todella paljon. Vertaimeviä lutikoita voi olla yhdessä asunnossa pahimmillaan jopa 10 000, Tuholaistorjunta Rentokilin tekninen päällikkö Jouni Siltala kertoo.
Lutikoiden eli seinäluteiden kannat ovat kasvaneet viime vuosina räjähdysmäisesti Suomessa. Rentokil on toiminut tuholaistorjujana Suomessa vuodesta 1932, ja Siltalan mukaan tilanne on verrattavissa sota-aikojen lutikkaongelmiin.
Myös Helsingin Ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Niina Kupiainen myöntää, että lutikoiden määrä on kasvussa.
- Meille on tullut paljon kyselyjä lutikoista, ja kannat ovat selkeästi lisääntyneet, Kupiainen sanoo.
Siltalan mukaan matkustaminen ja muuttaminen maasta toiseen ovat aiheuttaneet ludekantojen kasvun Suomessa. Yhdysvalloissa ludetilanne on katastrofaalinen, ja Keski-Euroopassa tilanne on myös paha.
- Ennen vuotta 2007 Rentokilillä oli vuodessa vain yksittäisiä ludekäyntejä Suomessa. Vuoden 2007 aikana käyntejä oli noin 50, seuraavana vuonna noin 200 ja vuonna 2009 jo 450. Tällä hetkellä meillä on useita ludekeikkoja päivässä, Siltala kertoo kasvusta.
Torjuminen vaikeaa
Sota-aikojen ludeongelmat ratkesivat vasta, kun luteet saatiin tuhottua lähes kokonaan 50-luvulla pitkälti DDT-aineen ansiosta. Ainetta ei ole kuitenkaan voitu käyttää enää vuosiin sen aiheuttamien ympäristöongelmien takia.
Lutikoiden torjuminen on suuri urakka. Ympäristötarkastaja Kupiainen neuvoo kertomaan ongelmasta heti taloyhtiölle, jotta kaikki asunnot saadaan hoidettua kerralla. Jos luteita alkaa karkottaa itse, voi lopputulos olla pahimmillaan se, että lutikat muuttavat naapurin asuntoon.
Siltalan mukaan lutikoista pääsee harvoin eroon ilman ammattilaisten apua.
- Lutikat voivat olla kuukausia ilman ruokaa. Niiden kyky selvitä hengissä tekee niistä äärimmäisen vaikeita tuhota.
Tärkeää on, että lutikat saadaan asunnosta kerralla kokonaan pois. Patjat on yleensä syytä hävittää kokonaan, ja tuholaistorjujat tutkivat yleensä myös lattiarakenteet.
Huonekalujen hävittämisessä pitää olla myös tarkkana. Mikäli luteita sattuu tippumaan vaikkapa rappukäytävään, voivat ne sieltä kulkea muihinkin asuntoihin.
Siltala painottaa, että vanhojen huonekalujen kanssa tulee olla tarkkana.
- Monet kertovat, että he löysivät täysin hyvän sängyn roskakatoksesta ja ottivat sen käyttöön - ja siitä ludeongelma alkoi. Huonekalut on hävitettävä huolella ja merkittävä selkeästi luteiden asuttamat huonekalut. Myös esimerkiksi kirpputoreilta ostetut tavarat on syytä tarkistaa, Siltala neuvoo.
Katso sängyn alle
Ludeongelmasta kertovat parhaiten iho-ongelmat. Luteiden puremat aiheuttavat punaisia ja kutiavia paukamia. Luteet eivät ole kuitenkaan vaarallisia, eivätkä ne levitä tauteja - toisin kuin monet muut vertaimevät hyönteiset.
Siltala vinkkaa ensimmäisenä kurkkaamaan sängyn alle, kun epäilee ludeongelmaa.
- Luteista jää ruskeita pieniä jälkiä niiden ulosteista. Useimmiten jäljet näkyvät sängyn alla. Niitä voi huomata myös ihan lakanoistakin.
Myös ulkomailla matkustaessa kannattaa aina kurkistaa hotellihuoneen sängyn alle. Mikäli merkkejä lutikoista löytyy, pyydä heti uusi huone.
Kupiaisen myöntää, että lutikat ovat nykyään ihmisille vieras ongelma.
- On totuttu ajattelemaan, että luteet ovat menneen ajan ongelma. Luteet yhdistetään myös usein siivottomuuteen, mikä on väärin. Lutikkaongelmaa ei kannata häpeillä, koska sillä ei ole mitään tekemistä siisteyden kanssa.
Siltalalla löytyy taskustaan 50-lukulainen vinkki, joka estää salakavalien luteiden pääsyn sänkyyn.
- Rautasängyt. Luteet eivät pääse kipuamaan kiiltävää pintaa pitkin sänkyyn, Siltala naurahtaa.
Luteiden leviämisestä kertoi ensimmäisenä MTV3.
MIMOSA HEDBERG
[email protected]
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lisää mamuja ja opiskelijoita suomeen,.niin kyllä luteet ja torakat sikiää.
Ei lutikoita saa hävittää, niitä pitää suojellä ja levittää uusille asuin paikoille. Ei eäimiä saa rääkätä.
Näin on. Minäkin ihmettelen ihmisten silmitöntä lutikkavihaa. Susia kyllä suojellaan mutta uhanalaista lutikkaa ahdistellaan oikein ammattilaisten toimin.
kaikki paha venäjältä.
Entäs nämä sosiaalituen varassa olevat luteet? Eikös niitäkin pitäisi "myrkyttää"
Ei. Se olisi rasismia...
Tarkoitan näitä kaltaisiasi Jussufeita jotka käyttää suomea hyväkseen sosiaalihuollon kautta.
Mustanpuhuvat isohampaiset luteet ( jos myös rotiksi kutsuttakoon) jotka leviää ja levittää kantaansa koko maan jos ei maailman laajuudella olisi vieraslajina todella palautettava lähtöasemiin, tai sitten todella kitkettävä nopeassa tahdissa - se on sellvää!