vain onko tämä jonkun yksittäisen RKP-änkyrän märkä uni?
Kuulostaa vaan niin absurdilta, jopa suomalaisen kielipolitiikan mittapuulla, että täysin suomenkielinen kunta pakkoruotsitettaisiin ja kukaan ei edes vastustaisi asiaa.
Kuulostaa vaan niin absurdilta, jopa suomalaisen kielipolitiikan mittapuulla, että täysin suomenkielinen kunta pakkoruotsitettaisiin ja kukaan ei edes vastustaisi asiaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ilmeisesti siinä on käynyt niin, ainakin mitä tietoja itse olen saanut että RKP oli kyllä jossain taustakeskustelussa halunnut Pyhtään osaksi Loviisaa, mutta tätä kriteereinä olevia työssäkäyntialuetta ja taloudellista suuntautumista oli pidetty niin selvinä, että Pyhtäälle osoitettiin Kotka yhdentymissuunnaksi. Lisäksi ruotsinkielisiä oli niin vähän Pyhtäällä, ettei RKP sitten lähtenyt mihinkään suurempaan poliittiseen kaupankäyntiin sen vuoksi.
Ja tämän tappion vastapainoksi RKP haluaa että koko Kotka joko muutetaan joko pakolla eli lakiin kirkoitetulla poikkeuksella tai vapaaehtoisesti kaksikieliseksi, tai sitten tarkemmin määritelty erityisratkaisu.
Se on sinänsä erikoista, että kuinka hiljaa asiasta on oltu, mutta kyllä ainakin Kymen sanomissa näkyy olevan asiasta keskustelua. Varmaan johtuu siitä että liitosasia on vasta suunnittelun asteella.
En ymmärrä, miksi asia pitää nähdä niin tarkkana joko tai asiana. Pyhtää voisi ihan hyvin pitää ruotsinkieliset kylttinsä näkyvissä suomenkielisten rinnalla, mutta virallisesti teillä ja muilla paikoilla olisi uudessa Kotkassa vain suomenkielinen nimi.
Ja vastaavasti uuden Turun keskusta voisi pitää ruotsinkieliset kylttinsä, mutta Turkuun liitettäviä suomenkielisiä ei pakkoruotsitettaisi, vaan niihin jäisi vain suomenieliset kyltitykset. Siis ihan saman tapaan kuin esim. Mäkkylä on ruotsiksi Mäkkylä, niin nykyiset ja uudet suomenkieliset kadunnimet olisivat vain yhdellä kielellä
Voidaan määrittää joku ruotsinkielinen yhteyshenkilö, jonka kautta suomea osaamattomat voisivat tarvittaessa saada kunnallisia asioita selvitettyä. Ei ole järkeä vaatia jokaiselta virkailijalta ruotsin taitoa, jos ruotsinkielisten määrä on prosentti tai pari.
Olen samaa mieltä, eli tässä kylttiasiassa voisi käyttää harkintaa, tuntuu melkein että tämän lainkohdan takana ovat olleet jotkin kylttivalmistajien lobbarit.
Ymmärrän että aidosti kaksikielisesti alueella on kylteissä tarvetta kahdelle kielelle, mutta jos yksikielinen alue liitetään hallinnollisesti osaksi toista erikielistä tai kaksikielistä kuntaa, niin ei se alue yleensä ole sen muutoksenkaan jälkeen yhtään sen kaksikielisempi.
Ja todellakin on mahdollista että se erityisratkaisu saattaa tarkoittaa juuri tuota yhdyshenkilöä, mutta niin pitkään kuin RKP on hallituksessa epäilen ettei niin halvalla ja toimivalla mallilla päästä.